Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

meppi

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kulkenut pitkän tien vaatimattomista oloista Brysselin parrasvaloihin. Tynkkysen nousun kansakunnan kaapin päälle mahdollistivat osaltaan laadukas suomalainen koululaitos sekä sosiaaliturva. Hyvinvointiyhteiskunta on kokemusasiantuntijan mukaan säilytettävä myös tuleville sukupolville.

&#8211; Tulen itse tosi köyhästä perheestä, Sebastian Tynkkynen <a href="https://www.mtv.fi/video/50e03287f0be2993369e/politiikan-ajankohtaiskatsaus">aloitti</a> johdantonsa Porin iltapäivässä, politiikan ajankohtaiskatsauksen tiimellyksessä.
&#8211; Taustat ovat todella karut verrattuna moneen muuhun. Mutta on ollut todella laadukkaat peruskoulut ja sosiaaliturvat. Minulle ihan ydinkysymys suomalaisessa politiikassa on se, että saamme säilytetyksi hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville.
”Rikkaat pärjäävät aina”
Tynkkysen mukaan koko hänen poliittinen uransa kansanedustajana tai vajaan kuukauden päästä Euroopan eduskunnassa liittyvät pitkälti siihen, miten yhteiskunta on pitänyt hänestä huolta, ”kun ei oikein ollut varaa”.
&#8211; Rikkaat pärjäävät aina, eivätkä tarvitse yhteiskunnan tukiverkkoja pitämään heistä huolta ”vapaan pudotuksen” sattuessa kohdalle.
”En palkkaa kavereita”
Tynkkynen kertoi myös jo alkaneista toimistaan sekä suunnitelmistaan EU:n isolla kirkolla Brysselissä. Paljon on tekemistä ja ”paljon on viestimistä”. Uusi meppi aikoo olla hyvin aktiivinen &#8211; sekä näkyvä että kuuluva.
&#8211; Olen sanonut julkisuuteen, että en tule palkkaamaan omia kavereitani isolla palkalla.
&#8211; Sama budjetti mikä kaikille annetaan, niin aion käyttää sen viisaasti ja hinta-laatusuhteessa hyvin.

Sebastian Tynkkynen politiikan tarkoituksesta: ”Ydinkysymys suomalaisessa politiikassa on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen tuleville sukupolville”

<div>
EU ryhtyy toimiin median moniarvoisuuden suojelemiseksi sananvapautta uhkaavia vitsauksia vastaan. Kaikenkarvainen painostus seis ja toimitukselliset päätökset kuuluvat sananmukaisesti toimituksille itselleen. Toisaalta vallan vahtikoirilla ei saa olla ketunhäntää kainalossa – edes yleisradiossa.
&nbsp;
</div>

<div>
Euroopan parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230929IPR06111/medianvapaussaados-tiukemmat-saannot-toimittajien-ja-median-suojelemiseksi">hyväksyi</a> tiistaina <a href="https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5504">eurooppalaisen mediavapaussäädöksen</a> (Emfa) äänin 448 puolesta 102 vastaan. Parlamentti haluaa ilmoituksensa mukaan velvoittaa jäsenmaat varmistamaan tiedotusvälineiden moninaisuuden sekä suojelemaan niiden riippumattomuutta valtiolliselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä sekaantumiselta.
</div>
<div>
Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi halutaan estää toimittajiin kohdistuva ulkoinen painostus, kuten pakottaminen paljastamaan lähteensä, salattuun sisältöön murtautuminen heidän laitteillaan tai <a href="https://www.nytimes.com/2023/04/02/us/politics/nso-contract-us-spy.html">vakoiluohjelmien</a> kohdistaminen heitä vastaan.
Turvaverkko medialle
</div>
<div>
Meppien kannan mukaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan sallittaisiin vain tapauskohtaisesti viimeisenä keinona ja riippumattoman oikeusviranomaisen määräyksestä, kun tutkitaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa
</div>
<div>
&#8211; Olen itse elänyt kommunismin vallan alla. Se oli täysin kontrolloimaton mahti, jolle ei voinut panna vastaan. Näin ei saa päästä käymään missään EU:n jäsenmaassa, <a href="https://www.dn.se/varlden/land-efter-land-i-europa-begransar-pressfriheten-nu-agerar-eu/">sanoo</a> EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Vera Jourova Dagens Nyheterissä.
</div>
<div>
&#8211; Joissain Euroopan maissa toimittajien on yhä vaikeampi toimia vallan vahtikoirina yhtäältä suorien poliittisten hyökkäysten ja toisaalta kasvavan itsesensuurin takia. Jotta media voi säilyttää tärkeän roolinsa demokratiassa, meidän on luotava tiedotusvälineitä varten eräänlainen eurooppalainen turvaverkko.
</div>
<div>
Politikointi pois yleisradiosta
</div>
<div>
Julkisesti rahoitetun median eli kansallisten yleisradiolaitosten osalta Emfa edellyttää vastaavaa läpinäkyvyyttä kuin markkinaehtoiselta medialta. Dagens Nyheterin mukaan erityisen korkea riski yleisradioiden kautta tapahtuvalle määrätietoiselle poliittiselle vaikuttamiselle on Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa, Italiassa ja Espanjassa.
</div>
<div>
&#8211; Mikään julkisen palvelun media ei voi olla puolueiden propagandakone, painottaa komissaari Jourova.
</div>
<div>
Parlamentin vahvistettua kantansa neuvottelut lain lopullisesta muodosta voidaan nyt aloittaa neuvoston kanssa. <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/06/21/european-media-freedom-act-council-secures-mandate-for-negotiations/" target="_blank" rel="noopener">Neuvosto hyväksyi kantansa kesäkuussa 2023</a>.
</div>
<div>

</div>

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Yksityiset ihmiset ja kokonaiset kansat ovat kautta historian vaeltaneet maantieteelliseltä alueelta toiselle etsimään parempaa elämää. Eurooppa on tänään väkilukuun suhteutettuna maahanmuuttajien kohde numero yksi. Siirtolaisvirrat ovat jo aikaa olleet niin suuria, että ne tulevat peruuttamattomasti muuttamaan koko Euroopan demografista kuvaa.

Väkilukuun suhteutettuna suurin määrä kansainvälisiä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/siirtolaisuus-2020-kysymys-johon-kaikki-vastaavat-vaarin">siirtolaisia</a> eli yli 82 miljoonaa on Euroopassa (vuoden 2019 lopussa). Määrä vastaa Saksan väkilukua ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi eniten siirtolaisia, 59 miljoonaa, elää Pohjois-Amerikassa.
Saksa ja Ruotsikin ovat olleet Eurooppaan suuntautuneen siirtolaisuuden keskeisiä kohteita 1960-luvulta lähtien. Luultavasti juuri tästä syytä saksalainen <a href="https://demografie-europa.eu/">demografie-europa.eu</a>-sivusto on aloittanut väestön muutoskartoituksen juuri kyseisistä valtioista. Muutokset on sijoitettu aikajanalle, joten kehityksen vauhti on visuaalisesti ja selkeästi havainnoitavissa.
Sivustoa ylläpitävä AfD:n meppi Bernhard Zimniok kertoo käyttämänsä lukujen perustuvan eri maiden viranomaisten antamiin virallisiin tietoihin. Zimniok ei mainitse käyttämäänsä ulkomaalaistaustaisen määritelmää mutta se lienee sama kuin käyttämissään virallisissa lähteissä.
EU:n demografiasivut löytyvät vertailun vuoksi <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/web/interactive-publications/demography-2023">täältä</a>.
20 muutoksen vuotta
Ja huimia väestönvaihdosta kertovat luvut ovatkin. Zimniokin seuranta alkaa Ruotsin osalta vuodesta 2002, jolloin kyseessä oli vielä aika tavalla yksikulttuurinen maa. Koska maahan tulleet siirtolaiset olivat sopeutuneet ja sulautuneet (esimerkiksi suomalaiset) tai sulautumassa kantaväestöön.
Vuonna 2002 koko Keski-Ruotsi oli vielä vailla maahanmuuttajia, mutta etelän suurkaupungit olivat jo hyvää vauhtia muutoksen tiellä. Tukholman liepeillä Botkyrkassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus oli jo 50 prosenttia. Göteborgin ja Malmön asukkaista vähintään viidennes oli alkuaan muualta tulleita.
Lapset ovat tulevaisuus
Vuoden 2011 jälkeen Ruotsin jokaisessa maakunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli vähintään 10 prosenttia. Suuri loikka tapahtui suuren pakolaisaallon vuosina 2015–2016. Gävlestä etelään väestö oli tuolloin vähintään 20 prosenttisesti muita kuin kantaruotsalaisia.
Vuoteen 2020 tultaessa Tukholman Södertäljessä väestä 75 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Botkyrkassa luku oli samaa luokkaa. Vastaava muutos väestöpohjassa oli tapahtunut myös Malmössä ja osin myös Göteborgissa, jossa niukka enemmistö oli vielä kantapeikkoja.
Tarkastelemalla alle 14-vuotiaiden lasten määrää muutoksen suunta on erityisen selkeä. Göteborgin ja Malmön lapsista jo suurin osa on taustaltaan maahanmuuttajia. Samoin on Södertäljessä, Huddingessa ja Botkyrkassa, siis lähes koko Suur-Tukholman lähiövyöhykkeellä.
Vierastyövoimasta vakioasukkaaksi
Saksan sodanjälkeinen teollisuus tarvitsi työvoimaa ja niinpä muun muassa turkkilaiset suuntasivat sadoin tuhansin lännen ihmemaahan leveämmän leivän ääreen. Toki vain toiselle puolelle, sillä Saksat yhdistyivät vasta vuonna 1990. Ja Itä-Saksa oli ennen sitä hyvin yksinuottinen valtakunta.
Vuoteen 2019 tultaessa puolet väestöstä oli jo maahanmuuttajataustaisia rahamaailman keskus Frankfurtissa. Stuttgartissa ja Hannoverissa oltiin 35–40 prosentin tietämissä. Hieman yllätyksellisesti maailmankaupunki Berliinissä vierastaustaisten osuus oli vain neljännes.
Vuonna 2019 Frankfurt am Mainin alle 16-vuotiaista lapsista ulkomaalaistaustaisia oli 74,4 prosenttia.

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

EU:n metsäpolitiikka on herättänyt huolta sekä Suomessa että Ruotsissa, koska lasku ilmastotoimista on jäämässä paljolti metsän peittämien maiden käsiin. Ruotsi aloitti EU:n puheenjohtajamaana vuodenvaihteessa, joten järjen äänellä on vielä mahdollisuus tulla kuulluksi.

Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin metsäisimmät maat. Yhteistä molemmille on sekin, että ne ovat joutuneet EU-byrokratian silmätikuiksi ympäristöpolitiikassa. Kyse on hiilinieluista ja poleemisesti ilmaistuna siitä, kuinka metsäisimmät EU-maat voisivat kompensoida muiden jäsenmaiden puutteita.
Ruotsi aloitti vuodenvaihteessa puolivuotiskautensa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja katseet kääntyvätkin nyt länsinaapuriin. Lähtöasetelmat ovat hyvät, sillä ruotsalaiset europarlamentaarikot ovat sitä mieltä, että heidän maansa kansallisaarretta ei pitäisi käsitellä ”jättimäisenä turvatyynynä”, jolla korvataan muiden maiden riittämättömät päästöleikkaukset.
EU:sta puuttuu metsäalan tietämystä
Ruotsin metsien hiilinielu <a href="https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsien-kasvu-taantunut-myos-ruotsissa/#c39e80a4">kutistui</a> viime vuonna viidellä miljoonalla hiilidioksiditonnilla 30 miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin. Koko maankäyttösektorin hiilinielu supistui 37 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin. Maan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tiedossa ongelmia, koska EU edellyttää Ruotsin maankäyttösektorin kasvattavan hiilinieluaan 47 miljoonaan tonniin.
&#8211; Ruotsi voi tehdä edistyksellistä ilmastopolitiikkaa vain siksi, että kestävällä pohjalla toimiva metsäsektorimme hyödyttää valtavasti maamme taloutta ja tukee siten ilmaston eteen tehtävä työtä, <a href="https://www.politico.eu/article/sweden-un-woke-policy-forest-european-climate-law/">sanoo</a> moderaattien europarlamentaarikko Jessica Polfjärd Politico.eu-sivustolla.
&#8211; Siinäkään ei ole mieltä, että metsäsektoriamme sääntelevät ihmiset, joiden tietämys asiasta on puutteellinen.
Polfjärd näkee asian diplomaattisesti ilmaistuna siten, että Ruotsin päävastuu puheenjohtajakaudella tulee olemaan ”tasapainon löytäminen neuvostossa kunnianhimoisen ilmastoagendan ja taloudellisen epävarmuuden sekä energiakriisin aiheuttamien huolten välillä”.

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!

meppi

Sebastian Tynkkynen politiikan tarkoituksesta: ”Ydinkysymys suomalaisessa politiikassa on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen tuleville sukupolville”

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025