Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Matti Kääriäinen

Presidenttiehdokkaiden maahanmuuttopolitiikan kantojen erot tulivat selvästi esille eilisessä Ylen presidenttitentissä. Vihervasemmiston ehdokkaat haluaisivat jatkaa Afrikan rahoittamista vaikka velaksi, suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toi keskusteluun realismia ja huomautti, että kehitysavulla ei ole tähänkään mennessä kyetty esimerkiksi vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.

Ylen eilisiltainen presidentinvaalitentti herättää juuri nyt runsaasti keskustelua siksi, että tentti oli niin outo. Tentin juontaja Annika Damström avasi pelin kuulustelemalla presidenttiehdokkaita liki tunnin verran sisäpolitiikan teemoista, jotka eivät kuulu presidentin toimivallan asioihin. Damström halusi saada ehdokkailta näkemyksiä niin hallituksen talouspoliittisista sopeutuksista, soten tilanteesta kuin työmarkkinapolitiikastakin.
Ylen presidenttitentin kummallisuuden eräs kulminaatiopiste osui hetkeen, jolloin vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson sai harmitella, miten itärajan sulku mahdollisesti vaikeuttaa afganistanilaisten mahdollisuutta hakea Suomesta turvapaikkaa. Heti perään demarien Jutta Urpilainen paasasi omalla mukavuusalueellaan ammattiyhdistyspolitiikkaa.
Ylen päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan presidentin toimivaltaan kuulumattomien asioiden käsittely oli tarpeen siksi, että ”presidentti on arvojohtaja”. Mikäs siinä sitten, mutta sisäpolitiikan asioiden sijaan ilmassa roikkuu juuri nyt runsaasti ajankohtaisia ulkopolitiikan uutisia, kuten Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen kohti maalia. Monista tärkeistä presidentille kuuluvista teemoista ei Ylen tentissä päästy keskustelemaan, vaikka aikaa kului peräti kaksi tuntia.
Urpilainen hehkutti täysillä
Hallituskauden aikana kehitysavusta leikataan yhteensä noin miljardi euroa. EU:n kansainvälisistä suhteista vastaava komissaari eli Afrikka-komissaari Urpilainen on sitä mieltä, että näin ei saisi tehdä.
Urpilaisen näkemyksen mukaan lappamalla velaksi miljardeja Afrikkaan Eurooppa ja länsimaat voisivat &#8211; kenties &#8211; hidastaa Afrikan väestöräjähdystä.
&#8211; Meidän täytyy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Afrikassa on tällä hetkellä kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa, ja yli 60 prosenttia afrikkalaisista on tällä hetkellä 25-vuotiaita. Kun tästä mennään 25 vuotta eteenpäin, Afrikassa on jo neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa. Ainoa tapa hillitä maahanmuuttoa on vaikuttaa Afrikan elinolosuhteisiin.
&#8211; Petteri Orpon hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyörahoja on totaalisen väärä, koska sillä juuri autetaan lasten pääsyä koulutukseen, uusien työpaikkojen syntymistä sekä vihreän ja digisiirtymän toteuttamista, Urpilainen päästeli.
Käytännössä hukkaan heitettyä rahaa
Urpilaisen uskoa siihen, että nimenomaan Suomesta lähetetyillä miljardeilla Afrikan tilanne saataisiin käännettyä parempaan suuntaan täytyy ihailla, koska mitään konkreettista Urpilaisen uskon taustalla ei ole.
Useiden selvitysten mukaan kehitysapua valuu korruptioon. Esimerkiksi Suomesta Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) maksettu kehitysapu oli rahojen liikahtamisen jälkeen pitkälti <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/13/suomen-kehitysapua-katosi-korruptioon-sambiassa">kadonnut</a> järjestön toimitusjohtajan Ndambo Ndambon taskuihin.
MOT-ohjelma ja Ruotsin TV:n tutkiva ohjelma Uppdrag Granskning selvittivät aiemmin, että sambialaisen maatalousjärjestön toimitusjohtaja käytti kehitysapumiljoonia kuin omia rahojaan. Hän nosti itselleen 29 000 dollarin kuukausipalkkaa, jonka lisäksi pelkästään vuoden 2014 aikana järjestön tileiltä katosi kaksi miljoonaa euroa.
Korruptio on vain yksi kehitysavun ongelma. Yleisesti tiedetään myös, että kehitysavulla saavutettuja hyötyjä on joko vaikea mitata tai niitä ei ole lainkaan. Eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kuvaa tilannetta kirjassaan <a href="https://yle.fi/a/3-7749065">Kehitysavun kirous</a>, jonka mukaan kehitysyhteistyö on käytännössä hukkaan heitettyä rahaa.
Uskomukset eivät ole totta
Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2028. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kytkisi kehitysavun maksamisen tähän prosessiin.
&#8211; Kun käymme kampanjaa turvaneuvostojäsenyydestä, niin meidän pitää kahdenvälisillä suhteilla osoittaa se kiinnostus, Haavisto sanoi – ikään kuin kehitysavun maksaminen olisi kansainvälisen klubin jäsenyysmaksu.
Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toi jälleen kehitysapukeskusteluun kaivattua realismia. Halla-aho huomautti Urpilaiselle, että tämän ajattelutapa, jonka mukaan kehitysapuleikkaukset lisäisivät siirtolaispainetta, ei kokemusperäisesti pidä paikkaansa.
Halla-aho huomautti, ettei Suomen kehitysavulla ole tähänkään mennessä kyetty vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
&#8211; Vuosikymmenten aikana Suomi on kipannut miljardien edestä kehitysyhteistyön kohteisiin. Siitä huolimatta Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine on suurempi kuin koskaan, Halla-aho sanoi.
”Erikoinen viesti Suomen vähävaraisille”
Hallituskaudella kehitysavusta leikataan osana hallituksen sopeutus- ja säästötoimia. Halla-aho muistutti, että kehitysavun leikkauksia voidaan tarkastella myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
&#8211; Mielestäni se lähettäisi suomalaisille vähävaraisille erikoisen viestin, jos tärkeistä peruspalveluista leikataan, mutta ulkomaille maksettava kehitysapu olisi kuin pyhä lehmä, johon ei voisi missään olosuhteissa koskea.
&nbsp;

Urpilainen ja Haavisto jatkaisivat miljardien kippaamista velaksi Afrikkaan, Halla-aho tyrmää: Ulkomaille maksettava kehitysapu ei voi olla kuin pyhä lehmä, johon ei saa koskea

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen A-studiossa, että valtiolla on useita menoeriä, joita voisi tarkastella ja kohdentaa uudestaan. Meri esitti esimerkiksi leikkauksia kehitysapuun. Kepukansanedustaja Petri Honkonen naureskeli ehdotukselle.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus kauhoo kaksin käsin kurjuutta suomalaisille. Äskettäin hallitus esimerkiksi ilmoitti tuplaavansa kehitysavun ilmastorahat ja samaan aikaan valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ryhtyi varoittelemaan kansaa hintojen noususta ja <a href="https://stage.sudev.fi/nyt-tuli-vaalikauden-harskein-veto-ensin-valtiovarainministeri-kehotti-kansaa-tinkimaan-elintasosta-heti-sen-jalkeen-hallitus-ilmoitti-tuplaavansa-kehitysavun-ilmastorahat/">elintason romahtamisesta</a>.
Rahaa riittää siis maailman parantamiseen, mutta hallitus on haluton käyttämään suomalaisilta veronmaksajilta kerättyjä rahoja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Veronalennuksia kaikille
Polttoaineen ja ruoan hinnat nousevat hurjaa vauhtia. Ylen A-studiossa eilen kansanedustajat Petri Honkonen (kesk), Jussi Saramo (vas) ja perussuomalaisten Leena Meri keskustelivat elinkustannusten kallistumisesta sekä siitä, tuleeko hintojen noususta seuraava vääjäämätön elintason lasku vain hyväksyä.
Perussuomalaisten mielestä ei pidä. Meri huomautti, että valtiolla on useita menoeriä, joita voisi tarkastella ja kohdentaa uudestaan suomalaisten elämän kulujen alentamiseen.
Perussuomalaiset myös esittää laajaa verotuksellista keinovalikoimaa, kuten kaikille kohdistuvaa ansiotuloveron kevennystä helpottamaan ihmisten selviytymistä arjen elinkustannuksista.
&#8211; Polttoaineiden veronalennukset voisivat myös tulla nyt kyseeseen tai muuten polttoainekulujen tukeminen verotuksen kautta. Kyllä meidän täytyisi tulla ihmisiä vastaan siten, että alamme karsia kohteista, jotka eivät ole ensisijaisia, Meri sanoi.
Priorisointia rahan käyttöön
Meri sanoi, että on myös mahdollista esimerkiksi poistaa omavastuu työmatkavähennyksistä.
&#8211; Jos kuitenkin täällä ollaan sitä mieltä, että rahaa ei ole, rahan käyttöä on mahdollista priorisoida, Meri huomautti kansanedustajakollegoilleen.
&#8211; Mistä perussuomalaiset ottaisi sitä rahaa? kepun Honkonen kysyi – ikään kuin kepuedustaja ei tietäisi, että perussuomalaiset haluaa leikata nimenomaan ulkomaille menevistä rahoista.
&#8211; No esimerkiksi kehitysavusta, Meri vastasi.
Suomi maksaa tänäkin vuonna huimat <a href="https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat">1 275 miljoonaa euroa</a> maailman muille kansoille kehitysapuna. Siis suomalaisten veroeuroja lähetetään liki 1,3 miljardin edestä lahjarahana ulkomaille.
Kehitysapuhankkeet menneet harakoille
Meren ehdotus kehitysapurahojen leikkaamisesta toi kepuedustajalle hymyn huulille. Honkonen naureskeli Meren ehdotukselle.
Meri ojensi kollegaansa:
&#8211; Ei minua ainakaan naurattaisi, kun arvioiden mukaan kehitysapurahoista päätyy noin 15 prosenttia veroparatiiseihin, Meri huomautti.
Ulkoministeriön eläköitynyt virkamies Matti Kääriäinen on kirjoittanut epäonnistuneista kehitysapuhankkeista myös kirjan Kehitysavun kirous. Kääriäisen arvion mukaan jopa 20 vuoden kehitysyhteistyöhankkeet ovat valuneet <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7749065">täysin hukkaan</a>.
&nbsp;

Perussuomalaisten Leena Meri esitti 1,3 miljardin kehitysapumenojen leikkaamista: ”Rahoja päätyy veroparatiiseihin” – keskustan kansanedustaja purskahti nauruun

<div class="">Pieni vähemmistö maailman pakolaisista saa yli sata kertaa enemmän tukea rikkailta mailta kuin pakolaisten enemmistö. Näitä hyväosaisia ovat ne, jotka ovat onnistuneet keplottelemaan itsensä länsimaiden rajoille, jossa he ovat voineet hakea turvapaikkaa. Samalla rahalla autettaisiin paljon useampaa ihmistä pakolaisleireillä. Nyt tämän perussuomalaisen argumentin on esittänyt eläkkeelle jäänyt diplomaatti Matti Kääriäinen.</div>

<div class="">Ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen sanoo, että maahanmuuton kontrolloimiseksi on ymmärrettävä sen sisäinen logiikka. </div>
<div></div>
<div class="">– Suurin maahanmuuttoa kiihdyttävä tekijä on maassa olevan diasporan suuruus. Toisin sanoen mitä suurempi on diaspora, sen suurempaa on maahanmuutto, diaspora “imee” uusia tulijoita ihan käytännön syistä. Tieto kulkee paremmin, perheet yhdistyvät, syntyy paikallisia yhteisöjä, jopa kaupunginosia. Toisaalta maahanmuuttoa hillitsee maahanmuuttajien integroituminen paikallisväestöön, hän sanoo <a href="https://areena.yle.fi/1-50142395">Ylen Brysselin koneessa</a> -ohjelmassa. </div>
<div></div>
<div class="">Kääriäisen mukaan balanssi asiassa voidaan saavuttaa integroitumista (tai kotoutumista) kiihdyttämällä ja toisaalta maahantuloa rajoittamalla. </div>
<div></div>
<div class="">– Tämä koskee siis taloudellista siirtolaisuutta. Kriteeri niin sanotun sopivan maahanmuuton tasolle onkin ’integroitumattoman diasporan’ koko. Jos se on liian suuri, palkat laskevat ja keskinäinen luottamus kärsii. Lisätutkimusta tarvitaan tämän sopivan tason löytämiseksi, hän sanoo.</div>
<div class=""></div>
<div class="">75 miljardia käytetään hyväosaisimpien auttamiseen</div>
<div class=""></div>
<div class="">Kääriäinen sanoo, että pakolaisten määrän kasvaessa viime vuosikymmeninä, rikkaat maat ovat käytännössä keskittäneet huomionsa vain niihin pakolaisiin, jotka onnistuvat jotenkin keplottelemaan itsensä niiden rajoille. </div>
<div></div>
<div class="">– Tähän on kyennyt noin 10 prosenttia pakolaisista, loput ovat pakolaisleireillä tai niiden lähistöllä olevien kaupunkien slummeissa. Rikkaiden maiden reaktio on ollut hyvin kyyninen ja johtanut siihen, että tällä hetkellä noin 75 miljardia dollaria käytetään tämän 10 prosentin auttamiseen ja vain 5 miljardia loppujen auttamiseen. Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat siis 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet, hän tarkentaa.</div>
<div class=""></div>
<div class="">Pakolaisleireistä toimeentulevia asuinpaikkoja</div>
<div class=""></div>
<div class="">Kääriäinen puhuu Ylen haastattelussa myös Keniassa, Ugandassa, Etiopiassa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa olevista pakolaisleireistä, joista onkin tullut maailman ghettoja, kauheimpia paikkoja asua koko maailmassa ja samalla myös oivia terrorismin rekrytointialustoja. Tässä toimii hänen mukaansa “poissa silmistä, poissa mielestä” -periaate parhaimmillaan.</div>
<div></div>
<div class="">– Tilanteen muuttaminen on tietysti täysin poliittinen kysymys ja siksi maailman nykyisessä vastakkaisasetteluja korostavassa poliittisessa tilanteessa on todennäköistä, että mitään helppoa ratkaisua ei asiaan ole löydettävissä. Asiantuntijat ovat kuitenkin tuottaneet ajatuksia, joiden pohjalta ratkaisu voitaisiin etsiä. Tärkeintä olisi muuttaa pakolaisten kohtelu humanitaarisesta kysymyksestä kehityshaasteeksi; toisin sanoen leireistä tulisi tehdä avustuskohteiden sijaan taloudellisia toimijoita ja pakolaisille tulisi antaa lupa työntekoon, hän sanoo ja lisää: </div>
<div></div>
<div class="">– Jos leireistä saataisiin omillaan toimeentulevia, siedettäviä asuinpaikkoja, niin asukkaita poistyöntävä voima vähenisi ja myös asukkaiden kyky omien maidensa jälleenrakentamiseen paranisi. Rikkaiden maiden intressissä olisi siis suunnata tukirahansa näille leireille sen sijaan, että pakolaisia pyritään elättämään rikkaissa maissa. Myös YK:n puitteissa nykyinen järjestelmä on epäonnistunut täysin ja kaipaa uudistusta, joka tähtää pakolaisten hyödyntämiseen myös taloudellisena resurssina ja yhteistyöhön valtioiden, yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen välillä. Tällaista uutta ‘businessmallia’ kokeillaan jo parhaillaan useammassakin maassa.</div>
<div></div>
<div>Keniassa ja Mosambikissa Suomen suurlähettiläänä toiminut Matti Kääriäinen on aiemmin kritisoinut kehitysapua samanlaisin perustein kuin nyt tehotonta pakolaisten auttamista. <a href="https://stage.sudev.fi/afrikassa-suurlahettilaana-toiminut-kaariainen-kehitysapu-ei-toimi/">Suomen Uutiset</a> kertoi vuonna 2015 Kääriäisen kirjasta Kehitysavun kirous. Siinä aiemmin kehityysavun siunauksellisuuteen uskonut Kääriäinen myöntää, että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Markkinat nostavat kehitysmaita köyhyydestä paremmin kuin länsimaiden apu, joka on siihen tarkoitettu, Kääriäinen väittää.</div>
<div class=""></div>
<div class="">Diaspora tarkoittaa suoraan <a class="" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli">kreikasta</a> käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista. Se merkitsee <a class="" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkomuutto">pakkomuuttoa</a>, jossa jokin uskonnollinen tai <a class="" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Etnisyys">kansallinen</a> ryhmä joutuu muuttamaan uuteen maahan tai uudelle asuma-alueelle. Diasporassa kansa tai ryhmä säilyttää oman identiteettinsä, vaikka elääkin eristyksessä alkuperäisestä kulttuuristaan.</div>

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen Ylelle: Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet

Entinen Suomen Mosambikin- ja Kenian-suurlähettiläs Matti Kääriäinen myöntää, että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Markkinat nostavat kehitysmaita köyhyydestä paremmin kuin länsimaiden apu, joka on siihen tarkoitettu.
&#8211; Itsekin uskoin kehitysapuun ennen, mutta kun 30 vuotta kului, jouduin myöntämään, ettei tämä toimi, Kääriäinen sanoi kirjansa Kehitysavun kirous (Into) julkistustilaisuudessa tiistaina.
Kääriäinen aloitti työnsä kehitysavun ohjissa jo 1970-luvun alussa. Hän aloitti maailmanparantajana, mutta kehitysmaiden todellisuus ja avustuksen kirjavat käytännöt avautuivat tavalla, joka ei vastannut avun ihanteita. Ajattelemista löytyi myös auttajien motiiveista.
Kehitysmaista viedään 
enemmän kuin autetaan
Apu voi jopa jarruttaa maan kehitystä. Ja samaan aikaan markkinat liikuttelevat paljon suurempia rahoja kehitysmaissa &#8211; poispäin.
&#8211; Kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran, 40 vuoden uran ulkoministeriössä tehnyt Kääriäinen paljastaa.
Avun huonot järjestelyt ja vaikutukset saivat Kääriäisen esittämään oman toimipaikkansa lakkauttamista Mosambikissa.
&#8211; Jos on vuosikausia tehnyt yhtä asiaa ilman tuloksia, on sitä turha jatkaa, Kääriäinen perustelee.
Markkinat auttavat tehokkaammin
Kääriäinen korostaa, että vaikka kehitysapu pyrkii poistamaan äärimmäistä köyhyyttä, se ei onnistu edes tässä. Se on nähty Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Siellä, missä köyhyys on vähentynyt, johtuu se talouden kasvamisesta markkinoiden omien mekanismien kautta. Kiinan talous kasvaa huimasti ja maasta on tullut kehitysmaiden suuri auttaja. Kääriäisen mukaan eri mailla ja toimijoilla ei ole yhteistä näkemystä, agendaa kehitysavun tavoitteista ja menetelmistä. Yksimielisyyttä ei ole juuri mistään tärkeästä asiasta. Köyhyyttä ei välttämättä edes haluta poistaa.
&#8211; Äärimmäisen köyhyyden poistaminen ei ole johdon intresseissä. Kehitysmaissa vallitsee usein kaksi eri taloutta: eliitin hallitsema huippu, jossa vallitsee yltäkylläisyys ja kansa, joka elää köyhyydessä. Ei johtoa kiinnosta kansan nostaminen köyhyydestä, Kääriäinen sanoo.
Näin kehitysapu voi pönkittää vallanpitäjien asemaa.
Kymmenet projektit 
 haittaavat toisiaan
Jos kehitysmaiden asiat olisivat avusta kiinni, ne kyllä järjestyisivät. Kääriäinen moittiikin auttajien suurta määrää: yksin Mosambikissa toimi samaan aikaan kymmeniä eri projekteja. Maan heiveröisellä hallinnolla on vaikeuksia ottaa apua vastaan. Projektit syövät toistensa tehoa.
&#8211; Olen esittänyt projektien jakamista toisiin maihin, joissa tarvetta olisi enemmän, mutta se on avustajille suuri loukkaus, Kääriäinen sanoo.
Länsimaat ja järjestöt myös liittävät apuunsa ehtoja, kuten länsimaiset ihmisarvot. Kehitysmaat eivät tästä usein pidä ja myös Kääriäinen moittii lähtökohtaa naiiviksi: se lähtee länsimaiden omista tarpeista ja näkemyksistä eikä kehitysmaiden omista tarpeista.
&#8211; Länsimaat luovat itse kehitysavun agendan ja ryhtyvät korjaamaan ongelmia, joita näin luovat itse. Mutta pystymmekö me kunnioittamaan kehitysmaan omia agendoja? Kääriäinen kysyy.
Ympäristön tilaa ei oteta vakavasti
Ihmisoikeuksista hän sanoo, että länsimainen tapa hoitaa ihmisoikeudet on vain yksi tapa järjestää ihmisille turvalliset olot. Ihan toimivia tapoja voi olla muitakin. Tämä liittyy myös tarpeiden hierarkiaan.
&#8211; Agendalle on noussut myös ympäristön tila. Mutta en ole nähnyt heidän ottavan sitä vakavasti. Nairobissa ympäristötietoisuus loppuu YK:n avustusjärjestön ulkoseinään, Kääriäinen lataa.
Ennen tehtiin toisenlaisia virheitä: sambialaisia innostettiin ostamaan Valmetin traktoreita, jotka ruostuvat nyt savannilla. Markkinoita ja kauppoja haalittiin kotimaan yrityksille miettimättä vastaanottajan tarpeita.
Länsimaiden avulle nousee kuitenkin vaihtoehtoja, kun maailmalle nousee uusia kehityksen keskuksia, vahvimpana Kiina.
Hyvä diili tyydyttää 
 molempia osapuolia
Kun länsimaat ovat tuputtaneet länsimaista demokratiaa hätäavun ehtona, mistä vastaanottajat eivät useinkaan pidä. Kiina käy Afrikan kanssa kauppaa tavalla, josta vastaanottajat pitävät: Kiina tekee hyödyllisiä projekteja ja käy kauppaa ilman, että se tuputtaa mitään.
&#8211; He tekevät hyviä diilejä ja sitä kehitysmaat arvostavat, Kääriäinen kehuu.
Kiina hyötyy Afrikkaa hyödyttävistä projekteista niin, että se turvaa itselleen raaka-aineita, joita sen kasvava talous tarvitsee. Samalla Kiina valtaa uusia markkinoita alueelta, jota projektit nostavat uuteen kasvuun.
Omistajuus nousuun
Kääriäinen painottaa omistajuutta: kehitysmaat omistavat luonnonvaransa ja maansa ja ovat isäntiä talossaan.
&#8211; Myös Mosambikista voi tulla uusi Nigeria, kun sen jatkuvasti kasvavia luonnonvaroja ryhdytään hyödyntämään, Kääriäinen toivoo.
Luonnonvarat kasvavat, koska niitä löydetään koko ajan lisää.
&#8211; Markkinat siis nostavat kehitysmaita tehokkaimmin; nykyään myös Saharan eteläpuolisen Afrikan talous kasvaa. Mutta talouteen liittyy myös suurimpia ongelmia: yritykset eivät tahdo maksaa veroja ja siirtävät voittojaan veroparatiiseihin. Nämä köyhyyttä ylläpitävät väärinkäytökset täytyy saada kuriin, jotta kehitysmaat hyötyvät kunnolla yritysten investoinneista ja työstä.
Eettinen talous nostaa kehitykseen
Kääriäisen mukaan tie nousuun löytyy julkisuudesta: hyvä maine on yrityksille erittäin tärkeää.
&#8211; Moni yritys kirjaa jo hyvät eettiset periaatteet, mutta ne eivät välttämättä tiedä, mitä se tarkoittaa käytännössä, Kääriäinen sanoo. 
Mutta yhä useampi yritys siirtää korulauseet käytännön tasolle. Koska on pakko.
&#8211; Julkisuudessa tapahtuvat paljastukset epäeettisestä toiminnasta tulevat yrityksille kalliiksi. Julkisuus on muutoksen väline, internet tärkein, Kääriäinen sanoo.
Elo: Demokratiaa avun vastapainoksi
Kirjan avajaisiin osallistuivat myös Simon Elo perussuomalaisista ja kansanedustaja Pekka Haavisto vihreistä. Elo on perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja, Haavisto on kehitysyhteistyön veteraani ja äskettäinen kehitysyhteistyöministeri.
&#8211; Arvostan sitä, että vielä 30 vuoden jälkeen ihminen pystyy muuttamaan näkemystään perustellulla tavalla, Elo kehui Kääriäistä.
Elo oli monessa asiassa samaa mieltä: nykymuotoinen kehitysapu tulisi korvata aivan erilaisilla käytännöillä. Sen sijaan arvopohjaisista ehdoista Elo ei luopuisi.
&#8211; Esimerkiksi islamilaiset maat ovat kyseenalaistaneet länsimaisia ihmisoikeuksia. Minä en sitä hyväksy. Enkä luopuisi vastavuoroisuudesta: demokratiaa ja ihmisoikeuksia täytyy vaatia avun vastapainoksi, Elo painotti.
Haavisto oli tästä asiasta samaa mieltä: kyse on yleismaailmallisista ihmisoikeuksista. Hän korosti myös onnistumisia: Suomi on vienyt maailmalle puhdasta vettä ja vesiongelma onkin hoidettu kuntoon. Suomi painottaa koulutusta ja varsinkin tyttöjen lukutaitoa ja koulunkäyntiä. Tämä edistää kehitystä ja hyvinvointia.
Hän sanoi monen köyhimmän maan toimivan hyvin omistajamaisesti. Kärjessä on Afganistan, joka vaatii avustajiltaan paljon ja heittää heitä jopa ulos, jos avustajien työ ei tyydytä.
&#8211; Olemme ehkä avustaneet hieman tehottomasti ja olleet sinisilmäisiä. Ehkäpä kun huomataan, että suomalaiset painottavat ympäristön näkökulmaa, väännetään lippalakki niin päin, että mekin arvostamme ympäristöä &#8211; meillä on samat tavoitteet, Haavisto arvioi.
Avun määrä ei ratkaise
Elo piti perussuomalaisissa ja vihreissä hyvänä sitä, että kehitystavusta puhutaan: pahinta on, että Suomessa tavoitellaan kehitysavun 0,7 prosentin BKT-osuutta.
&#8211; Avun määrä ja BKT-osuus ei saa olla tärkeintä, kun apu ei kerran toimi. Tulosten täytyy ratkaista. 0,7 prosentin tavoitteesta pitää luopua: se on keinotekoinen tavoite, Elo painotti.
Haaviston mielestä on hyvä, että eri maat tavoittelevat prosentin apuosuutta kykyjensä mukaan. Jos tavoitetta ei olisi kirjattu, rahat katoaisivat budjetista eri tarkoituksiin. Hän korosti myös kehitysavun muuttuneen vuosikymmenien aikana.
Kääriäinen myönsi tämän, mutta toimimaan sitä ei ole saatu. Jos apu ei poista köyhyyttä ja kehitysmaat koetetaan vain saada toteuttamaan avustajien agendaa, niin kannattaako apua ja sen BKT-osuutta sitten pitää yllä, Kääriäinen sanoo.
&#8211; 0,7-liturgia on liturgiaa. Avustuksen pitää lähteä tarpeesta. Mikä on globaalien hallintojärjestelmien muutostarve? Jos se on vain kehitysmaiden paimentaminen, rahalle ei ole tarvetta, Kääriäinen tulkitsee.
&#8211; Kauppa on ohittanut kehitysavun agendalla. Vanhaa kehitysapua ei kannata pitää yllä. Toivottavasti löydämme jotain uutta, Kääriäinen toivoo.

Afrikassa suurlähettiläänä toiminut Kääriäinen: Kehitysapu ei toimi

Matti Kääriäinen

Urpilainen ja Haavisto jatkaisivat miljardien kippaamista velaksi Afrikkaan, Halla-aho tyrmää: Ulkomaille maksettava kehitysapu ei voi olla kuin pyhä lehmä, johon ei saa koskea

Perussuomalaisten Leena Meri esitti 1,3 miljardin kehitysapumenojen leikkaamista: ”Rahoja päätyy veroparatiiseihin” – keskustan kansanedustaja purskahti nauruun

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen Ylelle: Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet

Afrikassa suurlähettiläänä toiminut Kääriäinen: Kehitysapu ei toimi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025