Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

markkinat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa keskustelivat eilen EU-politiikasta ja unionin tulonsiirroista Alfa-TV:lla. Sarvamaa perusteli tukipaketteja yhteisellä edulla. Purra kyseenalaisti, miksi Suomen pitäisi tukipakettien kautta maksaa rahaa vauraammille maille, jotka eivät tee yhtä säntillistä politiikkaa.

Kansanedustaja Harry Harkimon (liik) isännöimässä Hjallis-Lisää Rahaa -puheohjelmassa Riikka Purra sai esittää ensin tiivistetysti perussuomalaisten EU-politiikan linjan.
&#8211; Perussuomalaisilla ei ole ongelmaa sen kanssa, että EU:ssa tehdään yhteistyötä kaupan alalla ja että meillä on yhteismarkkina-alue, toimitaan siis eräänlaisena kaupan liittona, joka samalla tuo Eurooppaan vakautta ja rauhaa.
&#8211; Nykyinen EU kuitenkin etenee syvälle integraatiopolulla ja tunkeutuu monissa asioissa suvereenien kansallisvaltioiden alueelle. Suunta on selvä: elpymispaketti, tulevat ilmastopaketit, metsäasiat, mahdollinen sosiaalirahasto ja niin edelleen. Integraatio etenee ja samalla budjettimääräämisvalta omiin asioihimme vähenee. Tämä ei perussuomalaisten mielestä ole Suomen edun mukaista. Me emme voi kannattaa tällaista kehityskulkua, Purra sanoi.
Hän totesi, että Suomi voisi edes joskus pyrkiä ajamaan voimakkaammin omaa intressiään unionissa.
&#8211; Sitäkään Suomi ei tee. Tosin näin pienellä valtiolla ei ehkä muutenkaan olisi paljoa sanottavaa Ranskan, Saksan ja muiden suurten valtioiden keskellä. Joskus voisimme silti edes yrittää.
Bryssel ei uhkaile nettomaksajia
Purran mukaan Suomen olisi täysin mahdollista myös kieltäytyä tukipaketeista, sillä Bryssel ei lähtisi uhkailemaan nettomaksajia EU:sta erottamisella.
&#8211; Voisimme joskus kokeilla, mitä siitä seuraa, että uskaltaisimme sanoa ei. Jos Suomi haluaisi ajaa EU:ssa omaa intressiään, yksin ei tarvitsisi olla. Meillä on mahdollista löytää liittolaisia, tietysti asiakohtaisesti.
Elvytyspaketin jälkeen EU:ssa puuhataan seuraavaksi niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa jäsenmailta kerättäisiin reilut 72 miljardia euroa jaettavaksi eri maiden kesken. Suomelle järjestely tarkoittaisi sitä, että Suomi maksaisi 840 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimien vaikutusten kuittaamiseen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on ilmoittanut suhtautuvansa rahastoon ”erittäin kriittisesti”
&#8211; Saa nähdä, miten kriittisyys kääntyy varsinaiseksi kannan muodostukseksi, kun tulee aika päättää asioista, Purra sanoi.
Hän huomautti, että vastaavalla tavalla kuin 750 miljardin euron koronaelvytyspaketissa ei ollut kyse koronasta, ilmastopaketissakaan ei ole kyse ilmastosta.
&#8211; EU keksii erilaisia perusteluja sille, että näitä paketteja, tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa veroja ja niin edelleen voidaan edistää. Ilmasto on nyt politiikassa yksi totuus ja sen siivellä on hyvä edistää federalismia, kuten näyttää tapahtuvan. Tietenkin toivon, että Suomen hallitus uskaltaa sanoa ei. Se kuitenkin vaatii sen, että uskalletaan sanoa.
Maltillisempi ilmastokunnianhimo olisi paikallaan
Juontaja ja kansanedustajakollega Harkimo kysyi Purralta, kuinka kauan tämä uskoo EU-rahapolitiikan systeemin, jossa uutta rahaa työnnetään jatkuvasti markkinoille, kestävän.
Purra vastasi, että järjestelmä pysyy kasassa niin kauan kuin korot ovat alhaalla, ikään kuin velkaakaan ei tarvitsisi koskaan maksaa.
&#8211; Markkinoille pumpataan niin paljon rahaa, että eri tahot pysyvät tyytyväisinä ja markkinat toimivat. Tietysti raha kelpaa eri toimijoille, kuten firmoille, mutta ei se sitä tarkoita, että ilmastopolitiikka tällaisenaan olisi kaikkien intressi, puhumattakaan siitä, ettei se kurjistaisi tavallista suomalaista.
&#8211; Kuitenkin siinä vaiheessa, kun järjestelmä törmää siihen, mihin se väistämättä jossain vaiheessa törmää, esimerkiksi korkojen nousuun, niin sitten olemme suurissa ongelmissa.
Perussuomalaiset esittää Suomen kunnianhimoisten ilmastotoimien maltillistamista siten, että hiilineutraaliustavoitetta siirrettäisiin vuoteen 2050 eli samalle tasolle EU:n ja Suomen oleellisten kilpailijamaiden, kuten Ruotsin ja Saksan kanssa.
&#8211; Unionin tasolla olisi mahdollista vaikuttaa näihin asioihin esimerkiksi lisäämällä päästöoikeuksia markkinoille ja tekemällä sellaista politiikkaa, että kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista ei pyrittäisi eroon niin nopeasti, koska se ei ole mahdollista
Ilmastopolitiikka on ristiriitaista
Purra huomautti, että ilmastopolitiikkaan sisältyy myös paljon ristiriitaisuuksia. Hän nosti esimerkiksi hallituksen, erityisesti vihreiden nuivan suhtautumisen kotimaiseen maatalouteen ja ruuantuotantoon.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että kun ilmastotoimia aletaan kiihkeästi tekemään suomalaisen ruuan hinta nousee. Siitä sitten seuraa se, että me syömme ulkomaista ruokaa, jota rahdataan tänne laivoilla ja lentokoneilla. Se ei ole järkevää ilmaston kannalta eikä myöskään suomalaisen maatalouden ja huoltovarmuuden kanssa.
Suomessa vihreän politiikan kustannukset ovat useita miljardeja. Purran mukaan miljardit olisivat paremmassa hyötykäytössä siten, että tavallisen kansalaisen asumisen, liikkumisen ja ruuan hintojen nousun korotuksia hillittäisiin.
&#8211; Esimerkiksi niin, että polttoaineen hintaan kohdistuvia veroja maltillistettaisiin, tietysti puhumattakaan vaikkapa kotitalouksien sähköverosta niin, että maksutaakka ei olisi näin korkea.
Kansalaiset näyttäisivätkin olevan kyllästyneitä vihreän politiikan alati paisuvista kustannuksista. Polttoaineveron kohtuullistamista esittävä kansalaisaloite on juuri saanut vaadittavat 50 000 nimeä kasaan ennätysajassa, ja aloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.
Miksi Suomi joutuu maksamaan vauraammille maille?
Hjalliksen ohjelman loppupuolella ohjelmassa oli mukana myös kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa, joka puolusteli EU-tulonsiirtoja ja tukipaketteja unionin ”yhteisellä vahvuudella”. Sarvamaa esitti näkemyksenään, että EU-politiikassa olisi laajaa tukea niin sanotulle vihreälle siirtymälle, joka ei kuitenkaan olisi samalla siirtymää kohti liittovaltiota.
&#8211; No mistä se sitten johtuu, että säntillistä ilmastopolitiikkaa tekevä Suomi joutuisi jälleen uudessa paketissa maksamaan rahaa vauraammille maille, jotka eivät tee yhtä säntillistä politiikkaa? Purra kysyi.
Sarvamaa vastasi, että unionin perusidea on toimia yhdessä.
&#8211; Tulonsiirroissa on pitkälti kyse siitä, että unionin jäsenet olisivat yhdessä mahdollisimman vahvoja. Unioni on jo nostanut uusia jäsenvaltioita, kuten Unkarin ja Puolan taloudellisesti jaloilleen, ne ovat tulleet huikeasti eteenpäin ja elintaso on noussut. Yhdessä olemme kaikki vahvempia.
EU ei ole taloudellinen menestystarina
Ohjelman juontaja Harkimo huomautti Sarvamaalle, että monista voi tuntua väärältä laittaa rahaa Italiaan ja Espanjaan, missä verojenmaksukulttuuri on tyystin erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi Italian verotus on Suomea selvästi matalammalla tasolla. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa.
&#8211; Suomessa jokainen maksaa veronsa. Siellä (Italiassa ja Espanjassa) kuitit ovat miten sattuu, ja veroja kerätäänkin ihan eri tavalla. Ei tunnu oikealta, että sinne laitetaan rahaa, Harkimo sanoi.
Sarvamaa myönsi, että on tärkeää pystyä näyttämään, että ”hommassa on jotain tolkkua”.
&#8211; Se ei kestä, että jos me vaan pumpataan ja kaadetaan rahaa, jonka joku sitten käyttää miten sattuu. Jos rahoja käytetään johonkin, joka ei tuota mitään eurooppalaiseen talouteen ja hyvinvointiin, niin silloin rahat on käytetty huonosti.
Purra huomautti, että EU:n ja eurojärjestelmän ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että jäsenvaltiot ovat keskenään hyvin erilaisia.
&#8211; Varmasti Unkarin ja Puolan taloudellinen tilanne on parantunut ja maat menneet eteenpäin. Mutta missä määrin tämä on Suomen vastuulla niin, että meidän pitää maksaa siitä? Tai missä määrin meidän vastuullamme on maksaa esimerkiksi Ranskaan sähkölaskuja, Italian heikkoa taloudenpitoa tai kyvyttömyyttä kerätä veroja?
&#8211; EU ei ole taloudellinen menestystarina. Myös Suomessa on jo yleistä huomauttaa siitä, että euro ei ole ollut Suomen edun mukainen, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa oma valuutta joustaa. Meillä vastauksena taas on korkea työttömyys ja kitulias talouskasvu.

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” –  Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Koronaviruksen aiheuttama laaja kansainvälinen kriisi on iskenyt monille toimialoille ja kansanterveydellinen uhka on suuri. Tämän mittaluokan kriisiin on ollut vaikea varautua ja tilanne on yllättänyt niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimijat. Vaikka poikkeusolojen varalle on tehty suunnitelmia, on tosipaikan tullen ollut vaikea vastata esimerkiksi terveydenhoidon tarpeisiin suojavarusteiden suhteen, toteaa perussuomalaisten kansanedusta Jussi Wihonen.

Julkisia hankintoja koskettavat hankintasopimukset ja julkisten hankintojen neuvontayksikkö ovat ohjeistaneet hankintayksiköitä siitä, miten pandemiaan perustuvia julkisia hankintoja on mahdollista tehdä. Mikäli olemassa olevista hankintasopimuksista ei ole mahdollista hankkia suojavarusteita, voidaan hankinnat tarvittaessa tehdä suorahankintana (ennalta arvaamaton, hankintayksiöstä johtumaton äärimmäinen kiire).
Hankintasopimukset uusiksi
Kriisin aikana on ilmennyt tarve uusille suojavarusteille ja niitä on pyritty tuomaan muun muassa Kiinasta.
&#8211; Samassa tilanteessa on monia maita, joten markkinoilla on ns. myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä. Kyseisessä tilanteessa kotimaisen tuotannon merkitys korostuu ja esimerkiksi kasvosuojainten valmistusta on aloitettu Suomessa. Nykyisestä kriisistä täytyy ottaa opiksi ja korjata niitä virheitä, joita on tehty aiemmin, jotta tulevissa kriiseissä olisimme entistä valmiimpia.
&#8211; Miten hallitus aikoo varmistaa, että poikkeusoloissa pystytään hankkimaan suojavarusteita suomalaisilta toimijoilta ja tulisiko hankintalakeja muuttaa, jotta poikkeusoloissa pystyttäisiin, entistä nopeammin ja helpommin hankkimaan varusteita myös kotimaisilta tuottajilta, joiden kanssa ei aiemmin ole tehty hankintasopimuksia? Tulisiko hankintasopimukset huomioida tulevaisuudessa paremmin valmiuslaissa ja miten kotimaisen tuotannon merkitystä aiotaan jatkossa korostaa kriisivarustautumisessa? Wihonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään.

Wihonen: Suomen hankittava jatkossa suojavarusteita kotimaisilta toimijoilta – ”Markkinoilla on myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä”

Hallitusneuvotteluja parhaillaan vetävä sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne haaveilee Suomen ja Venäjän suhteiden merkittävällä tiivistämisellä ja yhteistyön lisäämisellä.

Hallitusneuvottelija Antti Rinteen (sd.) Venäjä-suunnitelmat ovat luettavissa viisi vuotta sitten julkaistusta Kaleva-lehden <a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rinne-ei-tunne-russofobiaa-viisumivapaus-venajan-kanssa/659665/#anchor-for-comments">verkkojutusta</a>, jossa esitellään Rinteen poliittista linjapaperia.
Rinteen keskusteluasiakirja julkistettiin keväällä 2014 tilanteessa, jossa Rinne oli tuolloin pyrkimässä sdp:n puheenjohtajaksi ja myös tuli valituksi tehtävään.
Venäläisten yritysten investointeja Suomeen
Rinteen suunnitelmien mukaan Venäjän markkinoiden läheisyyttä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti.
- Jatkossa meidän on tavoiteltava entistä päämäärätietoisemmin myös venäläisten yritysten konkreettisia investointeja Suomeen, keskusteluasiakirjassa todetaan.
Verkkojutusta selviää myös, että Rinteen intresseissä ovat viisumivapaus, liikenneyhteyksien nopeuttaminen, venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen merkittävä lisääminen ja aktiivinen markkinointitoiminta Venäjän yrityskentän suuntaan.
Halla-aho osoitti mieltä Krimin valtausta vastaan
Rinteen suunnitelmat tiivistää yhteistyötä Venäjän kanssa julkistettiin samaan aikaan, kun Venäjä oli aloittanut intervention Krimille.
Kansainvälinen yhteisö tuomitsi välittömästi Venäjän toimet, jotka johtivat myöhemmin Krimin tekniseen liittämiseen osaksi Venäjää. Venäjän oikeutta Krimiin ei ole kuitenkaan tunnustettu kansainvälisesti, ja seurauksena ovat olleet muun muassa EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet.
Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistui maaliskuussa 2014 Helsingin Tehtaankadulla järjestettyyn Venäjän toimintaa vastustavaan mielenosoitukseen. Halla-aho toivoi, että Venäjä kunnioittaisi kansainvälistä oikeutta.
&#8211; Olen täällä osoittamassa tukea Ukrainan alueelliselle eheydelle ja itsenäisyydelle ja vastustamassa imperialismia, Halla-aho kommentoi Suomen Uutisille.

Antti Rinteen suunnitelmat: Viisumivapaus Venäjän kanssa ja venäjän kielen opetusta lisättävä Suomessa

markkinat

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Wihonen: Suomen hankittava jatkossa suojavarusteita kotimaisilta toimijoilta – ”Markkinoilla on myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä”

Antti Rinteen suunnitelmat: Viisumivapaus Venäjän kanssa ja venäjän kielen opetusta lisättävä Suomessa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025