Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Markku Huusko

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen lupasi kymmenen vuotta sitten lahjoittaa sata euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle nettotaloushyötyä. Lukuisista väittelyistä tai yrityksistä huolimatta kukaan ei ole lunastanut satasta. Tänään summa nousi tuhanteen euroon.

Huopainen kirjoittaa: &#8221;Kyllästyin eurokriisin aikoihin Suomen eurojäsenyyttä kehuviin henkilöihin. Lupasin €100, sille, joka linkkaa Suomen eurojäsenyyden nettotaloushyödyt vahvistavaan selvitykseen. Ei ketään. Ei yhtäkään. Kymmenen vuotta mennyt. Lupaan nyt 1 000 euroa. Ette te pysty.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kyllästyin eurokriisin aikoihin Suomen eurojäsenyyttä kehuviin henkilöihin.
Lupasin €100, sille, joka linkkaa Suomen €jäsenyyden nettotaloushyödyt vahvistavaan selvitykseen.
Ei ketään. Ei yhtäkään. Kymmenen vuotta mennyt.
Lupaan nyt €1 000. Ette te pysty.
&mdash; Juhani Huopainen (@Huopainen) <a href="https://twitter.com/Huopainen/status/1379794080474005508?ref_src=twsrc%5Etfw">April 7, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
Huopaisen mukaan monet, jotka julistavat euron nettohyödyt idioottivarmoiksi, eivät pysty perustelemaan väitettään vaan lähinnä loukkaantuvat, kun heitä haastaa. Esimerkeiksi hän nimeää ex-pääministeri Alexander Stubbin ja Uuden Suomen päätoimittajan Markku Huuskon.

Huopainen korottaa panoksia – lupaa tuhat euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle taloudellista nettohyötyä

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kritisoi kovin sanoin Suomen Perustan tutkimusta eri maahanmuuttajaryhmien toteutuneista julkisen talouden tuloista ja menoista.

Huusko viittaa kriittisessä <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markkuhuusko/jussi-halla-aholta-hatullinen-huttua/">kirjoituksessaan</a> ”Maahanmuuttofaktoista perillä olevaan erityisasiantuntijaan” TEM:n Antti Kaihovaaraan:
&#8211; Jutusta käy hyvin ilmi, että nämä laskelmat ovat täysin hatusta vedettyjä, Kaihovaara kirjoitti Twitterissä. Hän ei esimerkiksi oikein ymmärrä työnantajilta saatavan pienemmän sosiaalivakuutusmaksun sisällyttämistä laskelmiin maahanmuuton kuluista.
Eivät tunne edes peruskäsitteistöä
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen toteaa vastauksessaan Huuskon kirjoitukseen, että Huusko ja Kaihovaara eivät tunne edes maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutuksia käsittelevän kotimaisen ja kansainvälisen akateemisen tutkimuksen peruskäsitteistöä.
&#8211; Huusko ja Kaihovaara eivät selvästi ole tutustuneet Suomen Perustan tutkimukseen, jonka he tyrmäävät suorilta käsin. Jos he olisivat viitsineet tutustua tutkimukseen edes pintapuolisesti, niin he olisivat huomanneet, että esitetyt julkisen talouden tulojen ja menojen vaikutukset perustuvat lähes täysin viranomaisrekistereistä (Tilastokeskus, THL) poimittuihin luotettaviin tietoihin, Salminen toteaa.
Lue koko vastaus <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-markku-huuskolle-ja-erityisasiantuntija-antti-kaihovaaralle/">täältä</a>.

Suomen Perusta vastaa Markku Huuskolle ja erityisasiantuntija Antti Kaihovaaralle: Tutustukaa tutkimukseen maahanmuuton kuluista

KOMMENTTI | Päätoimittaja Markku Huusko <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/276192-nakokulma-jussi-halla-aho-pani-ylen-polvilleen-vaittamalla-ihan-omiaan?ref=suosituimmat">väittää tänään</a> Uudessa Suomessa, Kauppalehdessä ja Talouselämässä, että puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) Yle Areenaa koskeva twiitti ei kestäisi päivänvaloa. Väiteellä ei ole pohjaa. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/puheenjohtajatentit-nakyvat-ylen-areenassa-yksi-arvannet/">kirjoitti</a> asiasta Areena-kohusta eilen. 

Huuskon mukaan Halla-aho &#8221;pani Ylen polvilleen väittämällä ihan omiaan&#8221;.
Huuskon kritiikki kohdistuu Halla-ahon <a href="https://twitter.com/halla_aho/status/1112376064871972866">twiittiin</a>, joka kuuluu seuraavasti: ”Alkaa olla vaikea uskoa omia silmiään. Yle on poistanut Areenasta minun vaalitenttini. Katseluaika on kuulemma loppunut. Muiden puheenjohtajien tentit ovat tallella.”
Huuskon ulostulo on vähintäänkin kummallinen, ja useat lukijat ovat huomauttaneet kirjoittajalle asiasta.
Halla-aho ei ole &#8221;väittänyt omiaan&#8221;, eikä hänen twitissään ole mitään väärää. Se pitää kaikilta osin paikkansa.
Yle todellakin poisti Halla-ahon vaalitentin. Twiitissä ei oteta kantaa siihen, millä tavalla se poistettiin. Yleisradio selitti tapahtunutta järjestelmäpäivityksellä, mutta tällä ei ole asian kannalta merkitystä. Ylen toimet johtivat yhtä kaikki siihen, että tentti poistui näkyvistä.
Ylen eri järjestelmien tekniset virheet eivät ole ulkopuolisten vastuulla. Mikäli Ylen vaalikone <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/outo-virhe-ylen-vaalikoneessa-tama-voi-vaikuttaa-aanestyspaatokseesi/">antaa vääriä tuloksia Halla-ahon kohdalla</a>, ei jää muuta mahdollisuutta kuin huomauttaa asiasta. Ja mikäli Ylen Areena ei syystä tai toisesta näytä perussuomalaisten vaalitenttiä samalla tavalla kuin muiden, on täysin normaalia huomauttaa siitä.
Episodi johti Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan anteeksipyyntöön. Jos Halla-aho pisteli omiaan, niin miksi Ylä-Anttila sitten pyysi anteeksi?
On erikoinen ajatus, että politiikan julkisuudessa työtään tekevien pitäisi välttää ehdoin tahdoin julkisuutta.
Toivottavasti Huuskon tämänpäiväisellä, selvästi virheellisellä ulostulolla ei ole yhteyttä hänen vahvan näkemyksensä kanssa siitä, että <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238222-halla-aho-heitettava-heti-ulos-vallan-ytimesta">Halla-ahon ei pitäisi olla hallituksessa lainkaan mukana</a>.
Olisi tärkeää, että polittisia analyyseja tekevät toimittajat eriyttäisivät omat mieltymyksensä tai antipatiansa faktoista.

Uuden Suomen väite siitä, ettei Halla-ahon Yle-twiitti kestäisi päivänvaloa, ei kestä päivänvaloa

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">kirjoitti</a> joulukuun alussa Julkisen sanan neuvoston jäsenistä, joilla on vahvat kytkökset vihreisiin. Asia on noteerattu myös muissa suomalaisissa uutisvälineissä, joskin asiaa on käsitelty erittäin hienovaraisesti. Onko ongelma, että JSN:ssa on vihreä kallistuma? Kysyimme asiasta neljältä tunnetulta mediavaikuttajalta.

<h4>A-P Pietilä</h4>
Emerituspäätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa, ettei tiedä, millä perusteilla JSN:n uudet jäsenet on valittu.
&#8211; Asiaan on vaikea ottaa kantaa. Nyt kannattaa ensin seurata, muuttuvatko JSN:n päätökset jollain tavalla verrattuna aikaisempaan linjaan.
<h4>Markku Huusko, Uusi Suomi</h4>
Verkkolehti Uuden Suomen vastaava päätoimittaja Markku Huusko sanoo, ettei JSN:n nykyinen kokoonpano horjuta hänen luottamustaan JSN:n päätöksiin.
&#8211; En kutsuisi JSN:n nykyistä kokoonpanoa vihreäksi kallistumaksi. Esimerkiksi Nitin Sood on valittu neuvoston varajäseneksi ja puheenjohtaja Elina Grundström ei ole tietääkseni vihreiden jäsen, on toki toiminut Vihreässä Langassa. Suoraan vihreitä edustaa vain Tuomas Rantanen, joka on vihreiden kaupunginvaltuutettu. Joidenkin muiden neuvoston jäsenten yhteydet vihreisiin ovat enemmän tai vähemmän väljiä. Kaikilla neuvoston jäsenillä ei tietenkään ole edes väljiä yhteyksiä vihreisiin.
JSN ei ole juuri avannut uusien tai aiempien jäsentensä poliittisia taustoja tai muutenkaan käsitellyt sidonnaisuuksia. Pitäisikö JSN:n kuitenkin kertoa avoimemmin neuvoston jäsenten taustoista? Päätoimittaja Huuskon vastaus on yleisellä tasolla myöntävä.
&#8211; Avoimuus on aina hyvä, ja avoimuudella saavutetaan positiivisia asioita. Se on toki lähtökohta.
<h4>Risto Uimonen, ex-JSN</h4>
Tietokirjailija, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 2010-2015 toiminut Risto Uimonen myöntää, että JSN:n nykyinen kokoonpano voidaan nähdä ongelmallisena.
&#8211; Se on ulkoapäin katsottuna kosmeettinen ongelma, vaikka neuvosto ei toki tee puoluepoliittisia päätöksiä.
Uimonen sanoo, etteivät JSN:n jäsenet voi kuitenkaan määrittää kannanottojaan asioihin puoluepoliittisin perustein.
&#8211; JSN:ssa on nyt henkilöitä, joilla on jonkinlaisia yhteyksiä vihreisiin, mutta siellä on myös selkeä enemmistö muita, Uimonen sanoo.
Hän jatkaa, että jos käsiteltävänä oleva asia JSN:ssa ”liippaa läheltä” jotakin neuvoston jäsentä, tällainen jäsen jäävätään päätöksenteosta. Uimosen omalla JSN-puheenjohtajakaudella jäävääminen oli tavallinen ja yleinen käytäntö.
&#8211; Jääväämisessä kyse ei usein ollut niinkään politiikasta, vaan kyse saattoi olla tilanteesta, jossa käsiteltävänä oleva asia liittyi esimerkiksi JSN:n jäsenen työpaikkaan.
<h4>Timo Huovinen, Yle</h4>
Yleisradion journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen sanoo, ettei hänellä ole ”nokan koputtamista” JSN:n jäsenten valintaan.
&#8211; Jäsenten valinta on tapahtunut JSN:n perussopimusten mukaan. Niin kuin aina, se millainen tämä JSN:n kokoonpano on, ilmenee sitten tämän kokoonpanon päätösten kautta. Samoin kuin JSN:n luottamus rakentuu sen tekemien päätösten kautta. Niitä jokainen on oikeutettu arvioimaan tahollaan.

Suomen Uutiset kysyi mediapomoilta: ”Näetkö ongelmana, että JSN:ssa on vihreä kallistuma?”

Markku Huusko

Huopainen korottaa panoksia – lupaa tuhat euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle taloudellista nettohyötyä

Suomen Perusta vastaa Markku Huuskolle ja erityisasiantuntija Antti Kaihovaaralle: Tutustukaa tutkimukseen maahanmuuton kuluista

Uuden Suomen väite siitä, ettei Halla-ahon Yle-twiitti kestäisi päivänvaloa, ei kestä päivänvaloa

Suomen Uutiset kysyi mediapomoilta: ”Näetkö ongelmana, että JSN:ssa on vihreä kallistuma?”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025