Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maksukyky

Selvitystyö aloitettu: Velkajärjestely helpommaksi kaikille osapuolille

Hallitus esittää taloyhtiölainojen osakaskohtaisten luottovastuiden lisäämistä positiiviseen luottotietorekisteriin

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kertoi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa erikoisia esimerkkejä poliittisesta ohjauksesta EU-parlamentin ENVI-ympäristövaliokunnassa.

ENVI on käsitellyt suurimman osan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan valmiuspaketista, joka julkaistiin pääosin viime kesänä yli kymmenen komission säädösesityksen muodossa.
Hakkarainen kertoo, että valiokunnassa on tehty useita raportteja, joiden päätöksissä on menty ilmastokunnianhimossa vielä komission esityksiäkin pidemmälle.
&#8211; Pakkoa ja byrokratiaa on siis lisätty ja julistettu vihreän siirtymän ihmettä. Raportit eivät juuri noteeraa kansallista toimivaltaa ja budjettivaltaa, saati sitten tavallisten kansalaisten maksukykyä. Pähkähullu ajatus on, että muu maailma seuraa EU:n esimerkkiä ja heikentää vastaavasti kilpailukykyä.
Komission johtajaa vedätetään
Hakkarainen kertoo, että Euroopan komission varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Timmermans on valiokunnan ykkösasiantuntija.
&#8211; Timmermans on ollut komissiossa pitkään. Kun komission johtajaksi tuli uutena Ursula von der Leyen, Timmerman ryhtyi heti vedättämään komission uutta johtajaa niin paljon kuin vain pystyy.
Hakkaraisen mukaan von der Leyen toimii komissiossa juuri niin kuin Timmermans sanoo.
&#8211; ENVI-valiokuntamme tekemiset ovat pitkälti Timmermansin peukalon alla. Kaikki äänestävät Timmermansin ohjeiden mukaan. Senhän tietää, miten siinä käy.
Suomalaiset osaavat hoitaa metsänsä
Hakkarainen sanoo ojentaneensa innokasta komissaaria, ettei tämän tarvitse jakaa suomalaisille neuvoja metsänhoidossa ja metsän käytössä. Hakkarainen myös kuittasi takaisin komissaarille kysymyksellä:
&#8211; Kysyin, olemmeko me suomalaiset koskaan neuvoneet hollantilaisia tulppaanin kasvatuksessa. Me emme osaa sitä. Te osaatte kuitenkin mielestänne neuvoa suomalaisille, kuinka metsiä tulisi hoitaa ja käyttää.
<iframe loading="lazy" title="Puolueneuvosto 2022, sunnuntai" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/tAXYZx_XxPA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Hallituksen kädet on sidottu sen omiin ideologisiin hankkeisiin, jotka rasittavat taloutta. Samalla kasvavat EU-vastuut lisäävät talouden kantokyvyn riskiä entisestään, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen.
 
Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 16,7 miljardia euroa, ja syyskuun budjettiriihessä hallitus sopi toimista, jotka kasvattavat alijäämän ensi vuonna 10,8 miljardiin.
Velkaantumisvauhti on nopeampi kuin finanssikriisin aikana Etelä-Euroopan kriisimaissa. Tähän ovat vaikuttaneet hallituksen pysyvät menolisäykset, kertaluonteiset menot sekä koronakriisin torjunta.
– Tilanteesta tekee vaarallisen se, ettei hallitus ole valmis arvioimaan kokonaislinjaansa. Hallitusohjelmassa luvattiin arvioida aiemmin päätettyjä menolisäyksiä uudelleen kuluvan vuoden budjettiriihessä, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, Sakari Puisto ja Olli Immonen huomauttavat.
– Tämä kirjaus ei toteutunut, vaan hallitus on sen sijaan sitkeästi pitänyt kiinni kaikista sovituista menoista ja ennen kaikkea ideologisista hankkeistaan – tilanteessa, jossa menolisäysten tulopohja on romahtanut.
Suomi miljardien EU-nettomaksajana
Immonen ja Puisto toivovat realismia myös yhteisvastuiden osalta. EU:n elpymisrahastossa Suomi on miljardien nettomaksaja. Kansanedustajakaksikko huomauttaa, että Suomen perinteisten EU-verrokkimaiden, Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Belgian, joukossa Suomella on edelleen heikoin elintaso mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella.
– Ministerit ovat väittäneet, että EU:n elpymispaketissa olisi kyse kertaluonteisesta ratkaisusta, mutta näin tuskin on. Viimeksi Euroopan keskuspankin piiristä esitettiin, että tulonsiirtomekanismista pitäisi tehdä pysyvä, Puisto kertoo.
Kun mukaan lasketaan Suomen erilaiset sitoumukset EU:n ja Euroopan keskuspankin kautta, Suomen ottamien vastuiden kokonaisarvo voi liikkua jo kymmenissä miljardeissa euroissa.
Puisto pelkää pitkään harjoitetun ultrakevyen rahapolitiikan ajavan keskuspankit kierteeseen, josta ei ole selvää ulospääsyä. Hän pohti teemaa talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa syksyllä ja kysyi asiaan kokouksessa kuullun Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kantaa.
– Näkemyksiä tähän tilanteeseen kyllä pohditaan meillä ja muualla ahkeraan, mutta en oikein usko, että varsinaista vastausta on kenelläkään, harjoitettu epätavanomainen rahapolitiikka on niin poikkeuksellista, Puisto pohtii.
Suomi laittaa luottokelpoisuutensa likoon
Euroalueen pelastamiseksi euroaluetta ollaan kehittämässä askel askeleelta kohti tulonsiirtounionia. Tästä tuorein esimerkki on EU:n elpymisrahasto.
– Tulonsiirtounionissa vakuuksia, lainoja ja suoria rahallisia tukia voidaan siirtää maasta toiseen aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Tässä järjestelmässä Suomi tulee jatkossa toimimaan yhä vahvemmin nettomaksajan roolissa. Suomi ja muut ei-kriisimaat laittavat oman hyvän luottokelpoisuutensa likoon muiden maiden hyväksi, Immonen kuvailee.
– On epäoikeudenmukaista vetää Suomi kriisimaiden taloussotkujen maksumieheksi. Suomi ei ole syyllinen kriisimaiden ahdinkoon. Sen sijaan ranskalaiset ja saksalaiset pankit ovat osallisia sikäli, että ne ovat lainanneet holtittomasti rahaa ongelmamaille.

Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle

On vaikeaa kuvitella suuressa salissa olevan ainoatakaan edustajaa, joka olisi tyytyväinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmän toimintaan. Silti sitä ei vain saada korjattua tälläkään hallituksen esittämällä osittaisuudistuksella, sanoo perussuomalainen kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne.

&#8211; Viime vuonna ulosottoon päätyi yli 450 000 sote-maksua. Kaikilla ei punavihreän hallituksen &#8221;osallistavassa ja osaavassa Suomessa&#8221; ole varaa sairastaa. Valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilta riistetään lukemattomia miljoonia perintäyhtiöiden taskuihin. Loukkaavinta on, että näiltä ihmisiltä riistetään lisäksi luottotiedot ja niiden myötä yhteiskunnan täysipainoinen jäsenyys. Perintämiljoonat matkaavat veroparatiiseihin, lasku lankeaa moninkertaisena vähävaraisille, kunnille ja valtiolle.
Ongelman korjaus maksaisi itse itsensä
Lulu Ranteen mukaan paras lääke olisi tietysti raha, jolla palveluiden maksuttomuutta vähävaraisimmille laajennettaisiin. On järjetöntä kirjoittaa ensin usein hyvinkin pieni lasku, ja sitten maksun viivästyessä käynnistää valtava koneisto saatavan perimiseksi ja asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi.
&#8211; Hallituksen tähän uudistukseen varaamat 45 miljoonaa euroa näyttäytyvät irvokkaana pilana suhteessa esimerkiksi EU:n koronapakettiin upotettaviin miljardeihin. Ironista on, että nykyisen perinnän ja ulosoton sekä niiden aiheuttamien taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kustannuksilla nämä palvelut katettaisiin mennen tullen.
Perintäyhtiöt rahastavat sairaita surutta ja lainvastaisesti
Kokonaisuudistus siis tarvittaisiin, mutta pienin muutoksin tämä osauudistuskin voisi korjata räikeimpiä epäkohtia ja lisäksi säästää rahaa, Ranne sanoo, ja listaa tarvittavia muutoksia:
&#8211; Esimerkiksi suoraan ulosottokelpoisen asiakasmaksulaskun perinnän kokonaiskulut saavat olla lain mukaan enintään 51 euroa, mutta todellisuudessa perintäyhtiöiden mielikuvitus perintäkulujen laskuttamisessa on loputon. Jatkossa kunnan tai kuntayhtymän on vastattava myös vapaaehtoisen perinnän lainmukaisuudesta, vaikka käyttäisi ns. teknisenä laskuttajana esim. perintäyhtiötä. Asiakkaan ei tulisikaan joutua asioimaan muiden kuin kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Tämä vaatimus ei myöskään loukkaa kunnallista itsemääräämisoikeutta.
&#8211; Toimeentulotuen toissijaisuus asiakasmaksualennuksiin nähden ei saa johtaa kaksinkertaisen työn räjähdysmäiseen kasvuun, kuten se nyt uhkaa tehdä. Oikeus asiakasmaksun alennukseen tai perimättä jättämiseen on selvitettävä samalla kertaa ja samoilla kriteereillä kuin oikeus toimeentulotukeenkin.
Toimintakyvyltään alentuneet eivät hyödy ohjeista
Ranteen mukaan laskuihin lisättävät ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä sekä maksuhuojennusten hakemisesta ovat sinänsä hyvä asia. Käytännössä tällaisten asioiden hoitaminen vaadittavassa aikataulussa usein ylittää sote-asiakkaan toimintakyvyn.
Siksi maksuvaatimuksen lähettämisen jälkeen, mutta ennen ulosottoon siirtämistä, kunnan tai kuntayhtymän on käytävä asiakkaan kanssa oma-aloitteisesti erillinen keskustelu, jossa tarve oikaisuun tai maksuhuojennukseen tarkistetaan.
&#8211; Periaatteena tulee olla, että kaikilla on varaa sairastaa, ja ulosottoon joutuvat vain maksuhaluttomat, eivät oikeasti maksukyvyttömät, Ranne painottaa.

Ranne: Punavihreä hallitus ei aja vähävaraisten sairaiden asiaa

Kansanedustaja Leena Meri kritisoi sosiaalisen median päivityksessään EU:n komission esittämää 750 miljardin euron elvytyspakettia, joka aiheuttaisi Suomelle miljardivastuut. Komission esittämä elvytyspaketti toimisi EU-maiden yhteisvastuulla ja siitä osa annettaisiin suorana tukena jäsenmaille, osa lainana.

&#8211; Tähän asti EU:n keskeinen periaate on ollut, ettei se elä velaksi ja nyt sitä oltaisiin muuttamassa. Saajana ovat maat, joiden talous on heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia sekä maat, joille kyseiset valtiot ovat paljon velkaa, kuten Ranska ja Saksa, Leena Meri kertoo.
&#8211; Pohjoiset EU-maat, eli nettomaksajat, vastustavat komission esitystä – mutta mitä tekee Suomi? Suomi tekee harkintaa ja yhteistyötä. Eli pahoin pelkään, että Suomi tulee suostumaan tähän muiden maiden laskujen maksuun, vaikka omakin maksukyky on pahasti vaarantunut.
Suomalaisten palvelut ja maksukyky vaarassa
Meri muistuttaa, että kyseessä on valtava päätös. Koko Suomen velat ovat reilut 100 miljardia euroa ja elpymisrahastossa ollaan päättämässä 750 miljardi euron paketista.
&#8211; Suomen perustuslaki edellyttää, että omien kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen pitää olla varaa. Pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan, jos Suomi tähän suostuu? Minusta tällaisesta velkavankeudesta tulee pysyä poissa. Suomalaisten palvelut ja maksukyky ovat vakavassa vaarassa.
&#8211; Liittovaltio aiotaan perustaa käytännössä keittiön kautta vastoin perussopimusten muuttamista eli yhteisen velan kautta.
Iso harppaus kohti liittovaltiota
Valtiosääntöoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg pohti Ylen haastattelussa, pitäisikö asian saada eduskunnalta 2/3 enemmistön hyväksyntä sen suuren mittaluokan vuoksi.
&#8211; Tämä on iso harppaus kohti liittovaltiota ja tätä ei tulisi missään tapauksessa hyväksyä. Ja joka tapauksessa tämä on sen kokoluokan asia, että hallitus tarvitsi päätökselle vahvan tuen. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei saa riittää näin suuressa asiassa, johon sitoudutaan hyvin pitkäksikin aikaa, Meri huomauttaa.
Väliaikaiset verot pysyväksi menoksi
Meri ei sulata myöskään kaavailtuja lisäveroja suomalaisille. Komissio nimittäin esittää, että EU keräisi jäsenmaksujen lisäksi muita tuloja verotuksen kautta. Esityksessä kaavaillaan muun muassa hiiliveroa, digiveroa ja muoviveroa sekä isompia päästökauppatuloja.
-Suomi maksaa jo nyt suuria summia jäsenmaksuja. Näiden jäsenmaksujen rinnalle tulevat ”väliaikaiset” verot eivät todellisuudessa olisi väliaikaisia, vaan jäisivät pysyviksi ja taas Suomen menot kasvaisivat. Suomella ei ole varaa hyväksyä näitä liittovaltiopyrkimyksiä, Meri kritisoi.

Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto teki toimenpidealoitteen yksineläjienasiainvaltuutetun viran perustamisesta.

Yksin asuvia oli Suomessa vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan 1 162 308 henkilöä ja yksin elävien määrä kasvaa perheitä nopeammin. Asuntokunnista noin 42 % oli yhden hengen asuntokuntia.
&#8211; Yksin asuvien taloudellinen asema ei ole kuitenkaan yhdenvertainen suhteessa pariskunnissa eläviin. Yhteiskuntaa rakennetaan edelleen valtaosin kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaisesti, vaikka yksin asuvia on asuntokunnista lähes puolet &#8211; ja suurimmissa kaupungeissa jo yli puolet, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 30 prosenttia yksin asuvista tienaa alle 1 100 euroa. Sinkkuopiskelijoiden lisäksi joukossa on muun muassa yksinhuoltajia, eläkeläisiä, työttömiä sekä pitkäaikaissairaita.
Yksinelävät jääneet syrjään päätöksenteossa
Yksineläjät ovat jääneet syrjään poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi asumistuki on linjattu perheitä suosivaksi, vaikka 60 prosenttia sen saajista on yksin eläviä.
&#8211; Muitakin epäkohtia on, sillä esimerkiksi perintöveroa joutuu maksamaan enemmän, jos perinnönjättäjä on lapseton. Myös kotitalousvähennystä saa vähemmän, jos asuu yksin, Lehto muistuttaa.
&#8211; Jotta yksin elävien ääni ja oikeudet saataisiin paremmin kuuluville ja huomioitaisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa, tulisi Suomeen perustaa yksineläjienasiainvaltuutetun virka.

Suomessa yli miljoona sinkkutaloutta – Lehto: Yksin elävien ääni ja oikeudet saataisiin paremmin kuuluville

maksukyky

Selvitystyö aloitettu: Velkajärjestely helpommaksi kaikille osapuolille

Hallitus esittää taloyhtiölainojen osakaskohtaisten luottovastuiden lisäämistä positiiviseen luottotietorekisteriin

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle

Ranne: Punavihreä hallitus ei aja vähävaraisten sairaiden asiaa

Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa

Suomessa yli miljoona sinkkutaloutta – Lehto: Yksin elävien ääni ja oikeudet saataisiin paremmin kuuluville

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025