Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Marokko

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho nosti esiin Suomen ja Marokon yhteiset arvot ja tavoitteet kansainvälisillä areenoilla, kun hänen johtamansa puhemiesvaltuuskunta vieraili Marokossa 20.–21. toukokuuta.

&#8211; Marokko on EU:lle ja siten myös Suomelle erittäin tärkeä kumppani useilla strategisilla aloilla, kuten esimerkiksi uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa, muuttoliikkeen hallinnassa sekä terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisessa työssä, Jussi Halla-aho totesi tavattuaan Marokon parlamentin alahuoneen puhemiehen Rachid Talbi El Alamin.
Ukraina taistelee myös Suomen ja Marokon puolesta
Halla-aho muistutti, että Suomelle ja Marokolle tärkeistä arvoista taistellaan paraikaa myös Ukrainassa.
&#8211; Tässä sodassa ei ole kyse vain Ukrainasta ja Euroopasta, vaan myös sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän ja demokratian suojelemisesta sekä itsenäisten maiden alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin puolustamisesta.
&nbsp;

Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani

Ruotsissa jouduttiin jälleen sulkemaan islamilainen yksityiskoulu, koska oppilaat olivat vaarassa radikalisoitua. Koulua pyörittävän yrityksen toimitusjohtaja on suomalaistaustainen muslimikäännynnäinen. Hänen yrittäjäuraansa on ylistetty ruotsalaisessa talouslehdessä. Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson ei näe ongelmana islamismia: hänelle ainoa ongelma tässä on koulujen yksityistäminen. 
Kouluviranomaiset ovat päättäneet peruuttaa Tukholman Kistassa toimivan Cordoba International School -yksityiskoulun opetusluvan. Syynä on se, että suojelupoliisin mukaan useilla koulun henkilökuntaan ja johtoon kuuluvilla henkilöillä on ollut yhteyksiä väkivaltaisiin islamisteihin, kertoo Ruotsin yleisradio <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/friskola-i-stockholm-stangs-elever-riskerar-att-radikaliseras--vkrbgt">SVT</a>.
Kyseistä yksityiskoulua pyörittävän yrityksen toimitusjohtaja Ulla Parkkinen sanoo, että päätöksestä tullaan valittamaan. Hänen mukaansa jo 26 vuotta toiminut koulu on aktiivisesti vastustanut islamisoitumista, väkivaltaa, ekstremismiä ja jengirikollisuutta.
Taustalla menestynyt naisyrittäjä
Pohjois-Suomessa syntynyt Ulla Parkkinen muutti nuorena Ruotsiin siivoamaan ja jäi sille tielleen. Myöhemmin hän opiskeli esikoulunopettajaksi. Pari vuotta sitten hän pääsi Dagens Industri -talouslehden &#8221;125 menestynyttä naista&#8221; -listalle <a href="https://www.di.se/nyheter/hon-trotsade-fordomarna-vi-maste-hela-tiden-vara-bast/">esimerkkinä</a> menestyneestä naisyrittäjästä.
Mentyään muslimiehen kanssa naimisiin Ulla Parkkinen &#8221;löysi kotinsa&#8221; islamista. Hän alkoi käyttää arjessa muslimihuivia, minkä hän kertoo haitanneen töiden saamista. Niinpä hän päätti perustaa oman yrityksen, joka pyörittää kahta islamilaista esikoulua, nyt sulkemispäätöksen saanutta islamilaista yksityiskoulua ja catering-yritystä. Liikevaihto oli viime vuonna 100 miljoonaa kruunua (8,85 miljoonaa euroa).
Koulussa &#8221;haamuoppilaita&#8221; 
Viranomaiset kiinnostuivat Cordoba-koulun toiminnasta alkuvuodesta, kun huomattiin, että koulu oli nostanut Tukholman kaupungilta korvauksia myös sellaisista oppilaista, jotka olivat tosiasiassa asuneet Marokossa jo vuosien ajan, kertoo <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/Q7PAlq/cordobaskolan-polisanmald-kravdes-pa-1-5-miljoner">Aftonbladet</a>-lehti.
Ensin viranomaiset huomasivat, että koulun kirjoilla ollut kuusivuotias lapsi oli kadonnut. Vanhempien kännykkänumerot eivät olleet enää käytössä. Koulusta väitettiin ensin, että kuusivuotiaan vanhemmat sisarukset olivat huolehtineet lapsen kouluun tuomisesta ja hakemisesta.
Seuraavaksi viranomaiset saivat selville, että myöskään kuusivuotiaan vuosina 2006, 2008 ja 2011 syntyneitä siskoksia ei oltu nähty koulussa kolmeen vuoteen. Kun äitiin saatiin viimein yhteys, hän kertoi, että perhe asuu Marokossa eikä heillä ole varaa &#8221;kotimatkaan&#8221; Ruotsiin.
Koulun oppilasrekisterissä oli siis pieni, inhimillinen virhe. Cordoba-koulu oli kuitenkin muistanut pyytää Tukholman kaupungilta kaikkien neljän lapsen koulukorvaukset. Liikaa laskutettu summa oli yhteensä 1,5 miljoonaa kruunua. Rahat on peritty takaisin ja poliisi tutkii asiaa petoksena.
Ex-opetusministeri syyttää yksityistämistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen otti Twitterissä esille sen, että myös suomalaisten päättäjien tulisi olla hereillä islamisoitumiseen liittyvien ongelmien suhteen.
Marinin hallituksessa opetusministerinä toiminut Li Andersson ei kuitenkaan suostunut näkemään, että ruotsalaiskoulun radikalisoitumisuhka liittyisi mitenkään islamiin. Hän näki ainoana ongelmana koulujen yksityistämisen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Täällä Suomessa luojan kiitos emme ole lähteneet avaamaan peruskoulutus voitontavoittelulle ja yksityistämään sitä samaan tapaan kuin Ruotsissa, missä se on johtanut juuri tämänkaltaisiin ongelmiin.
&mdash; Li Andersson (@liandersson) <a href="https://twitter.com/liandersson/status/1730506189601906769?ref_src=twsrc%5Etfw">December 1, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Täällä Suomessa luojan kiitos emme ole lähteneet avaamaan peruskoulutus voitontavoittelulle ja yksityistämään sitä samaan tapaan kuin Ruotsissa, missä se on johtanut juuri tämänkaltaisiin ongelmiin, Li Andersson kirjoitti.
Islamilaisia vapaakouluja suljettu aiemminkin
Ruotsin &#8221;vapaakoulut&#8221; ovat yksityisiä kouluja, joita usein pyörittää jokin aatteellinen tai uskonnollinen taho. Vapaakouluja saatetaan perustaa myös puhtaasti liiketoimintamielessä, sillä veronmaksajat kustantavat niiden toiminnan, vaikka koulu onkin yksityinen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ruotsissa joudutaan sulkemaan islamilainen vapaakoulu. Reilu vuosi sitten kouluviranomaiset <a href="https://stage.sudev.fi/kaksi-islamilaista-yksityiskoulua-suljetaan-ruotsissa-goteborgin-jaljet-pelottavat/">sulkivat</a> suojelupoliisin suosituksesta Tukholmassa ja Uppsalassa sijaitsevat kaksi islamilaista yksityiskoulua. Koulujen oppilaat olivat Säpon mukaan vaarassa radikalisoitua.
Toisessa tapauksessa göteborgilaisen Römosseskolan-yksityiskoulun entinen rehtori <a href="https://stage.sudev.fi/yksityiskoulun-avustukset-menivat-somaliaan-rehtorille-vankeutta/">tuomittiin</a> 4,5 vuoden vankeuteen kunnallisten avustusten väärinkäytöstä. Rahat kulkeutuivat pääosin Somaliaan eri organisaatioille. Kyseinen ex-rehtori on Ruotsin kokoomuksen entinen kansanedustaja Abdirizak Waberi.

Ruotsalaiskoulu suljettiin radikalisoitumisvaaran takia – ex-opetusministeri Andersson pitää ongelmana yksityistämistä, ei islamismia

Jos joku reitti Eurooppaan alkaa tukkeutua, ihmissalakuljettajat siirtävät liiketoimensa vikkelästi muualle. Nyt afrikkalaisten laittomien maahanmuuttajien veneet suuntaavat yhä useammin Atlantin rannikolta kohti Espanjaa ja Kanarian saaria. Muuttumatonta on kasvava kansainvaellus kohti Eurooppaa.

Lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana Kanarian saarille <a href="https://tvpworld.com/73465063/spain-over-8500-migrants-arrive-on-canary-islands-in-just-two-weeks-data-shows">rantautui</a> 8 561 laitonta maahantulijaa. Turistit eivät kansainvaellusta välttämättä näe, sillä afrikkalaisten veneet ohjataan rantautumaan turistikeskusten ulkopuolelle.
Tulijat anovat pääsääntöisesti turvapaikkaa ja heidät siirretään Espanjan mantereelle odottamaan asiansa käsittelyä.
Kanarian saarille ja ennen kaikkea Teneriffalle yrittävien, parempaa ja helpompaa elämää etsivien ihmisten määrä on kasvanut 80 prosenttia viime vuodesta. Tähän mennessä Afrikasta on saapunut veneillä Kanarialle tätä Länsi-Afrikan reittiä 23 537 laitonta siirtolaista.
Tulijat ovat lähtöisin Senegalista tai muualta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Senegalin epävarmat poliittiset olot, liikakansoitus sekä ravintotilanteen kriisiytyminen epätavallisten sääilmiöiden myötä ajavat ihmisiä hengenvaaralliselle 100 kilometrin matkalle kohti Kanarian saaria ja Euroopan unionia.
Ihmissalakuljettajat asialla
Syys-, loka- ja vielä osin marraskuukin ovat otollisia kuukausia Atlantin ylitykselle, sillä silloin kelit ovat usein suotuisia jopa pienille aluksille. Isompiakin aluksia toki liikkuu merellä Afrikan ja Espanjan välillä.
Somessa kiertää sellaistakin varmistamatonta <a href="https://twitter.com/caritatenerife/status/1716166370738467104">tarinaa</a>, että ihmissalakuljettajille on tarjolla laadukkaampaa ja turvallisempaakin logistiikkaa Euroopan turvatun toimeentulon ääreen pyrkiville, kuin hengenvaarallinen matka merikelvottomalla pikkupurtilolla. Kyseinen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tJl_iLWSmtA">video</a> on vuodelta 2019.
Totta on ainakin se, että Afrikasta tullaan taas Espanjaan ja Eurooppaan tavalla tai toisella isolla joukolla ja eri reittejä. Espanja ei selviä urakasta ilman EU:n apua. Marokostakin on <a href="https://tvpworld.com/71350991/spains-andalusia-sees-drastic-increase-in-illegal-migrant-arrivals">tullut</a> Välimeren yli Espanjan Andalusian rannikolle yli 50 000 ihmistä sitten vuoden 2019, eikä tulijoiden määrä osoita hiipumisen merkkejä.
Luottamus koetuksella
Laiton maahanmuutto nostaa Foreign Policy -julkaisun <a href="https://foreignpolicy.com/2023/10/24/italy-immigration-right-wing-meloni-migrant-crisis/">mukaan</a> paineita myös Italiassa, sillä pääministeri Giorgia Melonin vaalilupaukset ovat äänestäjien mielestä osoittautuneet kevyiksi.
Ääri-islamistien tekemät murhat Ranskan Arrasissa ja Belgian Brysselissä ovat lisänneet kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kuten myös Hamasin aloittama sota Israelia vastaan.
Italialaisista 71 prosenttia on sitä mieltä, että Meloni on tehnyt lupauksiaan <a href="https://www.la7.it/dimartedi/video/sondaggi-secondo-gli-italiani-il-governo-meloni-non-ha-mantenuto-le-promesse-20-09-2023-503884">vähemmän</a> maahanmuuton hillitsemiseksi. Jopa 66 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää hallitusta <a href="https://tg24.sky.it/cronaca/2023/10/09/migranti-governo-meloni-sondaggio-youtrend">kyvyttömänä</a> hoitamaan maahanmuuton ongelmia.
Tuplasti tulijoita
Italialaiset ja eurooppalaiset yleensäkin saivat ajankohtaisen <a href="https://stage.sudev.fi/italia-haluaa-laittomat-maahantulijat-sailoon-jopa-18-kuukaudeksi-vapaus-koittaa-vasta-palautuksen-tai-oleskeluluvan-myota/">herätyksen</a> maahanmuutto-ongelman vakavuudesta, kun syyskuisena viikonloppuna italialaiselle Lampedusan saarelle<a href="https://www.youtube.com/watch?v=2EimOYbvnnI"> ilmestyi</a> 7 000 laitonta maahantulijaa yhden ainoan viikonlopun aikana.
Poliittinen epävakaus, sodat, köyhyys ja ilmaston lämpiäminen ovat yleisimpiä selityksiä sille, että Välimeren ylitse Italiaan on<a href="https://data.unhcr.org/en/situations/mediterranean"> saapunut</a> tänä vuonna yli 140 000 uuden elämän etsijää. Tuplasti enemmän kuin vuonna 2022.

Afrikkalaisten kansainvaellus kohti Eurooppaa kiihtyy Atlantilla – Kanarialle rantautui lähes 10 000 laitonta siirtolaista kahdessa viikossa

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui tällä viikolla Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksiin Marrakechissa Marokossa. Kokouksissa keskusteltiin kansainvälisen talouden keskeisistä kysymyksistä ja ajankohtaisesta globaalista tilanteesta. Kokousten vaikeimmaksi kysymykseksi nousi Venäjän tuomitseminen hyökkäyssodasta Ukrainaan. 


Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa. Ministeri Purran mukaan vakavasta maanjäristyksestä toipuva Marokko onnistui hienosti Marrakechin kokousjärjestelyissä ja ansaitsee osallistujien lämpimät kiitokset.
IMF:n päätapahtumissa keskusteltiin maailmantalouden tilasta ja näkymistä sekä toimitusjohtajan näkemyksistä IMF:n roolin kehittämiseksi. Maailmanpankin osalta pääaiheena oli pankin uudistusprosessi. Suomen yhtenä pääpainotuksena vuosikokouksissa oli vahva tuen osoittaminen Ukrainalle sekä Maailmanpankin ja IMF:n Ukrainalle antamalle tuelle. Suomi korosti myös IMF:n ja Maailmanpankin roolin tärkeyttä monenkeskisessä yhteistyössä.
Suomella selkeä linja Ukrainan tukemiseen
Kokouksissa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista. Julkilausumien sijaan julkaistiin kehityskomitean sekä valuutta- ja rahoituskomitean puheenjohtajien lausunnot. Tämä on neljäs kerta, kun näin käy sitten Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan alun helmikuussa 2022.
Valtiovarainministeri Purra tuomitsi vaalipiiriemme yhteisissä puheenvuoroissa vahvasti Venäjän laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomi ja vaalipiiri edellyttivät, että Venäjän hyökkäyssota tuomitaan selkeästi julkilausumissa. Asiasta ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tämän seurauksena kokouksista annettiin vain puheenjohtajien lausunnot.
&#8211; Suomen linja on selkeä Ukrainan tukemisen ja Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemisen suhteen. Ukrainaa koskevan tekstin osalta emme päässeet neuvotteluissa muiden kanssa yhteisymmärrykseen. Vaalipiirimme ei voinut hyväksyä ehdotuksia yhteisiksi julkilausumiksi, sillä tekstit eivät olleet riittävän tiukkoja ja suoria Venäjän suhteen. Muissa asioissa maiden välillä ei neuvottelujen jälkeen ollut erimielisyyttä, ministeri Purra toteaa.
Pohjoismaat ja Baltia yhdessä Ukrainan puolella
Valtiovarainministeri Purra kirjoittaa sosiaalisen median kanavillaan, että Pohjoismaat ja Baltian maat puolsivat kokouksissa lujaa politiikkaa Ukrainan puolesta Venäjää vastaan.
Purra korostaa periaatteista ja arvoista kiinni pitämisen tärkeyttä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Issuing communique would have required the approval of all the members, including Russia. 
As we did not accept the proposals, no communique was issued. 
We felt it was important to hold on to our principles and values and not backtrack on our position on Russia. 
3/3
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1713162372360159667?ref_src=twsrc%5Etfw">October 14, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Suomi painotti Ukrainan tukemista Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksissa Marrakechissa – Purra: ”Periaatteista ja arvoista on pidettävä kiinni”

Maahanmuuttajien kotoutuminen on onnistunut ilmeisen huonosti, jos entisen kotimaan voitto jalkapallossa saa kansan kaduille tuhoamaan nykyisen kotimaan irtaimistoa ja ottamaan yhteen poliisin kanssa. Patoutunut viha herättää kysymyksen Euroopan unionista, jossa kansallistunne ei katoa ja kiittämättömyys on maailman palkka.

Marokko voitti sunnuntaina Belgian 2–0 jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa. Yllätystulos sai marokkolaislähtöiset maahanmuuttajat <a href="https://twitter.com/search?q=aljazeera%20football%20riots%20belgium&amp;src=typed_query&amp;f=top">kaduille</a> Belgiassa ja Hollannissa. Belgiassa asuu 500 000 marokkolaistaustaista henkilöä.
Poliisi yritti hillitä kyynelkaasulla
Riemuitseva <a href="https://nltimes.nl/2022/11/27/unrest-morocco-world-cup-win-riot-police-sent-amsterdam-rotterdam-hague">ihmisjoukko</a> riehui, rikkoi kauppojen ikkunoita ja <a href="https://twitter.com/Brave_spirit81/status/1596914113430839298">poltti</a> autoja Brysselissä, Antwerpenissa sekä Liegessä. Poliisi yritti hillitä väkijoukkoja vesitykein ja kyynelkaasulla.
Brysselin pormestari Philippe Close kehotti kaupunkilaisia pysymään poissa kaupungin keskustasta. Sekä metro- että raitiovaunuliikenne keskeytettiin mellakoinnin takia.
Väkivallan taustat syytä selvittää
Hollannissa <a href="https://indianexpress.com/article/sports/football/riots-break-out-in-belgium-netherlands-after-moroccos-shock-win-at-world-cup-8293544/">mellakointia</a> oli ainakin Rotterdamin satamakaupungissa, jossa 500 väkivaltaista Marokon kannattajaa heitti poliiseja ilotulitteilla ja pulloilla. Median mukaan levottomuuksia oli myös Amsterdamissa, Utrechtissa sekä Haagissa.
Marokkolaisyhteisön johtajat tuomitsivat väkivaltaisuudet. Yhteiskuntatieteilijöillä olisi kerrankin iskun paikka selvittää syyt äkkiä leimahtaneen ja väkivaltaisuuksiksi puhjenneen kansallistunteen takana.

Autot tuleen, ikkunat säpäleiksi – Marokon voitto jalkapallossa sai kannattajat kaduille Belgiassa ja Hollannissa

Afganistanista odotetaan ennen näkemättömän suurta siirtolaisvyöryä Eurooppaan, vaikka osa edellisessäkin vyöryssä vuonna 2015 perusteettomasti turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on yhä palauttamatta kotimaahansa. EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa ovat yksimielisiä siitä, että tällä kertaa pakolaisia pitää auttaa Afganistanin lähimaissa. Samaan aikaan Suomi valmistautuu ottamaan vastaan &#8221;jopa kymmeniä tuhansia&#8221; Afganistanista tulijoita. 
Afganistanin hallituksen ennätysmäisen nopea luhistuminen ja vallan siirtyminen Talibanille on epävakauttanut koko maan. Kuten Suomen Uutiset jo viikko sitten <a href="https://stage.sudev.fi/jopa-kolme-miljoonaa-afgaania-eurooppaan-avustustyontekija-ennustaa-siirtolaisvyorya/">kertoi</a>, tilanteen pelätään aiheuttavan jopa kolmen miljoonan afgaanin siirtolaisvyöryn kohti Eurooppaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käsitteli Afganistanin turvallisuuskriisiä televisiopuheessaan maanantaina. Macron <a href="https://www.aa.com.tr/en/asia-pacific/france-vows-to-stop-afghan-refugee-flow-with-european-mechanism/2337377">luonnehti</a> tilannetta &#8221;historialliseksi käännekohdaksi&#8221;, joka tulee aiheuttamaan valtavia haasteita lähitulevaisuudessa. Macron oli huolissaan myös siitä, että Afganistanista muodostuisi jälleen <a href="https://www.france24.com/en/france/20210816-live-french-president-macron-addresses-nation-on-afghanistan">terroristien turvapaikka</a>.
Macron korosti kuitenkin, että viime kädessä Afganistanin kohtalo on sen väestön omissa käsissä. Ranskan presidentti piti uhkana sitä, että Afganistanin epävakaus saattaa aiheuttaa hallitsemattomia siirtolaisvirtoja Eurooppaan.
&#8211; Euroopan tulee suojautua hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta, jotka vaarantavat niiden mukana tulevat ihmiset ja edistävät kaikenlaista ihmissalakuljetusta, Macron sanoi.
<h4>Pakolaisia autettava lähialueella</h4>
Ratkaisuksi Macron ehdotti EU:n yhteistyötä Afganistanin lähialueen maiden ja kauttakulkumaiden, kuten Pakistanin, Iranin ja Turkin kanssa. Tavoitteena on auttaa lähialueen maissa olevia afgaanipakolaisia EU:n taloudellisella tuella.
Suunnitteilla on ilmeisesti saman kaltainen sopimus, jonka EU teki Turkin kanssa vuonna 2016. Tuolloin Turkki sai EU:lta kuusi miljardia euroa vastineeksi siitä, että se pyrki estämään turvapaikanhakijoiden virtaa EU-alueelle.
Ranskassa on ensi vuonna tulossa presidentinvaalit, joten Macronin lausuntoja pidettiin äärioikeiston kosiskeluna ja häntä verrattin Marine Le Peniin. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa, joten sielläkään poliitikot eivät enää uskalla vetää &#8221;rajat auki&#8221; -linjaa, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008198245.html">kertoo</a> Helsingin Sanomat. Jopa liittokansleri Angela Merkel on tällä kertaa sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa Afganistanin lähiympäristössä, ei Saksassa.
Pakolaisten auttaminen mahdollisimman lähellä Afganistania näyttää siis olevan EU:n mahtimaiden yhteinen linja. Samaan aikaan Suomen sisäministeri Maria Ohisalo <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1427636404734005249">pitää</a> tähän samaan ajatukseen pohjautuvia perussuomalaisten turvapaikkalinjauksia ”kylmäävinä.”
<h4>Turvapaikanhakijoita käytetään hybridisodan aseena</h4>
Viime vuosina on tullut entistäkin selvemmäksi, että laittomat siirtolaiset ovat hybridisodankäynnin ase, jota voidaan käyttää poliittiseen painostukseen ja kiristämiseen. Vuosi sitten keväällä Turkin ja Kreikan rajalla vallitsi <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-tiedustelupalvelu-turkin-viranomaiset-lietsoivat-vakivaltaisuuksia-kreikan-rajalla/">lähes sotatila</a>, kun Turkki yritti lähettää massoittain laittomia siirtolaisia Kreikkaan.
Toukokuussa Marokko pyrki <a href="https://stage.sudev.fi/ceutaan-tulvi-tuhansia-laittomia-maahanpyrkijoita-marokko-painostaa-euta-siirtolaisvyorylla/">painostamaan</a> EU:ta lähettämällä tuhansia laittomasti EU-alueelle pyrkiviä nuoria miehiä Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin. Toiminnan taustalla oli poliittinen kiista Länsi-Saharan alueen hallinnasta. Tuorein esimerkki turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridisodan välineenä on juuri nyt meneillään Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla, kun Valko-Venäjä usuttaa irakilaisia pyrkimään EU-maihin.
<h4>Muureja rakennetaan</h4>
Ei siis ihme, että yhä useammat maat ovat alkaneet noudattaa Unkarin esimerkkiä pystyttämällä aitoja ja muureja rajojensa suojaksi. Liettua aikoo vetää rajalleen 500 kilometrin pituisen <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7067e297-f4b4-4d04-9091-974dec9975a0">piikkilanka-aidan</a>. Latvia on julistanut rajalleen hätätilan.
Turkkikaan ei aio enää toimia siirtolaisvirtojen läpikulkumaana, vaan rakentaa lähes 300 kilometrin pituista muuria Iranin vastaiselle rajalleen. Muuri rakennetaan massiivisista betonielementeistä, joiden edessä on kaivanto ja piikkilankaa, kertoo uutistoimisto AFP.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
VIDEO: Turkey is building a wall along its border with Iran to prevent a new influx of refugees, mainly from Afghanistan as the Taliban take over the country. 
For now, a 5km section is under construction but Turkey is aiming to build a 295km-long wall on its Iranian border <a href="https://t.co/YJAZgUOEGa">pic.twitter.com/YJAZgUOEGa</a>
&mdash; AFP News Agency (@AFP) <a href="https://twitter.com/AFP/status/1427475605692452896?ref_src=twsrc%5Etfw">August 17, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Kreikka on saanut tarpeekseen siirtolaisvyöryjen läpikulkumaana toimimisesta. Kreikan kohtalo riippuu kuitenkin pitkälti Turkin asenteesta.
&#8211; Me emme halua nähdä vuoden 2015 tapahtumia enää ikinä uudelleen, <a href="https://www.ekathimerini.com/news/1166335/afghanistan-places-eu-greece-on-alert/">sanoo</a> Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis.
<h4>Afgaanien palautukset pääosin keskeytetty</h4>
Edellinen suuri siirtolaisvyöry nähtiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä Lähi-idän eri maista saapui EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa. Vuodesta 2015 lähtien yhteensä 570 000 afgaania on hakenut turvapaikkaa EU-maista.
Monien turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, joten he odottavat käännytystä takaisin Afganistaniin. Useimmat EU-maat ovat kuitenkin keskeyttäneet palautukset Afganistaniin maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.
<h4>Itävalta haluaa palautuskeskuksia Afganistanin ulkopuolelle</h4>
Itävalta on yksi niistä EU-maista, jotka haluavat yhä jatkaa käännytyksiä ja karkotuksia Afganistaniin Talibanista huolimatta. Mikäli EU:n ihmisoikeussopimus ei salli palautuksia Afganistaniin, Itävallan sisäministeri Alexander Schallenberg <a href="https://www.reuters.com/world/asia-pacific/austria-calls-deportation-centres-host-afghans-near-afghanistan-2021-08-16/">ehdottaa</a> erillisten palautuskeskusten perustamista johonkin Afganistanin naapurimaista.
&#8211; Palautusten keskeyttäminen lähettäisi väärän signaalin ja rohkaisisi yhä useampia afgaaneja lähtemään kohti EU-maita, <a href="https://www.reuters.com/world/six-countries-urge-eu-not-stop-deportations-afghanistan-belgium-says-2021-08-10/">kirjoittavat</a> Itävallan, Tanskan, Belgian, Alankomaiden, Kreikan ja Saksan hallitukset EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä.
<h4>Suomessa ollaan valmiita ottamaan vastaan &#8221;jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia&#8221;</h4>
Suomen hallitus on <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/41676edd-b243-487d-888f-82ce9956a525">päättänyt</a>, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Päätös koskee yhteensä 170 henkilöä. Nyt hallituksessa pohditaan nopeinta tapaa saada nämä ihmiset Suomeen tilauslennolla. Heille tullaan myöntämään oleskelulupa automaattisesti. Siirto-operaation kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa.
Maahanmuuttovirasto on valmistautunut suurempiinkin Afganistanista tuleviin pakolaismääriin. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan Suomi pystyy hätätapauksessa ottamaan vastaan jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12062750">kertoo</a> Yle. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä heti vapaana toista tuhatta paikkaa.

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Espanjalle kuuluvaan Ceutaan vyöryi tuhansia marokkolaisia parin päivän aikana. Valtaosa on nyt palautettu takaisin. Monet ovat palanneet takaisin Marokkoon vapaaehtoisesti. Episodi käy kuitenkin EU:lle kalliiksi: kolmannet maat voivat halutessaan kiristää unionilta varoja uhkailemalla laittomien siirtolaisten vyöryllä.

Laittomien siirtolaisten vyöry alkoi Marokon ja Espanjan välille syntyneistä jännitteistä, kun Polisarion komentaja Brahim Ghali matkusti <a href="https://www.thenationalnews.com/world/europe/brahim-ghali-the-ailing-leader-at-the-centre-of-the-morocco-ceuta-migration-dispute-1.1225910">väärennetyllä passilla</a> Espanjaan, ja hän sai hoitoa koronavirukseen.
Polisario tulkitaan katsantokannasta riippuen joko vapautusliikkeeksi tai kapinallisryhmittymäksi. Polisarion tähtäin on irroittaa Länsi-Sahara Marokosta. Espanjan oikeuslaitos on määrännyt Ghalia vastaan nostetut sotarikossyytteet uudelleen avattaviksi. Ghalia epäillään muun muassa <a href="https://www.moroccoworldnews.com/public/2021/05/342455/spanish-judge-orders-reopening-of-genocide-complaints-against-brahim-ghali">kansanmurhasta</a>.
&#8221;Rajat ovat auki&#8221;
15-vuotias marokkolainen poika kertoi <a href="https://apnews.com/article/europe-spain-africa-morocco-migration-165be08477ff2ee1fdce30ef80671fb7">uutistoimisto AP:lle</a> marokkolaispoliisien sanoneen rajan Espanjaan olevan auki. Marokon hallituksen tuohtumus Ghalin saamasta hoidosta johti maahanmuuttokortin käyttöön. Viesti on: jos ette tee haluamallamme tavalla, täältä tulee siirtolaisvyöry.
Tulkintaa tukee Marokon ihmisoikeusministeri Mustapha Ramidin <a href="https://apnews.com/article/spain-middle-east-africa-europe-migration-88b26aa5437982a2530902352dc72a3e">ulostulo</a>. Hän kertoi Ghalin saaman vastaanoton olevan &#8221;ajattelematonta, vastuutonta ja täysin hyväksymätöntä&#8221;.
&#8211; Mitä Espanja odotti Marokolta isännöidessään ryhmän edustajaa, joka kantaa aseita (Marokon) kuningaskuntaa vastaan, Ramid kirjoitti Facebookissa.
Marokon hallinto toisin sanoen halusi painostaa Espanjaa. Laskelma meni pieleen siltä osin, että EU-maiden johtajat ottivat &#8211; maahanmuuttokriittisten puolueiden nousun pelossa &#8211; yhteyttä Marokon hallintoon kertoen koko EU:n vastustavan Marokon peliliikkeitä.
Ruoho ei vihertänyt aidan toisella puolen
Espanjalaislehti <a href="https://english.elpais.com/spanish_news/2021-05-19/hundreds-of-migrants-head-toward-morocco-to-return-home-after-breaching-spanish-border-by-sea.html">El Paísin</a> mukaan sadat Ceutaan saapuneet nuoret palasivat vapaaehtoisesti Marokkoon. Lehden mukaan nuorten yleinen viesti oli, että Marokossa heillä ei ollut mitään. Tulijat luulivat tienaavansa elantonsa Espanjan puolella, mutta huomasivat pian, ettei maassa ollut sen hohdokkaampaa.
Nuoret vaelsivat kaduilla parin yön ajan ja päättivät sitten palata vapaaehtoisesti Marokkoon. Tuhannet ihmiset tekivät täysin turhan matkan vain siksi, että Marokko tuohduksissaan käytti maahanmuuttokorttia kiristysaseenaan.
Pyhimyksen kallis sädekehä
Ceutan pikavierailu on ikävä asia niin ihmisten turhan pallottelun kuin myös siitä maksettavan hinnankin vuoksi.´Maahanmuutopolitiikkainstituution johtaja Hanne Beirens kertoo AP:lle, että maahanmuutto on neuvotteluase.
&#8211; Nykyisin jos kolmannella maalla on kädessään maahanmuuttokortti, on tämä vahvoilla, Beirens huomauttaa.
EU ei ole halunut tahria humanitaarista sädekehäänsä esimerkiksi Australian mallilla, vaan mielummin lahjoo maahanmuuttokorttia heiluttelevat rajanaapurinsa. Rahalla voitelu alkoi kuusi vuotta sitten, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel mediatietojen mukaan räätälöi Turkin kanssa noin kuuden miljardin euron palautussopimuksen EU:n siunauksella.
Pandoran lipas oli avattu: jos EU:n yksi rajanaapuri voi saada laittomilla siirtolaisilla rahaa, niin mikseivät muutkin voisi saada. AP:n tietojen mukaan Libya on saanut satoja miljoonia, jotta rajavalvonta ei unohtuisi. Marokkoa on voideltu lähes 350 miljoonalla eurolla, mutta sekään ei ollut riittävästi koronapotilaan saadessa hoitoa tautiinsa. Espanja myöntyi maksamaan Marokolle vielä 30 miljoonaa euroa lisää rajavalvonnan säilymisen vuoksi.
Maailman moraalipoliisin parrasvaloissa mieluusti paistatteleva EU maksaa sädekehästään runsaskätisesti. Joku voisi jopa väittää, että unionia käytetään sumeilematta hyväksi.
Uskoo ken haluaa
Euroopan komission eurooppalaisen elämäntavan markkinointiin keskittyvä varapresidentti Margaritis Schinas jyrisi Ceutan käänteiden jälkeen Espanjan yleisradiolle, ettei EU:ta voida kiristää.
Uutistoimisto AP:n tulkinta varapresidentin ajatuksista on tämä: &#8221;Hän voi uskoa sanomiinsa, mutta kukaan ei epäile Marokon, Tunisian, Libyan ja Turkin pitävän käsissään vahvoja maahanmuuttokortteja.&#8221;

Maahanmuuttokortti paljastaa EU:n haavoittuvaisuuden – Ceutan laittomat siirtolaiset poliittisen valtapelin pelinappuloina

Noin 8 000 laitonta maahantulijaa pääsi Marokosta rajan yli Espanjaan kuuluvalle Ceutan alueelle Pohjois-Afrikassa. Nyt laittomien maahanpyrkijöiden hyöky on katkaistu ainakin hetkeksi. Suurin osa rajan yli päässeistä on jo palautettu Marokkoon. Mutta taustalla olevat ongelmat, kuten Marokon nuoren, työttömän väestön suuri määrä ja poliittiset kiistat siirtomaakaudella vedetyistä rajoista eivät ole kadonneet minnekään.

Laittomien maahanpyrkijöiden hyökyaalto Ceutan rannoille on tyyntynyt ainakin toistaiseksi. Mereltä uimarenkaiden tai kumiveneiden päällä tulevien laittomien siirtolaisten vyöry alkoi varhain maanantaiaamuna, kertoo <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-57168701">BBC</a>.
Jopa kahdeksan tuhannen tulijan arvioidaan päässeen Marokon ja Espanjan välisen rajan yli, mutta Espanjan viranomaisten mukaan yli 5 600 tulijaa on jo palautettu Marokkoon. Suurin osa rajan laittomasti ylittäneistä on marokkolaisia nuoria miehiä.
Armeijan joukkoja hätiin
Espanjan sisäministeri Fernando Grande-Marlaska kertoi <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-57156320">BBC:lle</a>, että maa joutui lähettämään Ceutaan 200 poliisia ja 200 armeijan sotilasta vahvistamaan Ceutan normaalistikin yli tuhatpäistä rajavartiostoa.
Ceuta ja Mellilla ovat Afrikan puolella sijaitsevia itsehallinnollisia kaupunkeja, jotka kuuluvat yhä Espanjalle siirtomaa-aikojen muistoina. Marokko on vaatinut näitä alueita itselleen. Laittoman maahantulon yritykset ovat arkipäivää ja rajavartijoita on normaalistikin paljon.
Ylittämällä raja-aidan Afrikassa pääsee EU-alueelle
Koska Ceutan ja Mellillan katsotaan olevan Espanjan ja siten myös EU:n maaperää, ne ovat houkuttelevia kohteita EU-alueelle laittomasti pyrkiville. Espanjan viranomaisten suhtautuminen oli pitkään se, että raja-aidan yli päässeet katsottiin turvapaikanhakijoiksi, joiden annettiin jäädä maahan. Laittoman rajanylityksen onnistuminen tarkoitti siis käytännössä ilmaista matkalippua manner-Espanjaan.
Viranomaisten tulkinta on kuitenkin muuttunut tiukemmaksi laittomien maahantulijoiden määrän kasvaessa ja rajanylitysten muututtua väkivaltaisemmiksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Espanjan perustuslakituomioistuin <a href="https://www.eldiario.es/desalambre/constitucional-avala-devoluciones-caliente-ceuta-melilla_1_6444818.html">hyväksyivät</a> viime vuonna menettelyn, jossa laittomat rajanylittäjät voidaan tietyin edellytyksin &#8221;käännyttää suoraan rajalta&#8221; vielä sen jälkeenkin, kun he ovat jo päässeet raja-alueen sisäpuolelle. Nyt viranomaiset hyödyntävät tätä pykälää taluttaessaan rajan yli päässeet takaisin Marokon puolelle.
Marokon viranomaiset mahdollistivat ylitykset
Rajan yli päässeiden henkilöiden kertomusten mukaan Marokon rajavartijat ovat suhtautuneet laittomiin rajanylityksiin välinpitämättömästi. Lähtijöitä ei ole yritetty estää millään tavalla.
Espanjalaislehden <a href="https://www.eldiario.es/desalambre/caen-llegadas-migrantes-ceuta-aumento-control-marroqui-devoluciones-caliente_1_7948944.html">mukaan</a> Marokon viranomaiset olisivat jopa vihjanneet nuorukaisille, että nyt on hyvä hetki lähteä Ceutaan.
&#8211; Marokon poliisi käski meitä menemään Ceutaan, mutta nyt nämä haluavat palauttaa meidät, eräs rajan ylittäneistä kertoo.
Kyse ei siitä, että Marokkoon olisi yhtäkkiä puhjennut sota tai humanitaarinen kriisi, joka pakottaisi marokkolaiset lähtemään henkensä kaupalla uimalla hakemaan turvapaikkaan Ceutan alueelta. Marokossa on suuri määrä nuoria miehiä, joilla ei ole töitä eikä tulevaisuudennäkymiä omassa maassaan. Nyt Marokon hallitus päätti käyttää heitä aseena poliittisessa kiistassaan Espanjan kanssa.
Taustalla kiista Länsi-Saharasta
Tämänkertaisen tulijavyöryn taustalla on kiista Länsi-Saharan alueesta, joka kuului Espanjalle vuoteen 1975 asti, jolloin Espanja luovutti alueen Marokon ja Mauritanian hallintaan. Polisario-vapautusliike pitää nyt hallussaan Mauritanialle annettua Länsi-Saharan osaa ja vaatii kansanäänestystä koko Länsi-Saharan itsenäistymisestä.
Marokko puolestaan haluaa, että Espanja ja EU tunnustaisivat Länsi-Saharan Marokolle kuuluvaksi alueeksi. Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump teki niin joulukuussa vastineeksi siitä, että Marokko tunnustaa Israelin valtion. Nyt Joe Bidenin hallinto <a href="https://www.middleeastmonitor.com/20210224-us-white-house-is-reconsidering-trumps-recognition-of-morocco-sovereignty-of-western-sahara/">pohtii</a> keinoja rimpuilla irti Trumpin twiitissään antamasta lupauksesta.
Marokon johto on ärsyyntynyt siitä, että Espanjan hallitus on sallinut Polisarion johtajan Brahim Ghalin päästä sairaalahoitoon Espanjaan. Vakavasta Covid-taudista kärsivä Ghali otettiin Espanjaan hoitoon huhtikuussa salaa, kertoo <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuhansia-marokkolaisia-virtaa-espanjan-ceutaan-armeija-valmiustilassa-tama-on-invaasio/3c1edc1c-ac0c-42a2-9499-e35d9f8ef471">Kauppalehti</a>. Marokon oikeusministeri Mustapha Ramid on melko suoraan <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-57168701">myöntänyt</a>, että laittomien rajanylittäjien tulva on kosto siitä, että Ghali otettiin hoitoon Espanjaan.
EU ei aio taipua kiristykseen
Euroopan komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas puolestaan <a href="https://www.politico.eu/article/european-commission-margaritis-schinas-europe-wont-intimidated-migrant-influx-morocco-spain-ceuta-eu/">totesi</a>, että &#8221;kukaan ei voi kiristää Euroopan unionia” käyttämällä siirtolaisuutta aseenaan. Schinasin mukaan aiemmin esimerkiksi Turkki on yrittänyt käyttää siirtolaisuutta painostuskeinona EU:ta vastaan.
– Ceuta on Eurooppaa. Tämä raja on Euroopan raja, ja se mitä siellä tapahtuu ei ole vain Espanjan vaan kaikkien (EU-maiden) ongelma, Schinas sanoi Espanjan radion haastattelussa keskiviikkona.

Ceutaan tulvi tuhansia laittomia maahanpyrkijöitä  – Marokko painostaa EU:ta siirtolaisvyöryllä

Kovin harva kielteisen turvapaikkapäätöksen EU:n alueella saaneista palaa lähtömaahansa. Unioni haluaisi nyt nopeuttaa karkotuksia osana yhteisön uutta maahanmuuttopolitiikkaa. Monet, erityisesti Lähi-idän ja Afrikan valtiot eivät syystä tai toisesta halua kansalaisiaan takaisin ja sekin on todellinen ongelma.

EU:n sisäasioiden komissaari Ylva Johansson käy parhaillaan neuvotteluja jäsenmaiden kanssa unionin yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Hän yrittää saada turvapaikanhakijoihin nihkeästi suhtautuvat Puolan ja Unkarin mukaan yhteiseen rintamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamiseksi takaisin lähtömaihinsa.
Vuonna 2020 Eurooppaan saapui laittomasti noin 120 000 henkilöä. Paperittomien tarkkaa kokonaismäärää unionin alueella ei tiedä kukaan. Harva ilmoittautuu vapaaehtoisesti laittomasti maassa olevaksi ja paperittomat vaihtavat usein maata EU:n sisällä.
&#8221;Meillä on oltava toimiva karkotusjärjestelmä&#8221;
Sekä EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexia että eräiden jäsenmaiden rajaviranomaisia on kritisoitu siitä, että nämä ovat käännyttäneet laittomia maahan yrittäjiä saman tien paluumatkalle, vailla mahdollisuutta ilmoittautua pakolaiseksi ja turvapaikanhakijaksi.
&#8211; Ihmisille on oikeus saada hakemuksensa käsitellyksi mutta siihen liittyen meillä on oltava myös toimiva karkotusjärjestelmä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ylva-johansson-vi-maste-ha-ett-fungerande-atervandande-system">sanoo</a> komissaari Johansson SVT:lle.
&#8211; Jäsenmaat voisivat parantaa toimiaan niin, että kielteinen turvapaikkapäätös ja karkotuspäätös tehtäisiin saman aikaan, jolloin luppoaika päätösten väliltä jäisi pois.
Paperittoman henkilöllisyys usein arvoitus
Ilman viranomaisyhteistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen lähtömaahansa on hankalaa tai mahdotonta. Eritoten, jos henkilöt itsekin vastustavat palauttamista. Umpikuja on valmis.
&#8211; Monet valtiot ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisiksi lähteneitä kansalaisiaan, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/migranter-i-europa-som-ska-utvisas-och-inte-vill-aka-hem">toteaa</a> Ruotsin rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Ruotsin yleisradion haastattelussa.
&#8211; Syitä on paljon ja vuonna 2020 eräs merkittävä syy oli pandemia. Henkilöitä ei ole vaikeata löytää mutta on vaikeata tietää, kenestä on kyse, Engström toteaa.
Väliaikainen työlupa voisi vähentää pakolaisuutta
Viranomaiset eivät siis tiedä, mihin maahan henkilö pitäisi palauttaa. Ja valtiot vastaanottavat – jos ylipäänsä niin tekevät &#8211; vain todistettavasti omia kansalaisiaan. Tilanne on tosin jonkin verran parantunut ja esimerkiksi Afganistanin ja Etiopian viranomaisten kanssa viranomaisten yhteistyö on alkanut sujua. Viimeisin positiivinen reaktio palautuksiin on tullut Marokosta.
Keskeinen kysymys voisi viranomaisten mukaan olla väliaikaisen työlupakäytännön luominen, jolloin teollisuus, maatalous sekä palvelusektori saisivat tarvitsemansa sesonkityöntekijät turvautumatta pimeään työvoimaan eli käytännössä paperittomiin. Rikollisten työvoiman välittäjien ansaintamahdollisuudet kutistuisivat samalla.
&nbsp;

EU haluaa paperittomat pois unionin alueelta – harva lähtee vapaaehtoisesti

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila jätti varhain aamulla toimenpidealoitteen, jotta hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin auttaakseen Kreikkaa hallitsemaan Eurooppaan pyrkivää siirtolaisjoukkoa. Turkin presidentti Erdoğanin päätös ”avata helvetin portit” on johtanut väkivaltaisiin mellakoihin Kreikan rajalla.
&#8211; Kreikkaa ei voi jättää yksin, sillä EU:n ulkorajan ylitettyään monet siirtolaiset suuntaavat sosioekonomisista syistä kohti Pohjoismaita. Meidän tulee tarjota osaamista rajavalvonnassa ja kriisinhallinnassa sekä lähettää rajavartijoita Frontex-operaatioihin, jotta siirtolaisia voidaan käännyttää ja maahantuloa estää, Wilhelm Junnila toteaa.
Rajalla muita kuin syyrialaisia
Vuonna 2016 Euroopan unioni ja Turkki sopivat, että Turkki estää pakolaisten pääsyn Eurooppaan. Vastineeksi EU lupasi miljardien eurojen talousavun, jota on maksettu avokätisesti.
Tilannetta seuraamassa olevan toimittaja Antonis Repanaksen mukaan Kreikkaan pyrkivät eivät kuitenkaan ole syyrialaisia pakolaisia vaan siirtolaisia Afganistanista, Iranista ja Marokosta. Myös Reutersin toimittaja kertoo tavanneensa poliiseja ja sotilaita, joiden mukaan kaikki tähän saakka pidätetyt ovat olleet afgaaneja, eivätkä suinkaan syyrialaisia.
Suomen kunnioitettava Kreikan päätöstä
Merkit viittaavat toisintoon vuoden 2015 siirtolaisvyörystä.
&#8211; Suomen tulee kunnioittaa Kreikan ilmoitusta turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämisestä edellä mainitun kaltaisessa poikkeustilanteessa, Junnila sanoo.
Kreikan mukaan Turkki on aktiivisesti edesauttanut siirtolaisvyöryn organisoimisessa. Myös Bulgaria on vahvistanut Turkin vastaista rajaa lähettämällä alueelle sotilaita ja kalustoa.

Junnila: Rajavalvontaa ja kriisinhallintaa Kreikan ”helvetin porteille”

Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton ykköskohde ei ole enää Italia, vaan Espanja. YK:n pakolaisjärjestön laskelmien mukaan Espanjaan on saapunut yli 60 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2018. Suurin osa heistä on kulkenut Marokon kautta. Espanja haluaa Marokon kanssa päästä sopimukseen maahanmuuton saamiseksi kontrolliin. Espanja haluaa tähän EU:n tukea.

Financial Times <a href="https://www.ft.com/content/d7a5e244-fd14-11e8-aebf-99e208d3e521">kirjoittaa</a>, että Marokon mukaan rajan ylittäneitä voisi olla paljon enemmän. Maan mukaan se on vesittänyt 70 000 ihmisen suunnitelmat ylittää Espanjan rajan laittomasti.
<h4>Espanja kertoo olevansa Marokon ääni EU:ssa</h4>
Valtaisa maahanmuutto on alkanut hiertää espanjalaisia. Espanja haluaakin toimia Marokon äänenä EU:ssa. Tavoitteena on saada Marokolle tukea laittomien rajanylitysten ehkäisemiseksi. Espanja pääministeri Pedro Sánchez muistuttaa, että myös Marokko kärsii valtavista ihmisvirroista.
Ajatushautomo Elcano Royal Instituten vanhempi tutkija Haizam Amirah-Fernández kertoo, että Espanjan toiveena on saada Marokolle muun muassa taloudellista ja poliittista tukea.
<h4>Marokko antaa ajoittaisia &#8221;muistutuksia&#8221; maan tärkeydestä</h4>
Marokko antaa varsin hyvin ymmärtää, että apu todella kelpaa maalle. Ajoittain tehdyissä ratsioissa maan viranomaiset siirtävät Eurooppaan laittomasti pyrkiviä ihmisiä kauemmas Espanjan rajalta.
Marokon rajavartioston johtaja Khalid Zerouali kertoo, että virasto toimii maan lakien mukaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut viranomaisten toimintaa. Zeroualin mukaan maa kehottaa maahanmuuttajia asettumaan Marokkoon. Maa on myöntänyt noin 50 000 oleskelulupaa maahan tulleille ihmisille. Heillä ei vain ole aikomusta jäädä Marokkoon.
Asianajaja Karim Chairi Hourrin mukaan Marokon viranomaiset katsovat laitonta maahanmuuttoa kuitenkin toisinaan läpi sormiensa vain lisätäkseen painetta EU:lle lisäavun saamiseksi.

FT: Eurooppaan tullaan nyt Marokon kautta – Espanja tarjoaa maalle tukea laittomien rajanylitysten ehkäisemiseksi

Saksan pitkään käynnissä olleet hallitustunnustelut tuottivat odotetun tuloksen: CDU:n, CSU:n ja SPD:n puheenjohtajat suosittelevat puolueilleen, että hallitusneuvottelut aloitetaan tältä pohjalta.

Hallitustunnustelujen viimeinen loppuvääntö kesti yli vuorokauden, <a href="http://www.bild.de/politik/inland/grosse-koalition/groko-sondierungen-finale-54437206.bild.html">uutisoi</a> Bild-lehti.
CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel, CSU:n Horst Seehofer ja SPD:n Martin Schulz olivat hallitustunnusteluissa tiukassa raossa myös siksi, että heistä jokaisen oman poliittisen uran jatkuminen oli pitkälti kiinni hallitukseen pääsemisestä.
Syyskuun liittopäivävaalien jälkeen SPD:n Schulz ehti jo julistaa, että puolue ei aio jatkaa hallitusyhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa. Loppupeleissä tämä niin kutsuttu suuri koalitio jäi kuitenkin ainoaksi vaihtoehdoksi.
<h4>Yläraja turvapaikanhakijoille</h4>
Hallitustunnustelujen tuloksena syntyneen periaatepaperin suurin yllätys koskee turvapaikkapolitiikkaa.
Varsinaisten hallitusneuvottelujen lähtökohdaksi on otettu turvapaikkamaahanmuuton raju vähentäminen. Baijerilainen CSU on tehnyt tähän liittyviä esityksiä <a href="https://stage.sudev.fi/baijeri-vaatii-rajatarkastuksia-kaikille-saksan-rajoille-menna-ettei-ketaan-tarkasteta/">aiemminkin</a>, mutta nyt myös sosialidemokraatit ja jopa itse Merkel ovat joutuneet hyväksymään tiukennukset.
Tavoitteena on, että vuosittainen pakolaisten määrä olisi korkeintaan 220 000 henkilöä, <a href="http://www.bild.de/politik/inland/grosse-koalition/einigungspapier-das-kommt-jetzt-auf-uns-zu-54452636.bild.html">kirjoittaa</a> Bild. Ilmeisesti tähän määrään sisältyisivät sekä turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset että perheenyhdistämiset.
Humanitaarisia tulijoita on tarkoitus ottaa vain sen verran kuin Saksa pystyy onnistuneesti kotouttamaan. Periaatepaperissa lukee, että &#8221;vuoden 2015 kaltainen tilanne ei saa toistua&#8221;.
<h4>Tiukka raja perheenyhdistämisille</h4>
Toissijaista suojelua saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiset olivat erityisen herkkä aihe. Varsinaisen turvapaikkastatuksen saaneilla on aina oikeus perheenyhdistämiseen, mutta toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämisiä on viivytelty, koska kunnilla on ollut vaikeuksia löytää tulijoille asuntoja.
Nyt hallituskumppanit päättivät, että perheenyhdistämisiä ei toistaiseksi tehdä. Kun tarkemmat säädökset on saatu voimaan, perheenyhdistämiset aloitetaan siten, että yläraja on 1000 henkilöä kuukaudessa.
Perheenyhdistäminen myönnetään vain sellaisille perheille, joiden avioliitto on solmittu ennen turvapaikan hakemista. Vakaviin rikoksiin syyllistyneille tai terroristeiksi epäillyille henkilöille perheenyhdistämistä ei myönnetä.
<h4>Turvallisten maiden lista laajenee</h4>
Algeria, Marokko ja Tunisia sekä &#8221;muut maat, joista tulevien turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on ollut alle viisi prosenttia&#8221;, määritellään turvallisiksi alkuperämaiksi.
Turvallisesta alkuperämaasta tulevan turvapaikkahakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi ja käsitellä nopeutetussa menettelyssä.
Myös turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiset siirrot Kreikasta ja Italiasta tulevat loppumaan. Tähän asti Saksaan on kuljetettu Etelä-Euroopasta turvapaikanhakijoita noin 1000 hengen kuukausitahdilla.
Vielä ei ole selvää, miten Saksa aikoo käytännössä valvoa ja rajoittaa turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää. Tämä edellyttänee rajatarkastusten käyttöönottoa kaikilla rajoilla. Ainakin se on varmaa, että ihmisoikeusjärjestöt ja -asiantuntijat tulevat tuomitsemaan kaikki rajoitustoimet ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten vastaisina.

Marokko

Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani

Ruotsalaiskoulu suljettiin radikalisoitumisvaaran takia – ex-opetusministeri Andersson pitää ongelmana yksityistämistä, ei islamismia

Afrikkalaisten kansainvaellus kohti Eurooppaa kiihtyy Atlantilla – Kanarialle rantautui lähes 10 000 laitonta siirtolaista kahdessa viikossa

Suomi painotti Ukrainan tukemista Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksissa Marrakechissa – Purra: ”Periaatteista ja arvoista on pidettävä kiinni”

Autot tuleen, ikkunat säpäleiksi – Marokon voitto jalkapallossa sai kannattajat kaduille Belgiassa ja Hollannissa

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Maahanmuuttokortti paljastaa EU:n haavoittuvaisuuden – Ceutan laittomat siirtolaiset poliittisen valtapelin pelinappuloina

Ceutaan tulvi tuhansia laittomia maahanpyrkijöitä – Marokko painostaa EU:ta siirtolaisvyöryllä

EU haluaa paperittomat pois unionin alueelta – harva lähtee vapaaehtoisesti

Junnila: Rajavalvontaa ja kriisinhallintaa Kreikan ”helvetin porteille”

FT: Eurooppaan tullaan nyt Marokon kautta – Espanja tarjoaa maalle tukea laittomien rajanylitysten ehkäisemiseksi

Saksan hallitusneuvottelut alkavat: yläraja pakolaisille ja perheenyhdistämisille – vuoden 2015 tilanne ei saa toistua

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025