Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Maria Zaharova

Venäjä on poistamassa viisumipakon usean Afrikan ja Lähi-idän maan kansalaisilta. Todennäköisesti ketunhäntä on kainalossa tässäkin. Turvapaikkaturistit voivat pian entistä lyhyemmällä varoitusajalle suunnata sinne, josmissä milloinkin hyväuskoisen Euroopan raja railona aukeaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti viestipalvelu X:ssä esille Venäjän aikeet viisumipakon poistamisesta maista, joista on perinteisesti lähdetty joukolla kohti Eurooppaa ja parempaa elämää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Zaharova: ”Tällä hetkellä [viisumivapaus-]neuvottelut ovat käynnissä useiden Aasian, Afrikan ja Lähi-idän valtioiden kanssa.”
Suomen on pakko saada pikaisesti lainsäädäntö ja rajavartijoiden toimivalta kuntoon Venäjän hybridihyökkäyksien torjumiseksi. <a href="https://t.co/VQqz4Jl0UB">https://t.co/VQqz4Jl0UB</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1771045632641298708?ref_src=twsrc%5Etfw">March 22, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Purra viittasi Kremlin äänitorven ja Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan lausuntoon, jossa tämä kertoi <a href="https://tass.com/economy/1762721">viisumivapausneuvotteluiden</a> olevan käynnissä usean valtion kanssa:
&#8211; Tällä hetkellä [viisumivapaus-]neuvottelut ovat käynnissä useiden Aasian, Afrikan ja Lähi-idän valtioiden kanssa.
&#8211; Suomen on pakko saada pikaisesti lainsäädäntö ja rajavartijoiden toimivalta kuntoon Venäjän hybridihyökkäyksien torjumiseksi, Purra painotti.
Afrikasta ja Lähi-idästä suoraan Suomen rajalle
Purran esiin nostamassa Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010309251.html">jutussa</a> lehden haastattelemat asiantuntijat toteavat, että diktatuurin motiivit viisumivapaudelle voivat olla monet.
Yhtäältä voidaan <a href="https://visaguide.world/news/russia-wants-to-lift-visa-requirements-for-11-countries/">vastavuoroisesti</a> saada helpotusta venäläisturistien matkailuun eksoottisiin lomamaihin ja toisaalta laskea kehittyvien maiden kansalaisten turvapaikkaturismin kynnystä kohti Euroopan runsaudensarvea.
Viime syksynä Suomeen pyöräili Venäjältä erityisesti Afrikan ja Lähi-idän maista peräisin olevia henkilöitä, joita mitä ilmeisimmin käytettiin hybridivaikuttamisen välineenä sekaannuksen aiheuttamiseksi Suomessa.
Nyt Venäjä siis on IS:n mukaan helpottamassa maahan pääsyä juuri kyseisillä alueilla sijaitsevien maiden kansalaisilta.
Viisumivapaus osa hybridioperaatiota
Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut osin onnekkaasti todistamassa Sahelin valtioiden ajautumista vallankaappauksiin ja diktatuuriin Afrikassa. Tapahtumain kulku antaa Venäjälle kuitenkin ainutkertaisen mahdollisuuden kompensoida ontuvaa sotamenestystään Ukrainan tuhoamisessa.
Nälkää ja kaltoinkohtelua henkensä kaupalla pakenevat, kohti Eurooppaa vyöryvät ihmismassat lienevät Putinin repertuaarissa käyttökelpoinen<a href="https://stage.sudev.fi/venaja-toteuttaa-markaa-unelmaansa-afrikassa-sota-nigerissa-ajaisi-miljoonia-uusia-pakolaisia-kohti-eurooppaa/"> ase</a> vähemmän sopivien ja kertakäyttöisten joukkotuhoaseiden sijasta.
Viisumivapaus sopisi mainiosti osaksi jo meneillään olevaa operaatiota Euroopan horjuttamiseksi välineellistetyn maahantulon myötä.

Venäjä poistamassa viisumipakon Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisilta – suora tie Euroopan rajoille aukeaa

Sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Mustameren satamien kautta maailmalle on päättymässä. Venäjä on esittänyt kovia vaatimuksia sopimuksen jatkamiseksi, ja länsimaat ovat pistäneet kovan kovaa vastaan. Paine kasvaa mutta neuvottelut jatkuvat. Jos sopua ei synny, kärsijänä on koko maailma.

Venäjä saartoi ”sotilaallisen erikoisoperaation”, siis hyökkäyssodan alkajaisiksi Ukrainan Mustanmeren satamat. Ukrainalaisen viljan kuljetukset maailmalle pääsivät liikkeelle vasta viime vuoden kesällä, kun Venäjä suostui YK:n ja Turkin <a href="https://www.un.org/en/black-sea-grain-initiative">välityksellä</a> takaamaan merikuljetusten turvallisuuden.
Ukrainasta on viety Venäjän hyökkäyssodan aikana vehnää, maissia ja lannoitteita maailmalle virallisesti 28 miljoonaa tonnia. Viljaa on laivattu ainakin Kiinaan, Turkkiin ja kolmannen maailman nälkää näkeviin maihin.
Venäjä on tiettävästi myös <a href="https://icds.ee/en/putin-and-assad-partners-in-crime-why-russian-forces-steal-wheat-from-ukraine/">varastanut</a> satoja tuhansia tonneja viljaa miehittämiltään Ukrainan alueilta ja käyttänyt ravintoa aseenaan lisätäkseen vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä vaatii pakotteiden purkamista</h4>
Venäjä vaatii sopimuksen jatkamiseksi muun muassa, että valtion maatalouspankki Rosselkhozbank kytketään kokonaisuudessaan takaisin kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään. Se helpottaisi olennaisesti Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä. Toinen keskeinen vaatimus koskee erinäisten länsimaisten pakotteiden poistamista.
-Sopimuksen kohtalo näyttää synkältä, <a href="https://www.svd.se/a/q17b9O/pris-pa-livsmedel-tros-skena-spannmalsavtal-nara-krasch#:~:text=Avtalet%20f%C3%B6rhandlades%20fram%20med%20hj%C3%A4lp,de%20tre%20hamnarna%20vid%20Svartahavskusten.">arvioi</a> Gennadi Gatilov, Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa. Asiasta kirjoittaa Svenska Dagbladet.
-Vaatimuksemme ja esittämämme ratkaisut ovat kaikuneet kuuroille korville, eikä edistystä ole tapahtunut. Tilanne on erittäin valitettava.
<h4 style="font-weight: 400;">Paine kasvaa neuvotteluissa</h4>
Sopimus viljanviennistä on päättymässä 18. toukokuuta. Jos viljanvienti Ukrainasta keskeytyy, seurauksena on todennäköisesti globaali ruoanhinnan nousu, nälänhädän paheneminen maailman köyhimmissä maissa lähinnä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä sadon jääminen Ukrainan pelloille.
Neuvotteluita sopimuksen kohtalosta on <a href="https://www.reuters.com/world/europe/talks-black-sea-grain-export-deal-set-wednesday-ukrainian-source-2023-05-02/">Reutersin</a> mukaan käyty osapuolten kesken keskiviikkona. Perjantaina keskusteluita on tarkoitus jatkaa YK:n ja Venäjän kesken Moskovassa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-says-russia-will-keep-talking-with-un-over-black-sea-grain-deal-2023-05-03/">ilmoitti</a> Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.
Länsimaat ovat viestittäneet laittavansa kovan kovaa vastaan, jos sopimus ei saa jatkoa. Viljasopimuksen tilanne on esillä G7-maiden Hiroshiman <a href="https://www.g7hiroshima.go.jp/en/media/">huippukokouksessa</a> 19.–21. toukokuuta. Tavaranvienti Venäjälle aiotaan tiettävästi lopettaa kokonaan, jos sopimusta ei jatketa.

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Suomen loppusuoralla olevassa prosessissa puolustusliitto Naton jäseneksi eräänä yllätyksenä on pidetty sitä, että Venäjän hybriditoimintaa tai muuta Suomeen kohdistuvaa häirintää ei juurikaan ole nähty. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava onkin ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.

Ainakin toistaiseksi Venäjän reaktiot ovat olleet puheiden tasolla. Esimerkiksi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on aiemmin vihjannut ”vastatoimilla” sekä sanomalla, että Venäjän vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulisi olemaan luonteeltaan sotilaallinen yllätys.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho arvioi, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole kykyä toteuttaa tehokasta ja laajaa Suomeen kohdistuvaa mielipidevaikuttamista.
&#8211; Tämän suhteen Venäjän kykyä on yliarvioitu, mikä on samalla ollut Venäjän etu. Samoin Venäjän sotilaallista kykyä on yliarvioitu, Halla-aho sanoo. Hän osallistui tänään Ilta-Sanomien vaalimessuille Helsingissä.
Nord Stream -räjähdys muutti pelin
Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava on ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.
EU-parlamentin Ulkomaisen häirinnän erityiskomitea INGE julkaisi ja hyväksyi vuosi sitten mietintönsä, jossa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/db597037-d9e1-4f3e-b82f-cbc863ccaa48">käsitellään</a> ulkovaltojen EU:n demokraattisiin prosesseihin kohdistuvaa häirintää. Yksi mainittu häirintätapa on ”eliittien kaappaaminen” eli toiminta, jossa korkean tason viranomaisia ja ex-poliitikkoja palkataan ajamaan valtionyhtiöiden etuja. Esimerkkeinä ”kaapatuista” suomalaispoliitikoista mainitaan ex-pääministerit Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.).
&#8211; Kyse ei silti ole yksin moraalisesti tuomittavasta toiminnasta, sillä Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon ovat vahvistaneet Venäjän taloutta ja mahdollistaneet Putinin tyrannian nousun. Toiseksi ne ovat myös heikentäneet Eurooppaa.
Halla-aho toteaa, että vaikka tiedossa ei ole, mikä taho todella oli Nord Stream -kaasuputken räjäyttämisen takana, oli tapaus samalla strateginen palvelus Euroopalle.
&#8211; Jos putki olisi edelleen toimintakunnossa, Saksassa pohdittaisiin yhä, miten sodan loputtua palata normaalitilanteeseen, jossa käydään kauppaa kaasusta Putinin hallinnon kanssa.
Tehdyistä virheistä syytä ottaa opiksi
Halla-aho muistuttaa, että Venäjä ei ole katoamassa Suomen naapurista, joten jonkinlaiset suhteet Venäjään olisi joka tapauksessa rakennettava ja ylläpidettävä.
Halla-ahon mukaan on kuitenkin epäselvää, millaiset kauppasuhteet Suomella ja Venäjällä tulevaisuudessa voisi olla.
&#8211; Venäjä on alkeellinen raaka-ainetalous, jolla on heikosti kehittynyt todellisuus. On vaikea nähdä, millaista yhteistyö voisi olla. Länsimaat ovat jo vapautumassa fossiilisista polttoaineista, etenkin venäläisestä fossiilienergiasta. Näkisin, että minkä tahansa kaupallisen suhteen, joka meillä Venäjään rakentuu sodan jälkeen, pitää olla sellainen, että suhde on tarvittaessa voitava katkaista koska tahansa. Venäjän kanssa tehdyistä virheistä voi tulevaisuudessa ottaa oppia myös siinä, miten Kiinan kanssa kannattaisi toimia.
&nbsp;

Halla-aho: Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon mahdollistivat Putinin tyrannian nousun

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoo, että koska Suomella oli vielä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä ulkopoliittinen johto, joka piti poikkeuksellisen läheisiä suhteita Venäjään, tilanne vaikutti heikentävällä tavalla Suomessa käytävään julkiseen keskusteluun itänaapurista.

Vuosina 2000-2012 Suomen tasavallan presidenttinä oli Tarja Halonen ja ulkoministerinä 2000-2007 Erkki Tuomioja, molemmat demareita.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että koska Halonen ja Tuomioja edistivät Venäjä-myönteisiä mielipiteitä ja asenteita vaikutusvaltaisista asemistaan käsin, vaikutti se tuohon aikaan tukahduttavalla tavalla Venäjästä käytävään julkiseen keskusteluun.
&#8211; Ei voida sanoa, että naiivius ja sinisilmäisyys olisi ollut yksittäisten ihmisten aiheuttamaa. Mutta kriittisten puheenvuorojen esittäminen oli taatusti vielä vaikeampaa kuin se muuten olisi ollut, jos maan johdolla ei olisi ollut asennevammaa Venäjän suhteen, Halla-aho sanoi eilen Alfa-TV:n Sanna Ukkola Live -ohjelmassa.
Halosen Venäjä-myönteisyys ja läheiset suhteet Kremliin tiedetään laajasti. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ilmapiiriä kuvaa hyvin myös esimerkiksi tapaus vuodelta 2007, jolloin edellinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004529632.html">arvosteli</a> Viron Venäjä-politiikkaa tavalla, joka nostatti Virossa vastalauseita.
Niin ikään vielä vuonna 2007 tuolloin pääministerinä toiminut Matti Vanhanen kehaisi Venäjän duuman vaalien tulosta ”vakuuttavaksi”, minkä lisäksi Vanhanen <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004531453.html">vähätteli</a> spekuloituja vaalivilppiepäilyjä ”epämääräisiksi”. Tosiasiassa Venäjän vaaleissa on aina ollut <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/nain-venaja-pesee-kasiaan-vaalivilpista-hammentava-video-julki/#ce331c6c">laajaa vilppiä</a>.
Suomen turvallisuusympäristön luonne paljastui
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt kolme kuukautta. Halla-aho tuntee itse hyvin Ukrainaa ja sen kulttuuria, sillä hän on aiemmin tutkijavuosinaan työskennellyt Suomen Kiovan-suurlähetystössä. Halla-aho myös osaa ukrainan kieltä hyvin.
Halla-aho lisäksi sanoo pitävänsä Kiovaa yhtenä kotikaupungeistaan, mikä antaa oman sävynsä sotakuvien näkemiseen mediassa.
&#8211; Asioita seuraa hieman toisin silmin, kun näkee tuttuja paikkoja.
Viime aikoina on usein sanottu, että Suomen turvallisuustilanne muuttui 24. helmikuuta, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Halla-aho kuitenkin esittää tarkentavan näkemyksen.
&#8211; Ehkä oikeammin olisi sanoa, että 24. helmikuuta meille paljastui turvallisuusympäristömme todellinen luonne. Eihän Venäjässä ja sen politiikassa ole tapahtunut äkillistä muutosta, vaan nyt kun jälkikäteen tarkastelemme Venäjän sisäistä kehitystä ja Venäjän ulkopolitiikan kehitystä Putinin valtakauden alusta, voidaan hyvin nähdä, että tapahtumat ovat johdonmukaisesti edenneet tähän pisteeseen.
Halla-aho sanoo, että länsimaiden virhe on ollut se, että Putinin &#8211; tai laajemmin venäläisten &#8211; puheita ei aiemmin suostuttu kuuntelemaan tai puheita ei otettu vakavasti.
&#8211; Kun ajatellaan Venäjän ikiaikaista supervalta-identiteettiä ja Neuvostoliiton romahduksen aiheuttamaa traumaa venäläisille, saan itse kiinni siitä venäläisten kritiikistä, että Venäjä sivuutettiin kokonaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Venäjä haluaa nyt ottaa revanssia siitä nöyryytyksestä, jonka se katsoi kokeneensa.
Optimismiin ei aihetta jatkossakaan
Halla-aho katsoo, että Venäjälle Ukraina on osa neuvostoaikojen jättämää traumaa.
&#8211; Suurvenäläiseen ajatteluun on vuosisatojen ajan kuulunut ajatus Ukrainasta Venäjän valtiollisen jatkumon ja kulttuurin syntysijana.
Halla-aho huomauttaa, että Venäjällä ukrainalaisten olemassaolo laajasti kiistetään.
&#8211; Se ei ole pelkästään Putinin tai Kremlin ajattelua, vaan valtavirtaista ajattelua Venäjällä.
Halla-aho arvioi, että hyökkäyssodan taustalla on myös Venäjän tarve hankkia kunnioitusta.
&#8211; Venäläiset mielellään vetävät yhtäläisyysmerkit kunnioituksen ja pelon välille. Kun Venäjää pelätään, venäläiset kokevat että heitä kunnioitetaan. Länsimaisille ihmisille tämä on toki vierasta ajattelua.
Optimismiin ei ole syytä myöskään tulevaisuudessa.
&#8211; Venäjällä on aina ollut autoritäärisiä (yksittäisen johtajan tai eliitin valtaa) johtajia. Venäjän vuosisatojen kehityksen kontekstissa demokraattiset vaiheet, esimerkiksi 1917 tai 1990-luvun Jeltsinin aika ovat jääneet kuriositeeteiksi Venäjän historiassa.
&#8211; Tavalliselle venäläiselle ne ajat ovat myös merkinneet kurjia oloja. Venäläiset eivät itsekään yhdistä demokratiaa hyvinvointiin tai positiivisiin asioihin, koska demokraattiset vaiheet eivät heidän näkökulmastaan ole olleet positiivisia ajanjaksoja. Venäjällä on kaipuuta vahvaan johtajaan.
Maalitolpat siirtyvät
Suomen ja Ruotsin ilmoitettua viime viikolla Natolle halukkuudestaan liittyä osaksi puolustusliittoa, Suomessa on eletty niin sanottua harmaata aikaa. Tosin tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi viime viikolla, ettei hän usko Suomen joutuvan kohtaamaan varsinaisia sotilaallisia operaatioita.
Halla-aho sanoo, että muuten vain mielikuvitus on rajana Venäjän mahdollisesti Suomeen lähiaikoina kohdistamasta paineesta.
&#8211; Meidän pitää pyrkiä parhaamme mukaan varautumaan. Olen korostanut sitä, että kun olemme tehneet oman päätöksemme liittoutumisesta, meidän täytyy edetä päätöksemme mukaan, välittämättä sivulta tulevasta paineesta, kantaen vastuun omasta päätöksestämme.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova kertoi välittömästi Venäjän reagoivan Suomen Nato-jäsenyyteen ”yllätyksellä”. Halla-aho sanoo, ettei puheille tule antaa liian suurta painoarvoa.
&#8211; Venäläiset puhuvat totta vain silloin, kun se sopii heidän omiin tavoitteisiinsa.
Toisaalta Putinin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kommentit ovat olleet hyvin rauhallisia. Putinin mukaan hänellä ei olisi ongelmaa Suomen tai Ruotsin kanssa.
Halla-ahon mukaan puheet tulee asettaa Venäjän retoriikan laajempaan kontekstiin.
&#8211; Venäjä yleensä esittää uhkavaatimuksia. Jos vaatimuksia ei totella, Venäjällä on sitten tapana siirtää maalitolppia ja muuttaa alkuperäistä uhkaustaan. Tämä on nähty Ukrainassakin: kun pääkaupunki Kiovan valtaus ei onnistunut, todettiin, ettei se koskaan ollut tavoitteenakaan.
Venäjä on savujen ja peilien mestari
Venäjän toimintatapaan ja politiikkaan toisaalta on aina liittynyt epämääräisyys, savun ja peilien taitava hyödyntäminen. Sama pätee tänäkin päivänä.
Halla-aho sanookin, että Suomessa on turhaa arvailla mahdollisten skenaarioiden todennäköisyyksiä.
&#8211; Kremlissä ylipäätään ajatellaan täysin toisella tavalla kuin mihin meillä on totuttu. Tilanteessa on tällä hetkellä nyt tuntemattomia muuttujia, jotka voisivat vaikuttaa Kremlin reaktioihin eri tilanteissa.
Halla-aho toteaa tulleensa omassa arvioinnissaan siihen tulokseen, että Nato-jäsenyyden hakeminen voi lyhyellä aikavälillä lisätä Suomeen kohdistuvia riskejä, koska se saattaa pakottaa Venäjän reagoimaan jopa epärationaalisesti.
&#8211; Kuitenkin, uskon, että pitkällä aikavälillä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisää molempien maiden turvallisuutta suhteessa Venäjään ja samalla koko Euroopan vakautta.
&#8211; Niin kauan kuin Venäjän rajoilla on maita, jotka eivät ole kollektiivisen puolustuksen piirissä, Venäjällä säilyy mahdollisuus ja kiusaus pyrkiä edistämään omia suurvaltapoliittisia tavoitteitaan myös joko voimalla tai uhkailemalla voimankäytöllä.
Katso Halla-ahon haastattelu kokonaan <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=174475606">täältä</a>.

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Suomen Nato-hakemukselle tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei usko, että Turkilla kuitenkaan olisi mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. &#8211; Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule estämään sitä, Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Suomen ja Ruotsin toive hakemusten mahdollisimman nopeasta käsittelystä ei onnistunut.
AlfaTV:n Sanna Ukkola -livessä perjantaina vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jakaa yleisen näkemyksen, että Turkin venkoilussa on taustalla sisäpoliittiset syyt ja tarve viestittää muille Nato-maille, erityisesti Yhdysvalloille.
&#8211; En usko, että Turkilla on oikeasti mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. Nyt käydään iltalypsyä. Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule sitä estämään, Purra sanoi.
AlfaTV:lla olivat vieraina myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sekä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Myöskään Orpo ei usko, että Turkki estäisi Suomen jäsenyyden.
&#8211; Siihen Turkilla ei ole perusteita. On varmaankin turkkilainen tapa edistää omia tavoitteita tällä tavoin. Uskon, että tilanne on ratkaistavissa diplomatian keinoin.
Myös Vanhanen pitää varmana, että Suomesta tulee jäsen.
&#8211; Luotan Naton avointen ovien politiikkaan ja siihen, että Nato pystyy toimimaan perussopimuksensa mukaisesti.
Turkin vaatimukset epäselviä
Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat toistaiseksi jääneet osin täsmentämättömiksi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt läntisiä liittolaisiaan terrorismiin liittyvien huolten vähättelystä. Suomen osalta Turkki on muun muassa esittänyt, ettei Suomi ole luovuttanut Turkin vaatimia terroristeja kehotuksista huolimatta.
Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että on ylipäätään epäselvää, onko virallista luovutuspyyntöä edes esitetty.
Purra huomautti, että vaikka Turkin jarruttaminen viime metreillä näyttää Naton kannalta jopa hieman nololta, on hyvä muistaa, että vastaavia manööverejä on nähty ennenkin.
Esimerkiksi vuonna 2009 Turkki asettui poikkiteloin vastustamaan tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi. Rasmussen oli aiemmassa pestissään Tanskan pääministerinä puolustanut sananvapautta lehdille, jotka olivat julkaisseet pilakuvia islamin profeetta Muhammadista.
&#8211; Myös esimerkiksi 2015 EU:n ja Turkin välille jouduttiin tekemään sopimus, joka ei täysin kestä päivänvaloa. Turkki on siis tottunut olemaan julkisuudessa esiintyvä ratkaisija. Uskon kuitenkin, että nyt käsillä oleva tilanne ratkeaa parhain päin.
Turkki ei myöskään ole ainoa ”kissan hännän vetäjä” Natossa. Myös esimerkiksi Kreikka toimillaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Makedonia#Nimikiista">viivytti</a> Pohjois-Makedoniaa jopa kymmenen vuotta Naton eteisessä ennen kuin jäsenyys lopulta toteutui 2018.
Suomi varautuu kaikkeen
Suomen ja Ruotsin edustajat jättivät Nato-jäsenhakemukset keskiviikkona Naton päämajaan Brysseliin. Liittymishalukkuudesta kertovien kirjeiden jättämisestä lukien on alkanut niin sanottu harmaa aika, joka kuitenkin näyttäisi alkaneen suhteellisen rauhallisesti.
Venäjä on retoriikan tasolla esittänyt joitakin enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauksia. Kremlin tiedottaja Maria Zaharova esitti keskiviikkona venäläisessä valtionmediassa, että vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ”sotilaallinen yllätys”.
Toisaalta esimerkiksi Vladimir Putin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat jopa vihjanneet Suomen jäsenhakemusta vähämerkitykselliseksi.
Purra totesi, että Suomi varautuu kaikkeen, kuten esimerkiksi hybridioperaatioihin, kyberhyökkäyksiin, energian tai merikuljetusten häiritsemiseen, mutta retoriikkaa ei ole aiheellista pelästyä.
&#8211; Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon alleviivaa Venäjän kokemaa tappiota paitsi sodassa myös muuten. Voi myös olla, että Putin mieluummin hiljenee Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista, eikä tahdo alleviivata asiaa kotiyleisölleen.
Vanhanen puolestaan arvioi, että Venäjän johdossa on ollut koordinaatiokatkoksia ja toisaalta Venäjällä saatetaan arvioida, voidaanko puheiden tasolla vaikuttaa Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin päätöksiin.
Omasta puolustuskyvystä ei tingitä
Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäseniksi yhdessä. Ruotsi on jo ilmoittanut eräistä reunaehdoista, kuten siitä, että Ruotsi ei halua valtioalueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomi ei toisaalta ole asettanut mitään ennakkoehtoja.
Purra katsoo, että Suomen ei ennalta kannata asettaa mitään rajoitteita.
&#8211; Vaikuttaa kuitenkin päivänselvältä, että ydinaseita ei ole tulossakaan ja että tukikohtia tai joukkojakaan ei ole Natossa edes vapaasti saatavilla, että niitä voisi viittaamalla saada. Päinvastoin niistä käydään kilpailua, ja esimerkiksi Baltiassa haluttiin joukkoja alueelle vuosikausia ennen kuin niitä lopulta saatiin. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen edes miettiä näitä asioita, vaan ne käsitellään myöhemmin liittymissopimuksen tekemisen yhteydessä.
Purra painotti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen puolustus tulee jatkossakin nojaamaan vahvaan omaan puolustukseen.
&#8211; Se on täysin kiinni meistä itsestämme, poliittisista päätöksistä ja siitä, mitä me itse haluamme. Ymmärtääkseni on täysin jaettu näkemys, että me emme luovu omasta vahvasta puolustuskyvystämme, me huolehdimme myös maanpuolustustahdostamme, joka onkin ennätyskorkealla. Tähän koko puolustusjärjestelmämme perustuu. Nyt olemme vain ottamassa turvallisuuspalettiin yhden osa-alueen lisää.

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Venäjän Suomea koskevaa Nato-lausuntoa. Purran mukaan Venäjän lausunto mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista on sama kuin aina. 

Purra kommentoi:
&#8211; Uusi lausunto Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista ei osoita mitään. Kanta on sama kuin aina eikä provosoinnin ajankohtakaan ole yllättävä.
&#8211; Se, mitä Venäjä tekee Ukrainassa, on riittävä osoitus maan halusta olla kunnioittamatta suvereeneja valtioita.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Uusi lausunto Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista ei osoita mitään. Kanta on sama kuin aina eikä provosoinnin ajankohtakaan ole yllättävä. 
Se, mitä Venäjä tekee Ukrainassa, on riittävä osoitus maan halusta olla kunnioittamatta suvereeneja valtioita.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1497237333015474180?ref_src=twsrc%5Etfw">February 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Venäjän ulkoministeriön edustaja Maria Zaharova kommentoi perjantain mediatilaisuudessa ,että Suomen liittoutumattomuuslinja on tärkeä Euroopan turvallisuuden ja vakauden kannalta.
– Suomen hallituksen linja pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana on tärkeä pohjoisen Euroopan turvallisuuden ja vakauden kannalta, Zaharova sanoi.
Hän painotti myös, että Suomen ja Ruotsin ei pitäisi liittyä Natoon, sillä tämä vahingoittaisi muiden maiden turvallisuutta. Liittyminen johtaisi sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin.

Maria Zaharova

Venäjä poistamassa viisumipakon Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisilta – suora tie Euroopan rajoille aukeaa

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Halla-aho: Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon mahdollistivat Putinin tyrannian nousun

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Purra: Venäjän Suomea koskevassa lausunnossa ei ole mitään uutta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025