Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Media bias

Amerikkalaisten luottamus mediaan on ennätysalhaalla. Trendi on jatkunut vuosikymmeniä, ja ilmiö kulkee käsi kädessä poliittisen polarisaation kanssa. Erityisesti konservatiiviyleisön luottamus mediaan on romahtanut jyrkästi. Tasapuolisesta uutisoinnistaan tunnettu viikkolehti Newsweek reagoi huoleen ottamalla käyttöön innovatiivisen palautemekanismin, &#8221;reiluusmittarin&#8221;. Se antaa lukijoille mahdollisuuden arvostella yksittäisten artikkeleiden poliittista puolueellisuutta. Lehti lupaa hyödyntää palautetta toimitustyössään ja toivoo sen lisäävän läpinäkyvyyttä, moniäänisyyttä ja luottamusta yleisön välillä.
Suuressa maailmassa Suomen ulkopuolella puolueellinen media on lähes useammin sääntö kuin poikkeus. Aihe ei varsinkaan ole tabu. Varsinkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa suurella osalla tunnetuista medioista on poliittisia kytköksiä ja omat poliittiset kulttuurinsa. Amerikkalaisista suurmedioista esimerkiksi CNN on leimallisesti demokraattimedia, ja vastaavasti Fox News on republikaanien kanava.
Näiden medioiden välimaastossa on liuta tunnettuja toimijoita, joista monet ovat tavoitelleet vaihtelevasti tasapuolisempaa journalistista otetta. Viime vuosina kiihtynyt poliittinen polarisaatio on kuitenkin ollut nähtävissä myös toimituksissa. Sen myötä journalistisen etiikan pidäkkeet ovat saattaneet joustaa entisestään. Tämä on ainakin suuren yleisön näkemys yleisestä mediakentän suunnasta siellä, missä polarisaatio on pisimmällä.
Amerikkalaistutkimuksista selviää, että ihmisten skeptisyys medioita kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Toisin sanoen, ihmiset luottavat mediaan entistä vähemmän, ja epäluottamus kohdistuu myös tasapuolisuuteen tähtääviin keskitien medioihin.
Pitkän linjan kyselytutkimusyhtiö Gallupin <a href="https://news.gallup.com/poll/512861/media-confidence-matches-2016-record-low.aspx">mukaan</a> amerikkalaisten luottamus mediaan on ollut laskusuunnassa jo vuosikymmeniä. Viime vuosina luottamus on suorastaan romahtanut. Se on ollut alimmillaan koskaan, eikä trendi ole taittumaan päin. Tilastoista hahmottuu myös jyrkkä epäsymmetria. Demokraattien kannattajien luottamus (&#8221;suuri&#8221; tai &#8221;kohtuullinen luottamus&#8221;) mediaa kohtaan oli viime vuonna moninkertainen (58%) verrattuna republikaanien kannattajien luottamukseen (11%). Suurten puolueiden ulkopuolisten vastaajien parissa luottamus oli myös verrattain heikkoa (29%).
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-112970" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023.png" alt="" width="1220" height="1022" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023.png 1220w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023-300x251.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023-1024x858.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023-768x643.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023-100x84.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/partisans-trust-in-mass-media-1972-2023-45x38.png 45w" sizes="auto, (max-width: 1220px) 100vw, 1220px" /></a>
Kuva: <a href="https://news.gallup.com/poll/512861/media-confidence-matches-2016-record-low.aspx">Gallup-com</a>. 
Vertailun vuoksi vuonna 1972 demokraattien ja republikaanien luottamus mediaa kohtaan oli lähes yhtä suurta, 74 ja 68 prosenttia. Konservatiiviyleisön äkkijyrkästä luottamuksen menettämisestä voisi päätellä, että tätä nykyä mediakentällä koetaan olevan yleisesti vahva kallistuma vasemmalle.
Viime vuonna Fortune-lehti <a href="https://fortune.com/2023/02/15/trust-in-media-low-misinform-mislead-biased-republicans-democrats-poll-gallup/">uutisoi</a>, että amerikkalaisten luottamus mediaan on jopa niin alhaalla, että ihmiset uskovat niiden johtavan lukijoitaan tarkoituksella harhaan. Poliittisesti leimallisille medioille polarisaatio saattaa jopa tarkoittaa avointa valtakirjaa entistä jyrkempään puolueellisuuteen ja todellisuuden värittämiseen.
Kaikki eivät kuitenkaan halua olla osa ilmiötä.
New York Timesin jälkeen maailman toisiksi suurin uutisviikkolehti Newsweek <a href="https://finance.yahoo.com/news/newsweek-introduces-interactive-fairness-meter-150100274.html">ilmoitti</a> loppuvuodesta ottavansa käyttöön &#8221;reiluusmittarin&#8221;, Fairness Meter. Se antaa lukijoille mahdollisuuden arvostella erikseen jokaisen artikkelin yhteydessä sen poliittista sävyä. Mittarin avulla Newsweek pyrkii tukemaan missiotaan, &#8221;reilua ja todenmukaista uutisointia&#8221;.
Reiluusmittari <a href="https://www.newsweek.com/fairness-meter">antaa</a> nettilehden lukijoille mahdollisuuden valita viidestä vaihtoehdosta:
-&#8221;epäreilu, vasemmalle kallellaan&#8221; 
-&#8221;pitkälti reilu, vasemmalle kallellaan&#8221; 
-&#8221;reilu&#8221; 
-&#8221;pitkälti reilu, oikealle kallellaan&#8221; 
-&#8221;epäreilu, oikealle kallellaan&#8221;
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-112971" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek.png" alt="" width="950" height="757" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek.png 950w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek-300x239.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek-768x612.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek-100x80.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/01/fairness_meter_newsweek-48x38.png 48w" sizes="auto, (max-width: 950px) 100vw, 950px" /></a>
Kuva: <a href="https://www.newsweek.com/fairness-meter">Newsweek</a>. 
Newsweek määrittelee epäreilun näkökulman yksipuoliseksi tavaksi käsitellä aihetta ilman vastakkaista näkökulmaa. Pitkälti reilu viittaa tietyn poliittisen suunnan näkökulmaan, jossa vastakkainen näkökulma on huomioitu lähinnä muodollisesti. Reilu viittaa puolestaan tasapainoon eri näkökulmien välillä.
Lehti kertoo sitoutuvansa artikkelien palautteen seurantaan ja huomioivansa sitä toimitustyössä. Mediatalon mukaan palautemekanismi antaa mahdollisuuden kehittää toimintaansa moniäänisemmäksi ja tasapuolisemmaksi.
&#8221;Newsweekin reiluusmittarin käyttöönotto osoittaa omistautumistamme ammattietiikkaan, eheyteen, läpinäkyvyyteen ja tilivelvollisuuteen. Uskomme, että läpinäkyvyys on journalismin peruspilari, ja otamme reiluusmittarin innolla käyttöön palvellaksemme lukijoitamme ja toimitustamme entistä paremmin.&#8221;, päätoimittaja Nancy Cooper sanoi.
New Yorkissa pääkonttoriaan pitävä Newsweek on säästynyt verrattain hyvin puolueelliselta imagolta. Sen nykyinen organisaatio jatkaa 90 vuotta sitten perustetun lehden perinteitä. Newsweek tavoittaa tätä nykyä 100 miljoonaa lukijaa kuukaudessa.
Newsweekin tapa harjoittaa yleisövuorovaikutusta antaa ajateltavaa erityisesti Suomessa, jossa valtamediat julistavat virallisesti pyrkivänsä tasapuolisuuteen ja moniäänisyyteen. Myös viimeaikaiset esimerkit suomalaismedian yleisövuorovaikutuksesta jättävät paljon parantamisen varaa. Hiljattain Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto <a href="https://stage.sudev.fi/kun-vuorovaikutuspaallikko-vaalivaikuttamaan-lahti-sami-koivisto-leimasi-jani-makelan-maalittajaksi-yhden-twiitin-perusteella-tapaus-johti-yle-toimitusjohtajan-valiintuloon/">politikoi ja provosoi</a> riitaa perussuomalaisten kanssa somepalvelu X:ssä.
Koiviston toiminta oli pikemminkin malliesimerkki siitä, miten ei edistetä tasapuolisuutta ja rakentavaa keskustelua yleisön kanssa. Hän teki valtiollisesta mediasta poliittisen kiistan osapuolen ja lisäsi sivustakatsojien mahdollisia ennakkoluuloja median puolueellisuudesta. Lopulta Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila joutui tulemaan väliin ja rauhoittelemaan tilannetta.
Yleä vastaan kohdistetaan jatkuvasti puolueellisuussyytöksiä, jotka se itsepintaisesti kiistää. Auttaisiko reiluusmittari yhtiötä näkemään, mihin suuntaan sen verkossa julkaisemat jutut kallistuvat?

Luottamus mediaan USA:ssa historiallisen alhaalla, Newsweek ottaa käyttöön uudenlaisen palautemekanismin, ”reiluusmittarin” – sopisiko Ylellekin?

Yleisradion hampaattomuutta Sanna Marinin hallituksen suhteen on kummasteltu pitkään. Tänään torstaina monen huomion kiinni eriskummallinen asiantuntijavalinta. Marinin hallituksen katastrofaalista töppäystä oli selittämässä professori, joka on SDP:n jäsen ja Marinin kiivas julkinen puolustaja. Sekä professori että Ylen juontaja tuuppivat yhdessä vastuuta oikeuskanslerille. Hallituksen oma poliittinen vastuu ohitettiin haastattelussa kokonaan. 

Perustuslakivaliokunta kaatoi eilen liikkumisrajoituksia koskevan lakiesityksen perustuslain vastaisena. Jälkipyykkiä on puitu eilen ja tänään.
<a href="https://areena.yle.fi/1-50655395#autoplay=true">Ylen aamussa</a> asiaa selitti ensin Sanna Marin itse: &#8221;Viranomaiset THL ja STM ovat arvioineet, että näille toimivaltuuksille, näille toimille olisi ollut välttämätön tarve.&#8221;
Seuraavaksi Yle antoi puheenvuoron annettiin oikeushistorian professori Jukka Kekkoselle. Hänet tunnetaan SDP:n kantoja raivokkaasti puolustavana somekeskustelijana. Kekkonen on pyrkinyt eduskuntaan SDP:n riveistä viimeksi 2019. Hänen poliittinen taustansa ei millään tavalla käynyt ilmi Ylen ohjelmasta.
Ylen juontaja Tommy Fränti ja Kekkonen sysäsivät hallituksen epäonnistumista muitta mutkitta oikeuskanslerin niskaan.
<h4>SDP-professori spinnaa SDP:n hyväksi</h4>
Ylen juontajan kanta tuli esiin jo ensimmäisessä kysymyksessä: &#8221;Hallitus valmistelee oikeuskanslerin avustuksella liikkumisrajoituksia, jotka perustuslakivaliokunta tyrmää. Mistä tämä kertoo?&#8221;
SDP-professori Kekkonen vastaa: &#8221;Se kertoo ensinnäkin siitä tietysti, että sääntelyn kohde on erittäin vaikea. Liikkuminen ja liikkumisen vapaus ovat keskeisimpiä perusoikeuksia. On vaikeaa tehdä lainsäädäntöä, joka täyttää nämä perustuslain vaatimukset suhteellisuudesta, välttämättömyydestä ja juuri tästä tilanteesta. Kohde on kieltämättä vaikea, ja hyvä asia oli se, että yritettiin etupainotteisesti ottaa huomioon tämä mahdollisesti paheneva tilanne. Nyt epidemologinen tilanne on ihan erilainen. Mutta minusta ongelma on se, että tästä on kyllä pettänyt lainvalmistelun valvonta ja taso aika pahasti, koska kyllä nämä ongelmat, joihin perustuslakivaliokunta aiheellisesti puuttui, olivat aika paljon tiedossa jo ennakkokeskustelussa.&#8221;
Juontaja lykkii virkamiehistöä uudelleen syytettyjen penkille: &#8221;Niin, vallankäytön kontrolli toimii, mutta toimiiko lain valmistelu?&#8221;
Kekkonen vastaa syöttöön, ja alkaa piestä edellisiä hallituksia: &#8221;Lainvalmistelussa on ollut isoja ongelmia, ei ainoastaan tämän hallituksen aikana, paljon pahempia ongelmia oli edellisen hallituksen aikana, mutta suoraan sanottuna ei toimi riittävän tehokkaasti. Lainvalmistelussa näyttää usein puuttuvat riittävät vaikutusarvioinnit ja lisäksi on teknisiä ongelmia aivan kohtuuttoman paljon. Jos ei pystytä tekemään kunnon lakeja nopeassa ajassa, niin otetaan leveämpiä hartioita käyttöön. Onhan meillä juridiikan asiantuntijoita muuallakin kuin THL:ssä, STM:ssä ja VN:ssä.&#8221;
Juontaja tuputti vielä kerran oikeuskansleria syyllisten penkille: &#8221;Valmistelussa on mukana oikeuskansleri. Mikä hänen roolinsa tässä kaikessa on?&#8221;
Kekkonen vastaa: &#8221;Oikeuskanslerin rooli on suomalaisessa systeemissä aivan keskeinen. Tämä tilanne panee kyllä hiukan ihmettelemään, kuinka tämä on päässyt läpi tässä muodossa eduskuntaan asti. Tarkempaa syyniä olisi ehdottomasti kaivattu.&#8221;
Juontaja: &#8221;Monessa muussa maassa on ulkonaliikkumiskieltoja korona-pandemian aikana paljonkin. Miksi Suomessa liikkumisen rajoittaminen on niin vaikeaa?&#8221;
Kekkonen kääntää lopuksi julkisuuskatastrofin ikään kuin hallituksen uroteoksi: &#8221;Siitä saamme olla ylpeitä, että meillä on niin hieno perustuslaki, ja tarkka perustuslain ennakkovalvonta, joka on hyvin erilainen kuin monessa muussa maassa, jossa laillisuuskysymyksiä katsotaan tarkemmin vasta jälkikäteen. Suomen systeemi on parempi ja hyvä, ja se on tuottanut tässä tilanteessa hyviä tuloksia. Koko ajan meidän pitää muistaa, että Suomi on pärjännyt hirvittävän hyvin koronan torjunnassa kaikkine sekoiluineen ja lainvalmisteluineenkin.&#8221;
Juontaja lopettaa: &#8221;Professori Jukka Kekkonen, kiitos haastattelusta.&#8221;
Journalistisesti kestävä lopetus olisi ollut: &#8221;Jukka Kekkonen, kiitos näistä spinnauksista, joilla tuette puoluetoverianne Sanna Marinia, joka on sekoillut huolella&#8221;. 
<h4>Kekkonen on Marinin raivoisa nettisoturi</h4>
Jokainen poliittisia mittelöitä vähääkään Suomi-Twitterissä seurannut tietää, mistä puusta Jukka Kekkonen on veistetty. Hän käy armotonta, jatkuvaa poliittista sotaa SDP:n puolesta, ja käy kaikkia sen vastustajia vastaan.
Alla muutamia esimerkkejä:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Sanna Marinin puhe oli poikkeuksellisen hyvä. Analyysi ja tunteisiin vetoaminen olivat hienosti tasapainossa. Uskottavuus huipussaan!
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1089170689641377794?ref_src=twsrc%5Etfw">January 26, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Erittäin selkeää viestintää. Toivottavasti myös oppositiolle. Tästä asiasta ei enää pitäisi jankuttaa.
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1261268420517154816?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos perustuslakia ei kunnioiteta ja asiantuntijoita avoimesti vähätellään, kertoo se demokraattisen järjestelmän ongelmista. Etten sanoisi kriisistä.
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1101405726419898374?ref_src=twsrc%5Etfw">March 1, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Silvennoinen on erittäin pätevä ja arvostettu tutkija. Jos hänen analyysisssään on puutteita, mikä on tietenkin mahdollista, ei kritiikiksi kelpaa se, että hän on jonkun puolueen jäsen. Mutta populistit, jotka eivät kykene rationaaliseen keskusteluun, hakevat helppoa selitystä. <a href="https://t.co/QGtUWMrDVA">https://t.co/QGtUWMrDVA</a>
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1156648181335232512?ref_src=twsrc%5Etfw">July 31, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Seppinen on oikeassa. Populistit eri puolilla Eurooppaa ovat Kremlin käsikassaroita, joiden avulla lietsotaan eripuraa Euroopassa. Hyvä, jos tämä vihdoin alettaisiin tajuta. Putinin seuraajat ja liittolaiset eivät ole demokraattisen oikeusvaltion kannattajia. <a href="https://t.co/8Gm3tQZLHf">https://t.co/8Gm3tQZLHf</a>
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1359496702588256259?ref_src=twsrc%5Etfw">February 10, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ja niin edelleen. Lisää räyhäämistä löytyy <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen">täältä</a>.
Suomen Uutiset on kirjoittanut Yleisradion puolueellisista vierasvalinnoista <a href="https://stage.sudev.fi/yleisradio-kayttaa-jatkuvasti-puolueellisia-asiantuntijoita-uutislahetyksissaan-eika-mainitse-naiden-taustoja/">toistuvasti</a>. Yhtiö ei suostu keskusteluun siitä, miksi se nostaa ilmeisen puolueellisia henkilöitä kommentoimaan asiantuntijoina mainitsematta näiden taustoja. Toiminta rikkoo olennaisella tavalla journalismin perusperiaatteita.
<h4>Halla-aho: Kuka seuraavaksi bussin alle?</h4>
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kiinnitti tapaukseen huomiota twiitissään.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kuten tavallista, syyllinen löytyy muualta kuin peilistä. Onko oikeuskanslerin vuoro lentää bussin alle hallitsijan kasvojen säilyttämiseksi?
Yle kutsuu demariprofessori Kekkosen todistamaan asiantuntijana. Puoluekantaa ei jutussa mainita.<a href="https://t.co/d37dOmr4pD">https://t.co/d37dOmr4pD</a>
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1377541237473968129?ref_src=twsrc%5Etfw">April 1, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />

Hallituksen tietotoimistosta, päivää! Yle roudasi SDP-professorin selittelemään liikkumisrajoitusfarssia – joka tietenkin löysi vikaa kaikkialta paitsi Sanna Marinin hallituksesta

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho oudoksuu median kaksoisstandardeja. Kun Trump tai ei-vasemmistolaiset &#8221;setämiehet&#8221; tekevät jotain, heidät haukutaan. Kun nuoret naisministerit tekevät täsmälleen saman asian, heitä kehutaan. 

Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2944704148983093">kirjoittaa</a>:
&#8221;Marinin hallitukseen ja sen toimiin suhtaudutaan tiedotusvälineissä pääosin myönteisesti. Hallitukseen tai sen toimiin kohdistuva arvostelu leimataan herkästi veneenkeikuttamiseksi, kansallisen yhtenäisyyden nakertamiseksi tai sisäpolitikoinniksi väärällä hetkellä. Kritiikki myös mielellään kuitataan setämiesten katkeruudeksi siitä, että keskeiset ministerit ovat nuorehkoja naisia.
Pidän kuitenkin selvänä, että jos keskeiset ministerit olisivat ei-vasemmistolaisia setämiehiä ja toimisivat siten kuin Marinin hallitus on toiminut, media ei olisi yhtä myötäsukainen eikä oppositio yhtä rakentava ja sopuisa kuin nyt.
Tämä on itse asiassa todennettavissa siinä tavassa, jolla Marinin hallitusta kehuva media käsittelee Trumpia ja hänen toimintaansa. Kun Trump ensin vähätteli pandemiaa ja vertasi sitä kausiflunssaan, se oli osoitus hänen epäpätevyydestään ja tyhmyydestään. Kun Marin ja THL vähättelivät pandemiaa ja vertasivat sitä kausiflunssaan, se oli hyvää ja rauhoittelevaa johtamista ja perustui parhaaseen asiantuntijatietoon.
Kun Trump asetti rajoituksia Kiinasta tulevalle liikenteelle, se oli osoitus Trumpin tyhmyydestä ja epäpätevyydestä. Kun Marinin hallitus teki saman liian myöhään, se oli pätevää ja päättäväistä johtamista.
Kun Trump tekee u-käännöksiä ja muuttaa strategiaa, se on osoitus hänen kyvyttömyydestään johtaa. Kun Marinin hallitus tekee u-käännöksiä, se on osoitus kyvystä mukautua tilanteisiin ja uuteen tietoon. Kun Trump antaa vääriä ja ylioptimistisia tietoja maansa varautumisesta, hän &#8221;valehtelee&#8221;. Kun Marinin hallitus tekee samaa, se johtuu korkeintaan siitä, että joku muu (eli virkamiehet) ei ole pitänyt ministereitä ajan tasalla.
Ja niin edelleen.
On epävarmaa, olisiko jokin muu suomalainen hallitus onnistunut välttämään Marinin hallituksen tekemät virheet, mutta on varmaa, että mikään muu hallitus ei olisi päässyt niistä virheistä yhtä lempeällä kohtelulla.
Usein tuntuu, että se, mitä hallitus tekee, on medialle ja hallituspuolueiden kannattajille täysin toissijaista. Ensisijaista on se, kuka tekee. Kun perussuomalaiset vaativat rajojen ja koulujen sulkemista, se oli persupopulismia. Kun Marinin hallitus teki saman, se oli jämäkkää ja päättäväistä johtamista. Eikö tämä ole vähän outoa? Kai toimenpiteitä pitäisi arvioida niiden omien meriittien eikä toteuttajan perusteella.
Vanhassa Sprite-mainoksessa sanottiin: &#8221;Thirst is nothing, image is everything.&#8221; Hiukan samanlainen olo tulee, kun katselee suomalaisten suhtautumista hallitukseensa. Hallitus näyttää hyvältä, koska siellä on nuorehkoja naisia. Marinia hehkutetaan Voguessa. Suomea kehutaan!
Perussuomalaisissa parasta ja pahinta on se, että meillä kannattajakunta edellyttää puolueen vaikuttajien pysyvän uskollisena sille linjalle, jota heidät on äänestetty ajamaan. Jos tämä linja horjuu, loppuu myös kannatus. Tämä nähtiin erityisen selkeästi vuoden 2015 siirtolaiskriisin ja sen &#8221;hoitamisen&#8221; jälkeen. Muissa puolueissa kannattajakunta vaikuttaa huomattavasti joustavammalta asiasisältöjen suhteen. Jos puolue tekee yhdessä yössä täyskäännöksen, kannattajakunta tulee perässä, ja kaikki, mikä eilen oli väärin ja pahaa, onkin tänään oikein ja hyvää &#8211; sanalla sanoen jämäkkää johtamista. Selkeää ja rauhoittavaa!&#8221;

Halla-aho: Kun Trump ensin vähätteli pandemiaa, se oli osoitus hänen ”epäpätevyydestään ja tyhmyydestään” – kun Marin teki samaa, se oli ”hyvää ja rauhoittelevaa johtamista”

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/valtamediasta-kuuluu-maahanmuuttokriittisia-aania-vanhasta-linjasta-poikettu-ainakin-neljassa-isossa-viestimessa/">kirjoitti keskiviikkona</a> ennenkuulumattomasta ilmiöstä &#8211; useat valtamedian toimittajat ovat vihdoinkin rohkaistuneet käsittelemään maahanmuuttoon kytkeytyvää seksuaalirikosilmiötä selkeäsanaisesti. Mutta on turha kuvitella, että järki olisi otettu käteen kaikkialla. Alkujärkytyksen jälkeen kaikkein kiivaimmat mielipideohjailijat ovat käynnistäneet mediavyörytyksen, jota voi hyvällä syyllä sanoa Imperiumin vastaiskuksi. 

Torstaina 17. tammikuuta Ylen A-talk-<a href="https://areena.yle.fi/1-4584677">ohjelmassa</a> otsikolla ”Seksuaalirikokset kuriin” toimittaja Olli Seurin vieraina oli poliitikkoja sekä professori Tuomas Ojanen.
Toimittaja Olli Seuri lopetti lähetyksen näihin sanoihin: ”&#8230;ja sydän lämpimänä järki kirkkaana &#8211; ehkä mediakriittisenä huomiona tätä toivoisin myös joillekin median kolumnisteille”. 
Toimittajan vihje on selkeä: Ylen mukaan osa toimittajista ei ole toiminut järkevästi.
Mutta miksi Yle ohjeistaa muun median kolumnisteja? Millä tavoin Ylen toimittajalle kuuluu se, millä tavoin muut toimittajat kirjoittavat?
***
Perjantaina Ylen Jälkiviisaat-<a href="https://areena.yle.fi/1-50048659">ohjelmassa</a> Maryan Abdulkarim ja Ville Blåfield pohtivat alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä.
Maryan Abdulkarim: ”Minusta on jotenkin aika kylmäävää ajatella, että meillä on poliittisia toimijoita, joille tämä tulee ikäänkuin taivaanlahjana, että tapahtuu joku tragedia, joka koskettaa ihan oikeita ihmisiä, oikeita perheitä.”
Ville Blåfield: ”Kritisoidaan whataboutismiksi, kun sanotaan, että kyllä suomalaisetkin tekevät seksuaalirikoksia. Että se on jotenkin munatonta, että ei uskalleta puhua vain turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Mielestäni se ei ole whataboutismia, koska esitetään, että tämä on vieraasta kulttuurista tullut ilmiö, joka pystyttäisiin taklaamaan sillä, että rajattaisiin vieraista kulttuureista tulemista tänne. Silloinhan se on validi pointti esittää, että valitettavasti tämä ilmiö on kuulunut myös siihen suomalaiseen kulttuuriin jo ennen tämmöisiä ilmiöitä.”
Ville Blåfield: ”Minua on hirveästi häirinnyt tämä setämies-naureskelu, että no niin, siinä meni teidän ilmastovaalit&#8230; olen aivan varma, että ihmisten huoli ja pelko ilmastonmuutoksesta ei ole kadonnut mihinkään tämän keskustelun myötä. Se on median keskenään harrastama harha, että suomalaiset kykenevät käsittelemään yhtä aihetta kerrallaan.”
Maryan Abdulkarim: ”Medialla on tässä myös agendavaltaa jossain määrin. Ne kysymykset joita mediassa esitetään politiikoille vaikuttavat siihen, mitä keskustelua käydään. Jos kysymykset jatkuvasti käsittelevät maahanmuuttoa, me teemme näistä maahanmuuttovaalit. Jos laajennamme kysymyspatteristoa, niin voimme käydä laajemmassa mittakaavassa vaaleja.”
Ei siis saisi puhua seksuaalirikoksista, koska suomalaisetkin joukkoraiskaavat pikkulapsia? Sorry vaan, mutta eivät raiskaa. Ylen &#8221;jälkiviisaiden&#8221; ilmeinen haluttomuus käsitellä uskomattoman tärkeää rikossarjaa kumpuaa heidän omasta halustaan ohjailla vaalitulosta. He sanovat sen aivan itse &#8211; aivan kuten A-Talkin Seuri, maahanmuuttajataustainen Abdulkarim yrittää suitsia median puheenvuoroja maahanmuuttajien tekemisistä rikoksista. Sen lisäksi, että asia lienee hänelle itselleen kiusallinen, olisi tarkoitus ohjailla vaalitulosta. Valtava hinku vaalien ohjailuun kirkuu rivien välistä &#8211; ei saisi puhua niin paljon maahanmuutosta, ettei vaaleissa äänestettäisi maahanmuuttoperusteella. Pitäisi puhua ilmastonmuutoksesta, jotta äänestettäisiin ilmastonmuutosperusteella. Ymmärretäänkö Ylessä, miltä toimintanne näyttää?
Yle pitää luotettavuutta ylimpänä arvonaan, ja tekee kerran päivässä jutun venäläisten vaalivaikuttamisesta. Kukahan se vaalivaikuttaja oikein olikaan?
***
Perjantaina 18. tammikuuta Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10602010">kertoi</a>, että Oulun poliisin aiempaa aktiivisempi tiedottaminen seksuaalirikoksista on aiheuttanut jotain hyvää, mutta myös pahaa: ”Monen mielikuvissa Oulusta on tullut pahuuden pesä, jossa turvapaikanhakijat raiskaavat lapsia minkä ehtivät. Poliisin tiedottaminen on lietsonut pelkoa, kauhua ja vihaa myös muualla kuin Oulussa.”
”Ylen saamien tietojen mukaan Oulun poliisissa on alettu miettiä, menikö tiedottaminen liian pitkälle.”
Happonen kertoo, että ulkopuoliset kokevat Oulun poliisin tiedottamisen muuttuneen avoimemmaksi ja antaa ymmärtää, että muutokseen suhtaudutaan kielteisesti: ”Myös Eduskunnan käytävillä on tällä viikolla arveltu linjan muuttuneen. Oulun poliisin tiedottamista on ihmetelty muissa poliisilaitoksissa ja syyttäjänvirastoissa.”
Iltasanomien Niko Ranta on <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005970917.html">päinvastaista mieltä</a>: ”Kovasta paineesta huolimatta poliisi on onnistunut tiedottamisessa erinomaisesti. Ja se on vastaisuuden varalle äärettömän tärkeää.”
Oikeustoimittaja Päivi Happonen on nyt siis sitä mieltä, että kansalaisia syvästi järkyttäneessä tilanteessa poliisi ei saisi tiedottaa parhaaksi katsomallaan tavalla? Anteeksi nyt. Oikeustoimittajat &#8211; jollainen Päivi Happonenkin on &#8211; saavat kärjäjäoikeuksista juttulistoja jatkuvasti. Ei ole mahdolista, etteikö joka ikisen Suomessa toimivat oikeustoimittajan silmien alta olisi kulkenut suuri määrä juttulistoja, jotka täysin tyhjentävästi todistavat sen puolesta, että monet maahanmuuttajat syyllistyvät törkeisiin rikoksiin. Yliedustus on massiivinen. Jos Päivi Happonen ei itse katso aiheelliseksi kertoa rikossarjasta, jonka luulisi kuuluvan hänen ammattitaitonsa kaikkein kovimpaan ytimeen, on aika paksua kuulla hänen vaativan, ettei poliisikaan saisi asiasta kertoa.
***
Tiistaina 15. tammikuuta Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005966189.html">haastatteli</a> media- ja sukupuolentutkija Anu Koivusta ja tutkijatohtori Johanna Vuorelmaa, aiheena miten media on suoriutunut seksuaalirikosvyyhdistä.
Anu Koivunen: ”&#8230; kun asiaan liittyy ulkomaalaisia, keskustelu muuttuu kuin taikaiskusta.”
Anu Koivunen: ”Koen itse, samoin kuin monet tuttavani, syvää voimattomuutta siitä, että seksuaalirikollisuus nousee poliittiselle agendalle vain silloin, kun halutaan voittaa poliittisia pisteitä maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa.”
Johanna Vuorelma: ”Monissa tiedotusvälineissä on nyt sanottu, että on tulossa maahanmuuttovaalit eikä ilmastovaalit. Mutta mikään ei automaattisesti nouse vaaliteemaksi, vaan se nostetaan sinne. Media käyttää tässä merkittävää agendavaltaa.”
Anu Koivunen: ”Ihmettelen mediassa syntynyttä kolumnigenreä, jonka mukaan tulevat vaalit eivät ole ilmastovaalit vaan maahanmuuttovaalit. Mitä se oikein tarkoittaa, jos uutistoimitukset tekevät tällaisen arvion? Nämä arviot esitetään ikään kuin väitteinä maailmasta, vaikka media tietysti itse päättää, millaisia kysymyksiä vaalijulkisuudessa käsitellään. Ovatko arviot siis viestejä siitä, mitä media aikoo tehdä?”
Helsingin Sanomat teki perjantaina 18. tammikuuta <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005970409.html">jatkojutun</a>, jossa päätoimittajat vastasivat tutkijoiden arvosteluun varovaisesti ja lehtiensä toimintaa puolustaen.
Mikä tässä on ongelmana? No se, että sekä Vuorelma että Koivunen ovat Ylen ja HS:n jatkuvasti käyttämiä, neutraaleina esittelemiä tutkijoita. Mutta he eivät ole neutraaleja, vaan vahvasti politisoituneita henkilöitä. On täysin absurdia, että media yrittää pestä omia kasvojaan tukeutumalla sellaisten henkilöiden lausuntoihin, jotka ovat erittäin vahvasti kallellaan tiettyyn aatesuuntaan.

Lue myös taloustoimittaja <a href="https://stage.sudev.fi/juhani-huopainen-kertoo-mita-median-kaynnistama-imperiumin-vastaisku-tarkoittaa/">Juhani Huopaisen kolumni</a> siitä, mitä Imperiumin vastaisku tarkoittaa &gt;

Imperiumin vastaisku – kuinka valtamedia yrittää poisselittää seksuaalirikosilmiötä

KOMMENTTI| Kaliforniassa asuva 65-vuotias Ernest Foss selvisi kahdesta syövästä, mutta menetti niiden jäljiltä liikuntakykynsä. Foss jää Kaliforniassa riehuvan massiivisen metsäpalon uhriksi. Asiasta kertovat <a href="https://news.sky.com/story/first-victims-of-california-wildfires-named-as-number-of-dead-rises-to-50-11553680">Sky News</a> ja <a href="https://www.insideedition.com/two-time-cancer-survivor-killed-california-wildfires-48407">Inside Edition</a>.

Sacramenton pohjoispuolella riehuva valtava Camp Fireksi kutsuttu metsäpalo on vaatinut jo 74 uhria. Yli tuhat ihmistä on kateissa. Saman päivänä syttynyt Woolsey Fire surmaa kolme ihmistä ja polttanut valtavan alueen tuhkaksi. Viiden Helsingin kokoinen alue palaa.
Liekkeihin jäävät ihmisten lisäksi kotieläimet. Osa pääsee pätsiltä turvaan, osa ei. Kuvat kasvonsa tai tassunsa polttaneista <a href="https://www.facebook.com/pg/UCDavisVetMed/photos/?tab=album&amp;album_id=10156837838369031">kissoista</a> ja <a href="https://www.facebook.com/pg/SFSPCA/photos/?tab=album&amp;album_id=10156984238476907">koirista</a> ovat sydäntäsärkeviä.
Palo yritetään saada hallintaan.
Trump <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1061168803218948096">kommentoi</a>, syyttäen ongelmasta metsien huonoa hoitoa.
Sikäläisen median liberaali puoli tarttuu Trumpin käyttämän ”rake”-sanan yhteen merkitykseen ja aloittaa vitsikampanjan. Suomi ja presidentti Sauli Niinistö vedetään mukaan. Suvaitsevainen nokkelisto vitsailee sydämensä kyllyydestä, sillä onhan se nyt hassua, että Trump on noin pässi. Nythän se tuli todistettua, eikö?
Luotettavana mediana itseään markkinoiva Yleisradio ei malta olla liittymättä ivaajiin. Se koostaa sunnuntain pääuutisekseen verkkoon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10513802">jutun</a> otsikolla: ”Trumpin lausahdus metsän haravoinnista sytytti Twitterin liekkeihin, #RakeNews vetää vitsailijoita puoleensa”.
Sanan ”liekkeihin” käyttö on tuskin vahinko. 4000 sharettaa.
Yle liittää vitsijuttuunsa myös tuntemattoman Twitter-käyttäjän tekemän <a href="https://twitter.com/ajhtweeting/status/1063972028531654656">kuvamanipulaation</a> Sauli Niinistöstä ja Donald Trumpista. Sepitteellisen materiaalin käyttö on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5256120">yleisradioyhtiölle</a> erikoinen ratkaisu. Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10499626">syytti äsken</a> Valkoista taloa peukaloidun videon levittämisestä, <a href="https://stage.sudev.fi/wired-slate-motherboard-ja-buzzfeed-acosta-videon-peukaloinnista-ei-varmaa-nayttoa-erot-voivat-johtua-videotiedostojen-formaattikaannoksista/">ilmeisesti</a> perusteetta.
Kuluu muutama hetki.
Joukko suomalaisia asiantuntijoita astuu mediassa esiin, ja toteaa Trumpin ajatuksen ja termin olleen aivan oikea. Uusi Suomi on ensimmäisten joukossa <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/264972-suomalaisten-trumpille-ja-haravoinnille-naureskelu-sai-nolon-lopun-supervallan">korjaamassa vääriä käsityksiä</a>: ”Suomalaisten naureskelu Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille perustuu hyvin ilmeiseen käännöserheeseen ja virheelliseen tulkintaan hänen puheistaan.”
Uuden Suomen jutun nähtyään Yle alkaa vetää <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10515258">häntää koipiensa väliin</a>.
Ikävä maku jää suuhun.
Poliittinen lokakampanja
RakeNews-juttu ei ole totuudenmukaista eikä monipuolista tiedonvälitystä, ja se sekoittaa tosiasioita sepiteelliseen aineistoon vielä pahemmin kuin täyskahjo Yle-uutinen <a href="http://www.jsn.fi/paatokset/6650-yle-17/?year=2017">koulutetuista taisteluhirvistä</a>.
Rakenews rikkoo räikeästi suurta osaa Ylen omista eettisistä ohjeista. Se lokaa tasavallan presidenttiä sekä Yhdysvaltojen presidenttiä. Mikä viheliäisintä, RakeNews tekee vitsin tulipalosta, jolla on yhtä paljon uhreja kuin Breivikillä. Vitsi on tehty poliittisten syiden vuoksi.
Ylellä, joka välittää luotettavaa ja harkittua tietoa, voi olla Suomelle arvoa.
Ylellä, joka levittää tahallista valhetta vaikuttaakseen ihmisten tunnetiloihin, ei ole Suomelle arvoa.
Lopuksi
Mistä Kalifornian metsäpalot johtuivat? Vaikeaa sanoa. Jenkkien <a href="http://www.journalism.org/2014/10/21/political-polarization-media-habits/pj_14-10-21_mediapolarization-08/">liberaalileirin</a> lehdillä (mm. New York Times, Buzzfeed, Huffington Post, Washington Post, Slate, CNN) on niin kova kiire vyöryttää asia lempivihollistensa syyksi, että älyllinen analyysi jää tekemättä. Lehdet suoltavat nopeassa tahdissa valtavan määrän kirjoituksia, joiden pointtina on osoittaa, että Trump on idiootti, ja että tulipalot johtuvat ilmastonmuutoksesta.
Ja niin jää julkisuudessa käymättä rauhallinen, tasapuolinen arviointi siitä, onko Kalifornian liberaali hyvis-osavaltio todellakin jättänyt metsänsä hoitamatta, edistäen tällä tavoin suuronnettomuutta.

Onko asiallista nauraa kuoliaaksi palaneiden kustannuksella, Yle?

Suomen Uutiset on kahdessa aikaisemmassa uutisessaan huomauttanut Yleä siitä, että Stop Deportations -aktivistin käyttö puolueettomana kommentoijana on ongelmallista, ellei tämän taustaa mainita. Nyt huomautamme asiasta kolmannen kerran. 

Elokuu 27, 2017: Ylen uutiset esittelee Erna Bodströmin Helsingin yliopiston tutkijana. Hän <a href="https://stage.sudev.fi/yleisradio-kayttaa-jatkuvasti-puolueellisia-asiantuntijoita-uutislahetyksissaan-eika-mainitse-naiden-taustoja/">kommentoi</a>: &#8221;..rajojen sulkeminen ei ole vaihtoehto. ”
Elokuu 3, 2018: Ylen A-studio <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kutsui-oikeus-elaa-aktivistin-lahetykseensa-kommentoimaan-palautuslentoasiaa-esitteli-taman-neutraalina-tutkijana/">roudaa</a> väitöskirjatutkijana tituleeratun Bodströmin kommentoimaan vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen toimintaa palautuslennolla. Ohjelma ei varsinaisesti hätkähdytä kriittisyydellään, eikä missään kohtaa vaivauduta kertomaan, että Bodström on ’Right to live’ ja ’Stop Deportations’ -liikkeiden aktivisti.
Syyskuun 27.9.2018. Tänään. Yle uutiset roudaa kolme tutkijaa vetämään kölin alta puolueiden maahanmuuttokantoja ja -kommentteja. Heidän joukossaan on .. yllätys yllätys .. Erna Bodström. Vieläkin yllättävämpää on, että häntä tituleerataan väitöskirjatutkijaksi.
Yle. Ihan oikeasti nyt. Käyttäkää Bodströmiä kommentoijana niin paljon kuin lystäätte, mutta älkää nyt herran jestas tarjoilko meille aktivistia neutraalina tutkijana. Kiitos.

Yle hoi! Olisi TOSI hienoa, jos kertoisitte, että maahanmuuttoasioita uutisissanne kommentoiva tutkija on Stop Deportations -aktivisti

KOMMENTTI | Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tyrmää uutuuskirjan väitteet siitä, että hän olisi painostanut Fortumia Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Niinistön blogikirjoitus sisältää huomionarvoisen kohdan. 

Niinistö <a href="http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?contentid=377477&amp;culture=fi-FI">kirjoittaa</a> (korostukset toimituksen):
Katson kuitenkin aiheelliseksi oikaista Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta julkisuuteen laajasti levinnyttä kahta väitettä. 
..
Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta on lisäksi väitetty, että olisin painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen. 
Asia on puitu perusteellisesti jo tuoreeltaan vuonna 2015, jolloin hallitusta moitittiin samasta kuin minua nyt. Elokuussa 2015 silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn vastasi Vasemmistoliiton kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen seuraavasti: ”Hallitus ei ole painostanut Fortum Oyj:tä lähtemään mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Valtioneuvoston jäsenet ja Fortum Oyj:n johto ovat käyneet tästä ajankohtaisesta hankkeesta informoivaa keskustelua.”
Niinistö päättää bloginsa: &#8221;Sanottakoon selvästi: en ole painostanut mitään tahoa tai henkilöä Fortumin Fennovoima-päätökseen liittyen.&#8221;
<h4>Miksi viittaus Into Kustannukseen?</h4>
Miksi Niinistö nosti kustantajan esille kahdesti?
Ehkä siksi, koska Into Kustannus on tunnettu umpivasemmistolaisesta tuotannostaan. Kustantamo pukkaa tasaisella tahdilla ulos kirjallisuutta, jossa vihervasemmistolainen maailmankuva on ainoa oikea, ja kaikki muut vaihdoehdot esitetään vähemmän mairittelevassa sävyssä.
Into Kustannus<a href="https://intokustannus.fi/into/"> perustettiin</a> 2007 Voima-lehden viereen. Se on Voima-lehteä kustantavan Voima Kustannus Oy:n tytäryhtiö.
Molempien yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana toimii Hannu Paloviita. Into Kustannuksen toimitusjohtajana toimii Jaana Airaksinen, joka on Voima-lehden entinen päätoimittaja ja nykyinen hallituksen jäsen. Yhtiöiden hallinnossa [<a href="https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/into-kustannus-oy/21223326/paattajat">1</a>, <a href="https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/voima-kustannus-oy/15691158/paattajat">2</a>] toimivat niin ikään Voima-lehden ex-päätoimittaja Tuomas Rantanen sekä Heikki Hiilamo, joka kuuluu myös Innon omistajiin. Hallinnoissa on paljon muitakin päällekkäisyyksiä.
Into Kustannuksen ylin johto ei juuri poikkea Voima-lehden vastaavasta.
Lienee turvallista olettaa, että vasemmistotaustaisten kansalaisaktivistien yhtä aikaa perustamien lehti- ja kirjakustantamojen yhteiskunnallinen tarkoitus ei sanottavasti poikkea toisistaan. Entä niiden lopputuotteiden välittämä totuusarvo?
Jos Voima-lehti kirjoittaisi jutun kokoomustaustaisesta presidentistä, jokainen järjissään oleva lukija tulkitsi tekstin poliittisesti motivoiduksi.
Jokainen voi tykönänsä pohtia, muuttuuko vasemmistolainen teksti yhtään sen luotettavammaksi, jos se tulostetaan lehden sivujen sijaan kirjan kansien väliin.

Sauli Niinistö tyrmää kirjaväitteet – vihjaako umpivasemmistolaisen Into Kustannuksen asenteellisuudesta?

Keskiviikon A-studiossa <a href="https://areena.yle.fi/1-4247259">käsiteltiin</a> vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen toimintaa palautuslennolla. Ohjelman asiantuntijavalinnat ovat ihmetyttäneet verkkokeskustelijoita. On kysytty, miksi poliittisesti herkkää aihetta kommentoimaan otettiin kaksi niin samanmielistä henkilöä. Vielä enemmän on kummeksuttanut se, miksi Yle jätti tyystin mainitsematta toisen keskustelijan aktivistitaustan ja esitteli hänet neutraalina tutkijana.

Verkkojulkaisu Päivän Byrokraatti kiteyttää mielipidevaikuttamista koskevassa <a href="http://paivanbyrokraatti.com/2018/08/02/media_valtion_kontrollissa/">kirjoituksessaan</a> A-studion keskustelun ongelmallisuuden:
&#8211; Hyvä esimerkki tuli taas eilen illalla, kun A-Studiossa käsiteltiin lentokoneen lähtöä estämään pyrkineen vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen tapausta ja palautusjärjestelmää. Studioon ei kutsuttu ketään laillisuusaatteen puolestapuhujaa, joka olisi kertonut, että koko turvapaikkajärjestelmä romahtaa, jos suojelua ei rajata sen tarpeessa oleviin, ja jos kielteisiä päätöksiä ei voida panna täytäntöön.
&#8211; Sen sijaan kameroiden eteen tuotiin kaksi samanmielistä: tutkijaksi tituleerattu Erna Bodström, joka tunnetaan kuitenkin ensisijaisesti ’Right to live’ ja ’Stop Deportations’ -liikkeiden aktivistina, ja sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, joka taas tunnetaan kirkon sisällä toimivan liberaalin Tulkaa kaikki -liikkeen aktiivina.
Aktivismissa ei tietenkään sinänsä mitään pahaa, mutta on kohtuutonta, että aatteellisesti erittäin voimakkaasti sitoutuneelle Bodströmille ei ole ohjelmassa opponenttia. Sitä, että hänen aktivismitaustastaan vaietaan tyystin ja esitellään hänet tutkijana, voidaan pitää suoranaisena katsojien harhauttamisena.
Bodström vaati kesäkuussa 2017 hallituksen eroa mielenosoituspuheessaan. Hän edusti tilaisuudessa Right to live –yhteisöä. Samassa tilaisuudessa <a href="https://www.kommunistienliitto.com/">esiintyivät</a> myös muun muassa Stop Deportations, A-ryhmä, Refugees Welcome Finland- kansalaisverkosto jne. Bodströmin osuus alla.
<iframe loading="lazy" title="Hallituksen on erottava (Erna Bodström, Right to Live)" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/nk9xHtIo9K8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Onko kohtuullista esittää näin palavasydäminen aktivisti nautraalina tutkijana? Nähtävästi Ylen mukaan on.
Suomen Uutiset on aiemminkin kysynyt, miksi Yleisradio käyttää jatkuvasti puolueellisia asiantuntijoita uutislähetyksissään eikä mainitse näiden taustoja? Lue aiheesta lisää <a href="https://stage.sudev.fi/yleisradio-kayttaa-jatkuvasti-puolueellisia-asiantuntijoita-uutislahetyksissaan-eika-mainitse-naiden-taustoja/">täältä</a>.

Miksi Yle kutsui Oikeus elää -aktivistin lähetykseensä kommentoimaan palautuslentoasiaa ja esitteli tämän neutraalina tutkijana?

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) oudoksuu median kyvyttömyyttä käsitellä vihreitä ja perussuomalaisia tasapuolisesti.

Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) <a href="https://stage.sudev.fi/hakkarainen-kansanedustajien-kulukorvauspelleily-lopetettava-tulkoon-samalle-viivalle-duunareiden/">vuokrahuoneistoasiaa</a> koskevassa jupakassa on jälleen kerran saatu hämmästellä median toimintaa. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201807292201103064_pi.shtml">hehkutti</a> maanantain lehdessään vihreiden kansanedustajan Olli-Poika Parviaisen asumisjärjestelyä ylisanoilla &#8221;hyvä onni&#8221;, &#8221;satumainen tuuri&#8221;, &#8221;tehnyt sen, mistä suurin osa meistä voi vain haaveilla&#8221;.
Onni tulee tunnetusti yksille ja kesä kaikille, mutta on epäselvää, kuinka satumaisen onnekkaana veronmaksajat mahtavat pitää Parviaisen järjestelyä, jossa tämä kuittaa verottomana käteen kymppitonnin.
Hakkarainen saikin sitten vähän nurjemman kohtelun. Jussi Halla-aho kommentoi asiaa Facebookissa.
&#8211; Kun vihreiden kansanedustaja asuu puoli-ilmaiseksi äitinsä omistamassa asunnossa ja panee suurimman osan kakkosasunnon perusteella maksettavasta kulukorvauksesta taskuunsa, kyseessä on Iltalehden mukaan &#8221;satumainen tuuri&#8221;, ei kikkailu, Halla-aho toteaa.
Halla-aho huomauttaa myös, että Teuvo Hakkaraisen vuokrahuoneistoasiaan liittyvässä sopimuksessa ei puhuta saunan vuokraamisesta vaan kellarihuoneistosta.
&#8211; Aika härski tempaus oli tämänpäiväinen Hakkarais-kohu. Jos vuokrasopimuksessa lukee &#8221;Kellarihuoneisto 1 h + tupakeittiö + sauna + varastotilaa&#8221;, kyllä se minun mielestäni kuulostaa asunnolta eikä saunalta. Mikäli kyseessä on sauna, jota ei saa käyttää asumiseen, vuokranantajan ei varmaan pitäisi käyttää sopimuksessa tällaista määritelmää.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1841262962660556
Hakkarainen on vuokrannut huoneiston liikenneturvallisuuskeskuksen johtajalta, kokoomustaustaiselta Dennis Pastersteiniltä.
Hakkarainen kommentoi itse jupakkaa eilen.
&#8211; Nykyinen systeemi antaa mahdollisuuden monenlaiseen väärinkäsitykseen. Jotain on pielessä, jos edes tunnetulta poliisimieheltä ei voi vuokrata kämppää ilman, että joudutaan tekemään jälkipyykkiä, hän totesi <a href="https://stage.sudev.fi/hakkarainen-kansanedustajien-kulukorvauspelleily-lopetettava-tulkoon-samalle-viivalle-duunareiden/">tiedotteessa</a>.
Viitasaarelella vakituisesti asuva Hakkarainen esitti samalla, että asumisjärjestelyjä koskevista könttäkorvauksista tulisi luopua.
&#8211; Suomalaisia vaaditaan pitämään ajopäiväkirjaa. Otetaan sama käytäntö kansanedustajille. Samalla tavalla pitää toimia kakkosasunnon kustannusten kanssa, könttäsummajärjestely on väärin. Määrätään vuokralle yläraja, ja korvataan vuokrakulut kuitteja vastaan, toteutuneiden kulujen mukaan, Hakkarainen esitti.

Halla-aho: Kun vihreiden kansanedustaja asuu puoli-ilmaiseksi ja panee suurimman osan kulukorvauksesta taskuunsa, kyseessä on ”satumainen tuuri”, ei kikkailu

Media bias

Luottamus mediaan USA:ssa historiallisen alhaalla, Newsweek ottaa käyttöön uudenlaisen palautemekanismin, ”reiluusmittarin” – sopisiko Ylellekin?

Hallituksen tietotoimistosta, päivää! Yle roudasi SDP-professorin selittelemään liikkumisrajoitusfarssia – joka tietenkin löysi vikaa kaikkialta paitsi Sanna Marinin hallituksesta

Halla-aho: Kun Trump ensin vähätteli pandemiaa, se oli osoitus hänen ”epäpätevyydestään ja tyhmyydestään” – kun Marin teki samaa, se oli ”hyvää ja rauhoittelevaa johtamista”

Imperiumin vastaisku – kuinka valtamedia yrittää poisselittää seksuaalirikosilmiötä

Onko asiallista nauraa kuoliaaksi palaneiden kustannuksella, Yle?

Yle hoi! Olisi TOSI hienoa, jos kertoisitte, että maahanmuuttoasioita uutisissanne kommentoiva tutkija on Stop Deportations -aktivisti

Sauli Niinistö tyrmää kirjaväitteet – vihjaako umpivasemmistolaisen Into Kustannuksen asenteellisuudesta?

Miksi Yle kutsui Oikeus elää -aktivistin lähetykseensä kommentoimaan palautuslentoasiaa ja esitteli tämän neutraalina tutkijana?

Halla-aho: Kun vihreiden kansanedustaja asuu puoli-ilmaiseksi ja panee suurimman osan kulukorvauksesta taskuunsa, kyseessä on ”satumainen tuuri”, ei kikkailu

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025