Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

metaversumi

Meneillään on teknologinen murroskausi ja neljäs teollinen vallankumous. Tulevaisuusvaliokunta kartoitti avainteknologioita ja Suomen mahdollisia tulevia menestystekijöitä. 

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pyysi lukuisia asiantuntijoita arvioimaan Suomen avaintavoitteita EU:n tulevaisuushaasteita ja mahdollisuuksia. Valiokunta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/TuVL_1+2024.aspx">katsoo</a>, että parempi ennakoinnin hyödyntäminen auttaisi varautumaan myös vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, jos EU:n kehitys meneekin eri suuntaan kuin on oletettu tai tavoiteltu.
<h4 style="font-weight: 400;">Neljäs teollinen vallankumous käynnissä</h4>
Tulevaisuuslautakunnassa vierailleet asiantuntijat kuvasivat, että parhaillaan on menossa neljäs teollinen vallankumous. Muutoksen merkkejä ovat langaton tietoliikenneteknologia, tekoäly, robotisaatio, superlaskenta ja uudet energialähteet.
Itse asiassa parhaillaan on menossa lukuisia yhtäaikaa vaikuttavia teknologiamurroksia. Mobiiliteknologia vyöryy uusille toimialoille, kvanttiteknologia on tulossa, avaruutta hyödynnetään yhä ahkerammin, ja lisäksi vety mullistaa energiataloutta. Biotekniikan vaikutuksen EU:n talouteen arvioidaan nousevan rajusti.
Tulevaisuusvisioissa siintelee metaversumi, joka yhdistää digitaalisesti luodut virtuaalimaailmat lisätyn todellisuuden teknologioihin niin viihdeteollisuuden kuin uudenlaisen etätyön ja etäoperaatioiden mahdollistamiseksi.
Valiokunnan käyttämät asiantuntijat nostivat esiin massiivisen määrän jo olemassa olevia mahdollisuuksia, joita hyödyntäen Suomi voisi nousta talouden taantuvasta takapajulasta menestyneiden ja positiivisesta vaihtotaseesta nauttivien maiden etujoukkoon.
Keskeistä Suomen valteissa voisi olla “mobiiliteknologiavahvuuden yhdistäminen tekoälyteknologioihin yhdeksi Euroopan ICT-teollisuuden kulmakivistä tulevaisuudessa”.
Syvällä havumetsien kätköissä Kajaanin kaupungissa sijaitsee maailman toiseksi tehokkain tekoälyalusta eli LUMI-supertietokone. Suomella on sen myötä “maailmanluokan resurssit huippututkimuksen tekemiselle, tekoälykehitykselle sekä yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteishankkeille, joiden avulla voidaan myös kotiuttaa EU-rahaa ja houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen.”
<h4 style="font-weight: 400;">Huippututkimusta Suomeen</h4>
Erään asiantuntijan mukaan EU:lla ei vielä ole tahoa, joka kykenisi yhdistämään huippututkimuksen, poikkialaisen innovaatiokoulutuksen ja teollisuusyhteistyön keskeisiä elementtejä tieteen monikansallisen infrastruktuurin näkökulmasta ja ehdotti, että sellaisen perustaminen voisi olla Suomen kaltaisen maan intressissä.
Lisäksi tulevaisuusvaliokunta ehdottaa lisättäväksi tavoitteisiin maininnan eurooppalaisesta strategisesta autonomiasta generatiivisen <a href="https://stage.sudev.fi/tekoaly-haastaa-eliitin-ylivallan-ihmisen-kaltainen-ohjelmisto-askarruttaa-asiantuntijoita/">tekoälyn</a> suhteen.
Perussuomalaisten edustajat lausunnon käsittelyssä olivat Sheikki Laakso ja Ville Vähämäki.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta uskoo huomiseen: Suomella hyvät edellytykset maailmanluokan menestykseen neljännen teollisen vallankumouksen myötä

Maallistuminen ja väestöpohjan muutos ovat nakertaneet evankelisluterilaisen kirkon jäsenmääriä kaikissa Pohjoismaissa. Kirkon ja hyvinvointivaltion yhteydellä on yliopistollisen tutkimuksen perusteella kuitenkin vankka kohtalonyhteys. Yli puolet Pohjoismaiden kansalaisista haluaa edelleen pitää kiinni tasa-arvosta ja uskosta rehellisen työn etiikkaan.

Kirkonhenkilöt ovat huomanneet maailman mennä vilistävän sakastin ohitse kiihtyvää vauhtia. Virtuaaliyhteisöt ovat teknofriikkien mielestä päivän sana, ja Amerikassa ne ovatkin kääntäneet seurakuntien jäsenmäärät nousuun. Somejättiläinen Meta (ex Facebook) on saanut mahtistartin <a href="https://stage.sudev.fi/mark-zuckerberg-rakentaa-oman-varjoyhteiskunnan-facebook-haluaa-maapallon-asukkaat-metaversumin-asukkaiksi/">virtuaalialustalleen</a>.
Virtuaalikirkko vetää väkeä
Syitä suosioon on ainakin kaksi: Facebookin yhteisöt ovat valmis alusta saman henkisille ja pandemia on pakottanut myös kirkkokansan etäyhteyksien ääreen.
Tosin jo vuonna 2016 amerikkalainen pastori D.J. Soto <a href="https://www.svt.se/kultur/framtidens-kyrka-ligger-i-meta">perusti</a> virtuaalitodellisuuteen sijoittuvan kirkon, jonka jäsenmäärä on kasvanut dramaattisesti viime vuosina. Kirkossa käyntiin tarvitaan VR-lasit ja jumalanpalveluksiin osallistumiseen vielä digitaalihenkilö eli avatar, joka edustaa todellista henkilöä virtuaalimaailmassa.
&#8211; Kirkon tulevaisuus on uskoakseni metaversumissa. Siellä ovat käytössä kaikki samat ominaisuudet kuin perinteisessäkin kirkossa, toteaa D.J. Soto amerikkalaisella <a href="https://www.fox5ny.com/news/virtual-reality-church-worshipping-in-the-metaverse">FOX5</a> tv-kanavalla.
Jäsenmäärät heijastavat maahanmuuttopolitiikkaa
Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat <a href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/luterilaisuus-toiminut-pohjoismaisen-hyvinvointivaltion-pohjana">muovanneet</a> satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia. Kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat painottaneet ihmisläheistä hyvinvointivaltiota. Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo, johdetaan professori Robert H. Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.
Vuonna 2020 evankelisluterilaisen kirkon <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000008244111.html">jäsenmäärät</a> heijastavat &#8211; ainakin maallikon mielestä &#8211; kussakin Pohjoismaassa harjoitettavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskassa sosialidemokraattinen hallitus ajaa erittäin tiukkaa linjaa ja niinpä kirkkoon kuului pari vuotta sitten yhä 74,3 prosenttia kansalaisista. Ruotsi on jo lähellä vaa’ankielitilannetta, sillä kirkkoon kuului enää 55,2 prosenttia väestöstä.
Suomessa kirkkoon kuuluvien määrä vuosikymmenen vaihteessa 67,7 prosenttia kansasta, joten ainakin suurimpien kaupunkien ulkopuolella kovalla työetiikalla ja tasa-arvolla lienee vielä kannatusta.
&nbsp;
&nbsp;

Luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvoinnin lähde – metaversumi voisi olla lääke seurakuntia jäytävään jäsenkatoon

Suurvallat varustautuvat edelleen sotiin, joissa on kyse materiaalisista arvoista. Facebook tekee toisin. Yhtiö haluaa valloittaa ihmisten mielet ja pyrkii haalimaan ne virtuaalimaailmaansa eli metaversumiin. Uusi uljas keinotodellisuus julkistettaneen torstaina.

Facebook on <a href="https://www.theverge.com/2021/10/19/22735612/facebook-change-company-name-metaverse">amerikkalaismedian</a> mukaan muuttamassa nimensä torstaina 28.10. Nimenmuutos on osa kampanjaa, jolla yhtiö murtautuu ihmisten mieliin yhä väkevämmin kaiken sosiaalisen median valtiaana. Tällöin Facebookin yhteen ja yhtenäiseen virtuaalimaailmaan sijoittuisivat myös Whatsapp, Instagram ja virtuaalimaailmassa liikkumiseen tarvittavat VR-kilkkeet.
Facebook on ilmoittanut <a href="https://www.cnbc.com/2021/10/17/facebook-to-create-10000-jobs-in-eu-for-metaverse-vision.html">työllistävänsä</a> metaversuminsa kehittämiseen 10 000 henkilöä pelkästään EU:n alueelta lähivuosina. Investoinneista hyötyvät ennen kaikkea Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Puola ja Irlanti. Facebookin panostukset ovat menossa kovasti samaan suuntaan kuin EU:n elvytysrahaston rapiat 800 miljardia euroa.
Rekrytoinnit voivat olla myös yritysostoja ja siinä tapauksessa suomalainen Varjo Technologies olisi vahvoilla. Yhtiö valmistaa maailman parhaat metaversumissa liikkumiseen tarvittavat VR-lasit. Varjo on äskettäin julkistanut kuluttajaversion ammattikäyttöön tarkoitetuista laseistaan.
Kilpajuoksu metaversumiin alkamassa
Metaversumi-sana on peräisin tieteiskirjailija Neal Stephensonilta ja tarkoittaa tänään kolmiulotteista verkko- ja serveritodellisuudessa sijaitsevaa tilaa, jossa ihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa ja työskennellä. Idea sinänsä ei ole uusi ainakaan heille, jotka vuosituhannen vaihteessa viettivät aikaansa vaikkapa Habbo Hotelissa.
Facebook ei ole kertonut siitä, miltä tuleva metaversumi näyttää. Todennäköisesti laatikkopäät eivät siellä enää seikkaile. Yhtiön mukaan metaversumin kehittämiseen tarvitaan moniosaajainsinöörejä, joita nyt siis etsitään ympäri eteläistä Eurooppaa.
Facebook ei ole yksin valloittamassa ihmisten sielunmaailmaa. Omaa metaversumiaan suunnittelevat ainakin Microsoft, Roblox ja Epic Games. Luulisi hankkeen kiinnostavan myös Amazonia, ihan puhtaan kaupallisista näkökohdista.
&nbsp;

Mark Zuckerberg rakentaa oman varjoyhteiskunnan – Facebook haluaa maapallon asukkaat  metaversumin asukkaiksi

metaversumi

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta uskoo huomiseen: Suomella hyvät edellytykset maailmanluokan menestykseen neljännen teollisen vallankumouksen myötä

Luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvoinnin lähde – metaversumi voisi olla lääke seurakuntia jäytävään jäsenkatoon

Mark Zuckerberg rakentaa oman varjoyhteiskunnan – Facebook haluaa maapallon asukkaat metaversumin asukkaiksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025