Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

matkailuala

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa siirtää koulujen kesälomia eteenpäin kotimaisen matkailun virkistämiseksi. Suomessa kesälomat loppuvat tällä hetkellä muita maita aikaisemmin, mikä tarkoittaa, että kansainvälinen kesälomasesonki on voimissaan Suomen matkailusesongin jo päätyttyä.

&#8211; Kesälomien siirtäminen eteenpäin olisi vahvasti yrittäjyyttä tukeva toimi. Työvoiman saatavuus paranisi myös sesonkityöhön, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Strandman jätti asiasta toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on siirtää koulutyön lopetuspäivää kaksi viikkoa eteenpäin viikon 22 lopusta viikon 24 loppuun.
Piristysruiske elinkeinoelämälle
Strandman perustelee siirtoa toimenpidealoitteessaan elinkeinoministeriön selvityksellä, jossa on tuotu ilmi matkailun tulojen ja työllisyyden lisääntyminen. Koululaisten osalta uudistus olisi Strandmanin mukaan myös hyvä, koska elokuussa on vielä loistavat lomailusäät. Tämä helpottaisi myös perheiden arkea.
&#8211; Tämä uudistus olisi tärkeä eritoten Etelä-Savon ja muun Itä-Suomen matkailulle eli siten myös aluepoliittinen uudistus. Tässä tilanteessa tarvitaan piristysruisketta elinkeinoelämälle, ja tämä olisi yksi hyvä toimi sen edistämiseksi, sanoo Strandman.
&nbsp;

Koulujen kesälomia tulisi siirtää elinkeinoelämän piristämiseksi – työvoiman saatavuus paranisi myös sesonkityöhön

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-korona-ja-energiakriisin-takia-konkurssiin-ajautuneista-yrittajista">kirjallisen kysymyksen</a> korona- ja energiakriisin takia konkurssiin ajautuneista yrittäjistä.

Kansanedustaja Jussi Wihonen kertoo, että korona-aika muutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla on viime vuodet tuskailtu rajoitusten kanssa. Lisäksi asiakkaiden kulutustottumukset ovat muuttuneet.
&#8211; Yritykset ovat joutuneet tekemään paljon töitä pysyäkseen toimintakuntoisina. Piristystä on onneksi nähty, mutta kun näytti jo siltä, että koronamöröstä päästiin eroon, iski energiakriisi. Nyt yritykset tuskailevat kasvavien sähkölaskujen ja raaka-aineiden hinnannousujen kanssa.
Konkurssien määrä kasvussa
Konkurssien määrä on nyt syksyllä lähtenyt kasvuun. Tilastokeskus kuitenkin <a href="https://www.karjalainen.fi/talous/vireille-pannut-konkurssit-ja-yrityssaneeraukset-lisaantyivat-roimasti">huomauttaa</a>, että vireille pantujen konkurssien kasvuun vaikuttaa se, että konkurssiin hakemista rajoitettiin viime vuoden syyskuun loppuun saakka koronan aiheuttaman konkurssiaallon estämiseksi.
Wihonen toteaa, että energiakriisi on koronan yli juuri ja juuri selvinneille yrityksille viimeinen niitti.
&#8211; Vaikka toiminta olisi ollut juuri ja juuri kannattavaa, niin energian hinnannousun jälkeen ei monelle jää muuta vaihtoehtoa.
Miten nousta taas jaloilleen?
Wihosen mukaan yrittämiseen kuuluvat riskit, mutta voidaan todeta, ettei viime vuosien aikana yritysten toimintaympäristöä ole voinut kuvata kovin normaaliksi. Ensin on luovittu rajoitusten läpi, ja nyt kustannukset ovat nousseet merkittävästi lyhyessä ajassa.
Tilanne ei ole juuri helpottamassa lähiaikoina, joten monet joutuvat nyt miettimään, onko liiketoiminnan pyörittämisessä enää mitään järkeä. Ongelmia tämä aiheuttaa paitsi yrittäjille myös lukuisille työntekijöille. Erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla tilanne on kriisien aikaan ollut erityisen epävarmaa.
&#8211; Tärkeää olisi, että valtio tukisi yritysten toimintaa ja yrittäjien mahdollisuuksia kriisin keskellä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään viime vuosien kriiseistä ja joutuneet ajamaan toimintaansa alas. Vaarana on, että esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat ihmisten tulevaisuutta. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus yrittää uudestaan.
Ymmärtääkö hallitus?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huolissaan se on kasvaneiden konkurssien määrästä ja ymmärtääkö se nopean konkurssiaallon vaikutuksen työllisyydelle.
Wihonen tiedustelee lisäksi, miten hallitus aikoo tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä, joiden toiminta on vaikeutunut korona- ja energiakriisien seurauksena ja miten se aikoo tukea korona- ja energiakriisien takia konkurssiin ajautuneita yrittäjiä, jotta he pääsisivät taas jaloilleen ja yrittämään uudelleen.
&nbsp;

Ensin koronarajoitukset, sitten energiakriisi – Wihonen: Selviävätkö yritykset?

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-hallituksen-suunnitelmista-tukea-yrittajia-ja-yrittamista-koronapandemian-keskella">kirjallisen kysymyksen</a> yrittäjien asemasta koronapandemian ja rajoitusten keskellä.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet merkittävällä tavalla monen yrityksen toimintaa viimeisten kahden vuoden aikana.
&#8211; Erityisesti ravintola- ja matkailualalla yleisö- ja aukiolorajoitukset eivät mahdollista taloudellisesti kestävää toimintaa. Monet yritykset ovat pandemian aikana nähneet pientä helpotusta kesäisin, mutta normaaliin toimintaan ei ole juuri pystytty palaamaan, Wihonen toteaa.
Käsittelyt keskitetty ja odottelu kuukauden mittainen
Yrittäjille on tarjottu erilaisia tukia, mutta esimerkiksi väliaikainen yrittäjien työmarkkinatuki lakkautettiin marraskuussa vedoten siihen, että koronapassin avulla päästään normaaliin toimintaan.
&#8211; Ei mennyt kauaa, kun koronatilanteen todettiin heikentyneen ja palattiin jälleen rajoitusten aikaan. Nyt on jälleen nähty, että rajoituksia jatketaan ilman selvää kuvaa toiminnan jatkamisesta, Wihonen kuvaa parin viime kuukauden tilannetta.
Nyt työmarkkinatukea ollaan palauttamassa, mutta moni yrittäjä on joutunut tässä välissä olemaan käytännössä ilman tuloja. TE-toimistojen ja Kelan kautta on saatavilla muun muassa toimeentulotukea, mutta tällä hetkellä käsittelyajat ovat ruuhkautuneet ja päätöksissä kestää liki kuukauden, jopa ylikin. Ja tukia saadakseen yrittäjät joutuvat jopa ajamaan yrityksen toiminnan alas.
&#8211; Saamassani kansalaispalautteessa ihmetellään, miksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen tuenhakijoiden päätöksiä käsitellään Uudenmaan TE-keskuksessa. Nopeampaan käsittelyyn keskittäminen ei selvästi ole ainakaan johtanut, Wihonen sanoo.
Yrittäjien mielenterveys koetuksella
&#8211; Ymmärretäänkö hallituksessa, mikä hinta rajoituksilla käytännössä on? Yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ollaan hyvin herkästi valmiita rajoittamaan, mutta rajoitusten purkamisella ei tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Rajoituksia jatketaan ilman, että tarjotaan selkeitä mittareita ja perusteluita siitä, miten rajoitukset käytännössä vaikuttavat eri toimialoilla, Wihonen ihmettelee.
&#8211; Julistetaan uusia tukitoimia, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lisää odottelua, paperityötä ja lisää odottelua. Kaiken tämän aikaa yrittäjät joutuvat katsomaan, kun kulut juoksevat ja tuloja ei ole.
Wihosen mukaan riskit kuuluvat yrittämiseen, mutta yksikään yritys tai yrittäjä ei ole voinut varautua siihen, että toiminta käytännössä kielletään mielivaltaisesti lyhyellä varoitusajalla ilman minkäänlaista kuvaa siitä, milloin toimintaa voi jatkaa.
Onko rajoitustoimien hintaa punnittu?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tehostetusti ja nopeutetusti tukea koronarajoitusten takia hätään joutuneita yrittäjiä ja turvata heidän toimeentuloaan. Hän haluaa tietää myös, miten toimeentulohakemusten käsittelyn keskittäminen Pohjois-Karjalasta Uudenmaan TE-toimistolle on nopeuttanut käsittelyaikoja ja voivatko hakijat olettaa, että hakemuksia käsiteltäisiin nopeammin kuin kuukaudessa.
Lisäksi Wihonen perää hallitukselta ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä vastausta siihen, onko rajoitustoimien aiheuttamien haittojen vaikutusta ja hintaa yrityksille ja yhteiskunnalle punnittu ja ovatko voimassa olevat rajoitukset olleet oikeasuhtaisia ja vaikuttavia estääkseen omikron-variantin leviämistä.
&nbsp;

Wihonen: Onko yrittämisen jatkuva rajoittaminen oikeasuhtaista?

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-yrittajien-tyomarkkinatuen-jatkamisesta-nykyisessa-koronatilanteessa">kirjallisen kysymyksen</a> yrittäjien työmarkkinatuesta.
Koronasta kärsivien yrittäjien työmarkkinatuki lakkasi kuun vaihteessa. Yrittäjät ovat tiedotusvälineissä ja yksityisissä yhteydenotoissa jakaneet huoliaan omasta toimeentulostaan. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 30.11: ”Monet pienyrittäjät ovat kauhuissaan tilanteesta, sillä työmarkkinatuki on ollut heidän lähes ainoa tulonlähteensä kriisin aikana.”
&#8211; Korona on iskenyt varsinkin pienyrittäjien toimintaan tapahtuma-, ravitsemus- ja matkailualoilla. Vaikka rokotukset ovat edistyneet, ei helpotusta ole tautitilanteessa nähty ja nyt uusi koronavariantti aiheuttaa huolta. Erityisesti matkailun kannalta uudet rajoitukset ja uhkakuvat tekevät toiminnan erittäin vaikeaksi, Jussi Wihonen kertaa nykytilannetta.
Koronakriisi näyttää jatkuvan vielä pitkään
Wihonen ihmettelee ministeri Tuula Haataisen linjausta asian suhteen:
&#8211; Työministeri Haatainen totesi koronapassin helpottavan yritysten paluuta normaaliin toimintaan. Koronatilanteen kehittyessä huonompaan suuntaan ja koronapassin käytännön ratkaisujen ja käyttöönoton viivästyessä voitaneen kuitenkin todeta, ettei ajankohtainen tilanne mahdollista ”paluuta normaaliin toimintaan”. Koronan vaikutus yhteiskuntaan ja yritystoimintaan näyttää jatkuvan vielä pitkään.
Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Wihonen tiedustelee hallitukselta, aikooko se tarkastella nopealla aikataululla yrittäjien työmarkkinatuen jatkamista. Wihonen kysyy myös, näkeekö hallitus ajankohtaisen tilanteen ja rajoitusten mahdollistavan yritysten normaalin toiminnan ja miten hallitus aikoo tukea yrityksiä koronapandemiatilanteen huonontuessa.
&nbsp;

Wihonen: Onko normaali yritystoiminta nykyolosuhteissa mahdollista?

Eduskunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen, jolla matkustusrajoitusten voimassaoloa jatkettiin vuodenvaihteeseen. Välittömästi tämän jälkeen ministeri Krista Kiuru (sd.) antoi asetuksen, jolla maahantulorajoituksia kiristettiin ja koronatodistuksen tarkastukset palautettiin Suomen ja Ruotsin väliselle maarajalle. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat Kiurun toimintaa.

&#8211; Perustuslakivaliokunta totesi, ettei maahantulorajoituksia koskeva sääntely nykyisellä tavalla tulkittuna ja sovellettuna täytä oikeasuhtaisuusvaatimusta ja korosti erikseen, että pohjoisia raja-alueita koskevien poikkeuksien kaltaisesti on syytä tarkastella myös Ahvenanmaan ja Ruotsin välistä rajaliikennettä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi tähän näkemykseen. Mutta mitä teki Krista Kiuru? Ministeri käveli jälleen kerran eduskunnan tahdon yli ja höllentämisen sijasta kiristi maahantulorajoituksia, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Kiurun asetus myös THL:n lausunnon vastainen
Ministeri Kiurun antama asetus on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnon vastainen.
&#8211; THL laati sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa ehdotti ilmaantuvuusluvun 50 asettamista asetuksessa säädettävän maa- ja aluelistauksen perustaksi, koska asetuksen pohjana käytettävä ilmaantuvuusluvun ero ei saa olla liian iso Suomen ilmaantuvuuslukuun verrattuna. Sen sijaan STM laati asetuksen ilmaantuvuusluvun 25 pohjalta. Suomen ilmaantuvuusluku on liki kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Kiuru toimi tässä täysin päinvastaisesti kuin mietinnössä ja tartuntatautilain 16c §:ssä edellytettiin, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.
Kiurun toiminta on käsittämätöntä
Perussuomalaisten mielestä Kiurun toiminta on kummallista ja heikentää matkailualan toimintaedellytyksiä entisestään. Suomelle tärkeimmistä matkailumaista Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi jäivät rajoitusten piiriin, vaikka esimerkiksi Ruotsissa ilmaantuvuusluku on noin puolet Suomen tasosta. Venäläisten matkailua haittaa lisäksi se, ettei Sputnik-rokotteella saatua rokotussarjaa hyväksytä rajalla.
&#8211; Valiokuntien tahto oli selvä: mahdollistaa matkailun palaaminen normaaliksi niistä maista, joissa tautitilanne on selvästi parempi kuin Suomessa. Nyt Kiuru rajoitusten lieventämisen sijasta kiristi niitä ja paitsi rajasi käytännössä kaikki Suomelle tärkeät matkailumaat Kiinaa lukuun ottamatta poikkeusten ulkopuolelle, myös hankaloitti rajayhteisöjen asemaa sen sijaan, että olisi helpottanut Ahvenanmaan asemaa.
&#8211; On käsittämätöntä, että ministeri voi kerta toisensa jälkeen kävellä eduskunnan valiokuntien ja THL:n yli. Käsittämättömintä on se, että edes tässä vaiheessa hallituskumppanit eivät puutu tilanteeseen. Ilmeisesti ministeri Kiurun menettelyllä on hallituskumppanien, myös keskustan, edustajien hiljainen hyväksyntä, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Perussuomalaiset: Krista Kiuru käveli jälleen kerran valiokuntien ja THL:n yli matkustusrajoituksissa – ”Kiurun toiminta on kummallista ja heikentää matkailualan toimintaedellytyksiä entisestään”

Talousvaliokunnan valiokuntavastaava, kansanedustaja Veikko Vallin käsitteli <a href="https://fb.watch/5L1H6TY5S8/">eilisessä puheessaan</a> täysistunnossa musiikki- ja tapahtuma-alan tilannetta. Eduskunta äänesti tällä viikolla neljännestä kustannustukipaketista, johon sisältyi myös niin kutsuttu tapahtumatakuu. Perussuomalaiset näkevät tilanteessa edelleen korjattavaa ja vaativat välittömiä toimia alan toimijoiden tukemiseksi.

Tapahtuma-ala on kärsinyt koronakriisistä vähintään yhtä paljon kuin ravintola- ja matkailuala. Silti alan toimijat ovat jääneet pahasti paitsioon hallituksen tukisuunnitelmissa. Tämä on hyvin kummallista, esiintyväthän hallituspuolueet mielellään suurina kulttuurinystävinä. Veikko Vallin peräänkuulutti puheessaan tekoja ja tapahtuma-alan reilumpaa kohtelua.
&#8211; Tapahtuma-alalla koetaan, että koronarajoitusten purkaminen on lähtenyt käyntiin epäreilulla tavalla. Muusikko Paula Vesalan somepäivityksessä ihmeteltiin, miksi sadat ihmiset saavat mennä Korkeasaaren eläintarhaan katsomaan apinaa, mutta jos esiintyjä on muusikko, yleisö on rajattu kuuteen henkilöön. Tähän on kieltämättä hyvin vaikea keksiä mitään järkevää perustelua, totesi Vallin.
Pieniä yrityksiä ja yrittäjiäkin on puolustettava
Musiikki- ja tapahtuma-ala on luonteeltaan erilaista ja koostuu useiden pienten yritysten, yksinyrittäjien ja freelancereiden muodostamasta verkostosta. Perussuomalaisten mielestä kaikki työ on yhtä arvokasta ja itsensätyöllistäjiä täytyy Suomessa arvostaa nykyistä enemmän, alasta riippumatta. Edustaja Vallin toi puheessaan esiin myös alan erityisluonteen.
&#8211; Tapahtumateollisuuden alihankintayritysten toiminta perustuu siihen, että ne palvelevat koko laaja-alaista tapahtumien kenttää, eivät vain yksittäisiä sisältöjä tai sektoreita. Ja toisinpäin — musiikkiklubit, festivaalit, kesäteatterit, urheilukisat, messutapahtumat, yritystilaisuudet, seminaarit ja markkinat tarvitsevat koko alihankintaverkoston palveluita sekä yksittäisten tekijöiden pitkälle erikoistunutta osaamista, Vallin selitti, lainaten Tapahtumateollisuus ry:n lausuntoa.
Tilanne on korjattava välittömästi
Lopuksi Vallin muistutti kotikaupunkinsa Tampereen lukuisten festivaalien merkityksestä paikalliselle taloudelle. Musiikkifestivaalit eivät työllistä vain omaa väkeään, vaan ne tuovat asiakkaita ja tuloja hotelleille, ravintoloille, takseille sekä kaupoille. Niiden työllistävä vaikutus on siis merkittävä.
&#8211; On tärkeää, että tapahtuma-alan toiminta saadaan ennakoitavaksi ja turvatuksi, kun tilanne koronakriisin jälkeen alkaa normalisoitua. Lisäksi on muistettava, että tapahtuma-alan laajaan ekosysteemiin kuuluvien alihankkijoiden — yksittäisten toiminimi- ja yhden hengen yritysten, ammatinharjoittajien tai freelancertoimijoiden — tilanne on tapahtumien peruutusten sattuessa todella huono. Tämä täytyy korjata, ja tämä täytyy korjata välittömästi, vaati Veikko Vallin puheenvuoronsa päätteeksi.
&nbsp;

Veikko Vallin tapahtuma-alan puolesta: Koronarajoitusten purkaminen on lähtenyt käyntiin epäreilulla tavalla

Koronakriisi on romahduttanut palvelujen kysyntää ja johtanut liikevaihdon merkittävään supistumiseen monissa palvelualan yrityksissä. Hallitus on rajoittanut monien toimialojen toimintaa, ja sen myötä tilanne on edelleen kevään mittaan pahenemassa. Kansanedustaja Kaisa Juuso toivoo hallitukselta arvonlisäveron tilapäistä alentamista, jotta pahimmalta konkurssiaallolta vältyttäisiin.

Rajoitukset vaikuttavat eniten matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin. Uhkana ovat yritysten konkurssit ja massiiviset työpaikkojen menetykset.
Hallitus on nyt antanut eduskunnalle esityksen kolmannesta kustannustukipaketista. Lakiesityksen mukaan yritysten määräaikaisen kustannustuen myöntämistä jatketaan Suomessa toimiville yrityksille pandemiasta aiheutuvien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi.
&#8211; Hallituksen esitys olisi voinut tulla jo viikkoja aikaisemmin. Pidän tässä nopeaa aikataulua ja kustannustukea koskevien päätösten nopeaa käsittelyä todella tärkeänä. Monen yrityksen pääomat ovat menneet, ja moni yrittäjä pohtii, miten jatkaa eteenpäin. Monesta kolmen A:n luottoluokituksen yrityksestä on vuodessa tullut kriisiyhtiö. Pääomat ovat menneet, ja yritykset miettivät, miten saavat tarvittavia vakuuksia kasaan. Kustannustuen lisäksi myös arvonlisäveron väliaikaisesta alentamisesta olisi hyötyä tässä tilanteessa, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Alv-prosenttia alennettu muuallakin
Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto ovat esittäneet arvonlisäveroprosentin tilapäistä alentamista. Saksa tiputti laajasti alv-kantaansa 2–3 prosenttiyksikköä ja Irlanti 2 prosenttiyksikköä puoleksi vuodeksi. Kriisialoille kohdennettua alv:n alentamiselvytystä on annettu muun muassa Belgiassa, Itävallassa ja Norjassa puoleksi vuodeksi erityisesti matkailu- ja ravintola-alan tukemiseksi. Britannia alensi ravintoloiden alv-kantaa viidenneksellä yhdeksän kuukauden määräajaksi.
&#8211; Yrityksiä on vaarassa kaatua, ja jotakin täytyy tehdä. Liittojen esitys alv-prosentin tilapäisestä alentamisesta voisi olla hyvä ratkaisu, sillä onhan parempi saada alennettuja veroja kuin ei veroja lainkaan. alv:n tilapäinen alentaminen lisäisi myös Lapin matkailu- ja palveluyritysten selviämismahdollisuuksia.
&nbsp;

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen matkustusrajoitusten ja -suositusten vaikutuksista yritysten toimintaan.
 
&#8211; Koronaepidemian hillitsemiseksi tehtyjä matkailusuosituksia ja -rajoituksia on pähkäilty jo monta kuukautta, Jussi Wihonen sanoo.
THL julkaisi liikennevalomallinsa, joka on kuitenkin vain suositus matkailijoille, eikä varsinainen rajoitustoimi. Yleinen suositus on, ettei turhaa matkailua tulisi nyt tehdä Suomen rajojen ulkopuolelle.
&#8211; Koronaa onkin levinnyt ulkomailta tulevien matkailijoiden ja ulkomaalaisten työntekijöiden parissa. Lentokentillä on tehty toimia, jotta matkustajia saataisiin testattua, mutta vieläkin maahan pääsee ilman testiä ja karanteeneistakin on vain suositus, Wihonen ihmettelee.
Tuhannet työpaikat uhattuina
Matkailurajoitukset ovat iskeneet myös yrityksiin, kun työntekijöiden ja asiakkaiden pääsy maahan on vaikeutunut.
&#8211; Matkailualalla suuri ongelma on, ettei ulkomaalaisia turisteja pääse maahan. Esimerkiksi Lapissa tuhannet työpaikat ovat uhattuina. Ratkaisuksi yrittäjät ovat ehdottaneet mm. omaa ”matkailukuplan” malliaan, jolla helpotettaisiin yritysten tilannetta epidemian keskellä.
&#8211; Matkailusuositukset ja -rajoitukset on syystäkin laitettu käytäntöön, jotta taudin leviämistä saataisiin hallintaan. Rajoituksista huolimatta on tärkeää, että yritysten toimintaedellytyksiä turvataan, Wihonen painottaa.
Onko valmisteltu ajoissa?
Hallitus sanoo selvittävänsä helpotuksia matkailualan toimintaan.
&#8211; Päätösten tekeminen ei ole helppoa, mutta hitaat valmistelut vain syventävät yritysten hätää. Kun koronaepidemia on ollut valloillaan jo monta kuukautta, herää kysymys, eikö kesän aikana ole tehty valmisteluita ja eikö yritysten kanssa ole käyty vuoropuhelua niiden tarpeista ja toimintaedellytyksistä? Wihonen kysyy.
&nbsp;

Wihonen matkailualan tukitoimista: Hitaat valmistelut vain syventävät yritysten hätää

Työ- ja elinkeinoministeriössä saatiin vihdoin valmisteltua tuki ravintola-alan yrityksille. Tuesta tullaan kuitenkin vähentämään mahdolliset ely-keskukselta tai Business Finlandilta saatu kehitykseen annettu rahoitus, jota ei saa käyttää esimerkiksi kiinteiden kulujen maksuun, raaka-aineisiin tai investointilainojen lyhennyksiin, vaan pelkästään uusien liiketoimintojen kehittämiseen.

Kansanedustaja Ari Koponsen mielestä on selvää, että kehityshankkeita tullaan ajamaan alas, jotta ravintola-alan toimijat saavat haettua uutta tukea kiinteiden kulujensa kattamiseksi. Koponen on hämmentynyt tuen saannin ehdoista.
&#8211; Tuet ovat näin ollen toisensa pois sulkevia, vaikka ne on suunnattu aivan eri tarpeisiin. Miksi ja millä perusteella ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämistuki vähennetään mahdollisesta ravintoloiden tukisummasta? Muun muassa tätä Koponen hämmästelee eilen jättämässään kirjallisessa kysymyksessään.
Tukea tarvitsevat myös muut toimijat
Ravintolat eivät suinkaan ole ainoita toimijoita, joka kärsivät liiketoiminnan rajoitustoimista. Suoraa ja nopeaa julkista tukea tarvitsevat Koposen mielestä nyt kaikki yritykset, joiden toimintaa on viranomaisten toimesta rajoitettu. Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset käytännössä kieltävät esimerkiksi matkatoimistoja ja hotellialan yrityksiä harjoittamasta elinkeinoaan.
&#8211; Norjassa on tehty matkailualan yrityksille monipuolinen tukipaketti, jossa valtio korvaa yrityksille kiinteitä kuluja. Suomessa matkanjärjestäjillä ei ole hallituksen päätösten vuoksi vielä kuukausiin mahdollisuutta elinkeinon harjoittamiseen, sillä ministeri Ohisalon mukaan vapaa-ajan matkustus Suomen rajojen ulkopuolelle avataan vasta viimeisenä eli todennäköisesti vuodenvaihteessa. Matkailuala tulee kärsimään koronan vaikutuksista todennäköisesti pisimpään, ja hotellialan toipuminen kriisistä kestää useita vuosia, selventää Koponen.
Koponen kysyykin hallitukselta, onko suunnitteilla hotelliyrityksille omaa tukipakettia ja miten muiden matkailualan toimijoiden, esimerkiksi matkatoimistojen, liiketoiminta tullaan turvaamaan.

matkailuala

Koulujen kesälomia tulisi siirtää elinkeinoelämän piristämiseksi – työvoiman saatavuus paranisi myös sesonkityöhön

Ensin koronarajoitukset, sitten energiakriisi – Wihonen: Selviävätkö yritykset?

Wihonen: Onko yrittämisen jatkuva rajoittaminen oikeasuhtaista?

Wihonen: Onko normaali yritystoiminta nykyolosuhteissa mahdollista?

Perussuomalaiset: Krista Kiuru käveli jälleen kerran valiokuntien ja THL:n yli matkustusrajoituksissa – ”Kiurun toiminta on kummallista ja heikentää matkailualan toimintaedellytyksiä entisestään”

Veikko Vallin tapahtuma-alan puolesta: Koronarajoitusten purkaminen on lähtenyt käyntiin epäreilulla tavalla

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Wihonen matkailualan tukitoimista: Hitaat valmistelut vain syventävät yritysten hätää

Koponen huolissaan matkailualan tulevaisuudesta: Missä viipyvät tuet hotelleille?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025