Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Mattias Tesfaye

Kööpenhaminan lentokentällä pidetään kerran viikossa pistotarkastuksia, joissa varmistetaan, että sosiaalietuuksia nauttivat lomalaiset ovat muistaneet ilmoittaa matkastaan viranomaisille. Viime vuonna sosiaaliturvapetoksen yrityksestä jäi lentokentällä kiinni yli viisi sataa henkilöä, joista kolme neljännestä oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia. 
Yli viisi sataa henkilöä on jäänyt kiinni sosiaaliturvapetoksista Kastrupin lentokentällä pidetyistä pistokokeissa, kertoo tanskalaislehti <a href="https://www.berlingske.dk/samfund/hundredvis-fanges-i-socialt-bedrageri-i-lufthavnen-det-er-uacceptabelt">Berlingske</a>. Pidemmäksi aikaa maasta poistuvan tulee ilmoittaa matkastaan viranomaisille, mikäli hän saa työttömyyskorvausta tai muita Tanskassa asumiseen sidottuja sosiaalietuuksia.
Neljä miljoonaa kruunua takaisinperintään
Kaikkiaan 544 ulkomailla lomailleen henkilön osalta tehtiin tukien takaisinperintäpäätös. Sosiaalitukia peritään takaisin lähes neljän miljoonan Tanskan kruunun (eli 535 000 euron) arvosta.
Kastrupin lentokentällä järjestettiin viime vuoden aikana pistokokeita yhteensä 30 päivänä. Yli 13 000 lentomatkustajan sosiaalietuustiedot tarkastettiin, ja tämä johti 544 takaisinperintäpäätökseen. Noin 150 tapauksen käsittely on vielä kesken, joten takaisinperintöjä voi tulla lisääkin.
Koronapandemia hillitsi matkailua
Tanskan kansanpuolueen kansanedustaja Bent Bøgsted pelkää, että tänä vuonna sosiaaturvapetoksista lentokentillä kiinni jäävien määrä tulee olemaan suurempi, koska viime vuonna ei koronapandemian takia matkusteltu kovin paljon.
Liberaalipuolueen Hans Andersen näkisi mielellään enemmänkin tarkastuksia lentokentällä. Hän ei hyväksy sosiaaliturvapetoksia.
&#8211; Luvut osoittavat, että lentokenttätarkastuksia tarvitaan, Andersen sanoo.
Sosiaalietuuksiin liittyviä pistokokeita on Tanskassa järjestetty aina silloin tällöin vuodesta 2011 lähtien. Työllisyysministeri Peter Hummelgaard kertoo, että niitä on tarkoitus järjestää jatkossakin noin kerran viikossa.
Suurin osa tarkastuksissa kiinni jääneistä on länsimaiden ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia. Tanskan kansanpuolueen perustaja ja istuva kansanedustaja Pia Kjærsgaard teki asiasta kirjallisen kysymyksen kansankäräjillä.
Lomailijoissa myös runsaasti pakolaisia
Ministeri Mattias Tesfayen antaman <a href="https://www.ft.dk/samling/20211/almdel/beu/spm/47/svar/1832236/2487522.pdf">vastauksen</a> mukaan kolme neljäsosaa lentokentällä vuonna 2021 sosiaaliturvapetoksista kiinni jääneistä oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Nalkkiin joutui myös syntyperäisiä tanskalaisia ja länsimaisia maahanmuuttajia.
Suurimmalla osalla kiinni jääneistä oli Tanskan kansalaisuus. Noin 15 prosenttia sosiaaliturvapetoksesta kiinni jääneistä oli pakolaisia tai heidän perheenjäseniään.
Punavihreän yhtenäisyyslistan kansanedustaja Jette Gottlieb pitää ei-länsimaisten maahanmuuttajien yliedustusta aivan ymmärrettävänä.
&#8211; Jos olet Somaliasta ja isäsi on kuolemaisillaan, niin tietenkin lähdet katsomaan häntä, Gottlieb sanoo.

Tanska tarkastaa ulkomailla lomailevien sosiaalituet lentokentällä

Ukrainan ja Syyrian sotaa pakenevat ihmiset joutuvat ja joutuivat lähtemään kodeistaan periaatteessa samasta syystä: venäläisten iskujen ja pommitusten takia. Venäjä tukee Syyrian itsevaltiasta johtajaa mutkikkaassa sisällissodassa mutta Ukrainassa Venäjä on puhtaasti hyökkääjä.

&#8211; Kun Euroopassa käydään sotaa ja eurooppalainen naapurimme joutuu hyökkäyksen kohteeksi, ei ole epäilystäkään siitä, että meidän on autettava parhaamme mukaan. Toivotamme ukrainalaiset tervetulleeksi Tanskan maaperälle”. Näin<a href="https://uim.dk/nyhedsarkiv/2022/februar/bred-enighed-danmark-skal-hjaelpe-ukrainere/"> sanoi</a> Tanskan ulko- ja maahanmuuttoministeri Mattias Tesfaye Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ukrainalaiset eivät joudu Tanskassakaan hakemaan turvapaikkaa, vaan heille myönnetään välittömästi väliaikainen <a href="https://uim.dk/nyhedsarkiv/2022/marts/bred-aftale-om-lovgivning-til-fordrevne-fra-ukraine/">oleskelulupa</a>. Näin he voivat aloittaa mahdollisimman nopeasti työelämässä tai jatkaa keskeytynyttä koulukäyntiään.
Palautukset Syyriaan jatkuvat
Tanskan hallitus vaatii edelleen, että Syyrian Damaskoksesta ja sen ympäristöstä lähtöisin olevat pakolaiset palaavat korimaahansa. Hallitusta on kritisoitu siitä, että ihmisiä kehotetaan palaamaan oloihin, jotka eivät ole turvallisia.
Tanskassa on 30 000 Syyrian pakolaista, jotka ovat saapuneet maahan vuoden 2014 jälkeen. Karkotuspäätös koskee 600 henkilöä.
Tanskan maahanmuuttovirasto sanoo CNN:lle antamassaan <a href="https://edition.cnn.com/2022/03/10/europe/denmark-refugees-ukraine-syrian-intl/index.html">lausunnossa</a>, että Tanska kohtelee kaikkia pakolaisia yhtäläisellä tavalla ”Ukrainasta paenneiden väliaikaisia oleskelulupia koskevasta laista huolimatta”.
&#8211; Kaikilla Tanskasta turvapaikkaa hakevilla on samat oikeudet Tanskan turvapaikkajärjestelmässä.
&nbsp;

Tanska avaa sylinsä Venäjän hyökkäystä pakeneville – ja jatkaa pakolaisten palauttamista takaisin Syyriaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ottaa Facebookissa kantaa viime päivinä keskustelua herättäneeseen Tanskan tiukentuneeseen linjaan turvapaikkapolitiikassa. Tanska on ensimmäinen eurooppalainen maa, joka kehottaa syyrialaisia pakolaisia palaamaan takaisin kotimaahansa, koska sen arvion mukaan osa Syyriaa on palautusten kannalta turvallinen.

Tanskan hallituksen mielestä vuosikymmenen jatkunut sisällissota ei tarkoita sitä, että koko Syyria olisi turvaton. Viime kesän jälkeen 189 syyrialaisen oleskelulupa Tanskassa on kumottu. Lupien peruuttaminen tapahtui sen jälkeen, kun Tanska katsoi, että Damaskos ja sitä ympäröivät alueet ovat turvallisia.
&#8211; Tanska näyttää muille Euroopan maille esimerkkiä siinä, millaista on vastuullinen turvapaikkapolitiikka. Tanskan tavoitteena on lopettaa turvapaikanhakijoiden tulo maahan kokonaan, Olli Immonen toteaa.
Entisten pakolaisten palattava kotiin
Tanskan maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Mattias Tesfaye on sanonut, että Syyrian pakolaisille on alusta alkaen tehty selväksi, että heidän oleskelulupansa on vain väliaikainen. Se voidaan peruuttaa, jos suojeluun ei ole enää tarvetta. Tesfayen mukaan ihmisille voidaan antaa suoja sen aikaa, kun he sitä tarvitsevat, mutta kun olosuhteet kotimaassa paranevat, entisten pakolaisten tulee palata kotiin ja luoda siellä elämä uudelleen.
Immosen mukaan myös Suomen lainsäädäntö mahdollistaisi pakolaisten kansainvälisen suojelun lopettamisen. Hän jätti viimeksi viime vuonna hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaati hallitusta ryhtymään toimiin aktiivisen palautuspolitiikan toteuttamiseksi.
&#8211; Suomessa voidaan lakkauttaa pakolaisasema ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa, mikäli henkilö ei ole enää suojelun tarpeessa ja jos olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta, Immonen sanoo.
Jo vuonna 2018 Tanskan silloinen maahanmuuttoministeri Inger Støjberg kehotti Tanskassa oleskelevia somaleita palaamaan takaisin kotimaahansa.
&#8211; Jos et enää tarvitse suojelua eivätkä elämäsi ja terveytesi ole enää vaarassa kotimaassasi, sinun on tietysti palattava kotiin ja rakennettava uudelleen se maa, josta tulit, Støjberg totesi.
Myös Immonen on aikaisemmin kirjallisessa kysymyksessään vaatinut hallitukselta toimia somaleiden paluumuuton edistämiseksi.
Tanskan tavoite: Nolla turvapaikkahakemusta
Tanskan nykyinen pääministeri Mette Frederiksen on ilmoittanut, että hallituksen tulevaisuuden tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta Tanskaan. Pääministerin mielestä entiset poliitikot ovat asettaneet maahanmuuttajille liian vähän vaatimuksia.
Frederiksenin mukaan maahanmuuttajien on kyettävä elättämään itsensä, ja heidän on sopeuduttava tanskalaisiin arvoihin.
&#8211; Meidän pitää olla varovaisia, ettei maahamme tule liikaa ihmisiä, sillä muuten sosiaalinen yhteenkuuluvuutemme ei säily. Se on jo uhattuna, pääministeri on todennut.
Immosen mielestä Tanskan tavoite on oikea.
&#8211; Erityisesti kolmansista maista Eurooppaan suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto on monin tavoin haitallista vastaanottaville yhteiskunnille. Se tuhoaa yhteiskuntarauhan ja maan sisäisen koheesion. Lisäksi se on valtava taloudellinen rasite. Mitä vähemmän humanitaarista maahanmuuttoa, sen parempi Euroopan maille.
Maahanmuuttopolitiikka Euroopan tiukimpia
Tanska on ainoa Pohjoismaa, joka on selkeästi ajan myötä muuttanut maahanmuuttopolitiikkaansa yhä tiukempaan ja vastuullisempaan suuntaan. Tanskan maahanmuuttopolitiikka kuuluu tätä nykyä Euroopan tiukimpiin.
&#8211; Tanskan tärkeimmät toimet humanitaarisen maahanmuuton rajoittamiseksi ovat olleet rajakontrollin lisääminen, perheenyhdistämisten tiukentaminen, sosiaali- ja muiden etuuksien merkittävä heikentäminen ja sitominen kotoutumisen onnistumiseen, oleskelulupien väliaikaisuuden lisääminen, vastamainonta, kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen ja vastaanottotoiminnan standardien lasku.
&#8211; Tanska myös tulkitsee pakolaissopimusta yleisesti muita Euroopan maita tiukemmin. Se esimerkiksi kielsi turvapaikan yhtenä ensimmäisistä maista, sillä perusteella, että hakija saapui turvallisen maan kautta, Immonen avaa.
Vähän erilainen demaripääministeri
Immosen mielestä Tanskan esimerkki osoittaa, että maahanmuuttopolitiikan huomattava tiukentaminen on mahdollista, jos vain poliittista tahtotilaa löytyy.
&#8211; Tanskan maahanmuuttopolitiikan signaali on selvä. Lainsäädännöllinen tehokkuus on ensinnäkin viesti salakuljettajille ja turvapaikanhakijoille, että Tanska on tosissaan. Toiseksi tanskalaisten poliitikkojen erilainen puhetapa, jossa turvapaikka on enemmän poikkeus kuin sääntö, vaikuttaa siihen, että maahanmuuttopolitiikan viesti on vahva.
&#8211; Tanskan poliittinen ilmapiiri on maahanmuuttokysymyksissä täysin erilainen kuin Suomessa, vaikka sielläkin istuva pääministeri on demari. Tanskan kansalaisia on jo vuosikymmenien ajan informoitu maahanmuutosta kattavasti ja totuudenmukaisesti myös median kautta, toisin kuin Suomessa. Tanskassa kansa myös äänestää innokkaammin maahanmuuton tiukentamisen puolesta, Immonen toteaa.

Immonen: Tanska näyttää esimerkkiä vastuullisesta turvapaikkapolitiikasta – ”Humanitaarinen maahanmuutto on haitallista”

Tanska myönsi turvapaikan 600 henkilölle vuonna 2020. Luku on uutistoimisto Ritzaun mukaan pienin sitten vuoden 1992. Maahanmuuttoministeri on tyytyväinen tilanteeseen, mutta sosialidemokraattisen pääministerin mielestä kirittävää on vielä.

-Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalle täytyy löytää katto pään päälle, eikä lääkärin tai työvoimatoimiston apuakaan tarvita enää niin usein, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/rekordfa-beviljades-asyl-i-danmark-2020">kommentoi</a> maahanmuuttoministeri Mattias Tesfaye.
Turvapaikkaa haki Tanskasta viime vuonna vain 1 547 henkilöä. Historiallisen alhaista lukua ei selitä pelkästään pandemia, vaan syynsä on Tesfayen mukaan myös tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Viesti on mennyt perille.
Tanskan tavoitteena nollalinja
Pääministeri Mette Frederiksen lisäsi aiemmin tammikuussa pökköä pesään <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/kRpp0Q/frederiksen-malet-ar-noll-asylsokande">ilmoittamalla</a>, että hallituksen tavoite on pyöreät nolla turvapaikanhakijaa.
-Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei maahamme tule liikaa väkeä, sillä silloin kadotamme kykymme pitää yhtä. Tilanne on jo nyt haasteellinen, pääministeri sanoi.
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat eri syistä johtuen laskeneet myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsi <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2021/2021-01-07-Farre-beviljade-uppehallstillstand-2020.html#:~:text=Under%202020%20har%20Migrationsverket%20beviljat,25%20procent%2C%20j%C3%A4mf%C3%B6rt%20med%202019.&amp;text=Antalet%20asyls%C3%B6kande%20minskade%20med%2041,under%202020%20j%C3%A4mf%C3%B6rt%20med%202019.">myönsi</a> viime vuonna turvapaikan 7 189 henkilölle, päälle tulevat vielä 3 220 kiintiöpakolaista. Suomeen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f61b48e2-261a-4598-987f-2bb4c4af4c76">jätettiin</a> 1 275 ensisijaista turvapaikkahakemusta ja uusintahakemuksia oli 1 934. Turvapaikkapäätöksistä 44 prosenttia oli myönteisiä.
Maahanmuuttovirasto teki Suomessa vuonna 2020 yhteensä 122 533 <a href="https://tilastot.migri.fi/index.html#decisions">päätöstä</a>, jotka koskivat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.
SUOMEN UUTISET

Tanskan kova linja puree: Turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna vähiten 30 vuoteen – tavoitteena nollalinja

Tanskan hallitus ilmoittaa perustavansa uuden viraston, jonka tarkoituksena on edistää maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden muuttoa takaisin omiin kotimaihinsa. Uuden laitoksen nimeksi tulee ytimekkäästi Kotimatkavirasto (Hjemrejsestyrelse). 
Kotimatkaviraston toimialaan tulee sisältymään kaikki sellainen laittomasti maassa oleskelevien maastamuutto, johon ei liity pakkokeinoja. Elokuussa toimintansa aloittava 250 työntekijän virasto siis yhdistää saman katon alle kaikki vapaaehtoisen kotiinpaluun tukemiseen ja edistämiseen liittyvät toiminnot. Pakkopalautukset jäävät yhä poliisin vastuulle.
Hallitus kertoo <a href="https://uim.dk/nyheder/regeringen-opretter-ny-hjemrejsestyrelse">tiedotteessaan</a>, että tulossa on useita kotiinpaluun edistämiseen liittyviä aloitteita, joista kerrotaan tarkemmin myöhemmin. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on, että yhä useammat Tanskassa laittomasti oleskelevat muuttaisivat takaisin omiin kotimaihinsa.
&#8211; Hallitukselle on tärkeätä, että laittomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset matkustavat kotiin, sanoo ulkomaalaisasioista ja integraatiosta vastaava ministeri Mattias Tesfaye.
Uusi virasto keskittyy kotiuttamiseen
Ministeri kuvailee työnjakoa siten, että maahanmuuttoministeriön tehtävänä on myöntää pakolaisille oleskeluluvat ja suorittaa perheenyhdistämiset, kun taas tämä uusi virasto keskittyy niihin henkilöihin, joilla ei enää ole laillista oikeutta oleskella Tanskassa.
&#8211; Virasto, joka keskittyy vain kotimatkoihin. Siinä on järkeä, toteaa ministeri Tesfaye.
Tanskassa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 1100 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa, joilla on lainvoimainen käännytyspäätös. Yli 200 heistä on odottanut palautuslentoa jo yli viisi vuotta.
Sosialidemokraatteja edustava maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Tesfaye on aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/ministeri-maahanmuutto-on-tehnyt-tanskasta-vahemman-vapaan-maan/">todennut</a> muun muassa, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan, koska tietynlainen maahanmuutto lisää sääntelyn tarvetta ja edellyttää valtion puuttumista yhä useampiin asioihin. Erityisesti ministeri mainitsi muslimimaahanmuuton.
Suomessa tuhansia laittomasti maassa olevia
Niin sanottujen &#8221;paperittomien&#8221; määrää Suomessa ei tarkalleen tiedä kukaan, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10921851">Yle</a>. Maahanmuuttovirasto arvelee paperittomien määräksi reilua paria tuhatta. Helsingin Diakonissalaitoksen arvion mukaan paperittomia on noin 4000.
Joka tapauksessa on selvää, että Suomessa oleskelee tuhansia henkilöitä ilman laillista oleskelulupaa. Monet heistä ovat tulleet maahan jo vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn mukana. Kielteisen turvapaikkapäätöksen ja lainvoimaisen käännytyspäätöksen jälkeenkään monia heistä on vaikea saada lähtemään Suomesta.
Suomessa palautuslennot ovat olleet pysähdyksissä koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi. Karkotuksen tai käännytyksen vuoksi säilöön otettuja ulkomaalaisia on <a href="https://stage.sudev.fi/rantanen-sailoonotettujen-vapauttamisesta-ulkomaalaisia-vapautetaan-samalla-kuin-suomalaisten-vapauksia-rajoitetaan/">päästetty</a> vapaalle jalalle. Jopa yksi törkeään raiskaukseen syyllistynyt turvapaikanhakija päästettiin vapaaksi, koska palautuslentoa ei pystytä tällä hetkellä järjestämään.

Tanska perustaa Kotimatkaviraston laittomasti maassa olevien kotiinpaluun edistämiseksi

Tanskan kotouttamisministeri totesi haastattelussa, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan, koska tietynlainen maahanmuutto lisää sääntelyn tarvetta ja edellyttää valtion puuttumista yhä useampiin asioihin. Erityisesti ministeri mainitsi muslimimaahanmuuton. Isänsä puolelta eritrealainen Mattias Tesfaye on toiminut Mette Frederiksenin hallituksen maahanmuutto- ja kotouttamisministerinä viime heinäkuusta lähtien. Tesfaye aloitti poliittisen uransa äärivasemmistosta, mutta edustaa nyt sosiaalidemokraatteja. Suomen Uutiset on aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/tuet-eivat-kasva-jakajien-maara-lisaantyy-koyha-vie-leivan-koyhan-suusta/">uutisoinut</a> Tesfayen näkemyksistä, että maahanmuutto lisää eriarvoisuutta. Äskettäin hän kertoi viikkolehti <a href="https://www.weekendavisen.dk/2020-6/samfund/grebet-strammes?fbclid=IwAR23hhevHObJpURXoqHYcy9OqkMOm0fZROoOGKYCIWMT5w9a2zouo3fM07o">Weekendavisen</a>in haastattelussa, että maahanmuutto on johtanut siihen, että vapaus on Tanskassa vähentynyt.
&#8211; On kiistämätöntä, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän liberaalin maan, ministeri Tesfaye sanoo. Jos meillä ei olisi ollut tätä 50 vuoden maahanmuuttokautta, meidän lainsäädäntömme olisi tällä hetkellä paljon vapaampaa.
Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä enemmän sääntelyä
Lehdissä kerrotaan maahanmuuton mukanaan tuomista ongelmista: imaameista, jotka eivät halua myöntää musliminaisille avioeroa, maahanmuuttajayhteisöjen keskinäisestä sosiaalisesta valvonnasta ja lähiöistä, joissa on jäljellä enää muutama tanskalainen. Mutta poliittiset vaikutukset ovat laajemmat: maahanmuutto on saanut valtiovallan tiukentamaan otettaan kaikista maassa asuvista ja valvomaan, säätelemään ja sanelemaan kansalaisten tekemisiä yhä tarkemmin.
&#8211; Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä vahvempi valtion sääntelyn on oltava, ja sitä sovelletaan kaikkiin. Meidän on myönnettävä tämä tosiasia siirtolaisuuden aikakautena, kotouttamisesta vastaava tanskalaisministeri sanoo.
Lakeja tiukennettu muslimikoulujen takia
Tesfayen mukaan rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä on yritetty estää niin voimakkaasti, että Tanskan koko yhteiskunnan vapaus on kärsinyt. Yhtenä esimerkkinä ovat yksityiset vapaakoulut, joiden toimintaa ollaan jouduttu rajoittamaan.
&#8211; Tanskalaiset vapaakoulut ovat hieno osa tanskalaista kouluperinnettä, ministeri sanoo. Mutta nykyinen yksityisiä kouluja koskeva lainsäädäntömme ei ole niin liberaalia kuin se oli 20 vuotta sitten.
&#8211; Lakeja ei ole jouduttu tiukentamaan tanskalaisten, juutalaisten tai katolisten koulujen takia, vaan tiettyjen muslimikoulujen takia.
Länsimainen vapaus katoamassa
Weekendavisenin toimittaja kysyy, onko Lähi-idästä tulevien maahanmuuttajien vastaanottamisen kustannus todellakin se, että sen jälkeen kaikki joutuvat asumaan vähemmän liberaalissa maassa. Maahanmuuttoministerin vastaus on kyllä.
&#8211; Esimerkiksi 24 vuoden sääntöä (ulkomaalaisten kanssa solmittavissa avioliitoissa) ei olisi koskaan otettu käyttöön, ellei meillä olisi ollut Lähi-idästä tullutta maahanmuuttoa, ministeri sanoo.
Maahanmuuttoministeri Tesfayen ratkaisuna ei kuitenkaan ole se, että Tanska irrottautuisi kansainvälisistä sopimuksista ja sulkisi rajansa kaikelta maahanmuutolta. Hän ehdottaa tulijamäärien pitämistä pieninä seuraavien vuosikymmenien ajan, jotta jo Tanskassa olevat ehtisivät integroitua tanskalaiseen yhteiskuntaan. Tesfaye on vaatinut tulijoiden määrälle kattoa jo ennen maahanmuuttoministeriksi tuloaan, kuten Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuuttotaustainen-tanskalaisdemari-pit/">kertoi</a> puolitoista vuotta sitten.
Ongelmat on tiedetty jo vuosikymmenien ajan
Tesfaye vertaa Tanskan kotouttamispolitiikkaa hidastettuun liikenneonnettomuuteen. Vuonna 2017 hän julkaisi <a href="https://bibliotek.dk/da/work/870970-basis%3A53061060">kirjan</a> &#8221;Tervetuloa Mustafa &#8211; 50 vuotta sosiaalidemokraattista maahanmuuttopolitiikkaa&#8221;. Kirja kertoo koruttomasti, että kaikki nykyiset ongelmat olivat selvästi nähtävissä Tanskassa jo 1980-luvun lopulla. Rinnaisyhteiskunnat ja etnisten ryhmien eriytyminen eivät ole uusia asioita.
Tuoreena esimerkkinä yhteiskunnan eriytymisestä käy erään tanskalaislukion päätös, että oppilaat eivät saa enää vapaasti valita, kenen kanssa istuvat koulun ruokalassa. Viidesosalla lukion oppilaista on maahanmuuttajatausta. Koulussa oli koettu ongelmaksi se, että ruokalassa tanskalaiset söivät tanskalaisten kanssa ja maahanmuuttajat maahanmuuttajien kanssa. Niinpä lukio otti käyttöön pysyvät istumapaikat ruokalassa edistääkseen eri etnisten ryhmien kanssakäymistä.
Nähtäväksi jää, onko pakkokeinoilla mitään vaikutusta. Sama eriytyminen etnisten ryhmien mukaan nimittäin jatkuu nuorten valitessa opiskelupaikkansa lukion jälkeen.
Isis-taistelijat eivät ole tervetulleita Tanskaan
Eräs maahanmuuton seurauksista ovat Islamilaisen valtion taistelijat, joilla on Tanskan passi. Nyt monet näistä vierastaistelijoista pyrkivät takaisin Tanskaan. Äskettäin Tanskan eduskunta myönsi kotouttamisministerille oikeuden poistaa Isis-taistelijoiksi lähteneiltä henkilöiltä Tanskan kansalaisuus hallinnollisella päätöksellä ilman tuomioistuimen käsittelyä.
Kun eräs Isis-järjestön riveihin lähtenyt palasi Tanskaan marraskuussa 2019, Tanskan poliisi otti hänet kiinni heti Kööpenhaminan lentokentällä. Samaan aikaan pääministeri Frederiksen kommentoi asiaa Facebookissa:
&#8211; Valitettavasti Tanskaan on tulossa vierastaistelijoita vastoin toiveitamme. Saanen sanoa jotain suoraan sinulle: Et ole tervetullut Tanskaan, pääministeri kirjoitti.

Ministeri: Maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan

Tanskalaisen sosiaalidemokraattipuolueen kansanedustaja ja tiedottaja Mattias Tesfaye puolustaa <a href="https://www.politico.eu/article/danish-copenhagen-left-veers-right-on-immigration-policy-integration/">Politico-lehden</a> haastattelussa tiukasti puolueensa kantaa tukea hallitusta sen maahanmuuttoon ja siihen liittyvien lakien kiristämistä.

Tesfaye kritisoi hallituksen toimia jopa liian lepsuiksi. Lakien odotetaan menevän lävitse murskaluvuin Tanskan parlamentissa.
Tesfayella on maahanmuuttotaustaa. Hänen äitinsä on tanskalainen ja hänen isänsä on saapunut Tanskaan pakolaisena Etiopiasta. Taustastaan huolimatta hän muistuttaa, että sosiaalidemokraattista puoluetta äänestävät juutit maksavat suurimman laskun, jos integrointi epäonnistuu.
Lakipaketti tulossa syksyllä parlamenttiin
Sosiaalidemokraatit on Tanskassa virallisesti oppositiossa. Samalla se on Tanskan suurin puolue. Hallituksen lakipaketti koskee erityisesti niin sanottuja ghettoalueita. Lait tulevat parlamentin syyniin syksyn aikana.
Näillä alueilla tietyistä omaisuus-, huume- ja väkivaltarikoksista <a href="https://stage.sudev.fi/tanskan-hallitus-pistaa-tuulemaan-tuplarangaistus-ongelmalahioissa-tehdyista-rikoksista/">voi saada</a> kaksinkertaisen vankeusrangaistuksen. Ulkomaalaistaustaisten lasten tulee olla 25 tuntia viikossa tanskalaisessa päivähoidossa. Lisäksi jos ulkomaalaistaustainen lapsi viedään ulkomaille pitkäksi aikaa, voi koko perhe joutua karkotetuksi. Maailmalla on saanut huomiota myös varakkaiden maahanmuuttajien omaisuuden konfiskointia ylläpitomaksujen kompensointiin.
Tanskan demarit ovat pyrkineet kiristämään lakeja jopa tätä enemmän. Juuttidemarit tuomitsevat esimerkiksi rinnakaisyhteiskunnat. Näillä tarkoitetaan pääasiassa asuinalueita, joissa tosiasiallisesti vallitsevat alueen omat lait kansallisten lakien sijasta.
&#8211; Miksi sosiaalidemokratian kanta tulisi olla se, että kansalaiset jätetään yksin? Tesfaye kysyy.
&#8211; Sen tulee olla sosiaalidemokratian ydinsanoma, että rinnakkaisyhteiskunnat hajotetaan ja huolehtia kaikkien kuuluvan yhteen, hän vastaa itse asettamaansa kysymykseen.
Kannatusmittaukset lupaavat hyvää
Tanskan demarit nousivat vuoden 2015 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Vaaleja ennen suurimpana puolueena patsasteli liberaalinen Venstre, joka rojahti vuoden 2015 vaaleissa peräti kolmanneksi. Tanskan kansanpuolue kiilasi väliin hopeasijalle.
Tanskassa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit, ja vasemmistoblokki voi hyvinkin napata hallitusvastuun oikeistoblokilta.
Viime vuoden keväällä Tesfaye kumosi kirjassaan &#8221;Tervetuloa, Mustafa&#8221; valtaosan sosiaalidemokraattien aiemmin hyväksymästä avoimien ovien politiikasta. Nyt hän itse koordinoimassa puolueensa maahanmuuttopolitiikkaa.
Maahanmuuttotaustansa vuoksi Tesfaye ymmärtää integroitumisen kipukohdat. Yksi keskeinen osa on tanskan kielen oppiminen.
&#8211; Sosiaalidemokratialle on ongelma, jos maahan muodostuu alueita, joissa puhutaan arabiaa tai turkkia. Se vaarantaa yhteisen jalustan, johon hyvinvointiyhteiskunta perustuu, Tesfaye järkeilee.
Hänen mukaansa 2 700 turvapaikanhakijamäärä on liian korkea. Lukema on viime vuodelta. Vuonna 2015 Tanskaan jätettiin 11 000 turvapaikkahakemusta.
Ei kontrollia tulijoista
Vuonna 1980 Tanskan maahanmuuttajien osuus koko väestöstä oli yksi prosentti. Nyt maahanmuuttajia on 8,5 prosenttia väestöstä. Tesfayen mielestä tämä osoittaa maahanmuuton olleen hallitsematonta.
&#8211; Me emme kontrolloi, kuka tulee Tanskaan ja mistä, Tesfaye sanoo.
Juuttien demarit puoltavat Saksan vastaisen rajan tarkastuksia. Tarkastuksia pidetään yllä, kunnes EU:n ulkorajat ovat hallinnassa. Puolue haluaa myös EU:n ulkopuolelle perustettavaksi erillisiä turvapaikkahakemuskeskuksia, jotteivät turvapaikanhakijat voi saapua etukäteen Tanskaan.
Demarien lista jatkuu: maahantulijoiden määrälle on saatava katot, perheenyhdistämisiä tulee rajoittaa ja maahan tulleita turvapaikanhakijoita tulee kannustaa palaamaan kotimaihinsa, kun olot sen sallivat.

Mattias Tesfaye

Tanska tarkastaa ulkomailla lomailevien sosiaalituet lentokentällä

Tanska avaa sylinsä Venäjän hyökkäystä pakeneville – ja jatkaa pakolaisten palauttamista takaisin Syyriaan

Immonen: Tanska näyttää esimerkkiä vastuullisesta turvapaikkapolitiikasta – ”Humanitaarinen maahanmuutto on haitallista”

Tanskan kova linja puree: Turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna vähiten 30 vuoteen – tavoitteena nollalinja

Tanska perustaa Kotimatkaviraston laittomasti maassa olevien kotiinpaluun edistämiseksi

Ministeri: Maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan

Tanskan demareilla eri ääni kellossa kuin suomalaisilla aateveljillään: Maahantulijoiden määrälle katot, paluumuuttoa edistettävä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025