Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Martti Hetemäki

Suomi kärsii muita Pohjoismaita heikommasta kasvuvauhdista. VTT Heikki Koskenkylä pitää työllisyysasteen kasvattamista välttämättömänä. 

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti maanantaina 18.9 <a href="https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/lamanjaljet-yha-nakyvissa-suomen-tyomarkkinoilla/">raportin Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuudesta</a>. Raportin mukaan työmarkkinat kärsivät edelleen 1990-luvun alun suuren laman seurauksista. Raportissa tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta 1960-luvulta nykyhetkeen saakka.
Tehokkuutta arvioidaan avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhteen kehityksellä. Mitä enemmän avoimia työpaikkoja tarvitaan saavuttamaan jokin haluttu työttömyyden taso, sitä heikommin työmarkkinat toimivat.
Merkittävin siirtymä työmarkkinoilla tapahtui 1990-luvun alun laman aikaan. Silloin työttömyys oli suurimmillaan lähes 20 prosenttia. Ennen lamaa työmarkkinat olivat huomattavasti tehokkaammat kuin nykyisin. Työttömyyden laskemiseksi matalalle tarvittiin vähemmän avoimia työpaikkoja kuin nykyään. Ennen lamaa työttömyys oli noin kolme prosenttia. Laman jälkeen työttömyys ei ole laskenut alle kuuden prosentin. Edes Nokian huippuvuosina noin 1999-2007 työttömyys ei laskenut entiselle tasolleen. Vuosien 2008-2010 finanssikriisin ja sen jälkeen seuranneen eurokriisin aikaan metsäteollisuus ja Nokia taantuivat merkittävästi. Suomen työllisyysaste on sittemmin kohonnut 74 prosentin tasolle, mutta muilla pohjoismailla se on 77-78 prosentin tasoa. Entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki on sanonut, että työllisyysaste pitäisi saada 80 prosentin tasolle, jotta Suomen julkinen talous saataisiin tasapainoon ja velkaantumisen kasvu pysäytettyä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nyt noin 74 prosenttia, mutta se uhkaa kasvaa edelleen. Ruotsilla ja Tanskalla velka-aste on vain noin 32 prosenttia.
On suorastaan häkellyttävää, että työllisyysasteen ollessa ennätyskorkea 74 prosenttia, työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan noin 190 000 henkilöä ja TEM:in laajan tilaston mukaan jopa yli 300 000 henkeä (<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/nouseva-tyollisyysaste-vahenevat-tyotunnit-ja-kasvava-tukien-kaytto/">Suomen Perusta</a>).
Orpon hallituksen tavoite on lisätä työllisyyttä 100 000 henkilöllä vaalikauden aikana. Hallitusohjelmassa on tiedostettu ongelma hyvin ja siinä onkin useita keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Kannustinloukkuihin puuttuminen on aivan välttämätöntä. Työnteon pitäisi olla aina kannattavampaa kuin tukien varassa työttömänä oleminen. Työmarkkinoiden toimintaa tulee joustavoittaa. Paikallisen sopimisen helpottaminen on hallituksella yhtenä keinona. Työvoimahallinnon toimintaa tulee tehostaa. Myös koulutusta on tehostettava. Siinä Suomi on taantunut yllättävän nopeasti. Maan sisäistä muuttoliikettä työn perässä on myös helpotettava.
Suomessa on paljon yrityksiä kansantalouden kokoon suhteutettuna. Niistä suurin osa on kuitenkin yksinyrittäjiä. Työnantajayritysten määrä on alkanut laskea. Tämä on hyvin huolestuttavaa. Yksinyrittäjiä on peräti 190 000 henkilöä. Heillä on suuri kynnys ryhtyä työnantajiksi. Jos joka toinen yksinyrittäjä rekrytoisi edes yhden työntekijän, kasvaisi työllisyys lähes 100 000 henkilöllä. Hallituksen tulee helpottaa työnantajaksi ryhtymistä. Muissa Pohjoismaissa tämä on onnistunut paremmin kuin Suomessa.
Suomen talous on lähellä kriisitilannetta. Viimeisten yli 10 vuoden aikana kasvuvauhti on jäänyt noin puoleen muista Pohjoismaista. Talouden kasvua syntyy työpanoksen ja tuottavuuden kasvulla. Työttömien määrä on meillä aivan liian korkea. Kun lisäksi syntyvyys on maailman alhaisimpia, työpanosta on kasvatettava pyrkimyksillä täystyöllisyyteen. Työllisyysaste on saatava 80 prosentin tasolle. Hallituksella on hyviä keinoja tähän, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan. Jos tavoitteissa ei onnistuta, ajautuu Suomen julkinen talous vakavaan kriisiin.

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa, että Suomen yrityssektori on liian pieni hyvinvointivaltioon nähden. Yrityssektori viime kädessä ratkaisee menestymisen taloudessa. 

Vaalikeskustelussa julkisen sektorin sopeuttaminen oli aivan keskeisessä asemassa. Valtion ja muun julkisen sektorin jatkuva velkaantuminen sekä kasvavat budjetin alijäämät nähtiin taloutemme suurimpana ongelmana. Myös hallitusneuvotteluissa tämä aihe noussee tärkeään rooliin.
Julkisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se, että yrityssektori viime kädessä ratkaisee jokaisen talouden menestymisen. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on aivan ratkaisevaa. Tämän asian nosti esille äskettäin VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Vaihtotaseen kehitys mittaa parhaiten viennin menestymistä. Suomi on kärsinyt jo yli 10 vuotta vaihtotaseen alijäämästä. Vaihtotaseen ylijäämä kertoo suoraan viennin laajuudesta ja kilpailukyvystä. Suomella on ollut alijäämää noin 2 prosenttia vuodessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Monilla EU-mailla on ollut suuri ylijäämä (<a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-kansantalous-kuihtuu-ja-petaa-tilaa-velkariskille-viennin-menestyminen-olisi-ratkaisevan-tarkeaa-suomen-kansantalous-on-liian-pieni-julkisen-sektorin-velvoitteiden-hoitamiseen/">Suomen Uutiset</a>). Tanskalla luku on 8 prosenttia, Ruotsilla 4,5 prosenttia, Islannilla 3,6 prosenttia, Saksa 7,6 prosenttia ja jopa Italialla 2,2 prosenttia keskimäärin vuoden 2012 jälkeen. Viennin osalta Suomi onkin alisuoriutuja.
<blockquote>Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.</blockquote>
Kansantaloutemme ja erityisesti yrityssektori on tavallaan liian pieni hyvinvointivaltioomme nähden. Jos yrityssektori olisi nykyistä selvästi suurempi, ei meillä olisi mitään ongelmaa julkisen sektorin kanssa. Tämä on tilanne muissa Pohjoismaissa. Myös viennin tulisi olla selvästi nykyistä suurempi. TEM:n tilastojen mukaan meillä on laaja työttömien lukumäärä huolestuttavan korkea yli 300 000 henkilöä (<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/nouseva-tyollisyysaste-vahenevat-tyotunnit-ja-kasvava-tukien-kaytto/">Suomen Perusta</a>). Julkinen sektori työllistää jo nyt Suomessa suhteellisesti vertailen paljon enemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.
Suomessa on yrityksiä kansainvälisesti vertaillen varsin paljon. Tilastokeskuksen mukaan niitä on noin 260 000. Luvussa eivät ole mukana maa- ja metsätalouden yritykset. Yrityssektorin rakenteessa on kuitenkin huomattavia ongelmia. Yksinyrittäjiä on peräti 190 000. Niiden lukumäärä on kasvanut jatkuvasti. Muita pienyrityksiä on noin 90 000. Ne työllistävät keskimäärin 2-50 henkilöä. Keskisuuria yrityksiä on vain noin 2500 ja suuria noin 630. Merkittävä havainto on se, että työnantajayrityksiä on vain noin 93 000. Jos jokainen yksinyrittäjä työllistäisi edes yhden henkilön, kasvaisi työllisyys lähes 100 000 henkilöllä. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo aikoo mediatietojen mukaan ottaa tämän lukumäärän tavoitteeksi hallitusohjelmassa.
Hallitusohjelman laatijoille olisi nyt käytettävissä erinomaisen hyödyllinen tutkimus. Kyseessä on valtioneuvoston kanslian <a href="https://vnk.fi/-/tutkimus-palkkatyoyhteiskunta-ei-kannusta-yrittajyyteen-eika-kasvuun">teettämä tutkimus</a>, joka on julkaistu aivan äskettäin. Sen nimi on ”Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun” (<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164858/VN%20TEAS_2023_25.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Valtioneuvosto kanslia 2023</a>). Tutkimus on erittäin laaja ja käsittää täysin uutta materiaalia yrittäjyydestä Suomessa. Siinä on myös kansainvälistä vertailua. Kansainvälisesti vertaillen meillä on paljon yksinyrittäjiä, mutta liian vähän työnantajayrityksiä. Pk-yritysten rooli on Suomen viennissä huomattavasti vähäisempi kuin useissa muissa maissa, esim. Ruotsissa ja Tanskassa. Keskisuuria yrityksiä ja kasvuyrityksiä Suomessa on vähän. Suomi sijoittuu alkuvaiheen yrittäjyysaktiviteetissa Euroopan keskivaiheille, mutta jää kauas kärkimaista.
Tutkimuksessa on esitelty laajalti toimenpidesuosituksia em. ongelmien poistamiseksi. Ne käsittelevät kehittämisen tarpeita yritysten perustamisessa, työnantajaksi ryhtymisessä, kannustinloukkuja, verotusta, riskirahoitusta ja yleensä yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa. Myös vientiin kannustaminen on esillä toimenpiteiden listalla. Oma jaksonsa on sen tarkastelu, millainen yhteiskunta luo kannustavan kasvualustan kunnianhimoiselle yrittäjyydelle.
Yrityksistä riippuu ratkaisevasti taloutemme menestyminen. Mitä paremmin yritykset menestyvät, sitä suurempi hyvinvointivaltio voi meillä olla. Ruotsin ja Tanskan menestys kelpaa meille hyvin esimerkiksi. Niillä julkinen velka per bkt on vain noin 30 prosenttia. Työllisyysaste on huomattavasti Suomea suurempi ja vienti menestyy molemmissa erinomaisesti. Niillä ei ole julkisessa sektorissa kestävyysvajetta lainkaan.

Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan  – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”

Vaalikeskustelussa on tuotu jatkuvasti esille Suomen julkisen talouden heikkoa tilannetta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa jatkuvasti ja julkinen talous on pahasti alijäämäinen. VM:n asiantuntijat arvioivat kehityksen menevän huonompaan suuntaan tulevina vuosina. Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt viennin huono kehitys. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on ratkaisevan tärkeää. VTT, Suomen pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä avaa Suomen Uutisille talouden olennaisia kysymyksiä Kauppalehden tekemän Hetemäki-haastattelun perusteella. 

VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää viennin ja sitä kautta vaihtotaseen heikkoa kehitystä Suomen vakavimpana ongelmana (lähde Kauppalehti 30.3.2023).
Hetemäen mukaan Suomi on jämähtänyt paikoilleen ja taantuu verrokkimaihin nähden. Hetemäki vertaa Suomen kehitystä muihin pohjoismaihin sekä Saksaan ja Italiaan. Kyse ei ole vain julkisesta taloudesta vaan myös kansantalouden heikkenemisestä yleensä. Kansantalouden tila on heikompi kuin muissa pohjoismaissa mikä johtuu pitkälti vaihtotaseen huonosta kehityksestä. Suomesta valuu rahaa ulos enemmän kuin tulee sisään.
<blockquote>&#8221;Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen.&#8221;</blockquote>
Vaihtotase on vientitulojen ja tuontimenojen erotus. Se on ollut Suomessa keskimäärin negatiivinen jo kymmenen vuoden ajan. Jopa heikosti menestyvä Italia on tässä suhteessa ollut Suomea parempi. Vaihtotaseen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenvuotiskautena 2012-2022 keskimäärin on prosentteina seuraava:
Tanska: 8,0 % 
Norja: 7,8 % 
Saksa: 7,6 % 
Ruotsi: 4,5 % 
Islanti: 3,6 % 
Italia: 2,2 % 
Suomi: -1,0 %
Kun vaihtotase on plussalla, se kertoo kansantalouden vahvistumisesta. Vaje taas kertoo siitä että, rahaa virtaa Suomesta enemmän ulos kuin tulee sisään. Vaihtotaseen pitkäaikainen huono kehitys velkaannuttaa taloutta ja heikentää mahdollisuutta rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen. Muiden pohjoismaiden tilanne on olennaisesti parempi. Ruotsin ja Tanskan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna lähellä 30 prosentin tasoa. Suomessa velka-aste on yli 70 prosenttia ja suunta on kasvava. Ruotsilla ja Tanskalla valtion budjetti on kutakuinkin tasapainossa, mutta Suomella on suuri alijäämä. Suuri alijäämä on myös Italialla, Ranskalla ja Espanjalla.
<blockquote>&#8221;jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin&#8221;</blockquote>
Vaihtotase on eräänlainen talouden kuumemittari, koska se on yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusasemien summa. Tällä mittarilla jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin. Julkisen talouden perusjäämä saadaan, kun kuluista vähennetään korkokulut. Suomen valtiontalouden perusjäämä on Italiaa alijäämäisempi. Italian taloutta painavat kuitenkin korkeat korkokulut. Italiassa kotitalouksien varallisuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Hetemäki puhuu ”ikääntyvistä hyvinvointivaltioista”. Niiden pitäisi pystyä säästämään tulevaisuuden varalle. Muut pohjoismaat ovat tässä onnistuneet huomattavasti Suomea paremmin. Suomen talouden tunnusluvut olivat Nokian menestysvuosina noin 2000-2007 muiden pohjoismaiden tasolla. Vaihtotaseessa ja budjetissa oli keskimäärin ylijäämää. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vain 30 prosentin tasolla. Tämän menestyskauden jälkeen Suomi alkoi taantua, eikä taantumiselle näy loppua.
Kehityksen huono suunta näkyy erityisen hyvin asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä. Tämä mittaa varsin hyvin elintason nousua. Tämä luku on Suomessa tänä päivänä samalla tasolla kuin yli 10 vuotta sitten. Muilla pohjoismailla nousua on ollut keskimäärin yli 20 prosenttia. Suomen taloudessa näyttää olevan ongelmia, jotka eivät korjaannu yhden eikä kahdenkaan vaalikauden aikana. Uutta Nokiaa tuskin on tulossa. Taloutemme rakenteita on uudistettava huomattavassa määrin. Tuottavuuden kehitys on ratkaisevassa asemassa. Myös tässä suhteessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Tuottavuutta on pystyttävä nostamaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viennin kilpailukyky on turvattava maltillisella kustannuskehityksellä. Seuraavan hallituksen haasteet ovat suuret ja niitä riittää myös sen jälkeisille hallituksille.

Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen

Sote-uudistuksen perusteluissa on aina muistettu mainita sen myötä kertyvät säästöt tai ainakin kustannusten nousun taittuminen. Toisin näyttää käyvän ja se tietää veronmaksajalle monen unelman kaatumista.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki esitteli keväällä 2018 valtiovarainvaliokunnalle laatimansa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201805242200966050">muistion</a>, jonka mukaan sote-uudistuksen säästöpotentiaali olisi peräti 4,6 miljardia euroa. Arvio on noista Juha Sipilän hallituksen ajoista tarkentunut ja tänään mennään aivan toiseen suuntaan – ja kovaa.
Soten lisärahan tarpeeksi on nyt laskettu <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12111772">Yle Uutisten</a> mukaan peräti 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana. Sote on alkamassa vuonna 2023. Merkittävä syy kustannusten nousuun laskelmissa on suomalaisten ikääntyminen.
&#8211; Näihin laskelmiin on pakko uskoa, kun viranomaiset ovat ne tehneet, sanoo johtaja Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista.
Tonnikaupalla lisää veroja
Laesterän laskelmien mukaan soten lisäraha eli 6,4 miljardin vaje tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 20,02 eli siitä voi jokainen sitten aistia, mitä tuleman pitää.
Keskituloiselle eli kolmisen tonnia ja rapiat kuussa tienaavalle lisää maksettavaa kertyy 1800 euroa vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
Saattaa myös olla, että lisärahoituksen tarve on vieläkin laskettu alakanttiin. Yle:n haastattelemat sote-asiantuntijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että lisäkustannukset lopulta ”kaatuvat veronmaksajan niskaan”. Sote-uudistuksen rahoituslaskelmista löytyy lisätietoa <a href="https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat">täältä.</a>
&nbsp;

Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen toteaa, että hallituksen hiilineutraalisuusprojekti on kuorrutettu rakenteellisesta korruptiosta hyötyvällä rälssillä. &#8211; Tämä maksetaan kiinteistö-, bensa-, diesel- ja sähköverojen korotuksilla suomalaisilla työntekijöillä, pk-yrityksillä, eläkeläisillä ja työttömillä. Marinin hallituksen oikeudenmukaisuushokema on kuplien kupla ja kaikkien aikojen kusetus.
 
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen läksyttää hallitusta kevytmielisestä rahankäytöstä ja todellisuudentajun puutteesta.
&#8211; Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen työryhmän raportissa Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus todetaan, että ”velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardilla. Edelleen tätä voidaan pitää vähimmäistavoitteena.”
&#8211; Hetemäen punnittu viesti valui hukkaan kuin vesi hanhen selästä. Sanna Marinin ja Katri Kulmunin taustapirujen on vaikea tunnustaa edes itselleen, saatikka ulkopuolisille, että raha on rajallinen suure.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?start=212&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Putkonen ihmettelee, miksi hallitus koronakriisissäkin jatkaa miljardien eurojen syytämistä hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamiseen, kasvattaa sekä kehitysyhteistyö- että haittamaahanmuuttomäärärahoja ja syytää satoja miljoonia markkinaehtoisesti kannattavan viheryritystoiminnan suoraan tuotantotukeen.
&#8211; Tämä maksetaan kiinteistö-, bensa-, diesel- ja sähköverojen korotuksilla suomalaisilla työntekijöillä, pk-yrityksillä, eläkeläisillä ja työttömillä. Marinin hallituksen oikeudenmukaisuushokema on kuplien kupla ja kaikkien aikojen kusetus, Putkonen sanoo.
Hallituksen lobbarit eivät tahdo pysyä housuissaan
Putkonen ottaa esille myös hallituksen ympärillä hääräävien ulkopuolisten kuiskutteljoiden verkoston.
&#8211; Hallituksen neuvonantajina toimiva lobbariverkosto ja muut ympärillä parveilevat hyödyntavoittelijat eivät tahdo pysyä housuissaan ja esittelevät tohkeana: ”Koronaelvytys on vain kerran elämässä.” He ovat sisäistäneet, että nyt on otollinen aika toteuttaa miljardiluokan puhallus veronmaksajilta punavihreälle korporaatioveljeskunnalle. Esimerkkejä riittää: hallitus on päättänyt sijoittaa hupenevia veroeuroja Hiilineutraali Suomi 2035 -hankkeeseen vuosien 2021-2024 aikana yhteensä 7,3 miljardia euroa.
&#8211; Lisäksi hallitus on sitoutunut sijoittamaan suomalaisten veroeuroja vähintään 750 miljoonaa EU:n 100 miljardin euron Green Deal -rahastoon. Varoista merkittävä osa kanavoitaisiin hiilestä riippuvaisiin maihin kuten Puola, Tšekki ja Saksa. Suomi on tehnyt jo pakkolain, jolla kivihiilen käyttö sähkön &#8211; tai lämmöntuotannon polttoaineena kielletään 1.toukokuuta 2029 alkaen.
Putkosen mukaan Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa lähteä rahoittamaan muiden kivihiilestä luopumista.
&#8211; Se olisi myös moraalisesti väärin niitä suomalaisia kuntia ja yrityksiä kohtaan, joilta pakkolaki edellyttää satojen miljoonien energiatuotannon muutosinvestointeja.
Historiasta ei opittu mitään
Putkosen mukaan historiasta ei ole opittu mitään.
&#8211; Siellä missä on valtion tukia, siellä tukia valuu vääriin taskuihin. Mitä valtavammat valtion tuet ovat, sitä valtavammat ovat petokset. Europolin mukaan anteliaat sekä kansalliset että EU-tuet yhdistettynä löyhään valvontaan mahdollistavat sen, että uusiutuvan energian ja erityisesti tuulivoiman tuet kasvattavat harmaata taloutta, lahjontaa ja korruptiota.
Putkonen huomauttaa, että tapauksia on paljastunut Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
&#8211; Suomi ei ole tässäkään Pekkaa tai Mauria pahempi, pikemminkin päinvastoin. Tuulivoimayritykset maalailivat ahdingossa painiville kunnille katteettomia tulolupauksia. Kuntien eliitti ostettiin projektien tahdottomiksi takuumiehiksi. Monissa kunnissa on kuntalaisten mitta tullut täyteen ja kansalaisaktiivisuus on kaatanut monia tuulivoimahankkeita, aivan kuten Saksassa.
&#8211; Kansalaisaktiivisuus on se voima, jolla voidaan kaataa korruptoituneen tuulivoimakartellin valtausyritykset kunnissa jatkossa, kuten myös kansalaisaktiivisuudella voidaan kaataa hallituksen suunnittelema öljylämmityskielto.
Keskusohjattu teollisuus- ja energiapolitiikka on tuhoisaa
Putkonen sanoo, että Suomessa hiilineutraalisuusprojekti on kuorrutettu rakenteellisesta korruptiosta hyötyvällä rälssillä.
&#8211; Korruptio, korporatismi ja hyötyvä rälssi kulkevat käsi kädessä. Homma perustuu korporatiivisen kolmikantaisen rakenteen kautta saavutettavan sisäpiiritiedon avulla toteutettavaan poliittisen päätöksenteon kaappaamiseen.
&#8211; Korporatismilla on neuvostomallin mukaan tapana toimia muodollisesti demokraattisesti ja levittää toimintatapaa kaikille päätöksenteon alueille. Neuvostomallin mukaisesti nykyinen hallitus röyhkeästi määrittää minkälaista teollisuutta ja energiatuotantoa Suomessa ylipäätään saa harjoittaa. Lähihistoria on osoittanut, että keskusohjattu teollisuus- ja energiapolitiikka on tuhoisaa, Putkonen päivittelee.
Tärkeintä olisi laskea liikkumisen ja asumisen verotusta
Perussuomalaisen kansanliikkeen motto on viimeiset kymmen vuotta ollut: ”Ensin suomalainen työ ja yrittäminen, jos sitten aikaa ja rahaa jää, niin maailman parantaminen.”
&#8211; Marinin hallituksen hiilineutraalisuustavoitteen perheillä maksatettavat hinnankorotukset asumisen ja liikenteen osalta ovat kuitenkin myrkkyä koko Suomen asuttuna pitämisen kannalta, Putkonen sanoo.
Työmies painottaa, että tärkeimmät pikaisesti toteutettavat poliittiset päätökset ovat juuri nyt liikkumisen ja asumisen verojen laskeminen.
&#8211; Suomessa on pisimmät etäisyydet ja kylmin ilmasto koko Euroopassa. Nyt mennään poliittisin päätöksin askel askeleelta päinvastaiseen suuntaan ilmastonmuutoksen varjolla. Korkeat autoilun ja asumisen verot on tapa poliittisilla päätöksillä supistaa työssäkäyntialueita. Kyseessä ei ole luonnonlaki, vaan poliittisiin päätöksillä ilmastonmuutoksen varjolla tehtävä raaka keskittämispolitiikka Suomessa.

Putkonen läksyttää hallitusta: Anteliaat julkiset tuet yhdistettynä löysään valvontaan johtaa korruptioon – ”Siellä missä on valtion tukia, siellä tukia valuu vääriin taskuihin”

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa Covid-19-epidemian vastaisessa toiminnassa.

Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Mari Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.
&#8211; Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.
Hallitus korjannut virkamiestensä ulostuloja
Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.
&#8211; Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.
Epidemian hoidossa oltava erittäin tarkka
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi Covid-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.
&#8211; On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Martti Hetemäki

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”

Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen

Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa

Putkonen läksyttää hallitusta: Anteliaat julkiset tuet yhdistettynä löysään valvontaan johtaa korruptioon – ”Siellä missä on valtion tukia, siellä tukia valuu vääriin taskuihin”

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025