menolisäykset

Keskusta syyttää nykyhallitusta Suomen talouden ongelmista, vaikka oli itse rakentamassa niiden perustaa. Elpymisvelat, nollavaikutteiset työllisyystoimet, sote-miljardit ja EU-sitoumusten laskut jätettiin seuraajille – ja nyt esitetään viatonta. Ennen kuin keskustassa jaetaan vastuullisuusluentoja, kannattaisi katsoa peiliin, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra hyökkäsi eilen keskustan välikysymyslinjaa vastaan ja muistutti, että keskusta itse esitti aiemmin viiden prosenttiyksikön yhteisöveronalennusta, vaikka se nyt vastustaa hallituksen veronkevennystä. Purra syytti keskustaa epäjohdonmukaisesta talouslinjasta ja totesi, ettei oppositio tarjoa yhtään konkreettista keinoa menolisäystensä rahoittamiseen.

Vasemmistoliitto jättäytyy velkajarrun ulkopuolelle ja jakaa oppositiosta käsin lupauksia, joille ei esitetä realistista rahoituspohjaa. On helppo vaatia lisää menoja, kun vastuuta valtiontalouden tasapainosta ei tarvitse kantaa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. - Siinä se nyt nähtiin! Se siitä yhteistyöstä Suomen parhaaksi! Strandman puuskahtaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom menee hiljaiseksi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin ehdotuksista vuosi ennen vaaleja. Bergbom muistuttaa, että vasemmistoliiton esittämät "kivat asiat" maksaisivat maltaita nykyisessä julkisen talouden kriisissä ja vaatisivat toteutuakseen todella kovia veronkorotuksia, minkä vasemmistoliitto toki itsekin ymmärtää: lista vasemmistoliiton esittämistä veronkorotuksista on pitkä kuin nälkävuosi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman varoittaa, että edellisen hallituksen pysyvät menolisäykset kasvattivat velkaa ja alijäämää kriisin varjolla. Strandman kertoo nykyisen hallituksen pyrkivän palauttamaan menokurin ja vakauttamaan velkasuhteen mittavilla sopeutustoimilla.

Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.