Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Manfred Weber

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta, jotka vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta. Europarlamentin suurin ryhmä EPP uhkaa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetuksen. Vihreän lainsäädännön vyöryä halutaan hidastaa ennen ensi vuoden eurovaaleja, jotta äänestäjät eivät hermostuisi.
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on saanut osakseen kritiikkiä monilta Euroopan johtavilta poliitikoilta. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mutta nyt monet pitävät tätä tavoitetta liian kunnianhimoisena.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati puheessaan Pariisissa viime viikolla, että EU:n ympäristölainsäädännössä on pidettävä tauko, jotta yrityksillä on aikaa sopeutua uusiin lakeihin. Myös Italian pääministeri Giorgia Meloni on sanonut EU:n ympäristötavoitteiden vahingoittavan taloutta.
Teollisuusyritysten liitto Orgalimin puheenjohtaja luonnehtii tilanne &#8221;lakiesitysten hyökyaalloksi&#8221;. EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy kymmeniä erilaisia lakeja, jotka liittyvät talouden eri osa-alueisiin.
Komission puheenjohtaja: Aikataulua harkittava
Nyt jopa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen myöntää, että EU:n on harkittava uudelleen kykyään ottaa käyttöön uusia lakeja, <a href="https://www.ft.com/content/9f36ae94-fc37-43d6-9bf2-57c4079c93d1">kirjoittaa</a> talouslehti Financial Times. Ursula von der Leyen on kuitenkin iloinen tähän asti saavutetuista edistysaskeleista.
Europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber kommentoi von der Leyenin puheita sanomalla, että hänenkin mielestään on hyvä pysähtyä miettimään hiilineutraaliustavoitteen laajuutta ja toteutusaikataulua.
&#8211; Jos ilmasto voittaa mutta muu yhteiskunta häviää, me emme saavuta hiilineutraaliutta, Weber sanoi.
EPP-ryhmä uhkaa kaataa metsien ennallistamisasetuksen
Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä &#8211; johon myös Ursula von der Leyen kuuluu &#8211; ilmoitti äskettäin aikovansa kaataa kohutun metsien ennallistamisasetusesityksen. Lisäksi EPP haluaa kaataa maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden käyttöä leikkaavan asetusesityksen.
&#8211; Ennallistaminen täytyy kaataa, koska se uhkaa vakavasti ruuantuotantoa Euroopassa. Tästä on taisteltu parlamentissa pitkään ja nyt peli täytyy viheltää poikki, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./ EPP) <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b9df5bb3-9bbf-45f6-b172-18fc2eda7cb5">kommentoi</a> Maaseudun tulevaisuus -lehdelle.
&#8211; Ennallistamisessa on niin paljon hulluja juttuja, että se saa puolestani kaatua, jollei kokonaisuutta saada muokattua selvästi järkevämpään suuntaan, kommentoi keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen.
Kesän loppuun mennessä selviää, kaatuuko ennallistamisesitys. Kaatuessaan asetus palaisi uudelleen EU-komission valmisteluun, joten vääntö metsien ennallistamisesta tulee jatkumaan.
Eurovaalit tulossa ensi vuonna &#8211; paljon lakeja vaiheessa
Yksi syy siihen, että poliitikot vaativat nyt tuumaustaukoa lainsäädäntöön on se, että seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään vuonna 2024. Sitä ennen olisi hyvä vähän rauhoittaa tilannetta, jotta äänestäjät eivät polta päreitään &#8221;vihreän siirtymän&#8221; kanssa.
Europarlamentissa on tällä hetkellä työn alla melkoinen määrä lakiesityksiä, joista jotkut ovat jo aiheuttaneet kiivasta keskustelua jäsenvaltioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230310IPR77228/rakennusten-energiatehokkuus-eu-parlamentti-hyvaksyi-kantansa">energiatehokkuusdirektiivi</a> ja polttomoottoriautojen <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b4aaad88-bad8-4bfe-b4e0-23948bdde475">myyntikielto</a>, johon Saksa on vaatinut poikkeusta.

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

EU pyrkii esiintymään demokratian edistäjänä. Unionilla on hirmuinen hinku uudistua ja Euroopan komissio ottaa milloin minkäkin hankkeen tehtäväkseen. Ideologisen palon seurana on hyvin usein surkea toteutus. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo tämän johtuvan kankeasta byrokratiasta. Toisaalta hän pitää hyvänä asiana, etteivät hankkeet useinkaan päädy maaliin asti.

Euroopan komission puheenjohtajan valinta, pankkiunioni, laittomien siirtolaisten asuttaminen ympäri unionia ja rokoteohjelma ovat joko myttyyn menneitä tai keskeneräisiksi jääneitä hankkeita.
Uusin hanke on eräänlainen <a href="https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2021/03/05/the-conference-on-the-future-of-europe-gets-green-light-from-the-council/">kansalaisfoorumi</a>, missä kansalaiset osallistuvat EU:n kehittämiseen keskusteluiltojen avulla. Keskustelujen päämäärä on arvoitus. Ainoastaan tiedossa on se, ettei hankkeella tähdätä konkreettisiin toimiin, kuten sopimusmuutoksiin.
Laura Huhtasaari käy lävitse aiempia hankkeita ja unionin raskasta byrokratiaa.
Demokraattinen johto ei kelpaa
Euroopan komission puheenjohtajan demokraattinen valinta on unionissa vaikea pala purtavaksi. Vuonna 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa ajatuksena oli, että jokainen ryhmä valitsee ehdokkaistaan kärkiehdokkaan ja suurimmaksi nousevan ryhmän kärkiehdokkaasta tulee komission puheenjohtaja.
– Ensimmäisen kerran 2014 vaaleissa käyttöön otettu kärkiehdokasmenettely ei ole lisännyt niin sanottua eurooppalaista demokratiaa mitenkään. Ennen komission puheenjohtajavalinta tehtiin EU-maiden hallitusten johtajien toimesta Brysselin kabineteissa, Huhtasaari taustoittaa.
Tuolloin komission johtoon nousi Jean-Claude Juncker. Hän on todennut olleensa <a href="https://euobserver.com/tickers/145379">ensimmäinen ja viimeinen</a> komission johtoon noussut kärkiehdokas.
– Kärkiehdokasmenettely vielä koki kolauksen 2019 EU-vaalien jälkeen, kun Euroopan maltillisten konservatiivien EPP-ryhmän kärkiehdokas Manfred Weber tuli Ranskan presidentti Emmanuel Macronin painostuksesta syrjäytettyä ja komission johtoon nostettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille läheinen Ursula von der Leyen, Huhtasaari toteaa.
– Euroopan korkea ulkopoliittinen edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja taas ovat jääneet harmaiksi statisteiksi siitä lähtien, kun nämä virat otettiin käyttöön 2009.
EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell koki kovan nöyryytyksen Venäjän matkallaan. Venäjä hääti joitain EU-maiden diplomaatteja samaan aikaan, kun tiedotustilaisuudessa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov nimitti EU:ta <a href="https://www.politico.eu/article/borrell-stands-by-as-lavrov-calls-eu-unreliable-partner/">epäluotettavaksi</a>.
Ranska johtaa ja tuo byrokratiaa
EU:n luonne on muuttumassa. Merkel on ilmoittanut, ettei jatka liittokanslerina. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa. Iso-Britannia on eronut EU:sta poistaen merkittävän tulpan EU:n liittovaltiokehitykselle.
– EU:ta pyörittää vielä hyvin vahvasti Saksan-Ranskan integraatiomyönteinen akseli. Britannian lähtö EU:sta lisäksi vahvisti Ranskan johdolla toimivaa Etelä-Euroopan blokkia, joka haluaa pohjoiseurooppalaisten subventoivan eteläeurooppalaisten elämää tulonsiirroilla, Huhtasaari kuvaa.
Etelä-Eurooppa saanee lisää jalansijaa, kun Italian uudeksi pääministeriksi nousi Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi. Hän kannattaa euroalueen <a href="https://www.cnbc.com/2019/09/30/ecbs-draghi-backs-frances-calls-for-further-euro-integration.html">integraation syventämistä</a>.
– EU perustuu belgialais-ranskalaiselle byrokratiamallille, minkä vuoksi isot uudistukset jäävät aina puolitiehen. Toisaalta tietyissä tapauksissa on hyvä, etteivät EU:n hulluimmat ideat koskien EU-maiden integraatiota, taloudellista yhteisvastuuta tai maahanmuuttajien taakanjakoa etene, Huhtasaari luettelee.
– EU-vetoinen rokotehankinta on ollut malliesimerkki EU-byrokratian kyvyttömyydestä. EU:n terveysviranomainen on suoriutunut tehtävästään surkeasti, jos vertaa siihen, millä tahdilla esimerkiksi Britannian ja Israelin kaltaiset itsenäiset kansallisvaltiot ovat saaneet kansalaisiaan rokotettua.
EU hamuaa vain valtaa
EU:n sarja keskenjääneitä tai epäonnistuneita hankkeita kiteytyy Huhtasaaren mukaan siihen, että EU haluaa kahmia valtaa jäsenmailtaan.
– EU:n perusidea ei ole tehdä asioita paremmin kuin jäsenmaat tai ottaa itselleen vastuita asioista, joihin jäsenmaat eivät kykene. Ainoa tarkoitus on vain haalia mahdollisimman paljon valtaa Brysseliin ja heikentää Euroopan kansallisvaltioiden suvereniteettia.
Esimerkiksi <a href="https://stage.sudev.fi/jo-kuusi-eu-maata-hankkimassa-rokotteita-komission-rokoteohjelman-ulkopuolelta-rantanen-olisiko-suomenkin-pitanyt-lahtea-mukaan/">kuusi EU-maata kyllästyi</a> unionin rokoteohjelman hitauteen ja lähti toimimaan omin päin saadakseen väkeään rokotettua koronavirusta vastaan.
EU:n hankkeet alkavat kriisien myötä. Vastauksena on aina &#8221;enemmän Eurooppaa&#8221; huolimatta vaisusta onnistumisasteesta.
– Eurokriisi käynnisti pankkiunioniprojektin, jossa suomalaisetkin joutuvat vastuuseen italialaisista roskapankeista. Pakolaiskriisistä taas sai alkunsa komission suunnitelma jakaa pakkokiintiöillä turvapaikanhakijoita ympäri EU:n. Ja viimeisimpänä koronapandemian varjolla saatiin runtattua läpi ensimmäistä kertaa EU-maiden yhteinen velanotto, Huhtasaari luettelee.
Turhaa törsäämistä
Byrokratia on tietysti hidasta, mutta sen toinen huono puoli on, ettei se ole ilmaista. Esimerkiksi Euroopan hauraan pankkisektorin rajat ylittävä rahoitustuki olisi ollut huokeampaa tehdä vapaaehtoisten osallistujamaiden kesken kuin pystyttää uusi EVM-rahasto tehtävää varten.
Huhtasaari muistuttaa muistakin tarpeettomista rahantuhlauskohteista.
– Koronapandemian keskeyttämä Brysselin ja Strasbourgin välinen rekkaralli on maksanut eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Ainoa syy tähän toimintaan on se, että maailman tasolla taloudellisena ja poliittisena voimana romahtanut Ranska haluaa kansallisen itsetuntonsa pönkittämiseksi pitää Strasbourgin toisena Euroopan parlamentin kokoontumispaikkana.
Lisäksi EU markkinoi itseään.
– EU käyttää myös mittavasti voimavaroja erilaisiin kampanjoihin, joilla yritetään pönkittää EU-parlamentin legitimiteettiä eurooppalaisten silmissä, Huhtasaari toteaa.

Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP äänesti murskaluvuin sääntömuunnoksen puolesta, jolla voidaan hyllyttää koko Unkarin Fidesz-puolue. Sääntömuunnos hyväksyttiin luvuin 148-28. Lisäksi laskettiin neljä tyhjää ääntä.

Sääntömuunnokseen tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö. Lisäksi vähintään puolet ryhmän mepeistä piti olla läsnä äänestyksessä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti ryhmäjohtaja Manfred Weberille kirjeitse viime viikonloppuna <a href="https://www.politico.eu/article/viktor-orban-hungary-fidesz-will-quit-epp-parliament-group-if-suspended/">Fideszin eroavan</a> koko ryhmästä sääntömuutoksen mennessä läpi.
Fidesz on hyllytetty EPP:n toiminnasta noin kahden viime vuoden ajan. EPP säilyy parlamentin suurimpana ryhmänä, vaikka Fideszin mepit siitä lähtisikin.

Unkarin Fidesz-puolue lähtemässä EPP-ryhmästä

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kirjoittanut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille kirjeen, jossa Unkari kertoo torppaavansa elvytyspaketin. 
 

Victor Orbán kertoo, ettei viime viikolla neuvoston ja Euroopan parlamentin saavuttama sopu rahojen ja oikeusvaltioperiaatteen kytköksestä sovi Unkarille. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.politico.eu/article/viktor-orban-eu-budget-veto-rule-of-law/">Politico</a>.
Vesitetty kompromissi
Europarlamentin EPP-ryhmän johtaja Manfred Weber suitsutti alustavaa sopua oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä rahoitukseen historiallisena. Euroopan parlamentti tosin halusi vielä tiukemman kytkennän.
Neuvoston ja meppien sorvaama kompromissi on vesitetty sopu, jonka tehokkuus jättää paljon arvailujen varaan. Rahahanojen katkaisu vaatii neuvoston enemmistöpäätöksen. Rima voi olla siten <a href="https://www.politico.eu/article/historic-rule-of-law-deal-faces-challenges/">turhan korkealla</a>.
Saksalainen vihreiden meppi Daniel Freund ei ole varma, tuleeko jarrumekanismia ylipäätään käytettyä.
Elpymispaketti tarvitsee yksimielisyyden
Unkarin ukaasi perustuu siihen, että Eurooppa-neuvoston pitää yksimielisesti saada hyväksyntä EU:n &#8221;omien varojen&#8221; eli käytännössä verotusoikeuden saantiin. EU olisi velkaantumassa 750 miljardin elvytyspaketin vuoksi ja unioni aikoisi hoitaa velkaansa kehittämillään veroilla.
EU-johtajat sitoivat elpymisvälineen ja EU:n monivuotisen budjetin toisiinsa viime heinäkuussa. Ilman kyseistä sidosta elpymisväline olisi kaatunut herkemmin vastustukseen.
Unkari ei hyväksy verotusoikeutta
Orbánin kirje painottaa, että Unkari on valmis torppaamaan EU:n verotusoikeuden. Elpymisväline kaatuisi siihen. Linkityksen myötä kaatuisi siten myös EU:n budjetti.
– Yleisesti hyväksytyn &#8221;mistään ei olla sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu&#8221; -periaatteen mukaisesti joudun tiedottamaan teille, ettei Unkarille jää muuta vaihtoehtoa kuin olla hyväksymättä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen muita elementtejä, mukaan lukien yksimielisyyttä vaativat kohdat, Orbán kirjoitti.
Weber arvelee käyvän toisin.
– Mielestäni meidän tulee puskea eteenpäin, eikä Viktor Orbán muuta viime torstaina saavutettua sopua, Weber sanoi viitaten meppien ja neuvoston alustavaan sopuun oikeusvaltioperiaatteen kytkennästä.

Unkarin pääministeri Orbán elvytyspaketista ja EU-budjetista: ”Unkarilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla hyväksymättä pakettia”

Perussuomalaiset europarlamentaarikot kritisioivat kovin sanoin Euroopan komission puheenjohtajaksi valittua Ursula von der Leyenia, kuten <a href="https://stage.sudev.fi/ursula-von-der-leyen-valittiin-euroopan-komission-puheenjohtajaksi-rimaa-hipoen-perussuomalaiset-aanestivat-vastaan/">Suomen Uutiset</a> kertoi aiemmin. Unkarin hallituspuolue Fideszin euroedustajat kuitenkin äänestivät von der Leyenin puolesta. Unkarilaiset uskovat, että von der Leyenin johdolla EU-politiikka voi järkevöityä.

Komission puheenjohtajan mandaatti on ennennäkemättömän heikko &#8211; marginaalia jäi vain yhdeksän ääntä. Poliittinen oikeisto tuki von der Leyenia ja vasemmisto vastusti. Unkarin Fidesz-KDNP-koalition 13 europarlamentaarikon äänet olivat valinnan kannalta ratkaisevia, kirjoittaa Unkarin hallituksen valtiosihteeri Zoltán Kovács <a href="http://abouthungary.hu/blog/unlike-weber-von-der-leyen-accepted-our-support-and-rose-to-victory/">blogillaan</a>.
Äänestyksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Strasburgissa Fideszin europarlamentaarikko Balázs Hídvéghi muistutti siitä, että toisin kuin Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber, von der Leyen hyväksyi unkarilaisten tuen ja tuli valituksi.
Koska äänestys oli todella tiukka, von der Leyen jäi eräänlaiseen kiitollisuudenvelkaan unkarilaisia kohtaan.
&#8211; Uuden johtajan kanssa on mahdollisuus tasapainoisempaan, järkevämpään Euroopan Unionin politiikkaan, Hídvéghi sanoi. Hän lisäsi, että unkarilaiset odottavat, että uusi komission puheenjohtaja kunnioittaa Unkarin kansan tahtoa.
<h4>Unkarin tuki on ehdollista</h4>
Toukokuun europarlamenttivaaleissa Unkarin kansa teki selväksi, että he haluavat EU-johtajat, jotka lopettavat maahanmuuton, kunnioittavat Keski-Euroopan maita ja pidättäytyvät loukkamasta jäsenmaiden suvereniteettia, Kovács kirjoittaa.
Europarlamentaarikko Hídvéghi sanoi, että tulevien EU-johtajien on ymmärrettävä, että aluekehitys- ja maataloustuet &#8221;eivät ole almuja&#8221;, vaan tukia, jotka jäsenvaltiot ovat ansainneet ja jotka edistävät Euroopan Unionin menestystä.
Maahanmuutoin hillitsemiseksi uuden Euroopan komission puheenjohtajan tulee myös ottaa johtava rooli tiukemman EU-ulkorajojen valvonnan vakiinnuttamiseksi ja sellaisen hallintokulttuurin kehittämiseksi, jossa jäsenmaat, jotka kantavat valtavasti vastuuta rajavalvonnasta, saavat ennemminkin palkinnon kuin rangaistuksen, Kovács kirjoittaa blogillaan.
&#8211; Ursula von der Leyen voitti ohuella marginaalilla, jota hänellä ei olisi ollut ilman Fidesz-KDNP:n ja pääministeri Viktor Orbánin tukea. Unkarin tuki jatkossa ei ole ehdotonta: meillä on täsmälliset toiveet uudelle komission puheenjohtajalle, ja pidämme silmällä Unkarin kansan etua joka askeleella, Kovács kirjoittaa.

Unkari uskoo von der Leyenin järkevöittävän EU:n politiikkaa

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi Helsingissä, ettei hänen seuraajansa valintaa tehty läpinäkyvästi. Juncker nimettiin vuonna 2014 komission johtoon europarlamenttivaaleissa EPP-ryhmänsä kärkiehdokkaana. 

Eurooppa-neuvoston kokoussarjan päätteeksi neuvosto esitti komission puheenjohtajaksi täysin yllättäen Euroopan Yhdysvaltoja palavasti kannattavaa Ursula von der Leyeniä.
<h4>Kabinettisopimus voitti demokratian</h4>
Kärkiehdokasmenetelmällä tarkoitetaan komission puheenjohtajavalintatapaa, jossa europarlamenttiryhmät nimeävät kärkiehdokkaansa etukäteen. Europarlamenttivaalien tulosten mukaan eniten meppejä saanut ryhmä saisi komission puheenjohtajuuden kärkiehdokkaalleen.
Tällä erää yksikään kärkiehdokas ei päässyt ehdolle yhteenkään EU-huippuvirkaan.
Kärkiehdokas-menettely ei ole täysin demokraattinen, mutta EU-kansalaisilla on sentään mahdollisuus vaikuttaa komission puheenjohtajan nimeämiseen. Suora vaali ei onnistu siksi, koska EU-jäsenmaassa voi äänestää vain oman maansa meppiehdokkaita.
Joka ainoa kärkiehdokkaan teilaaminen sivuun johti lopulta siihen, että nimitysehdokkuudet menivät täysin jäsenmaiden johtajien kabinettisopimuksilla. Demokratialle viitattiin kintaalla.
Esimerkiksi EPP-ryhmään kuuluvan kokoomuksen äänestäjät olettivat saavansa komission puheenjohtajaksi saksalaisen Manfred Weberin, mutta tilalle pelattiinkin von der Leyen. Erityisen valitettavaksi tämä temppu tulee niille kokoomuksen äänestäjille, jotka vastustavat EU:n liittovaltiota.
Juncker kertoi, että hän on valitettavasti ensimmäinen ja viimeinen kärkiehdokkaana valittu komission puheenjohtaja.

Euroopan komission puheenjohtaja Juncker ei pidä seuraajansa valintamenettelyä läpinäkyvänä

Alexander Stubbin saksalaismedialle antama lausunto on herättänyt Welt-lehden lukijoissa suurta hilpeyttä. Stubb kehuu Merkeliä maahanmuuttokriisin ratkaisemisesta. Lukijakommenttien mukaan tämä on vähän kuin kehuisi VW-konsernia dieselautojen päästöhuijauskriisin ratkaisemisesta.

EU-komission puheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Alexander Stubb kisaa europarlamentin EPP-ryhmän kärkiehdokkuudesta, joka ratkaistaan torstaina Helsingissä pidettävässä EPP:n kokouksessa, johon osallistuu useita Euroopan valtionpäämiehiä ja huippupoliitikkoja. Stubbin kauniista sanoista huolimatta Angela Merkelin odotetaan asettuvan saksalaisehdokas Manfred Weberin tueksi.
Welt-lehden <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article183211766/Streit-in-der-EVP-Wer-hat-denn-die-Migrationskrise-geloest-Es-war-Angela-Merkel.html">juttu</a> oli otsikoitu: &#8221;Kuka ratkaisi maahanmuuttokriisin? Se oli Angela Merkel.&#8221; Monet lukijoista epäilivät, että otsikossa on kirjoitusvirhe, ja että siinä olisi pitänyt lukea &#8221;Kuka aiheutti maahanmuuttokriisin?&#8221; Juttu on kerännyt satoja kommentteja, joista monet ovat herkullisen ivallisia. Yhdeksi syyksi väärinkäsitykselle epäillään muun muassa sitä, että suomi on niin erikoinen kieli.
Alexander Stubbin kommentti kuului kokonaisuudessaan näin: &#8221;Kuka on ratkaissut maahanmuuttokriisin? Se oli Angela Merkel EU-Turkki-sopimuksellaan. Hän oli osa ratkaisua, ei itse ongelmaa.&#8221; Monet lukijat huomauttavat, että turvapaikanhakijakriisi on kaikkea muuta kuin ohi. EU:n ja Turkin välisessä sopimuksessa on periaatteessa kyse siitä, että EU on sitoutunut maksamaan Turkille kuusi miljardia euroa, jotta Turkki ei päästäisi aivan kaikkia laittomasti Kreikkaan yrittäviä rajan yli.
<h4>Kaikki eivät jää ikävöimään Merkeliä</h4>
Alexander Stubbin kehut Merkelin maahanmuuttopolitiikalle ovat aivan omaa luokkaansa. Jopa suppenevalevikkisen maakuntalehti Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Minttu Mikkonen myöntää <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005888349.html">pääkirjoitussivun kolumnissaan</a>, että on paljon ihmisiä, jotka eivät jää ikävöimään Merkelin politiikkaa.
&#8211; Tulevissa historiankirjoissa mainittaneen, että hän [Merkel] piti kreikkalaisia kovassa talouskurissa, päätti ajaa Saksan ydinvoimalat alas tullen lisänneeksi saastuttavan ruskohiilen käyttöä, ja kaatui siihen, että antoi pakolaisten tulla Euroopan läpi Saksaan, Mikkonen kirjoittaa.
Tämä on paljon Stubbia realistisempi käsitys Merkelin poliittisesta perinnöstä.
EPP-ryhmän kärkiehdokkaalla on hyvät mahdollisuudet nousta EU-komission puheenjohtajaksi. Torstaina todennäköisesti nähdään, että edes Alexander Stubbin antamat vuolaat kehut eivät saa Merkeliä asettumaan suomalaisehdokkaan taakse. Ja koska poliittista uraansa lopettelevalla Angela Merkelillä on yhä valtavasti sananvaltaa, EPP:n kärkiehdokas tullee olemaan CSU:n Manfred Weber.
<h4>Sinn: Merkelin kuusi ajatusvirhettä</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignright size-medium wp-image-48161" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-200x300.png" alt="" width="200" height="300" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-200x300.png 200w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-768x1152.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-683x1024.png 683w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-67x100.png 67w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-25x38.png 25w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn.png 800w" sizes="auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px" /></a>Merkelin ansioita ja poliittista perintöä arvioidessa on syytä kääntyä saksalaisen taloustieteilijän Hans-Werner Sinnin puoleen (kuvassa). Hän listasi jo 2016 <a href="http://www.hanswernersinn.de/de/Wirtschaftswoche_22012016">kirjoituksessaan</a> ne ajatusvirheet, joiden varassa Merkelin Saksa pakolaispolitiikkaa harjoitti.
Sinnin mukaan turvapaikanhakijoiden hallitsematon tulva ylittää saksalaisen yhteiskunnan integrointikyvyn, provosoi kilpailemaan yhteiskunnan niukoista resursseita &#8211; ja synnyttää Villin Lännen yhteiskunnan. Saksan politiittinen järjestelmä on edelleen shokissa, ja politiikka on menettänyt taloudellisen ja oikeudellisen suuntautumisensa. Keskustelua dominoivat suositut mutta väärät argumentit &#8211; ja se vaikeuttaa ratkaisua löytämistä ongelmiin.
Suurimmat ajatusvirheet Hans-Werner Sinnin mukaan ovat:
Ajatusvirhe 1: Saksa ei pysty suojaamaan 6000 kilometrin rajaansa teknisistä syistä.
Väite on väärä. Saksan rajojen pituus on erittäin pieni suhteessa maan ja väestöön kokoon. Yhtä Saksan kansalaista kohden ulkorajaa on ainoastaan 7,4 cm. Vertailun vuoksi yhtä Tanskan kansalaista kohden rajaa 130 cm, Ruotissa 56 cm ja Sloveniassa 67 cm ja Unkarissa 22 cm. Jos nämä maat kykenevät suojelemaan rajojaan, niin Saksakin kykenee siihen.
Ajatusvirhe 2: Turkki ja Libanon kantavat edelleen paljon suurempaa taakkaa pakolaisten majoittamisesta kuin Saksaan.
Väite jättää ensinnäkin huomiotta sen, että nämä kaksi naapurimaata ovat velvollisia hyväksymään pakolaiset Geneven pakolaisyleissopimuksen nojalla. Toiseksi nämä maat eivät ole hyvinvointivaltioita, jotka tarjoaisivat pakolaisille likimainkaan samanlaisia etuja kuin Saksassa.
Ajatusvirhe 3: Saksa ei voi hylätä turvapaikanhakijoita, koska heitä suojellaan perussäädöksellä.
Tämä väite on väärä siinä tapauksessa, kun Saksaan saavutaan maateitse. Siitä, että tällaiset pakolaiset eivät voi hakea turvapaikkaa Saksasta, on säädetty selvästi perustuslaissa, ja perustuslakituomioistuin tunnustaa sen. Turvapaikkamenettelystä annetussa laissa edellytetään, että viranomaiset kieltäytyvät turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta turvallisten kolmansien maiden kautta ilman turvapaikkamenettelyä. Merkelin hallitus ei ole noudattanut näitä säädöksia.
Ajatusvirhe 4: Avoimet rajat ovat vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki.
Väite on väärä, koska se perustuu virheelliseen käsitykseen valtion luonteesta. Valtio on luonteltaan eräänlainen &#8221;klubin jäsenten&#8221; palveluiden toimeenpanija liittyen julkisen infrastruktuurin ja valtiollisen vakuutusturvan hoitamisen ja hyvinvointipalveluiden uudelleenjakoon. Kansojen vapaa ja rauhanomainen rinnakkaiselo edellyttää, että näiden klubituotteiden kansallista omistajuutta suojelellaan &#8211; samaten kuten yksityisen omaisuuden oikeudellinen ja fyysinen suojelu on vapaan yhteisön edellytys.
Ilman omistusoikeuden takaamista syntyy Villin Lännen -yhteiskunta, jossa rauhanomainen resurssien vaihto korvautuu ryöstelyllä ja jossa ihmisiä kannustetaan siirtymään yhteiskunttaa hyödyttävästä tuottavasta toiminnasta yhteiskuntaa tuhoavaan käyttäytymiseen. Vaikka tämä periaate koski aikanaan lähinnä yksityisomaisuutta, niin täsmälleen sama periaate pätee myös valtion kautta yhteisomistuksessa olevaan klubin omaisuuteen.
Ajatusvirhe 5: Saksa kykenee integroimaan kaikki halukkaat maahanmuuttavat.
Saksa ei kykene tähän, koska Saksan taloudelliset resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Saksalaisen hyvinvointivaltion tukemien ihmisten määrä ylittää Saksan yhteiskunnan kantokyvyn. Yksinomaan Välimeren muslimimaissa (Turkkia ja Albaniaa lukuun ottamatta) sekä Irakissa ja Afganistanissa elää 267 miljoonaa ihmistä. Vaikka ainoastaan pieni osa heistä haluaisi siirtyä Saksaan, se olisi huomattavasti enemmän kuin Saksa koskaan pystyy kantamaan. Näiden maiden vuotuinen syntyvyyden ylijäämä on jo yksin lähes kuusi miljoonaa ihmistä. Mikäli Turkin eteläpuoliset ja Saharan autiomaan eteläpuoliset maat huomioidaan, on kyse potentiaalisesti mittaamatoman suuresta muuttoliikeestä.
Ajatusvirhe 6: Maahanmuuttajien alkuperämaita on tuettava, jotta maahanmuuttoa ei enää kannusteta.
Tämä väite on ongelmallinen, koska se kieltää Saksan liittotasavallan kansallisen oikeuden Saksan valtion omaisuuteen. Samoin voisi väittää, että velvollisuuteni on antaa niin paljon rahaa ventovieraalle henkilölle, joka haluaa muuttaa asuntooni asumaan, että hän vapaaehtoisesti luopuu muuttosuunnitelmistaan. Kyseessä on kommunismin keskeinen periaate, joka sivuuttaa tyystin omistusoikeudet. On tietenkin oikein auttaa vaikeuksissa olevia naapureita.
Humanitaarisista syistä on perusteltua auttaa Syyrian sodan pakolaisia heidän kotimaahansa lähellä ja auttaa heitä voittamaan arabimaiden kaaoksen. Ei kuitenkaan ole laillista oikeutta vaatia muita antamaan tämäntyyppistä apua. Avun antamisen on perustuttava avunantajan vapaaehtoisuuteen.

Stubb kehui estoitta Merkeliä maahanmuuttokriisin ratkaisemisesta, saksalaiset purskahtivat nauruun – ”Onko tämä kirjoitusvirhe?”

Europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber kertoi, ettei hän välitä enää Lontoon intresseistä. Hän ilmoitti keskittyvänsä EU-maihin ja niiden etuihin. Weber lupaa briteille kivuliaat eroneuvottelut. Euroopan parlamentti ei itse osallistu varsinaisiin eroneuvotteluihin, mutta parlamentin hyväksyntä vaaditaan lopputuloksen hyväksyntään.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
EU has done everything to keep the British. From now on, only the interests of the remaining 440 million Europeans count for us. <a href="https://twitter.com/hashtag/BrexitDay?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#BrexitDay</a>
&mdash; Manfred Weber (@ManfredWeber) <a href="https://twitter.com/ManfredWeber/status/847049169009332225?ref_src=twsrc%5Etfw">March 29, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
– Ymärrätte kahdessa vuodessa mitä Eurooppa oikein on, Weberin <a href="http://www.politico.eu/article/manfred-weber-i-dont-care-about-london-any-more/">viesti</a> kuului briteille.
EPP:n tiedottaja Pedro Lopez de Pablo kertoi avoimesti, että europarlamentti on valmis kovistelemaan brittejä, sekä aiheuttamaan heille hankaluuksia.
– Aiomme olla poikkiteloin likimain joka ainoassa asiassa, hän <a href="http://www.politico.eu/article/european-parliament-to-play-bad-cop-in-brexit-talks/">julisti</a>.
Osapuolet syvissä poteroissa
EPP:n ankara kanta voi johtua siitä, että Euroopan parlamentti pelkää päästävänsä britit liian helpolla. Se voisi innostaa muitakin jäsenmaita eroamaan.
Ison-Britannian pääministeri Theresa May muistutti EU:ta erokirjeessään, että he ovat valmiita käymään kauppaa EU:n kanssa Maailman kauppajärjestö WTO:n ehdoilla, mikäli erityinen vapaakauppasopimus EU:n kanssa kariutuu.
Eroneuvottelun osapuolet ovat pyrkineet maalaamaan kuvan, että eroprosessi toimisi hyvässä hengessä, ja että erosta huolimatta Britannia ja EU pysyvät ystävinä ja liittolaisina. Toisaalta poterot ovat kaivettu jo niin syvälle, ettei kumpikaan osapuoli voi perääntyä kunniakkaasti kasvojaan menettämättä.

Manfred Weber

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Huhtasaari: EU:n uudistukset jäävät byrokratian vuoksi aina puolitiehen – ”On hyvä, ettei hulluimmat ideat etene”

Unkarin Fidesz-puolue lähtemässä EPP-ryhmästä

Unkarin pääministeri Orbán elvytyspaketista ja EU-budjetista: ”Unkarilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla hyväksymättä pakettia”

Unkari uskoo von der Leyenin järkevöittävän EU:n politiikkaa

Euroopan komission puheenjohtaja Juncker ei pidä seuraajansa valintamenettelyä läpinäkyvänä

Stubb kehui estoitta Merkeliä maahanmuuttokriisin ratkaisemisesta, saksalaiset purskahtivat nauruun – ”Onko tämä kirjoitusvirhe?”

EPP-pomo tiukkana briteille: Ymmärrätte kahdessa vuodessa mitä Eurooppa oikein on

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025