Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

menokehykset

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistuksista eivät miellytä ay-liikettä. Ammattiyhdistysväki on tällä viikolla ilmoittanut käynnistävänsä mielenilmaisuja ja työtaistelutoimia ympäri Suomea. Ay-johtajien retoriikka on entiseen tapaan sangen värikästä, mutta ei useinkaan tosiasioihin perustuvaa. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisi myös syytä tuoda vahvemmin esille. 


Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra pitää etenkin työntekijöiden suurimman etujärjestön SAK:n väitteitä <a href="https://areena.yle.fi/1-3239260">vahvasti vääristeltyinä</a>.
&#8211; Liittojen viime viikkoina jäsenistölleen lähettämissä kutsukirjeissä työtaistelutoimiin on esitetty vääristävää näkemystä hallitusohjelman kirjauksista. Kuitenkaan hallituksen toimet eivät ole juurikaan radikaaleja. Useimmissa Suomen verrokkimaissa samat työmarkkinauudistukset on toteutettu osin jo 1990-luvulla. Sama pätee sosiaaliturvaan. Haluamme liikkua tältäkin osin kohti Pohjoismaista suuntaa, samoin kuin vaikkapa maahanmuuttopolitiikan osalta.
Hallitus pyrkii rajoittamaan niin sanottuja tukilakkoja. Purra korostaa, että toimilla puututaan poliittiseen lakkoiluun.
&#8211; Siis puututaan siihen, että lakkoilulla vain ylipäätään vastustetaan hallitusta, eikä lakko liity työmarkkinaosapuolten kiistoihin, Purra tarkentaa.
Liitoilla vahva kytkös vasemmistoon
Ay-liikkeen retoriikassa tyypillisesti jätetään kertomatta se, että jo nyt hallitus kuulee laajasti ammattiliittoja useissa pöydissä ja neuvotteluissa.
&#8211; Työmarkkinaosapuolet osallistuvat neuvotteluihin. Heidän asemansa on turvattu useissa kolmikantaisissa työryhmissä, ja neuvotteluita käydään, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että historiallisesti ay-liike on ollut hyödyllinen toimija yhteiskunnan rakentamisessa ja että ammattiliitoilla on edelleen oma tehtävänsä myös nykyisen hallituksen johtamassa Suomessa.
Purra kuitenkin katsoo, että nykypäivänä ay-liike on siirtynyt pitkälti poliittisen opposition linjalle, eli vastustamisen tielle. Purran mukaan liittojen yhteydet poliittiseen vasemmistoon olisikin syytä tuoda vahvemmin esille.
&#8211; Jos katsotaan esimerkiksi liittojen johtohenkilöitä, jotka pääosin edustavat sosialidemokraatteja ja vasemmistoa, samalla on hyvä tuoda esille selkeitä poliittisia &#8211; ja miksei myös taloudellisia kytköksiä.
Työnantajalla ja työntekijällä yhteinen etu
Uusi hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työnteosta entistä kannattavampaa. Teennäinen vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten välillä ei ole Purran mukaan enää tätä päivää.
&#8211; Hallitusohjelman puitteissa teemme politiikkaa, joka paitsi vahvistaa työllisyyttä, se myös mahdollistaa yrityksille investoinnit ja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Näen että tämä on nimenomaan suomalaisen työntekijän etu.
&#8211; Näin 2020-luvulla pienyrittäjän ja työntekijän intressit eivät heijastele sitä vahvasti polarisoitua käsitystä, jota erityisesti ay-liike edistää. Monissa tapauksissa yrittäjän ja työnantajan edut ovat samansuuntaisia. Myös julkisen talouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen ilman muuta myös tukee työntekijää – ja samalla pienituloista ihmistä.
Velkaantumista ei taiteta yhdessä kaudessa
Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Lisäksi ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkoihin menee yli kolme miljardia euroa.
Uusi hallitus selvästi vähentää valtion menoja. Purra kuitenkin muistuttaa, että velkaantumista ei käännetä laskevaan suuntaan yhden hallituskauden aikana.
&#8211; Olen korostanut jo ennen vaaleja, että tähän tarvitaan kaksi kautta. Suomen järjestelmä ei kestä sitä, että seuraavaksi vastareaktiona valtaan nousisi hallitus, joka ensimmäiseksi rikkoo menokehykset ja huoletta alkaa lisätä valtion menoja.
Valtiontaloudessa on oltava puskuria
Työllisyyden edistämisellä hallitus tavoittelee talouskasvua. Purra kuitenkin korostaa, että pelkän talouskasvun toiveiden varaan ei voi jäädä, vaan rinnalla tarvitaan välttämättä myös menosäästöjä ja rakenneuudistuksia.
Kuten viime vuosina on nähty, maailman tapahtumat voivat yllättää valtapoliitikot. Purra korostaakin, että tulevaisuuteen on jätettävä myös taloudellista pelivaraa.
&#8211; Yksi peruste sille, että taloudesta on huolehdittava paremmin, on se, että mitä tahansa yllättävää voi tapahtua. Meillä on oltava puskureita ja mahdollisuuksia reagoida tuleviin yllätyksiin.
Ylen Ykkösaamua seurasi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka oli tyytyväinen valtiovarainministerin linjauksiin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vaikuttaa siltä, että meillä on pitkästä aikaa ihan oikea Valtiovarainministeri.
&mdash; Vesa Puttonen (@InvestmentTraps) <a href="https://twitter.com/InvestmentTraps/status/1705488460889346320?ref_src=twsrc%5Etfw">September 23, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”

Pääministeri Sanna Marinilta ei vielä tänäänkään kuultu vastauksia SDP:n julkisen talouden leikkauskohteista. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajatentissä Marin sen sijaan väläytti uusia veroja ja pyrki tukahduttamaan oppositiopuolueiden johtajat puheryöpytyksellä johon oli lähes mahdotonta tarttua.

Talous on odotetusti nousemassa kevään eduskuntavaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Tänään talouskeskustelua pohjusti osaltaan valtiovarainministeriön virkamiesten arvio, jonka mukaan valtionvelan korkomenot ovat tänä vuonna nousemassa edellisestä arviosta lähes miljardilla eurolla.
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen viime vuosien budjetit ovat olleet useita miljardeja alijäämäisiä &#8211; ja alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät jo aiemmassa <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164480">raportissaan</a>, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, joihin sisältyisi sekä leikkauksia että veronkorotuksia.
Marin välttelee konkretiaa
Pääministeri Marinilta ei toistaiseksi ole saatu vastauksia talouden sopeutustoimista tai leikkauskohteista. Tilaisuus kertoa leikkauksista tarjoutui jälleen tänään Ilta-Sanomien järjestämässä kuuden suurimman puolueen puheenjohtajatentissä, jossa Marinilta kysyttiin, miten hän vähentäisi Suomen velkaantumista ja mitkä olisivat realistiset leikkaustoimenpiteet julkisista menoista.
Leikkauskohteiden sijaan Marin alkoi puhua pyöreämmin talouden tasapainottamistoimista, joita SDP olisi hänen mukaansa lähiaikoina julkistamassa.
&#8211; Me haluamme nostaa työllisyysasteen 80 prosenttiin. Me myös haluamme vahvistaa (talouden) kasvua kahden prosentin kasvutavoitteella. Keinovalikoimassa ovat myöskin tulo- ja menosopeutus, Marin sanoi.
Seuraavaksi Marin alkoi puhua verotuksen kiristämisestä.
&#8211; Esimerkiksi tilkitsemällä verotuksen porsaanreikiä meillä on mahdollisuus kerätä valtion kassaan paljonkin rahaa. Peruspilareista, kuten koulutuksesta ja sotesta, emme ole valmiita sopeutuksiin.
Tutut selitykset ylivelkaantumiselle
Marinin mielestä valtion talous siis saadaan tasapainoon hakemalla kasvua ja vahvistamalla työllisyyttä. Marin myös puolusteli velkaantumista tutuilla selityksillä, kuten koronalla, Venäjän aloittamalla sodalla ja energiakriisillä.
Oppositiolle Marinin selitykset eivät kelvanneet. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo huomautti Marinia muun muassa valtionvelan korkojen huimasta noususta ja tekemättä jääneistä työllisyystoimista.
&#8211; Jos teillä on halu tasapainottaa taloutta, niin te olette hallituksessa ja sinä olet pääministeri. Sopeuttakaa siis taloutta jo nyt, älkää jättäkö seuraavalle hallitukselle, Orpo evästi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moitti Marinin hallitusta koronaan ja muihin kriiseihin täysin liittymättömistä menojen kasvattamisesta velaksi.
&#8211; Hallitusta on kehuttu siitä, että se on toteuttanut kaikki hallitusohjelman vaatimukset. Ongelma on juuri tässä: koko hallituskausi on eletty poikkeusoloissa, mutta viisikko ei ole kyennyt joustamaan yhdestäkään omasta tavoitteestaan. Miljardeja on laitettu juuri sinne, minne viisi puoluetta halusivat. On ollut lehmänkauppoja ja jatkuvaa velkaantumista paljon yli sen, mitä koronatoimien ja sodan vuoksi olisi tarvittu, Purra sanoi.
Hän myös moitti Marinia toiveikkaasta talouskasvupuheesta.
&#8211; Se ei tarkoita yhtään mitään. Suomessa ei ole ollut talouskasvua enää aikoihin. Päinvastoin Suomessa on näivetytty. Sopeutukset, joista puhutte, ilmeisesti tarkoittavat vain lisää veroja. Pääministeriltä pitäisi kyetä vaatiman hieman täsmällisempiä vastauksia, Purra ojensi tentin juontanutta Ilta-Sanomien Timo Haapalaa.
Oppositio ottaisi hallitusta vähemmän velkaa
Pääministeri Marinin kasetti alkoi tentissä hajoilemaan opposition tylyn rehellisistä talouspoliittisista huomioista. Vastaukseksi Marinilta saatiin poukkoilevaa poliittista puhetta, joka liikkui osin hänelle esitettyjen talouspoliittisten moitteiden rajapinnoilla, mutta oli osaksi lähes tajunnanvirtaa.
&#8211; Opposition retoriikka on mielenkiintoista, kun me katsomme tällä kaudella tehtyjä päätöksiä, esimerkiksi velkaantumista, mikä on totta, siksi että olemme eläneet historiallisia kriisejä. Jos me katsotaan oppositiopuolueiden vaihtoehtoja, niin isossa mittakaavassa velkaantumisen aste on sama.
Purra huomautti Marinille, että väite ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi perussuomalaisten tuoreessa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/Perussuomalaisetn-vaihtoehtobudjetti_-2023_Netti.pdf">vaihtoehtobudjetissa</a> otetaan velkaa 1162 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa.
Marin jatkoi:
&#8211; Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tukeneet kaikkia hallituksen koronatukia ja vaatineet vielä lisää, eli olisivat ottaneet enemmän velkaa. Ukrainan sodan myötä en ole kuullut myöskään poikkipuolisia sanoja puolustusmäärärahojen korotuksesta.
&#8211; Kukaan ei niitä vastustakaan, Purra huomautti.
Puhuu sanomatta mitään
Marinin kasetti ei siis kestänyt huomauttamista siitä, että hurjat alijäämät johtuvat myös menoista, joilla ei ole mitään kytkentää koronaan, Venäjän aloittamaan sotaan eikä energiakriisiin. Esimerkiksi pelkät kehitysapumenot ovat vuositasolla 1,3 miljardia puhumattakaan monista erilaisista kustannuksista, joita ei edes huomioida menokehysten sisällä, kuten valtion takauksia EU-tasolla.
Vastauksissaan Marin ei oikeastaan kiihtyessään kommentoinut sitä, mistä hänelle oli sanottu, eikä ottanut kiinni mistään hänelle esitetystä, vaan hän tykitti sarjassa useita läheltä liippaavia väitteitä, vihjauksia ja argumentteja, joista osa oli enemmän tai vähemmän totta. Hän siis totuttuun tyyliinsä korvasi argumenttien vahvuuden ja laadun argumenttien määrällä.
Marinin hyödyntämä retorinen tyylikeino, jossa hän vyöryttää kuulijan päälle niin paljon kaikkea, ettei toinen voi juuri enää tarttua mihinkään, tunnetaan niin sanottuna Gish gallop -tekniikkana, jossa keskustelija yrittää <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Gish_gallop">tukahduttaa</a> toisen puhetulvalla.

Perussuomalaisten Purra esitti tylyn huomion hallituksen talouspolitiikasta – Marin menetti hermonsa

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöllisesti julkaistavat maaraportit kertoivat viikonlopun alla Suomen talouden näkymistä. IMF korosti <a href="https://www.imf.org/en/News/Articles/2021/11/18/finland-summary-concluding-statement-of-the-2021-article-iv-mission">raportissaan</a> Suomen onnistuneen välttämään pahimman korona-aikana korkeahkon rokotekattavuuden vuoksi. Sen sijaan valtion tulisi hillitä menojaan saadakseen velka-asteensa kuriin.

Rahasto arvelee Suomen talouden kasvavan 3,25 prosenttia tänä vuonna ja 2,75 prosenttia ensi vuonna. Kasvun lähteinä ovat yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvun arvellaan hidastuvan myöhemmin vain 1,25 prosenttiin.
IMF odottaa Suomen velkaisuuden rikkovan 70 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Velan kasvu hidastuu, mutta valtion pysyvät menot ovat kasvaneet pandemian edeltävältä ajalta. Tällaisia menoja on noin prosentti bruttokansantuotteesta
Työllisyystoimet eivät korjaa tasapainoon
Hallituksen laatimilla työllisyystoimilla maamme velkaisuus ei todennäköisesti pysäytä velan kasvua vuosikymmenen puolivälissäkään. Rahasto suosittelee talouspolitiikan tasapainottamista pääosin menoja vähentämällä.
IMF:n mukaan Suomessa verotus on jo verrattain kireää, eikä talouden tasapainoa kannata hakea veroja korottamalla.
Rakenteellinen perusalijäämä on jäämässä koronavuoden 2020 korkealle tasolle &#8211; 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korona luo vieläkin varjoja
Monissa eurooppalaisissa maissa on jouduttu turvautumaan uusiin koronasulkuihin. Esimerkiksi Itävallassa hallitus määräsi lähes täyden sulun kymmeneksi vuorokaudeksi. Maan rokotekattavuus on kuitenkin Suomea alhaisemmalla tasolla.
Suomi voi silti joutua uuden korona-aallon kouriin. Tällöin talouspolitiikkaa voidaan joutua helpottamaan kertaluontoisilla menolisäyksillä.
Kun toipuminen on käynnissä, tulee talouspolitiikkaa kiristää velan kääntämiseksi laskuun. Suomen tulisi myös varautua ikääntymisen myötä tuleviin menoihin.
Osan menokorjauksista voisi tehdä vähentämällä varhaista eläköitymistä.
IMF suosittelee menokehyksiin palaamista vuonna 2023. Hallitus on aikeissa <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-vaalikauden-lopun-linjauksista-ja-vuosien-2022-2025-julkisen-talouden-suunnitelmasta">ylittää menokehyksen</a> 2023 hulppealla puolella miljardilla eurolla. Menokehyksiin palaaminenkaan ei tarkottaisi vielä velan kasvun pysäyttämistä.
Keskusta yrittää uudelleen
Kevään puoliväliriihessä keskusta ja RKP olisivat toivoneet tiukempaa talouskuria vuodelle 2023. Punavihreät puolueet sanelivat kuitenkin ehdot, joihin erityisesti keskustan oli vaikea taipua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti puoliväliriihen tuottamasta pettymyksestä:
&#8211; Onkin vaikea pitää riihessä päätettyä sinänsä pientä kehyksen ylittämistä vielä vuonna 2023 suhdannepoliittisesti mitenkään perusteltuna, <a href="https://www.vesavihriala.fi/2021/04/puolivalin-pettymys/">Vihriälä kirjoitti</a> keväällä.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi hallituskumppaneilleen ukaasin, että sovituista menokehyksen lisäyksistä tulee pitää kiinni. Muutoin keskusta ei jatka hallituksessa.
Ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) on oudoksunut Saarikon ulostuloa. Marinin mukaan kehykset ylitetään aivan ennalta sovitulla tavalla. Saarikon ukaasille ei ollut siten mitään tarvetta. Ellei sellaiseksi lasketa lähestyviä aluevaaleja.

IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on pettynyt hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen, jossa otetaan lisää velkaa lähes 7 miljardia euroa, vaikka eletään nousukautta. Vastuullisempi hallitus olisi Junnilan mielestä laittanut suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.

Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksessa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja 2,9 % ensi vuonna. Aihetta juhlaan ei silti ole, sillä Euroopan komission ennusteessa EU:n keskiarvo oli 4,8 prosenttia. Vertailun vuoksi naapurimaa Ruotsinkin talouden ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia tänä vuonna.
&#8211; Talousarvioesityksessä todetaan, että Sanna Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä? kysyy Vilhelm Junnila.
&#8211; Lisäksi menokehyksiinkin on luvattu palata vasta seuraavan hallituksen aikana 2024, jolloin talouskasvun huippu on jo luultavasti ohi ja lähestytään seuraavaa taantumaa.
Vain työllisyystoimet siirrettiin
Junnilan mielestä vastuullisempi hallitus olisi koronapandemian iskiessä ja verotulojen tippuessa siirtänyt suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.
&#8211; Ainoa mitä siirrettiin olivat kunnolliset työllisyystoimet. Työllisyys on toki noussut, mutta Suomen työllisyystilanne seuraa globaaleja suhdanteita, joten voidaan todeta, että työllisyys on hallituksen toimista huolimatta noussut. Tässäkään ei ole aihetta juhlaan, sillä suhdanteiden laskiessa myös työllisyys laskee ja niitä rakenneuudistuksia pitäisi tehdä nyt eikä vain siirtää vastuuta seuraavien hallitusten niskaan jo järkyttävän velkataakan lisäksi, muistuttaa Junnila.
Kultamunia muniva hanhi
Talousarvion tulopuolessa esitetään, että valtion omistamien osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja 1,4 miljardia euroa, joista jopa miljardi käytetään hallitusohjelman mukaisiin tulevaisuusinvestointeihin. Junnilan mukaan osakkeet pitämällä olisi varmempi osinkotuotto epämääräisiä ”tulevaisuusinvestointeja” parempi. Eräs Marinin hallituksen tulevaisuusinvestointikohteista on kehitysapu.
&#8211; Tulee väkisinkin mieleen Aisoposin eläinsatu ’Kultamunia muniva hanhi’. Tarinassa ahneet omistajat tappoivat lopulta kultamunia munivan hanhen halutessaan rikastua yksittäisiä munia nopeammin.
&#8211; Ironisesti eräs aiemmista kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinnin kohteista oli kehitysapu, ja koska hallitus on myös linjannut, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 0,7 prosentin tavoitteen kehitysapuun bruttokansantuotteesta, niin kyllähän tässä joku nopeasti rikastuu, mutta ei Suomi.
Sote-uudistus käy kalliiksi työssäkäyvälle
Junnila perkaa myös hallituksen suunnittelemaa sote-uudistusta ja hyvinvointialueita. Ylen uutisoinnin mukaan viime viikolla viranomaisten laskelmien perusteella uudistuksen lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen kun sote alkaa eli vuonna 2023.
Suomen Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön laskelmien mukaan tämä tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
&#8211; Sote-uudistuksen piti alun perin laskea kustannuksia, mutta tämäkin hallituksen projekti vain sysää lisämenoja seuraaville hallituksille, jotka johtavat edelleen lisävelanottoon ja/tai veronkorotuksiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti aiemmin, että työn verotusta voitaisiin keventää vuonna 2023, mutta todellisuus taitaa olla toinen, että verot ja maksut vain nousevat, Junnila toteaa.

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Kansanedustaja Mauri Peltokangas piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron koskien valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, joka perussuomalaisten mielestä on tyyppiesimerkki hallituksen ideologisesta tavasta hoitaa valtiontaloutta.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia pk-yrityksille ja sitä kautta suoraan myös valtiontalouteen. Elintärkeän yrityssektorin elvyttämisen sijaan varoja on ohjattu moniin epäolennaisiin ideologisiin kohteisiin.
&#8211; Tulokset tästä ovat nähtävissä lisääntyneinä konkursseina ja työttömyyden kasvussa, toisin kuin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus hyvinvoinnin lisäämisestä talouspoliittisena päämääränä kertoo. Hallitusohjelman kirjaukset näyttävät muiltakin osin olevan varsin venyvä käsite. Korjaavia muutoksia hallitusohjelmaan ei ole tehty, vaikka korona on sekoittanut pakan koko julkiselta taloudeltamme, kertoi kansanedustaja Mauri Peltokangas.
&#8211; Hallitus on päättänyt pitää tiukasti kiinni maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, eikä historiamme korkeimmasta kehitysyhteistyömäärärahasta ole tingitty. Tämä kaikki on tehty oman maan kansalaisten nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin kustannuksella.
Kehykset paukkuvat, eikä menoleikkauksia tehdä
Julkisen talouden suunnitelmassa menokehyksillä asetetaan vaalikauden ajaksi sitova katto valtion menoille. Se asettaa suuntaviivat sille, kuinka paljon ja mihin rahaa käytetään. Nyt Marinin hallitus on ylittämässä nuo menokehykset tulevana kahtena vuotena reilusti, ja velanotto kasvaa entisestään. Vaikka talous on kääntymässä kasvuun ja pandemia väistymässä, on hallitus silti korottamassa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
&#8211; Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Toisin sanoen Marinin hallitus sysää holtittoman rahankäyttönsä ja julkisen talouden pakolliset sopeutustoimenpiteet seuraavalle hallitukselle ja poimii itse rusinat pullasta. Julkista rahaa leväperäisesti jakamalla on ilmeisen hyvä ostaa kannatusta.
&#8211; Kun tilanteet muuttuvat radikaalisti, pitää myös suunnitelmien muuttua. Ei ole häpeä sopeuttaa uudistuksien määrää ja summia. Tärkeintä Suomen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa eivät ole ideologiset hankkeet ja arvoratsastukset vaan suomalaisen työn ja viennin kilpailukyky.
Marinin hallitus tukee enemmän kilpailijamaita
Se, että Marinin hallitus ryntäsi mainehaitan pelossa lahjoittamaan yli neljä miljardia euroa täysin vastikkeetonta rahaa muille EU-maille, ei Suomen kilpailukykyä nosta, päinvastoin. Hyväksymällä EU:n elvytyspaketin Suomi lahjoitti tukensa samoilla sisämarkkinoilla toimiville kilpailijoilleen. Suomen takausvastuut olivat ennen koronaa runsaat 60 miljardia euroa, nyt ne kasvavat entisestään. Eurokriisi ei ole ohi, sillä jo kymmenen vuotta sitten ylivelkaiset maat ovat nyt vieläkin velkaisempia, eivätkä Suomen vastuut sitä ongelmaa poista.
&#8211; Hallitus esiintyy mielellään tietopohjaisen päätöksenteon kannattajana. Silti vaikutusarviot jäävät liian usein joko kokonaan tekemättä, tai ne eivät tue reaalimaailmaa. Esimerkkinä valtionvarainministeriön arvio elpymispaketin vaikutuksista Suomen talouskasvuun ja välillisesti Suomen vientiin.
&#8211; Arvion mukaan vuonna 2025 työllisiä olisi elpymispaketin ansiosta 3 000 enemmän kuin ilman pakettia. Kun paketti nettomaksaa meille yli neljä miljardia euroa, niin voidaan suoraan todeta, että hallituksen puheet näyttävät elävän ihan eri atmosfääreissä kuin realiteetit tosielämässä kertovat, Peltokangas totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta – puheet eri atmosfääreissä kuin tosielämän realiteetit

menokehykset

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa – ”Nimenomaan suomalaisen työntekijän etu”

Perussuomalaisten Purra esitti tylyn huomion hallituksen talouspolitiikasta – Marin menetti hermonsa

IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta – puheet eri atmosfääreissä kuin tosielämän realiteetit

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025