Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

materiaaliapu

Suomi jatkaa Ukrainan jälleenrakentamisen tukea – monille suomalaisyrityksille avautumassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Venäjän brutaalin, koko Ukrainaa vastaan suunnatun hyökkäyssodan alkamisen toista vuosipäivää vietetään 24.2.2024. Helmikuun 15. päivänä tuli kuluneeksi myös tasan kaksi vuotta siitä, kun EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin Ukrainan avunpyynnön seurauksena. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että Ukrainan tukemisen jatkaminen on prioriteetti myös sisäministeriössä.

Kahden vuoden aikana Ukraina on pyytänyt apua 182 kertaa. Avunpyyntöjen johdosta Euroopan maat ovat tehneet pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainalle kaikkiaan 3 381 avuntarjousta. Suomi on ollut kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja 276 avuntarjouksellaan.
&#8211; Sisäministeriö koordinoi materiaalisen hätäavun antamista Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Toimitettavan avun kirjo on laaja ja kattaa käytännössä kaiken muun paitsi puolustustarvikeavun. Suomi on lähettänyt Ukrainaan jo lähes 300 rekkalastillista materiaaliapua sisältäen mm. suuria määriä energiasektorin, terveydenhuollon sekä pelastustoimen apua, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Suomi jatkaa Ukrainan tukemista
Materiaalisella hätäavulla tuetaan Ukrainan selviytymiskykyä ylläpitämällä Ukrainan viranomaisten ja yhteiskunnan toimintakykyä sekä vähentämällä Venäjän iskujen vaikutuksia.
&#8211; Tuen antaminen on tärkeää, sillä se on nopea ja tehokas keino muun muassa tuhotun energiainfrastruktuurin korjaamiseen tai sodasta aiheutuvien terveydenhuollon puutteiden nopeaan täyttämiseen. Myös sisäministeriössä priorisoimme Ukrainan tukemista, kertoo sisäministeri Mari Rantanen.
Viimeisimpänä Suomi on toimittanut Ukrainaan muuntajia, generaattoreita, sähköverkon komponentteja, suurikokoisen vesisäiliön, muonapakkauksia, lastensairaalatarvikkeita, infuusiopumppuja, apuvälineitä sekä muita erilaisia sairaalatarvikkeita. Ukrainan avuntarpeet jatkuvat suurina ja koko yhteiskuntaa läpileikkaavina myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi Suomen on kumppaneidensa ja liittolaistensa kanssa jatkettava aktiivista avun toimittamista Ukrainaan.
&nbsp;

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”

Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii <a href="https://www.jarironkainen.fi/muutama-sana-natosta/">kotisivuillaan</a> omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.

&#8211; Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
&#8211; Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
&#8211; Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
&#8211; Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

materiaaliapu

Suomi jatkaa Ukrainan jälleenrakentamisen tukea – monille suomalaisyrityksille avautumassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025