Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Matti Muukkonen

Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret <a href="https://ps-nuoriso.fi/artikkelit/perussuomalainen-nuoriso-kokoomusnuoret-ja-kd-nuoret-ylioppilaskuntien-pakkojasenyyksista-luovuttava/">vaativat</a>, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
&#8211; On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
&#8211; Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
&#8211; Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
&nbsp;

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”

Eduskunnan täysistunnossa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2022?start=14433&amp;end=15047&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitetta</a> laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8221; ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.

Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
&#8211; Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
&#8211; Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
&#8211; Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
&#8211; EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
&#8211; Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
&#8211; Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
&#8211; Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
&nbsp;

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Voimakkaita rajoitustoimia ja koronapassia kannattava pääministeri Sanna Marin on hankalassa tilanteessa, sillä useat asiantuntija-arviot nakertavat pohjaa pois koronapassilta. Marinin oman hallituksen oikeusministerikään ei enää ole koronapassin takana.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on tänään kertonut Yleisradiolle, että koronapassia ei oteta enää takaisin käyttöön, mutta sen lainsäädäntöä tullaan kehittämään edelleen, mikäli sille on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12297870?utm_medium=social&amp;utm_source=facebook-share&amp;fbclid=IwAR3Kd-rsaOYSHJ8sgX2JNhPB8Bv6eSVQrRWRrW2wm59SJsUKb8-AHKVaeno">käyttöä myöhemmin</a>.
Toisaalta aiemmin tänään Marin totesi, että hän pitää tärkeänä, että mahdollisuus koronapassin käyttöönottoon säilyy jatkossakin siitäkin huolimatta, että THL ei pidä koronapassia enää tarpeellisena rokotesuojaa kiertävän omikron-virusmuunnoksen takia.
Tällä hetkellä koronapassi on väliaikaisesti jäissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sosiaali- ja terveysministeriölle äskettäin antaman asiantuntijalausunnon mukaan THL ei kannata koronapassin ottamista takaisin käyttöön rajoitusten välttämisen välineeksi.
THL argumentoi, että koska rokotuksilla ei nykytiedon perusteella voida merkittävästi estää omikronmuunnoksen tartuntoja vaan ainoastaan vakavaa tautia, soveltamismalli on vanhentunut, koska se altistaa rokottamattomat vakavan taudin vaaralle.
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vastustaneet-johdonmukaisesti-koronapassia-nyt-samalle-kannalle-tulee-myos-thl-riikka-purra-kysyy-enta-nyt-hallitus-ja-kokoomus-joko-perussuomalaisten-linja-kelpaa/">vastustanut</a> koronapassia alusta alkaen. Eduskunnassa perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/koronapassi-voimaan-viime-yona-perussuomalaiset-vastusti-ranne-kummalliseen-suuntaan-ollaan-menossa/">äänesti</a> koronapassia vastaan.
Perusteita koronapassille ei ole
Marin on nyt hankalassa tilanteessa, sillä hän itse kannattaa voimakkaita rajoitustoimia. Vielä pari viikkoa sitten Marin jopa ilmoitti haluavansa koronapassista <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008539090.html">itsenäisen työkalun</a>. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin linjasi viime syksynä, että koronapassi on mahdollinen vain vaihtoehtona rajoituksille.
Koronapassin tai sen muuttamisen rokotepassiksi edistämisen tielle on nyt kasaantunut esteitä, sillä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on asettunut THL:n linjauksen kannalle.
Henrikssonin mukaan sen enempää korona- kuin rokotepassillekaan ei ole enää riittäviä perusteita, koska alkuperäiset perusteet koronapassin käytölle eivät enää päde.
&#8211; Koronapassilla rajoitetaan niiden ihmisten perusoikeuksia, jotka eivät ole ottaneet rokotteita, hankkineet negatiivista testitodistusta tai sairastaneet tautia. Koronapassi tai rokotepassi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008577980.html">ei sovellu</a> tässä hetkessä niin hyvin käyttöön, koska sen välttämättömyyttä tai oikeasuhtaisuutta on nyt hankala perustella, Henriksson sanoi äskettäin Helsingin Sanomille.
Vielä äskettäin hallitus kuitenkin valmisteli lakia, joka mahdollistaisi koronapassin edellyttämisen itsenäisenä rajoitustoimena eikä siis vain keinona rajoitusten välttämiseen. Hallituksesta on myös väläytelty mahdollisuutta muuttaa koronapassi rokotepassiksi – joita kumpaakaan vaihtoehtoa THL ei siis kannata.
Epäselvää, mihin passilla pyritään
Useat Suomen eturivin oikeustieteilijät ovat myös tyrmänneet nykymuotoisen koronapassin sekä koronapassin muuttamisen rokotepassiksi.
Julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen lausui äskettäin MTV Uutisille, että koska taudin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-kertoo-miksi-se-muutti-koronapassikantaansa-oikeusoppinut-samoilla-linjoilla-ei-hyvaksyttavaa-perustuslain-nakokulmasta/8345296#gs.oehh1q">tartuttamisessa</a> ei ole enää samanlaista eroa rokotettujen ja rokottamattomien välillä, koronapassille tai valmisteilla olevalle rokotepassille ei ole esitettävissä perusteita, jotka tekisivät siitä oikeudellisesti hyväksyttävän.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen näkee myös koronapassissa useita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12295857?fbclid=IwAR16dHaSztdClpk-ruJukVVq_Y9PPc6Qy9Lwls2qbQyQ1QhEYwAtTrjghR4">ongelmia</a>. Voutilaisen mukaan nykyisellään on epäselvää, mihin passilla pyritään.
– Jos halutaan jollakin tavalla mahdollistaa tapahtumien ja paikkojen avaaminen, niin tämä passi ei ole enää se tapa, jolla siihen voidaan päästä.
Voutilaisen mukaan koronapassin muuttaminen rokotuspassiksi on kuolleena syntynyt ajatus.
Yhdenvertaisuusasetelma unohdettu
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen on äskettäin julkaissut artikkelin, jossa hän esittää <a href="https://www.edilex.fi/uutiset/73672">kritiikkiä</a> koronapassille yhdenvertaisuusnäkökulmasta.
Muukkonen kiinnostui koronapassista viime kesänä, kun sitä alettiin Suomeen aktiivisemmin suunnitella.
– Surukseni huomasin, että oli oikeastaan unohdettu selkeä yhdenvertaisuusasetelma. Niiden henkilöiden asemaa, jotka olivat halunneet tehdä päätökset olla <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeusoppinut-kritisoi-koronapassia-rokottamattomat-katsottiin-spitaalisiksi/8336474#gs.oekbno">ottamatta rokotetta</a>, ei juurikaan käsitelty, Muukkonen sanoi MTV:lle.

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

Helsingin Sanomien oikeustapaus puhuttaa. Jussi Halla-ahon somessa esittämä huomautus on aiheellinen siihen nähden, että Helsingin Sanomat esiintyy mielellään moraalinvartijana, joka usein muistuttaa kaikille muille, että sananvapauden käyttöön kuuluu vastuullisuus. 

Kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan on tällä viikolla nostettu syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä.
Rikoksesta epäiltiin myös Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä sekä lehden toimituspäällikköä, mutta molemmat esimiestoimittajat välttivät syytteet.
Rikosepäilyt liittyvät Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan juttuun, joka käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta sekä sotilastiedustelua ja maanpuolustusta. Puolustusvoimat teki poliisille tutkintapyynnön kirjoituksen julkaisemisen jälkeen.
HS:n syytä olla hiljaa omassa asiassaan
Hesarin työntekijöitä vastaan nostetut syytteet ovat herättäneet voimakkaita ja tunteisiin vetoavia reaktioita.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Niemi, joka siis itse onnistui välttämään käräjöinnin, kuvaa syytteitä ”hätkähdyttäväksi”. Niemi <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008368939.html">kirjoittaa</a> johtamassaan mediassa, että kolmea toimittajaa uhkaava vankeustuomio olisi vaarantamassa vapaan tiedonvälityksen. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson <a href="https://journalisti.fi/nakokulmat/2021/10/journalisti-taman-takia-hesarin-toimittajien-vankeusuhka-on-uhka-myos-sinulle/HS-kollegaansa">vähemmän yllättävästi</a> komppaa.
Myös erilaisia näkemyksiä on esitetty. Juristi Pasi Majuri <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/majuripasi/hsn-paatoimittaja-niemi-osoitti-saalittavaa-vastuunkantoa/">kuvaa</a> HS:n päätoimittajan temppua ”säälittäväksi”, millä Majuri viittaa siihen, ettei päätoimittaja Kaius Niemi ole suostunut avaamaan omaa osuuttaan jutun julkaisemiseen johtaneessa toimituksellisessa prosessissa, joten jälkiselvittelyssä kärsijöiksi ovat joutuneet lehden rivitoimittajat.
Julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen moittii Helsingin Sanomia siitä, että lehti ylipäätään ottaa kantaa keskeneräiseen rikosasiaan tarkoituksena vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
&#8211; Minusta @hsfi &#8217;n pitäisi olla hiljaa omassa asiassaan. Maan suurimman median käyttäminen tuomioistuimeen ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamiseen on yksiselitteisesti väärin, Muukkonen <a href="https://twitter.com/MattiMuukkonen/status/1454355993161310211">kirjoittaa</a> Twitterissa.
Muukkonen <a href="https://asianajajaliitto.fi/blogi/fair-trial-by-newspaper-suomessa/">viittaa</a> Trial by newspapers-ilmiöön, eli asialle suosiollisen tunnelman luomiseen median kautta.
Nakertaako Helsingin Sanomat jo oikeusvaltiota
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho epäsuorasti huomauttaa Helsingin Sanomia kaksinaismoralismista.
Halla-aho <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1454402281701625859">kirjoittaa</a> Twitterissa:
-Media on huolissaan siitä, että valtakunnansyyttäjä vaarantaa demokratian ja sananvapauden? Kaikkien näiden vuosien jälkeen on todettava, että lol (lol viittaa ääneen nauramiseen, toim. huom.). Oikeuslaitos on usein median hampaissa. Kun toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin rikoksesta, tuomio oli median mielestä väärä. Kun Hesarin toimittajia syytetään rikoksesta, syyte on väärä.
-Kyllä se on, kuulkaa, sillä tavalla, että Putin taputtaa käsiään, kun tällä tavalla nakerretaan luottamusta oikeusvaltioon. Onko media Putinin asialla? Maksetaanko sille ruplia? Suurin osa toimittajista pystyy ihan hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia. Jos Vehkoo ja Hesarin toimittajat eivät kykene, ei vika ole lainsäädännössä vaan Vehkoossa ja Hesarin toimittajissa, Halla-aho sivaltaa.
<h4>Presidentti Niinistö läksyttää</h4>
Halla-ahon huomautus on aiheellinen siihen nähden, että Helsingin Sanomat on toistuvasti esiintynyt moraalinvartijana, joka erittäin mielellään muistuttaa, että sananvapauden käyttöön kuuluu vastuullisuus.
Kun harkintakyky omalla kohdalla pettää, Helsingin Sanomien toimituksen johdolla näyttää samalla pettäneen kyky ottaa vastaan seuraukset omasta toiminnasta.
Helsingin Sanomien toimittajien syytteisiin on ottanut kantaa myös presidentti Sauli Niinistö. Niinistö <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008369947.html">muistuttaa</a> aiheellisesti Helsingin Sanomien toimitusta siitä, että kyseessä ei nyt ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun jostain mitä joku sanoo tai kirjoittaa, on nostettu syytteitä.
&#8211; Jos olemme sitä mieltä, että aina kun sananvapautta käytetään, niin siitä seuraamusten koituminen on sananvapauden rajoittamista, niin silloin meillä on aika monta pykälää rikoslaissa, jotka pitää ensin kumota, Niinistö sanoo.

HS:n rikosasia puhuttaa – päätoimittaja Kaius Niemen väistelyä kuvataan ”säälittäväksi”, Halla-aho: ”Suurin osa toimittajista pystyy ihan hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia”

Helsingin Sanomat julkaisi keskiviikkona pääkirjoitussivullaan mielipidetekstin, jonka olivat kirjoittaneet EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja komissaari Jutta Urpilainen yhdessä. Liberaalipuolueen Matti Muukkonen havaitsi tänään, että teksti on vain hieman muokattu kopio moniin muidenkin jäsenvaltioiden lehtiin lähetetystä vastaavasta tekstistä. 

&#8221;Mitä tapahtuisi Suomen matkailualalle, jos ihmisillä ei olisi enää varaa matkustaa Lappiin eri puolilta Eurooppaa? Mitä tapahtuisi Suomen teollisuudelle, jos tavarantoimittajat muualla Euroopassa eivät pystyisi enää toimittamaan tarvittavia komponentteja tai tilaamaan suomalaisia valmisteita?&#8221;
Tätä kysyivät komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja komissaari Jutta Urpilainen keskiviikkona. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006584550.html">vieraskynä-kirjoituksena julkaistu teksti</a> näytti päällisin puolen kaksikon yhdessä kirjoittamalta, eikä HS:n asiaa käsitellyt <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006585177.html?ref=rss">uutinenkaan</a> vihjannut muuta.
Liberaalipuolueen aktiivi Matti Muukkonen kertoi tänään Twitterissä havainnostaan &#8211; käytännössä sama teksti on julkaistu muuallakin Euroopassa.
https://twitter.com/MattiMuukkonen/status/1288860635720278018
<a href="https://www.g4media.ro/exclusiv-ursula-von-der-leyen-si-adina-valean-despre-acordul-istoric-pentru-bugetul-ue-europa-nu-a-cedat-vechilor-instincte-acum-ne-putem-redresa-numai-daca-ne-unim-toate-eforturile.html">Romaniassa</a> von der Leyen kirjoittaa komissaari Adina Văleanin kanssa, <a href="https://m.delfi.lt/verslas/nuomones/article.php?id=84874643">Liettuassa</a> komissaari Virginijus Sinkevičiusin kanssa, <a href="https://www.svd.se/ett-historiskt-steg-for-var-union">Ruotsissa</a> Ylva Johanssonin kanssa, Ranskassa komissaari Thierry Bretonin kanssa ja niin edelleen.
EU-kirjoitusten teksti ja parivalokuvat antavat ymmärtää, että kyse olisi aidosta kahden kesken tehdystä mielipidekirjoituksesta, joissa on perehdytty syvällisesti maan tilanteeseen. Näin ei ole. Komission julkaisut ovat pitkälti copy-paste-tekstejä, joihin on tehty pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi vaihdettu kunkin maan paikannimet.
Urpilaisen <a href="https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2019-2024/urpilainen/team_en">suuren EU-kabinetin</a> olisi kuvitellut pystyvän parempaankin.
Lopputulos on tökerö. Muukkonen moittii tuotoksia propagandaksi.
https://twitter.com/MattiMuukkonen/status/1288879493063610369
<hr />

Matti Muukkonen

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Pääministeri Marin veivaa edestakaisin koronapassia – oikeustieteilijöiltä ja THL:lta passille täystyrmäys, usko loppui jo oikeusministeriltäkin

HS:n rikosasia puhuttaa – päätoimittaja Kaius Niemen väistelyä kuvataan ”säälittäväksi”, Halla-aho: ”Suurin osa toimittajista pystyy ihan hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia”

Urpilaisen ja von der Leyenin ”yhteiskirje” olikin tökerö kopio

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025