Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Merja Kyllönen

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Antikainen: Vasemmistoliitto on Euroopassa putinistien kaveri

Euroopan unioni on komission puheenjohtajan mukaan halukas laajentumaan itään. Eräs ongelmista on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia. EU:n laajentumisaikeista ja sen vaatimista toimista keskusteltiin Ylen A-Talk -ohjelmassa.

EU haluaa byrokraattisten organisaatioiden tapaan laajentua itään ja parhaillaan kuusi valtiota onkin jäsenyysprosessissa. Ja Moldova sekä Ukraina vielä ovella odottamassa. Laajentumisen kannalla on erityisen näkyvästi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Koska prosessi kokonaisuudessaan on raskas, olisikin kenties mahdollista ottaa jäseniä sisään joihinkin EU:n yhteistyökuvioihin. Ikäänkin vaiheittain osajäseneksi. Tämä mahdollisesti nousee esiin jo EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Espanjassa perjantaina 6.10.
Yleisradion <a href="https://areena.yle.fi/1-6394475">A-Talk -ohjelmassa</a> teemasta olivat keskustelemassa entiset europarlamentaarikot ja nykyiset kansanedustajat perussuomalaisten Laura Huhtasaari sekä vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Mukana ohjelmassa olivat myös vihreiden Ville Niinistö sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, molemmat nykyisiä europarlamentaarikkoja.
Geopoliittinen intressi kaiken takana
Keskustelijoiden yhteisen näkemyksen mukaan laajentuminen on toki mahdollista mutta ongelmallista. Suurin este on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia.
Kyse onkin enemmän siitä, paljonko ollaan valmiita maksamaan demokraattisen järjestelmän antamista takuista Venäjän ja muiden totalitaaristen valtioiden mahdollista aggressiota vastaan. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat kysymysmerkki Euroopan kannalta.
&#8211; Yhdysvalloissa on käynnissä hyvin vahva demografinen muutos. Kohta siellä ei pääse presidentiksi ilman latinojen ääniä ja voidaan miettiä, kuinka paljon he ovat kiinnostuneita Euroopan puolustamisesta tai millainen yhteys heillä enää on Eurooppaan, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Huhtasaari huomautti.
Diktatuurin pelko on viisauden alku
Huhtasaari toki sanoi ymmärtävänsä von der Leyeniä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa.
&#8211; Jos emme täytä sitä aukkoa Länsi-Balkanilla tai Ukrainassa, niin kyllä siellä ihan monia muitakin mielenkiintoisia kumppaneita löytyy autoritaarisista maista, kuten Kiina. Eli tässä on aivan selvästi geopoliittinen intressi. On kovin perusteltua, että ollaan siellä.
Vastauksena kysymykseen siitä, kannattaako perussuomalaiset nyt EU:n laajentumista Huhtasaari asetti sanansa varovasti. Hän sanoi kannattavansa ”kumppanimaita” ja ”naapuruston kehittämistä”. Ukrainan nopeaa jäsenyyttä ei voi kannattaa &#8211; useammastakaan syystä.
&#8211; Jos katsomme EU:n liittymiskriteereitä, niin se ei ole mitenkään realistista lähivuosina.
Pois tulonsiirtounionista
Huhtasaaren mielestä köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja. Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta. ”Ei näitä rahalla kaikkia ratkaista”, vaikka EU tuppaakin usein yrittämään pääomavaltaisia ratkaisuja.
&#8211; Samaan aikaan kun me Suomessa mietimme kuumeisesti leikkauslistoja, niin samanaikaisesti EU:n rahoituskehyksen väliarviointiin halutaan 100 miljardia lisää.
&#8211; Meidän tulee radikaalisti muuttaa EU:ta tulonsiirtounionista toisenlaiseen EU:hun.
”EU paisuu kuin pullataikina”
Laajeneva EU tarkoittaisi kehittyviä ja laajentuvia sisämarkkinoita eli lisää vientimahdollisuuksia suomalaisillekin. Riippumattomuuskin kasvaisi, jos ajatellaan suhteita vaikkapa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta sitten on se toinen puoli:
&#8211; EU on sellainen pytinki, joka paisuu kuin pullataikina ja meppejä tulee paljon lisää.
&#8211; EU:n pitäisi muuttua radikaalisti ja juuri tulonsiirtoa pitäisi vähentää. EU ei tarvitse parlamenttia, vaan komission ja EU:n ministerineuvoston tulee riittää. Neuvostossahan on eri maiden demokraattisesti valittujen hallitusten edustus, Huhtasaari sanoi.
Muut keskustelun osanottajat hämmästyivät säikähtäin ja päitään puistellen ohittivat Huhtasaaren esityksen.
&#8211; Tästä ei tule mitään, ajatus siitä, että romuttaisimme Euroopan parlamentin, se on kuolleena syntynyt, siunaili RKP:n meppi Torvalds.
Isot maat ajavat omaa etuaan
EU:n hallintoon ja parlamentaariseen edustukseen tarvitaan kuitenkin muutoksia mahdollisesti laajenevassa unionissa. Siitä keskustelussa vallitsi poliittinen yksimielisyys.
Joidenkin mielestä tärkeintä saattaisi olla siirtyminen määräenemmistöön, jossa päätökset syntyvät jo kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällä estettäisiin päätöksenteon halvaantuminen.
&#8211; Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat sitä, että isot maat päättävät ja sitten menemme vielä enemmän isojen maiden ehdoilla.
&#8211; Ainahan isot maat kuitenkin ajavat omaa etuaan. Kun on yksimielisyysvaade, niin pienelläkin maalla on väliä, Huhtasaari muistutti.

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Rajoitusten ja sulkujen vuoksi ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat epätoivoisessa tilanteessa. Yhden kriisi on kuitenkin toisen mahdollisuus, sillä vasemmistojohtoisen Tradekan omistama ravintolayhtiö Restel on jo ostanut hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Äskettäin Restel ilmoitti jopa kotisivullaan halukkuudestaan ostaa vielä lisää ravintolayrityksiä, mutta ostoilmoitus katosi sen jälkeen, kun siihen kiinnitettiin huomiota sosiaalisessa mediassa.

Ravintola-alan koronakriisi on viime viikkoina syventynyt. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan estämisillä ja rajoittamisilla monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut.
Valtioneuvosto jälleen ilmoitti viime viikolla muuttaneensa asetusta, jolla <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/muutoksia-ravintoloiden-aukioloaikoihin-ja-koronapassin-kayttoon">rajoitetaan</a> ravitsemusliikkeiden toimintaa. Jatkossa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18. Anniskelupainotteisilla baareilla, pubeilla, karaokeravintoloilla ja yökerhoilla ei siten juurikaan ole asiakkaita niukan anniskeluajan vuoksi.
Samalla hallitus rajoitti myös asiakaspaikkojen määrää: ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.
Hivenen sekavasti hallituksen tiedotteessa myös todetaan: huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.
Monilla ravintolayrittäjillä hallituksen päätöksistä on mennyt kuppi nurin, sillä on hankala ymmärtää, miksi juuri ravintoloiden pitää olla kiinni, vaikka korona tarttuu muuallakin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ravintolayrittäjä Sirly Ylläsjärven terveiset <a href="https://twitter.com/KristaKiuru?ref_src=twsrc%5Etfw">@KristaKiuru</a>&#39;lle.
En itsekään kyllä ymmärrä, miksi ruokaravintolat pitää olla kiinni, jos kouluja ei laiteta kiinni, kun korona kuitenkin tarttuu kaikkialla (Yle TXT-TV s. 107, 6.1.2022). 
Miksi ravintolat ovat kiinni?<a href="https://twitter.com/hashtag/NytRiitt%C3%A4%C3%A4?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NytRiittää</a> <a href="https://t.co/UsZpL7hXxL">pic.twitter.com/UsZpL7hXxL</a>
&mdash; Jussi Ikkelä (@IkkelaJussi) <a href="https://twitter.com/IkkelaJussi/status/1482072359360106497?ref_src=twsrc%5Etfw">January 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tilaisuudet on käytetty hyväksi
Yhden kriisi on kuitenkin markkinoilla toisen mahdollisuus. Ravintola-alan yhtiö Restel ilmoitti viime viikolla ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Ravintolaketjujen liikevaihto oli vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.
Restel Oy on Suomen johtava ravintola-alan konserni ja osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1674113">”punapääoman linnakkeeksi”</a>. Tradeka hallinnoi Restelin kautta useita ravintolaketjuja ja yksittäisiä ravintoloita. Restel kertoo kotisivullaan yhtiön operoivan noin 200 ravintolaa eri puolilla Suomea.
Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtaja on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) ja varapuheenjohtajina istuvat Mikko Raudaskoski (vas) sekä Heinäluoman puoluetoveri, SDP:n puoluehallituksen jäsen Miia Nahkuri.
Tradekan <a href="https://www.tradeka.fi/osuuskunta-tradeka/organisaatio-ja-hallinto">hallitukseen</a> kuuluvat myös esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Tradekan edustajistossa on 85 jäsentä, joukossa useita vasemmistopoliitikkoja, joista moni on tai on ollut kansanedustaja, esimerkiksi Maria Guzenina (sd), Antti Lindtman (sd), Pilvi Torsti (sd), Jukka Gustafsson (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Merja Kyllönen (vas).
Käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on kytkentä joko demareihin tai vasemmistoliittoon.
Kotimaisten ravintolayritysten ahdingossa Restelille on tarjoutunut jo useita tilaisuuksia ”koronashoppailuun”, jotka on myös tehokkaasti käytetty hyväksi.
Jo aiemmin marraskuussa Restel tiedotti<a href="https://www.restel.fi/ajankohtaista/restelin-foodandevents-tapahtumaravintolat-on-ostanut-ravintola-keisarinsataman-liiketoiminnan"> ostaneensa</a> kotkalaisen Ravintola Keisarinsataman, jonka koko liiketoiminta siirtyi yrittäjäpariskunta Anne ja Juha Savoselta Restelille 3. tammikuuta.
Ostoilmoitus katosi vaivihkaa
Samaan aikaan, kun Marinin vihervasemmistohallitus kurittaa ravintola-alan yrittäjiä ja työntekijöitä, Restel on pyrkinyt ja myös onnistunut laajentamaan toimintojaan yrityskaupoilla.
Alalla tiedetään erittäin hyvin, että Restel on juuri nyt kiinnostunut ostamaan lisää ravintolayrityksiä. Vielä muutamia päiviä sitten yhtiö ilmoitti itsekin aikeistaan kotisivullaan, ja pyysi jopa vinkkaamaan mahdollisesti myyntiin tulevista ravintola-alan yrityksistä.
Ilmoitus on kuitenkin yllättäen äskettäin poistettu Restelin sivuilta. Samaan aikaan sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä kitkeränsävyisiä huomioita yhtiön opportunistisesta toiminnasta.
https://twitter.com/Sarkkuli/status/148048157929839
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vasemmistohallitus sulkee ensin ravintolat ja sitten vasemmiston Tradekan omistama Restel tarjoutuu ostamaan konkurssikypsät yritykset. Vallan väärinkäyttöä tämäkin.
&mdash; Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) <a href="https://twitter.com/hjallisharkimo/status/1476289063909052421?ref_src=twsrc%5Etfw">December 29, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toverit hallituksessa pistävät ravintolat kyykkyyn, jotta toverit Tradekassa saavat ostaa alennuksella. Tämä <a href="https://twitter.com/Demarit?ref_src=twsrc%5Etfw">@Demarit</a> ja <a href="https://twitter.com/vasemmisto?ref_src=twsrc%5Etfw">@vasemmisto</a>&#39;liiton vallankaappaus ravintola-alalla muistuttaa hieman sitä, miten Putin silovikeineen kaappasi Venäjän öljyteollisuuden.<a href="https://t.co/QLbvUOsof6">https://t.co/QLbvUOsof6</a>
&mdash; Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) <a href="https://twitter.com/TereSammallahti/status/1480538566157557761?ref_src=twsrc%5Etfw">January 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Demarikansanedustaja kulisseissa tuplaroolissa
Restel Oy:n siis omistaa vasemmistovetoinen Tradeka, jonka johdossa toimii demari- ja vasemmistopoliitikkoja.
Restel pyrkii aktiivisesti ostamaan ravintolaliiketoimintaa alan yrityksiltä, jotka pitkään ovat olleet vaikeuksissa rajoitustoimien vuoksi. Monelle yrittäjälle tilaisuus myydä ravintolayritys pois saattaakin juuri nyt näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.
Kaupankäynti ravintolatoiminnoilla ja Restelin laajentuminen johtaa alan yksipuolistumiseen, kun yksityisomistuksessa olevia paikallisia yrityksiä liitetään vahvassa markkina-asemassa olevaan omistajaan.
Miksi ja mistä syystä tilanne on tällä hetkellä se, mikä se nyt on? Kysymystä voidaan tarkastella monelta kantilta.
Emo-Tradekan hallituksessa istuva demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, sillä hän samaan aikaan muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista.
Ojala-Niemelän sidonnaisuudet ravintolabisnekseen herättivät huomiota jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020, kun hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kaikki kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_7+2020.aspx"> lausunnon</a>, jossa suositeltiin taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille. Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia.
Ojala-Niemelä kertoi Iltalehdelle pyytäneensä etukäteen eduskunnan virkamiehiltä selvityksen siitä, oliko hän <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fda2e2d-6741-4d6d-862a-1171d5a5f9c4">esteellinen</a> tekemään ravintoloita koskevia linjauksia. Ojala-Niemelän mukaan hänelle kerrottiin, että näin ei ollut. Silti toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Eduskunnassa moni kansanedustaja on pitänyt outona sitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja linjaa jättituesta yritykselle, jonka hallituksessa hän itse istuu.
Tradeka jakaa auliisti vaalitukea &#8221;omilleen&#8221;
Onko punapääoma rakentamassa Suomeen ravintolamonopolia, jonka liikevoittojen turvin kanavoidaan rahaa vasemmiston vaalikampanjointiin ja vasemmistoideologian levitykseen? Vasemmiston miehittämä Tradeka on ainakin selvästi hyötynyt ravintoloita koskevista koronarajoituksista.
Kun Tradeka hyötyy, samalla myös vasemmistopoliitikot hyötyvät, sillä Tradekan kanavoimien rahavirtojen kautta vapautuu taloudellista voimaa tueksi vaalikentille.
Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa Tradeka jakoi 52 500 euroa tukea 105 vasemmistoliiton ja SDP:n kuntavaaliehdokkaalle. Vaalirahan ehtona oli toimiminen osuuskunnan hallintoelimissä tai osuuskunnan yhtiön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna.
Demaritaustaisia <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vasemmiston-vaalirahoittaja-on-hoivabisneksen-jatti/#bbf1ad32">tuen saajia</a> olivat esimerkiksi Heinäluoma, Gustafsson, Guzenina, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Ojala-Niemelä ja Tytti Tuppurainen.
Vuoden 2018 presidentinvaaleihin annetussa tuessa demarien Tuula Haataisen tukiryhmä sai 12 000 euroa ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen tukiryhmä 8 000 euroa.
Satoja tuhansia suoraan tai mutkan kautta
Vuosina 2007-2009 Tradeka <a href="https://www.kaleva.fi/tradekalta-vasemmistoliitolle-viime-vuosina-100-00/2413253">lahjoitti vasemmistoliitolle</a> 100 000 euroa. Vasemmistolle antamaansa tukea Tradeka perustelee esimerkiksi puolueiden kanssa tekemillään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5862298">yhteistyösopimuksilla</a>.
Puolue- ja vaaliavustusten lisäksi Tradeka myös tukee huomattavilla summilla vasemmistopuolueita lähellä olevia järjestöjä ja säätiöitä. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan tällöinkin rahaa vasemmistopuolueille ja poliitikoille saattaa virrata myös mutkan kautta, jolloin rahan jäljet vähitellen haalistuvat.
Esimerkiksi kommunistinen Spartacus-säätiö, jonka hallituksen nimittää Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea, sai Tradekalta tukea 15 000 euroa vuonna 2017 ja 5 000 euroa vuonna 2018. Spartacus-säätiö puolestaan tukee Suomen kommunistisen puolueen toimintaa.
Suomen Kuvalehden jutussa Tradekan silloinen hallituksen puheenjohtaja, entinen demarien kansanedustaja Markus Aaltonen myöntää olevan mahdollista, että tukea annetaan myös sellaisille tahoille, jotka edelleen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/vasemmiston-oma-rahakone-tradeka-jakaa-puolueille-miljoonia-yhteiskuntavastuun-nimissa-raha-kulkee-myos-mutkan-kautta/?shared=1066380-e7c8e55d-4">rahoittavat puolueita</a>. Aaltosen mukaan Tradekassa ja säätiöissä kuitenkin valvotaan, että lahjoitukset käytetään siihen, mihin ne on myönnetty.
&nbsp;
&nbsp;

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Hallituspuolueiden ja kokoomuksen kansanedustajat hehkuttivat suoraan sydämestä Ylen A-Talkissa Suomelle miljardien tappiot tuovaa EU-elvytyspakettia, jonka väitetään olevan kertaluonteinen. Perussuomalaisten Lulu Ranne huomautti, että EU on rikkomassa omia sääntöjään ja elvytyspaketista Suomelle tulevat väitetyt edut ovat kyseenalaisia. &#8211; Vaakakupissa ovat myös Suomen itsemääräämisoikeus ja kansallisen budjettivallan menettäminen. Samalla joudumme maksamaan vuosikausiksi satoja miljoonia lisämaksuja, Ranne muistutti.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen selitti eilen Ylen A-talkissa kokoomuksen ailahtelevaa ja epäselvää linjaa EU-elvytyspaketista. Torstaina kokoomus ilmoitti, että viikko aiemmin tehty ryhmäpäätös äänestää tyhjää on nyt purettu, joten enemmistö kokoomusedustajista tulee todennäköisesti tukemaan elvytyspaketin läpimenoa eduskunnassa.
Satonen esitti ohjelmassa useita kertoja, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön sittemmin lisätyt lausumat esimerkiksi paketin kertaluonteisuudesta sekä siitä, että jatkossa kaikki EU-maat vastaavat omista veloistaan ovat nyt poistaneet kokoomuksen huolet. Vielä viikko sitten kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen väitti, että paketissa olisi ”pahoja valuvikoja”.
&#8211; Valtiovarainvaliokunnan mietintöön saatiin tärkeitä asioita, joten luonnollista on, että ollaan sen puolella. Meillä on nyt vahvat lausumat, se on kokoomukselle keskeistä, Satonen hehkutti.
Suomen lausumia ei enää lueta EU:ssa
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne moitti kokoomuksen selittelyjä surkeiksi. Ranne huomautti, että elvytyspakettiin ei lausumien myötä ole tullut mitään olennaisia muutoksia ja että samat ongelmat ovat pysyneet.
Ranne huomautti, että Satosen toistuvasti ylistämillä, valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyillä lausumilla ei ole mitään painoarvoa EU-tasolla.
&#8211; Se ei tässä miksikään muutu, että tämän paketin myötä &#8211; mikäli se hyväksytään &#8211; EU:ta ollaan muuttamassa kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Perussuomalaiset vastustaa tätä kehitystä.
&#8211; Kuvitteleeko kokoomus oikeasti, että EU:ssa luetaan mietinnössä olevia lausumia? Jos Suomi ja muut maat hyväksyvät elvytyspaketin, niin sitten se vain pannaan toimeen. Ei Suomen papereita enää kukaan sitten lue.
Onko Suomen etu maksaa kuusi ja saada takaisin kaksi?
A-Talkissa olivat paikalla myös hallitusta edustavat kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk) ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen, jonka mukaan elvytyspaketissa kyse olisi ratkaisusta, joka vaikuttaa Suomen vientiteollisuuden kykyyn toimia ja elpyä. Kyllönen vielä erikseen painotti, että jos ”EU ei elvy, ei Suomikaan&#8221;.
Kyllöseltä näyttää jääneen lukematta esimerkiksi taloustieteen tohtori Juha Tervalan valtiovarainvaliokunnalle antama lausunto. Tervalan mukaan elvytyspaketti todennäköisesti heikentää Suomen taloutta ja tulonsiirroille perustuva järjestely ei ole Suomen edun mukainen.
Satosen tapaan myös Ovaska esitti, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyt ”tiukat lausumat” varmistaisivat tulevaisuudessa sääntöjen noudattamisen ja talouskurin. Ovaskan mukaan lausumat sitoisivat myös Suomen tulevia hallituksia palattaessa aikaan, jolloin ”taloussäännöt pelaavat”. Ovaska myös erikseen vakuutteli, että yhteiset pelisäännöt olisivat keskustalle tärkeitä.
Lulu Ranne huomautti Ovaskalle ja Kyllöselle, että elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan tai elvytyksen kanssa.
&#8211; Tässä on kyse vain tulonsiirroista ja liittovaltiokehityksestä. Keskusteluissa vain pyritään selittämään kertaluonteisuudesta sekä siitä, että järjestely ei muka olisi perussopimusten vastainen. Tosiasiassa tässä kuitenkin otetaan yhteistä velkaa. Talouskurilla on siis pyyhitty pöytää.
Ranne viittasi no bailout -periaatteeseen todetessaan, että elvytyspaketilla EU rikkoo omia sääntöjään.
&#8211; Meille on nyt tulossa uusia sääntöjä. Ei kai kukaan enää edes kuvittele, että uudessa kehittyvässä liittovaltio-EU:ssa sääntöjä noudatettaisiin tämän paremmin. Eikä ole Suomen etu maksaa 6 miljardia, kun takaisin saadaan noin kaksi, Ranne sanoi.
Missä viipyy vaikutusarvio elvytyspaketista?
Hallitus ei ole teettänyt elvytyspaketista vaikutusarviota tai muutakaan esitystä, miten ja millä tavalla elvytyspaketti vahvistaisi Suomen vientiä &#8211; tai miten elvytyspaketti muuten olisi Suomen edun mukainen järjestely.
Konkreettisia perusteluja eivät A-Talkissa esittäneet myöskään Kyllönen, Ovaska ja Satonen – poliittista retoriikkaa saatiin sitäkin enemmän.
Satonen myös epämääräisesti varoitteli, että jos Suomi lähtisi kaatamaan elvytyspaketin, vaikuttaisi se ”Suomen kansainväliseen asemaan.”
&#8211; Pelissä ovat todella isot asiat, Suomen pitää tehdä yhteistyötä. Jos matto nyt vedetään alta, on vaikea ennustaa mitä tapahtuisi, Satonen herutteli.
Kyllösen mielestä edessä on ota tai jätä -tilanne, koska elvytyspaketti on kiinni EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksessä ja tällä kokonaisuudella olisi vaikutuksia elinkeinoelämään sekä ympäristö- ja ilmastoasioihin.
Elvytyspaketti parempi kaataa nyt 
Ranne huomautti, että markkinat eivät ole toistaiseksi reagoineet epävarmuuteen elvytyspaketin hyväksymisestä, eli korot eivät ole nousseet. Perussuomalaisten kansanedustaja totesikin, että jos elvytyspaketti kaadetaan nyt, vaikutus markkinoille on joka tapauksessa pienempi kuin se vaihtoehto, että EU:n ongelmien annetaan kasvaa.
&#8211; Elvytyspaketti ei ratkaise eteläisen Euroopan rakenteellisia ongelmia ja velkaongelmia. Esimerkiksi Italian ongelmia ei muutenkaan voi ratkaista lisärahalla, vaan siellä tarvitaan saneerausta. Mitä pidemmälle lykätään päätöstä elvytyspaketin hylkäämisestä, sitä suuremmiksi ongelmat paisuvat.
Ranne painotti myös sitä, että Suomen saamat väitetyt edut elvytyspaketista ovat kyseenalaisia.
&#8211; Tässä tilanteessa vaakakupissa ovat Suomen itsemääräämisoikeus, kansallisen budjettivallan menettäminen ja EU-perussopimuksien romuttaminen. Samalla joudumme maksamaan vuosikausiksi satoja miljoonia lisämaksuja. Puhutaan suurista summista: maksamme ainakin 6,6 miljardia ja saamme takaisin 2,1 miljardia. Suomen kannalta siis erittäin huono diili, Ranne sanoi.
Miksi pitäisi elvyttää talouden noususuhdanteessa?
Ovaska esitti A-Talkissa, että elvytyspaketti ei rikkoisi EU:n perussopimuksia. Juridiikan kannalta väite on kuitenkin melkoinen veivaus, sillä EU-perussopimuksiin kirjatun niin sanotun no bailout -säännön mukaan jäsenmaita kielletään ottamasta vastuuta toisten maiden veloista.
Myös tasavallan presidentti, entinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö on arvostellut elvytyspakettia. Niinistön mukaan euroalueen talousryhti edellyttää paluuta EU-perussopimusten noudattamiseen.
Ovaska esitti hämmentävästi, että keskusta haluaisikin palata takaisin ”sääntöihin, mitä on yhdessä sovittu”. Kepuedustajan mukaan paluu EU-neuvottelupöytään ei kuitenkaan olisi enää mahdollista, koska juuri nyt pitää elvyttää.
&#8211; Me aiomme toimia sillä tavalla, että tämä maa nousee niin kuin Eurooppakin nousee. Nyt tarvitaan nimenomaan niitä elvytystoimia, tarvitaan vipuvaikutusta että kun laitetaan rahaa, niin yrityksetkin lähtevät laittamaan rahaa, Ovaska sanoi.
Ranne ihmetteli, miksi lähestyvässä korkeasuhdanteessa edes tarvittaisiin elvytystä. Useiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11839136">ennusteiden</a> mukaan Suomen talous onkin nousemassa koronaa edeltävälle tasolle jo tämän vuoden aikana. Myös maailmantalouden arvioidaan <a href="https://www.cnbc.com/2021/04/06/imf-world-economic-outlook-april-2021-global-gdp-to-hit-6percent.html">kasvavan</a> kuusi prosenttia tänä ja ensi vuonna.
&#8211; Jos oletamme, että elvytys auttaisi, niin siinä olemme jo myöhässä. Nythän talouden nousukausi lähestyy. Näköpiirissä on patoutunutta kasvua, joten jos velalla lähdetään elvyttämään lisää, tilanteessa on myös talouden ylikuumenemisen riski, Ranne sanoi.
Hän jatkoi, että jokainen miljardi, jonka Suomi laittaa jonnekin muualle näkyy siinä, että Suomen oma taloudellinen kestokyky heikkenee.
&#8211; Ne (elvytyspakettiin menevät) miljardit eivät lisää meidän vientiämme. Tärkeintä olisikin, jos haluamme elvyttää, niin me sijoitamme rahoja Suomeen. Myös julkinen sektori on saatava tasapainoon ja verokiilaa on pienennettävä. Ne ovat todellisia edellytyksiä Suomen kilpailukyvylle.
Kansan hyväksyminen tarvitaan
Satonen iski A-Talkissa myös pöytään Kiina- ja Venäjä-kortit.
&#8211; Meidän pitää tässä samalla katsoa myös isompaa kuvaa, Satonen lausui.
Ranne totesi kansanedustajakollegalleen, että elvytyspakettia on nyt ryhdytty puolustelemaan mitä erilaisimmilla selityksillä sen jälkeen, kun taloudelliset perusteet ovat osoittautuneet hatariksi.
&#8211; Keskustelua voi tietysti viedä mihin tahansa suuntaan. Näin yleensä tehdään, kun taloudelliset argumentit ovat loppuneet. Todellisista turvallisuusuhkista voisi paremminkin keskustella erikseen, eli miten niihin reagoidaan ja miettiä vaihtoehdot.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta myös edellytti viime vuonna, että elvytyspaketti ja sen toimeenpano edellyttävät laajaa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunta-on-arvioinut-EUn-elpymissuunnitelmaa.aspx">kansalaisten hyväksyntää</a>. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan erikseen korostaa , että demokraattisen legitimiteetin varmistaminen on tärkeää.
Ranne huomautti, että se EU, johon Suomi aikoinaan liittyi ei enää muistuta sitä yhteisöä, johon kehitys nyt kulkee.
&#8211; Kansa ei ole antanut mandaattia tällaiselle kehitykselle eikä EU:n perussopimuskaan.

Keskusta ja vasemmisto sekä hallituksen tueksi rynnännyt kokoomus ylistivät vuorotellen EU-elvytyspakettia Ylellä – perussuomalaiset muistutti ikävistä tosiasioista – ”Talouskurilla on pyyhitty pöytää”

Puoluejohtajat keskustelivat äänestäjiä hämmentävästä ehdokasasettelusta, eli siitä, että osa euroehdokkaista on vaalissa mukana vain keräämässä ääniä, eikä paikka Euroopan parlamentissa näyttäisi kiinnostavan.

Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat keskiviikkoiltana MTV:n suuressa vaalitentissä.
Puoluepomoilta kysyttiin äänestäjiä hämmentävästä vaalishoppailusta, eli siitä, että osa eurovaaliehdokkaista on ilmoittanut, ettei aio ottaa europarlamentaarikon tehtävää vastaan.
Puoluepomot olivat yksimielisiä siitä, että kukaan heistä ei äänestäisi ehdokasta, joka ei ottaisi tehtävää vastaan valituksi tultuaan.
&#8211; Äänestäjien näkökulmasta tällainen on kikkailua, vaalitentin juontaja Jan Andersson sanoi.
Kristillisten Essayahille kelpaa vain pätkäpesti
Vasemmistoliiton euroehdokas Merja Kyllönen on ilmoittanut, ettei lähde EU-parlamenttiin, vaikka tulisi valituksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson selitteli puoluesiskonsa toimintaa perhesyillä, eli että tällä ei olisi jatkossa mahdollisuutta asua Brysselissä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli äskettäin eduskuntavaaliehdokkaana, ja nyt hän on ehdolla eurovaaleissa. Essayah on ilmoittanut toimivansa EU-parlamentissa ainoastaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan, eli vuoden 2019 loppuun saakka.
&#8211; Olen kertonut ehdokkuuksista äänestäjilleni ennen eduskuntavaaleja, että olen lähdössä ehdolle myöskin näihin vaaleihin (eurovaaleihin). Olen myös kertonut avoimesti etukäteen, miten tulen menettelemään jos tulen valituksi. Uskon, että äänestäjät osaavat tätä arvioida, Essayah sanoi.
Äänestäjien tiedettävä aikeista etukäteen
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arveli, että osa äänestäjistä saattaa olla jopa hieman vihaisia vaaleissa ääniä shoppaileville ehdokkaille.
&#8211; Ei voida toimia niin, että vaaleissa kerätään ääniä puolueelle, ja sitten tehtävään lähteekin joku toinen henkilö. Valitettavasti se näyttää teidän (kristillisdemokraattien) osalta tältä, Orpo ojensi Essayahia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että äänestäjien kuluttajansuojan kannalta on olennaista se, että he tietävät etukäteen, mitä vaalien jälkeen tapahtuu.
&#8211; Äänestäjillä on mahdollisuus ottaa järjestelyyn kantaa vaaleissa ja jos he kokevat järjestelyn kikkailuksi tai epämoraaliseksi, niin heillä on aina mahdollisuus olla äänestämättä. Olennaista on se, ettei ikäviä yllätyksiä tule äänestäjien tietoon vaalien jälkeen, Halla-aho sanoi.
Halla-aho myös muistutti, etteivät puolueet voi vaikuttaa siihen, että tällä kertaa sekä eduskuntavaalit että eurovaalit järjestetään samana vuonna ja vielä suhteellisen lyhyen ajan sisällä.
Keskustan ryhmässä suuri vaihtuvuus
Vihreiden puoluepomo Pekka Haavisto ilmoitti paheksuvansa menettelyä, jossa vaaleilla valittu henkilö sahaa edestakaisin EU-parlamentin ja eduskunnan väliä.
&#8211; Tästä aikoinaan Paavo Väyrynen näytti esimerkkiä, eli oli vaikeaa pysyä perässä, kummassa paikassa hän on.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä moitti Essayahin ratkaisua.
&#8211; On hatara selitys, että Suomen EU-puheenjohtajuus edellyttäisi puolen vuoden parlamenttijaksoa, Sipilä sanoi.
Halla-aho ihmetteli, että Sipilä korosti sitä, miten tärkeää on valituksi tultuaan ottaa tehtävä vastaan.
&#8211; Ilmeisesti on paljon vähemmän tärkeää pysyä tehtävässä, Halla-aho sanoi ja muistutti, että keskustan europarlamenttiryhmässä on ollut huomattavan suuri vaihtuvuus.
&#8211; Vähintään yhtä suuri ongelma on se, että tehtävässä ollaan hetken aikaa ja sitten lähdetään etsimään uusia haasteita muualta, Halla-aho totesi.

Vaalishoppailu kuumensi tunteita MTV:n eurovaalitentissä – Halla-aho: ”Äänestäjillä mahdollisuus ottaa järjestelyyn kantaa vaaleissa”

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) jatkaa Heidi Hautalan (vihr.) lähdön jälkeen hallituksessa Greenpeacen asiamiehenä. Näin sanoo perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
&#8211; Kyllösen kommentit osoittavat, että hänen asiantuntemuksensa ei yllä liikenneministerien tehtävien vaatimalle tasolle. Hän jatkaa hallituksessa Greenpeacen &#8221;asiantuntijana&#8221; ja juoksupoikana&#8221;, Putkonen sivaltaa Perussuomalaisen haastattelussa.
Kyllönen on väittänyt julkisuudessa, että valtion kokonaan omistama Arctia Shipping on toiminut kansainvälisillä vesillä veronmaksajien varoilla. Äskettäin hän vaati yhtiöön jopa erityistilintarkastusta sen liiketoimien tulojen ja menojen selvittämiseksi.
Putkonen muistuttaa, että nythän vasta Arctia Shipping on noussut kannattavaksi yhtiöksi ja nimenomaan kansainvälisillä toimillaan: monitoimimurtajien Fennican ja Nordican käyttöasteet olivat viime vuonna 98 prosenttia, mistä 126 vuorokautta kertyi kahdelle alukselle kotivesiltä ja 549 vuorokautta ulkomailta.
&#8211; Nyt Kyllönen ajaa kaikille murtajille vain 120-150 päivän tienestejä kotivesien tuntumassa. Se takaisi, että kaikkien murtajien käyttöaste jäisi 20 prosenttiin ja kaikki toiminta tapahtuisi tappiollisesti verorahojen turvin.
&#8211; Tämä on käsittämätön linjaus, joka varmistaa tappiot kyseiselle toimialalle, alan teollisuudelle ja kansantaloudelle. Se paljastaa vasemmistovihreiden ajatukset suomalaista teollisuutta kohtaan, Putkonen jyrähtää.
Kyllönen syö koko arktisen alan tulevaisuutta
Putkosen mielestä nyt pitäisi päinvastoin lisätä Suomen jäänmurtajien kansainvälistä yhteistyötä. Suomella on siinä kansainväliset mitat ylittävää taitoa.
&#8211; Kaikkien murtajien pitäisi olla monitoimimurtajia, Putkonen esittää.
Putkonen moittii Kyllöstä ankarasti, kuinka hän ei pikku &#8221;Liisan ihmemaassaan&#8221; ymmärrä yhtään, kuinka kansainvälistä toimintaa aloittava yritys toimii. Kuinka Arctia Shipping on ponkaissut valtion elätistä voittoa tekeväksi yritykseksi, joka tuo valtiolle tuloja. Ja kuinka se auttaa Suomea monella alueella.
&#8211; Suomi on arktisen tekniikan suuri osaamiskeskittymä. Toimialan pitäisi antaa kehittyä. Arctia Shipping avaa sille uusia väyliä telakoita ja öljyntorjuntaa myöten. Mutta mitä tekee Kyllönen? Hän vaatii yhtiöön erityistilintarkastusta ja vaatii, että sen toiminta rajoitetaan kotivesille. Ja että yhtiö pitäisi hajottaa! Viherkiimassaan hän ei talouden tosiasioita. Nämä tiedot ovat julkisia ja avoimia kaikille ministereille.
&#8211; Tämä leikkiminen heijastuu heti markkinoille! Kilpailijat sieppaavat Kyllösen lausuntoja ja kysyvät Shelliltä, luotatteko yhtiöön, jonka valtio-omistaja vaatii yhtiöön erityistilintarkastusta? Onko siellä kaikki kunnossa? Ja joka voidaan hajottaa ja jonka toiminta voidaan rajoittaa Itämerelle? Shellille Arctia Shipping on pikkutekijä: jonossa on kymmeniä yrityksiä. Mutta he haluavat suomalaista osaamista, koska meillä on sitä ja myös öljyntorjunnassa meillä on hyvä maine. Ministeri syö koko toimialan uskottavuutta ja alan koko toimintaketjun kasvun tulevaisuutta aina telakoita ja niiden alihankkijoita myöten, Putkonen muistuttaa.
&nbsp;

Putkonen: Kyllönen jatkaa hallituksessa Greenpeacen asiamiehenä

Merja Kyllönen

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Antikainen: Vasemmistoliitto on Euroopassa putinistien kaveri

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Keskusta ja vasemmisto sekä hallituksen tueksi rynnännyt kokoomus ylistivät vuorotellen EU-elvytyspakettia Ylellä – perussuomalaiset muistutti ikävistä tosiasioista – ”Talouskurilla on pyyhitty pöytää”

Vaalishoppailu kuumensi tunteita MTV:n eurovaalitentissä – Halla-aho: ”Äänestäjillä mahdollisuus ottaa järjestelyyn kantaa vaaleissa”

Putkonen: Kyllönen jatkaa hallituksessa Greenpeacen asiamiehenä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025