Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maskikaupat

Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Selonteko lähetettiin peräti 11 valiokuntaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta jätettiin käsittelyn ulkopuolelle, vaikka kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus on hyvin keskeisessä roolissa.

&#8211; Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuuteen kuuluu kuitenkin keskeisenä osana myös sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen, Arja Juvonen muistuttaa.
Huoltovarmuuteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota
Jo koronapandemian kohdalla nähtiin, ettei huoltovarmuuteen ole Suomessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Juvonen ihmettelee, muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui. Maskeja oli varattu normaalikäytön tarpeisiin mutta ei kriisitilanteisiin, eikä hankintakanavia ollut valmiina. Sitten maskeja lähdettiin hankkimaan hämäriltä liikemiehiltä arvattavissa olevin seurauksin.
&#8211; Tehohoitopaikoista oli pulaa, ja pulan keskeisenä osana oli laitteiden lisäksi koulutetun henkilökunnan puute. Aluesairaalaverkostomme alasajo on jatkunut koko 2000-luvun. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalinen valmius ja koulutettu henkilöstö, jotka ovat palvelujen jatkuvuuden edellytys. Näistä kummastakaan hallitus ei ole pitänyt riittävästi huolta, Juvonen moittii.
Myös Puolustusvoimien lääkintähuollosta puhuttava
Turvallisuusselonteon käsittelyssä Juvonen nostaa esiin myös kenttälääkinnän aseman. Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, järjestää kenttälääkinnän koulutusta ja tekee myös sotilaslääketieteellisisiä tutkimuksia.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät varuskuntien terveysasemilla sekä maastossa. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa terveydenhuollon tarjoaminen varusmiehille, varusmiesten terveystarkastukset, ensiapu ja kenttälääkintäkoulutukset, sota- ja ampumaharjoitusten lääkintähuolto ja maastossa palvelusturvallisuudesta huolehtiminen.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajien toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa.
&#8211; Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi ehdotonta puhtautta ja aseptiikkaa, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Selonteon yhteydessä pitäisi ehdottomasti puhua myös Puolustusvoimien lääkinnällisestä huollosta, Juvonen kiteyttää.
&nbsp;

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä sen toiminnasta Helsinki-Vantaan lentokentällä koronakriisin aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää apulaisoikeuskanslerin kritiikkiä pysäyttävänä.

Juuri tulleen tiedon mukaan apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että STM pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan koronatorjuntatoimiin Helsinki-Vantaan kentällä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Lisäksi apulaisoikeuskansleri pitää kyseenalaisena, että STM päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa. Oikeuskansleri toteaa, että ratkaisu ei ollut tartuntatautilain mukainen. Asiasta uutisoi STT 20.10.2020.
&#8211; Oikeuskanslerin kannanotto on pysäyttävä ja kertoo sen, että sosiaali- ja terveysministeriön johtajuus on täysin hukassa, ja se on laiminlyönyt ja ollut liki tietämätön tehtävistään, kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.
Ministerin vastaukset katteettomia
Juvonen teki 24.1.2020 ensimmäisenä kansanedustajana ministerille kirjallisen kysymyksen (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_464+2019.aspx">KK 464/2019 vp</a>), jossa kysyttiin, mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa. Tilanne oli vakava, mutta kukaan ei ollut asiaan vielä reagoinut julkisesti.
&#8211; Ministerin vastaukset esitettyyn kysymykseeni osoittautuvat kerta toisensa jälkeen katteettomiksi, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kuka oikein johtaa ja organisoi sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa? Onko siellä ketään vastuuhenkilöä? Onko ministeriö avustajien hotteilla? Juvonen kysyy.
Ministeri Krista Kiuru vastaa 17.2.2020 kirjalliseen kysymykseen muun muassa näin:
&#8211; Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamisvalmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.
STM:ssä nukuttu Ruususen unta
Materiaali- eli maskitilanteeseen ministeri Kiuru vastasi, että materiaalista valmiutta on lisätty. Miten sitten kävikään? Huoltovarmuusvaraston tuotteet paljastuivat päivämääriltään vanhoiksi ja Suomessa havaittiin laajoja puutteita materiaalisissa suojavälineissä. Lisäksi paljastui ohjeistusten sekametelisoppa, kun kukaan ei tiennyt, mistä ohjeita tulee vai tuleeko niitä esimerkiksi maskien käyttöön.
&#8211; Kun nyt oikeuskansleri toteaa, että STM on toiminut hyvin myöhässä ohjeistaessaan Vantaata liittyen lentokentän toimintaan koronakriisissä, paljastaa se sen, että sosiaali- ja terveysministeriössä on nukuttu Ruususen unta. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty, vaikkakin kirjallisen kysymyksen vastauksessa annettiin ymmärtää, että tilanne oli hallussa. Koronakriisissä toiminta oli lentokentän osalta liian hidasta.
&#8211; Nyt on syytä kysyä, mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ministerit ryhtyvät näiden asioiden tultua julki? Miten he aikovat parantaa ministeriön toimintavalmiutta? Onko se edelleen täysin hukassa? Juvonen kysyy.

Juvonen: Sosiaali- ja terveysministeriössä nukuttu Ruususen unta – apulaisoikeuskanslerin kritiikki pysäyttävää

Kansanedustaja Tom Packalén halusi <a href="https://stage.sudev.fi/packalen-kuka-kaski-olla-kayttamatta-luotettavia-hankintakanavia-suojamaskikaupoissa/">kirjallisella kysymyksellään</a> (29.4.2020) selvyyden siihen, miksi vakiintuneita luotettavia toimijoita ei saanut käyttää suojamaskikaupoissa, vaikka heillä olisi ollut paras kyky toimittaa kunnollisia tarvikkeita luotettavasti ja edullisilla hinnoilla.

Vastausta ainoaankaan esitettyyn kysymykseen ei työministeri Tuula Haataiselta heltynyt.
&#8211; Koska Huoltovarmuuskeskuksella on ollut koko ajan mahdollisuus käyttää valmiita luotettavia verkostoja sekä vahvaa kotimaista osaamista, olisi ollut ensisijaisen tärkeää selvittää miksi näitä ei käytetty ja kuka tällaisia käskyjä tai ohjeistuksia on antanut, Packalén toteaa.
Keino valvoa ministerin toimia
Kirjallisesta kysymyksestä säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Sen mukaan kansanedustajat voivat esittää ministerille kirjallisia kysymyksiä. Kirjallinen kysymys on kansanedustajan osoittama kirjallinen selvityspyyntö ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Ministerin tulee vastata kysymykseen kirjallisesti 21 päivän kuluessa.
&#8211; On täysin kestämätöntä, ettei ministeri vaivaudu vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. 
Se, että vastaa ohi ei herätä ministerin toiminnassa luottamusta. Kirjallinen kysymys on nimenomaan kansanedustajan keino pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista ja valvoa ministerin toimien laillisuutta, Packalén painottaa.
&#8211; Jos kansanedustajien keinoja valvoa hallitusta väheksytään, mitä jää enää jäljelle? Eduskunnan tehtävänä on valvoa hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti.
&nbsp;

Packalén: Ministeri Haatainen ei vastannut kirjalliseen kysymykseen – ”Jos kansanedustajien keinoja valvoa hallitusta väheksytään, mitä jää enää jäljelle?”

maskikaupat

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Juvonen: Sosiaali- ja terveysministeriössä nukuttu Ruususen unta – apulaisoikeuskanslerin kritiikki pysäyttävää

Packalén: Ministeri Haatainen ei vastannut kirjalliseen kysymykseen – ”Jos kansanedustajien keinoja valvoa hallitusta väheksytään, mitä jää enää jäljelle?”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025