Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Mattias Bäckström Johansson

Ruotsidemokraatit koki eurovaaleissa ensimmäisen merkittävän vaalitappionsa. Syyt mahalaskuun selvitetään perin pohjin ja aavistuksia on jo olemassa. Tuorein gallup on kuitenkin balsamia haavoille ja puolueen kannatus on taas 20 prosentin tietämissä.

Ruotsidemokraatit sai 13,2 prosenttia <a href="https://www.dn.se/sverige/resultat-eu-valet-2024-alla-senaste-siffrorna/">EU-vaaleissa</a> annetuista äänistä. Se on 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä, vuoden 2019 vaaleissa. Puolue kuitenkin säilytti kolme paikkaansa EU-parlamentissa.
Ruotsin äänioikeutetuista 53,4 prosenttia <a href="https://results.elections.europa.eu/sv/valdeltagande/">äänesti</a> EU-vaaleissa. Se on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa. Tässä saattaisi kukaties olla ensimmäinen syy siihen, miksi ruotsidemokraattien kannatus notkahti lievemmin kuin perussuomalaisten lahden tällä puolen.
Selvitys heti käyntiin
Ruotsidemokraattien kannatus on gallupeissa heilunut pitkään 20 prosentin tienoilla, joten tappio EU-vaaleissa oli yllätys. Puolue <a href="//86485DAF-1FF1-43E4-A038-ABD66D399777/EU-vaalit%20ka%CC%88sitteleva%CC%88t%20monimutkaisempia%20kysymyksia%CC%88%20kuin%20eduskuntavaalit">menetti</a> ensimmäistä kertaa kannatustaan ja alamäkeä mentiin kautta maan.
Puolueväen keskuudessa tulos otettiin vastaan “shokilla”, kuten puheenjohtaja Jimmie Åkesson itse asian ilmaisi. Puoluehallitus kokoontui heti maanantaina ja pisti samantien pystyyn sisäisen selvityksen kannatuksen katoamiseen johtaneista syistä.
&#8211; Tuli vähän turpaan. Se on ehkä hyväksikin seuraavia vaaleja ajatellen. Ennemmin tai myöhemmin tuuli kääntyy vastaiseksi ja toivottavasti siitä opitaan jotakin hyödyllistä, <a href="https://www.svd.se/a/yE7nBr/darfor-tappade-sd-i-eu-valet-fortrollningen-bruten">pohtii</a> ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Magnus Persson Svenska Dagbladetissa.
Kotimaan vaalit lähempänä äänestäjää
Perssonin mielestä vaalitappio ei ole haudanvakava, koska puolue säilyttää paikkalukunsa EU-parlamentissa. EU-kritiikki olisi voinut olla selkeämpää ja puolueen äänestäjistä moni jäi kotiin, koska EU-vaaleissa käsiteltävät asiat ovat monimutkaisempia kuin valtiopäivävaaleissa.
&#8211; Valtiopäivävaalien teemoihin on helpompi samaistua. Rikollisuus, lasten koulunkäynti, työttömyys ja sen sellaista. Niistä ihmiset innostuvat helpommin.
Åkesson suivaantui medialle
&#8211; Tämä on oudoin vaalitaistelu, jossa olen ollut mukana koko elämäni aikana, enkä ole saanut puhua mitään siitä, mistä olisin halunnut ja jota pidän tärkeänä, <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsidemokraattien-voittoputki-katkesi-punavihrea-aalto-pyyhkaisi-yli-kansankodin/">selitti</a> Åkesson vaalivalvojaisissa heti tuloksen selvittyä.
&#8211; Siteeran Nick Faldoa, kerran maailman parasta golfin pelaajaa. Lopettaessaan uransa tämä totesi: haluan kiittää mediaa koko sydämestäni.
Hyökkäys ei ollut paras puolustus
&#8211; Lumous on kadonnut ja ruotsidemokraateista on tullut puolue muiden joukossa. Joskus vaalit voitetaan ja joskus hävitään, sanoo vaaliasiantuntija Henrik Ekengren Oscarsson.
&#8211; Puolue ei saanut äänestäjiään liikkeelle, syistä tähän ei ole vielä tänään selvyyttä mutta oletuksia on.
Erään teorian mukaan äänestäjät eivät pitäneet tavasta, jolla puolue ja ennen kaikkea Jimmie Åkesson suhtautuivat Kalla fakta -ohjelman paljastuksiin ruotsidemokraattien somen anonyymitileistä.
Åkesson nimitti tutkimusta “giganttiseksi kotimaiseksi vaikutusoperaatioksi”. Ekengren Oscarssonin mielestä hyökkäys ei ollut tässä kohtaa paras puolustus.
Gallupista uskoa tulevaisuuteen
Ruotsidemokraattien ahdistus ja synkkä itsetutkistelu <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sverige/scbs-partisympatiundersokning-presenteras/">helpottivat</a> heti, kun ensimmäinen vaalien jälkeinen mielipidemittaus ilmestyi. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mittauksessa ruotsidemokraattien kannatus on nyt 19,5 prosenttia eli aivan moderaattien kannassa.
&#8211; Tämä on mainio vastaisku ja antaa hyvää potkua tulevaisuutta ajatellen, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sverige/scbs-partisympatiundersokning-presenteras/">kommentoi</a> ruotsidemokraattien puoluesihteeri Mattias Bäckström Johansson Expressenissä.
&#8211; Meillä on tosi revanssihenkinen puoluekoneisto, joka saa nyt aivan uutta energiaa näistä luvuista.

Ruotsidemokraattien kannatus jälleen nousussa – heikosti menneiden eurovaalien tulosta selvitellään

Maahanmuuton kansantaloudelle eli veronmaksajille aiheuttamista todellisista kustannuksista ei Ruotsissa &#8211; saatikka juuri muuallakaan &#8211; ole katsottu asialliseksi ottaa perinpohjaista selvää. Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus nostavat nyt kissan pöydälle ja siitä ei oppositiossa pidetä.

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus ovat <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/uppgifter-har-ar-fragorna-i-det-uppdaterade-tidoavtalet--1lsf5h">päivittäneet</a> hallitusohjelmaa (Tidö-sopimus) ja lisänneet siihen myös selvityksen tekemisen maahanmuuton todellisista kustannuksista. Haitat vastaan hyödyt pidemmältä ajalta.
Työn on saanut tehtäväkseen valtionvarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet, joka selvittää menneisyyden taseen ja ennustaa sen pohjalta tulevan kehityksen.
&#8211; Olen todella iloinen siitä, että nyt selvitämme harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kustannukset. Tähän astihan on ollut niin, ettei asian oikeasta laidasta ole haluttu ottaa selvää, <a href="https://www.dn.se/direkt/2023-12-07/kritik-mot-nota-for-invandring-ingen-affarsverksamhet/">sanoo</a> ruotsidemokraattien puoluesihteeri Mattias Bäckström Johansson Dagens Nyheterissä.
Kustannuksia tarkastellaan myös lähtömaittain
Konjunkturinstitutet selvittää ”Ruotsiin suuntautuneen muuton taloudelliset nettovaikutukset” tähän päivään asti, käytännössä toisesta maailmansodasta lähtien. Toimeksiantoon kuuluu myös ennusteen tekeminen, jossa kustannukset tulee raportoida alkuperämaittain.
&#8211; Pakolaisperäisen maahanmuuton ei tarvitse olla voitollista, mutta se maksaa. Rahavaramme ovat rajoitetut, joten se on hoidettava mahdollisimman kustannustehokkaasti, Bäckström toteaa.
Bäckströmin mukaan selvityksen tuloksista tulee <a href="https://www.svd.se/a/VPAkr4/regeringen-vill-se-notan-for-invandringen">ohjaustyökalu</a> koko tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikalle.
”Kyse on propagandasta”
Maahanmuuttoon periaatteessa positiivisesti suhtautuvat tahot ovat pahoittaneet mielensä selvityksen tekemisestä. Jos maksaa niin maistuukin ja kysehän on niin sanotusti valtion rahoista.
&#8211; Oikeudessa turvapaikkaan ei koskaan ole ollut kyse siitä, että ansaitsisimme sorrettujen ihmisten kustannuksella, jyrähtää vihreiden valtiopäiväedustaja Annika Hirvonen.
&#8211; Kyse on ihmisarvosta siihen katsomatta, onko ihminen kansantaloudelle kannattava vai ei.
Hirvonen kysyy myös, aikooko hallitus heittää maahanmuuttajat ulos Ruotsista, jos maahanmuutto osoittautuu rasitteeksi kansantaloudelle.
&#8211; Ymmärtääkseni on hyvinkin rajoitetut edellytykset sille, että selvitys antaisi vastauksen, jonka myötä Ruotsi voisi suunnata eteenpäin, arvelee puolestaan vasemmistopuolueen Ali Esbati. Hänen mielestään selvityksessä on kyse propagandasta.

Ruotsi selvittää maahanmuuton todelliset kustannukset

Ruotsin porvarihallitus tuo valtiopäiville esityksen, joka mahdollistaa useamman uuden ydinvoimalan rakentamisen lähivuosina. Näin rajoitus korkeintaan kymmenestä reaktorista valtakunnassa joutaa romukoppaan. Myös kolmen paikkakunnan periaatteesta luovutaan ja erikokoisia ydinvoimaloita voidaan tulevaisuudessa rakentaa sinne missä sähköä tarvitaan.

Valtiopäivät päätti runsaat 40 vuotta sitten ydinvoiman alasajosta Ruotsissa vuoteen 2010 mennessä. Lakia muutettiin vuonna 1997 siten, että hallitus voi sulkea voimaloita, jos korvaavia energiamuotioja on tarjolla. Nyt tuolloisista päätöksistä ollaan mieluiten kalpeana hiljaa.
Vielä niinkin myöhään kuin vuosina 2020–2021 suljettiin kaksi ydinvoimalaa: Ringhals 2 ja Ringhals 1. ”Toimivien ydinvoimaloiden alasajo jää historiaan eräänä nykyajan suurimmista poliittisista virheistä”, <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsi-sulkee-ydinvoimaloita-sahkopulasta-huolimatta-ruotsidemokraatit-arvostelevat-ankarasti-punavihrean-hallituksen-energiapolitiikkaa/">painottivat</a> tuolloin ruotsidemokraattien johtohahmot.
– Stefan Löfven ja sosialidemokraatit heiluvat taas kerran tärkeässä poliittisessa kysymyksessä vihreiden sätkynukkeina. Siitä huolimatta, että kaksi kolmesta ruotsalaisesta uskoo ydinvoimaan. Mukaan lukien sosialidemokraattien omat äänestäjät, kirjoittivat Jimmie Åkesson ja Mattias Bäckström Johansson Dagens Nyheterin <a href="https://www.dn.se/debatt/s-har-salt-ut-energipolitiken-till-ett-radikalt-fyraprocentsparti/?">mielipidesivuilla</a> joulukuussa 2020.
Ydinvoiman rajoituksista luovutaan
Hallituspuolueet ja ruotsidemokraatit julkitoivat syksyn <a href="https://www.tidöavtalet.se">Tidö-sopimuksessa</a>, että Ruotsissa <a href="https://www.svd.se/a/P4PoL6/regeringen-haller-presstraff-om-karnkraften">panostetaan</a> nyt ja lähitulevaisuudessa ydinvoimaan.
Myös alas ajetut Ringhals 1 ja 2 pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan jälleen mukaan sähköntuotantoon.
Ruotsissa on saanut nykyisen lainsäädännön mukaan olla toiminnassa korkeintaan kymmenen ydinreaktoria. Ja uusia on ollut teoriassa mahdollista rakentaa ainoastaan niille sijoille, missä ydinvoimaloita vielä on, nimittäin Forsmarkiin, Oskarshamniin ja Ringhalsiin.
&#8211; Tuomme valtiopäiville esityksen, jonka mukaan ydinvoimaa voisi rakentaa useammille paikkakunnille, sanoo pääministeri Ulf Kristersson.
Myös pieniä reaktoreita
Hallitus esittää myös mahdollisuutta pienreaktoreiden rakentamiseen muutaman suuren sijasta. Tarkoitus on seurata tekniikan kehitystä ja tehdä lainsäädännöstä joustavaa. Näin vastuu reaktorin valinnasta jäisi energiayhtiöille, eikä niiden käsiä sidottaisi etukäteen sallimalla vain yhden tyyppisten ydinvoimaloiden rakentaminen.
Hallituksen ja ruotsidemokraattien ehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle ja voisi suunnitelmien mukaan astua voimaan maaliskuussa 2024.

Ruotsin porvarihallitus haluaa luopua ydinvoiman rajoituksista – uusia voimaloita rakenteille ja jo suljetut mahdollisuuksien mukaan uudelleen käyttöön

Mattias Bäckström Johansson

Ruotsidemokraattien kannatus jälleen nousussa – heikosti menneiden eurovaalien tulosta selvitellään

Ruotsi selvittää maahanmuuton todelliset kustannukset

Ruotsin porvarihallitus haluaa luopua ydinvoiman rajoituksista – uusia voimaloita rakenteille ja jo suljetut mahdollisuuksien mukaan uudelleen käyttöön

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025