Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

metoo

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Arvostettu talouslehti Financial Times <a href="https://www.ft.com/content/29fd9b5c-2f35-41bf-9d4c-994db4e12998">nostaa esille</a> sukupuolten poliittisen erkaantumisen uutena globaalina ilmiönä. Selvitykset eri puolilta maailmaa kertovat samasta ilmiöstä: vasta viime vuosina nuoret naiset ovat lipuneet poliittisesti vasemmalle, ja nuoret miehet puolestaan oikealle. Aikaisemmin vastaavat erot olivat olemattomia. Merkittävänä lähtölaukauksena tälle kehitykselle pidetään vuosien takaista MeToo-liikettä, joka toi feminismin ja identiteettipolitiikan keskeiseksi osaksi nuorten naisten poliittista kulttuuria. Tätä nykyä sukupuolten väliset jyrkät poliittiset erot näkyvät myös mm. maahanmuuttopolitiikassa ja puoluekannoissa. Älypuhelinten ja sosiaalisen median kaikukammioiden arvioidaan vain kärjistävän tilannetta, sillä ne eristävät nuoret aikuiset omiin todellisuuskupliinsa ja kulttuureihinsa.

Asenneilmapiirin muutoksia on aina ollut tapana tarkastella sukupolvikokemusten kautta. Tämä koskee myös poliittista liikehdintää. Ajatellaan, että yhdessä koetut ja jaetut historialliset käännekohdat muuttavat tiettyjä ikäpolvia.
Vietnamin sodan aikainen hippiliike on kenties tunnetuin esimerkki tällaisesta vasemmistoliikehdinnästä, joka ei ollut jyrkän sukupuolittunutta. Suomessa nuorison poliittisia sukupolvikokemuksia olivat erityisesti taistolaisuus ja Teiniliitto. Myöhemmin vastaavasti kylmän sodan loppuminen avasi nuorison sydämet yleisesti länsimielisemmille virtauksille.
John Burn-Murdoch <a href="https://www.ft.com/content/29fd9b5c-2f35-41bf-9d4c-994db4e12998">pohtii</a> arvostetussa talouslehti Financial Timesissä, ovatko nuoria yhtäläisesti muuttavat sukupolvikokemukset historiaa: &#8221;Miten tätä vasten tulisi tulkita selvityksiä, joiden mukaan nuorten aikuisten sukupolvi on joissain asioissa hypervasemmalla, mutta toisaalta yllättävän paljon edeltäjiään oikeammalla?&#8221;
<h4>Maailma on havahtumassa poliittiseen sukupuolijakoon</h4>
Stanfordin yliopiston vieraileva tutkija Alice Evans on yksi maailman johtavista asiantuntijoista aiheen tiimoilta. Hänen mukaansa alle 30-vuotiaat aikuiset kokevat parhaillaan jyrkkää sukupuolten välistä erkaantumista toisistaan. Datan pohjalta voisi sanoa, että niin kutsuttu Z-sukupolvi on käytännössä kaksi eri sukupolvea, ei yksi.
Nuoret miehet ja naiset jakautuvat erilleen ideologisesti. Ilmiö on havaittavissa joka mantereella. &#8221;Kymmenet miljoonat ihmiset, jotka asuvat samoissa kaupungeissa, viettävät aikaa samoilla työpaikoilla ja samoissa luokkahuoneissa tai jopa kodeissa, eivät kuitenkaan kohtaa toisiaan vanhaan tapaan.&#8221;, Burn-Murdoch kirjoittaa.
Yhdysvalloissa gallupien data osoittaa, että vuosikymmeniä sitten poliittinen sukujupolijakauma oli minimaalista. Miehet ja naiset jakautuivat verrattain tasaisesti oikealle ja vasemmalle. Nyt 18-30-vuotiaat naiset ovat 30 prosenttiyksikköä vasemmistolaisempia kuin saman ikäiset miehet. Tämä poikkeama on ilmestynyt vain kuudessa vuodessa.
Vastaava 25-30 prosenttiyksikön ero nuorten miesten ja naisten välisessä ajattelussa löytyy myös Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Viime vuonna Puolassa yli puolet 18-21-vuotiaista miehistä kannatti jyrkän oikeistolaista Konfederaation vapaus ja itsenäisyys -puoluetta. Saman ikäisistä naisista vain kuudesosa kannatti samaa puoluetta.
Länsimaiden ulkopuolella jako on jopa jyrkempi. Selvityksissä on saatu vastaavia tuloksia mm. Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Tunisiasta. Tunnusomaista on, että jako on jyrkempi alle 30-vuotiaiden parissa kuin vanhempien sukupolvien keskuudessa.
<h4>#MeToo oli käännekohta, joka avasi matopurkin</h4>
Burn-Murdoch korostaa, että viime vuosikymmenen lopulla nähty kansainvälinen #MeToo-liike oli lähtölaukaus poliittiselle sukupuolijaolle. Se toi räväkän feminismin osaksi nuorten naisten kulttuuria ja yhteiskunnallista ajattelua. MeToo voimaannutti puhumaan koetuista vääryyksistä, ja ilmiö lähti laukalle yleisemmäksi identiteettipolitiikaksi.
Seitsemän vuotta MeToon ryöpsähtämisestä sukupuolten poliittisesta jaosta on tullut Burn-Murdochin mukaan itseään ruokkiva ilmiö. Selvitysten kyselydatasta käy ilmi, että useissa maissa sukupuolten välinen ideologinen jako kattaa tätä nykyä paljon enemmän kuin &#8221;MeToo-kysymyksiä&#8221;. Miehet ja naiset ovat ryhmittyneet oikeisto- ja vasemmistoleireihin entistä enemmän sukupuolen mukaan.
Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa nuoret naiset edustavat huomattavasti vasemmistolaisempia kantoja maahanmuuttoon ja etnisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä kuin saman ikäiset miehet. Vastaavasti vanhemmat miehet ja naiset ovat näissä kysymyksissä lähempänä toisiaan.
Vielä aikaisemmin oli pitkään vallalla trendi, jossa nuoret naiset liikkuivat jyrkemmin vasemmalle, kun taas miehet olivat aatteellisesti &#8221;paikallaan&#8221;. Nyt on havaittavissa selvemmin, että nuoret miehet ovat liikkumassa oikeammalle. Esimerkiksi Saksassa alle 30-vuotiaat miehet suhtautuvat kielteisimmin maahanmuuttoon.
&#8221;Olisi helppo sanoa, että tämä on vain vaihe, joka menee ohi. Ideologinen kuilu on kuitenkin vain kasvamaan päin. Data näyttää, että ihmisiä muuttavia poliittisia kokemuksia on mahdotonta ravistella pois.&#8221;, Burn-Murdoch kirjoittaa.
Burn-Murdochin mukaan tilannetta jyrkentää se, että älypuhelinten ja sosiaalisen median myötä nuoret miehet ja naiset elävät erillään omissa informaatioympäristöissään. Toisin sanoen, ei ole enää myytti, että nuoret erkaantuvat omiin todellisuuskupliinsa ja kulttuureihinsa.

Financial Times: sukupuolten poliittinen erkaantuminen on globaali ilmiö – nuoret naiset liukuvat vasemmalle, nuoret miehet oikealle

Yle julkaisi keskiviikkona pitkän uutisjutun, jossa se hakkasi koko pelastus- ja ensihoitoalan täysin maan rakoon. Yle yleistää jutussaan erittäin vahvasti yksittäiset ikävät kokemukset koskemaan koko pelastusalaa. Uutisoinnin sävy on huomattavan erilainen kuin suurta kohua herättänyt Tampereen kaupunginvaltuuston keskustelu, jossa esiinnostetut äärimmäisen törkeät seksuaalirikokset Yle halusi kokonaan siivota maton alle. Perussuomalaiset halusivat tuoda keskusteluun Ruotsissa tapahtuneet raiskausrikokset, mutta Yle maalaa tällaisen keskustelun rasismiksi. 

Yle julkaisi keskiviikkona <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12149230">pitkän jutun</a> otsikolla &#8221;Ahdistelua asemalla&#8221;. Jutussa on haastateltu 21 henkilöä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet pelastustoimessa tai ensihoidossa. Yle on rakentanut haastattelujen pohjalta kokonaisuuden, jossa pelastusala haukutaan kertakaikkisen pataluhaksi. Yksittäisten ihmisten ikävät kokemukset yleistetään jutussa koko alaa koskeviksi ongelmiksi.
Uutisjuttu ei yleistävien mielikuvien luonnissa kitsastele:
&#8211; Pelastuslaitoksilla ja ensihoidossa työskentelevät joutuvat kohtaamaan seksuaalista häirintää usein työyhteisön sisällä. 
&#8211; häirintäkulttuuri lävähti kasvoille 
&#8211; alalla on yleistä myös sukupuoleen perustuva häirintä, jossa halvennetaan ja alennetaan toista sukupuolta. 
&#8211; toiminnassa näkyy tai sen taustalla vaikuttaa jopa suoranainen naisviha. 
&#8211; suhtautuminen seksuaaliseen häirintään on vähättelevää ja häirintää koetaan myös esimiesten taholta. 
&#8211; Pelastusalan arvot ovat sanahelinää 
&#8211; Seksuaalisen häirinnän lisäksi moni kokee ahdistavaksi alan syrjivän puhekulttuurin, jossa puhutaan ala-arvoisesti maahanmuuttajista ja seksuaalivähemmistöistä. 
&#8211; ..miesvaltaisella alalla vallitsee tietynlainen machokulttuuri. 
&#8211; työtehtävillä kohdellaan alentuvasti 
&#8211; klaanimaista meininkiä 
&#8211; tunteiden näyttäminen on yhä tabu pelastustoimessa ja ensihoidossa 
&#8211; ..pelastuslaitoksen työkulttuurissa on paljon korjattavaa. &#8221;Rasismia, syrjintää, seksuaalista häirintää.&#8221;
&#8211; ..toimintakulttuuri näyttää periytyvän työpaikalla sukupolvelta toiselle
<h4>Suomen luotettavin viranomainen vai häirinnän tyyssija?</h4>
Ainoa jutussa nimellään esiintyvä henkilö on seinäjokelainen Terence Sam, jolla on poliittinen tausta. Hän pyrki Seinäjoen kaupunginvaltuustoon vihreiden listalta. Yle jättää jutussaan mainitsematta hänen taustansa. Asian maininta olisi ollut keskeistä hänen lausuntonsa punninnassa, sillä vihreiden poliittiseen keinovalikoimaan kuuluu rasismin metsästäminen mitä mielikuvituksellisimmista paikoista.
Mikäli Ylen jutun ottaa sellaisenaan todesta, Suomen pelastusala näyttäisi olevan läpimätä, seksistinen, klaanimainen, arvoistaan piittaamaton reliikki, jossa vihataan naisia, maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä.
Toisaalta pelastustoimi on Suomen ylivoimaisesti luotettavin viranomainen. Lähes jokainen suomalainen luottaa alaan.
<h4>Mistä vaietaan, mitä paisutellaan?</h4>
Yle uutisoi tällä viikolla räväkästi myös toisesta seksuaalirikoksia sivuavasta aiheesta, nimittäin <a href="https://stage.sudev.fi/tampereen-valtuustossa-kiehahti-mutta-mita-valtuutettu-veikko-vallin-oikein-sanoi-lue-puhe-sanasta-sanaan/">Tampereen valtuuston keskustelusta</a>. Valtuusto puntaroi, pitäisikö kaupungin ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Keskustelun kuluessa kansanedustaja, valtuutettu Veikko Vallin nosti esiin ruotsalaisen poliisin Peter Springaren parin vuoden takaisen kirjoituksen. Vallin siteerasi maahanmuuttajien rikoksiin kyllästynyttä Springaren 2017 kirjoittamaa julkista, <a href="https://www.facebook.com/peter.springare/posts/10208300682343230?__cft__%5b0%5d=AZVk8KVfn-_3iBJhNFM9NA5kuge16s4qLvOsf12LBvd7lDc5cqCQZfs3e_YgCeD2kiIwdQwLhtvvCZjvJikbaiTw_9_banS0eNekRQjNL6yQPfWKvLrLWKY7ikRO8SMhOWc&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">valtavan suosittua kirjoitusta</a>:
”Nyt mennään näillä. Näitä olen käsitellyt maanantaista perjantaihin: Raiskaus, raiskaus, törkeä raiskaus, puskaraiskaus, kiristys, kiristys, todistajan uhkaaminen, laiton uhkaus, poliisin väkivaltainen vastustaminen, laiton poliisin uhkaaminen, huumausainerikos, törkeä huumausainerikos, murhan yritys, taas raiskaus, taas kiristys, ja pahoinpitely. Epäillyt rikoksentekijät…”
Kun Vallin alkoi listata Springaren tekstissä mainittuja rikoksentekijöiden ulkomaisia etunimiä, alkoi Tampereen valtuustosalissa raju huutokonsertti. Vallinia komennettiin lopettamaan puheensa, vasemmisto uhkasi uloskävelyllä, Kun asia vääjäämättä nousi valtakunnallisiin uutisiin, oli etukäteen selvää, miten Yleisradio siitä kirjoittaisi.
Se ampui viestintuojan.
Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12159133">leimasi</a> Veikko Vallinin täysin surutta rasistiksi, ja jätti lähes kokonaan käsittelemättä sen asian, mitä Vallin yritti valtuustosalissa kertoa. Yle ryhmittyi vasemmistopoliitikkojen kanssa yhteistyöhön ja toisti näiden sanomaa niitä mitenkään kyseenalaistamatta. Yle käytännössä leimasi valtuutetun ja antoi vahvan tukensa tämän vaientamiselle. Toiminta on ennenkuulumatonta.
<h4>Ilmassa leijuu vahva kaksoisstandardin katku</h4>
Yle pitää valtavaa meteliä pelastustoimen seksuaalisesta häirinnästä. Se leimaa täysin sumeilematta jokaisen pelastajan. Toiminta on nyky-Ylen arvojen mukaista. Yle yrittää edistää intersektionaalista maailmankatsomusta, jonka mukaan jokainen vähemmistö on valkoisen heteromiehen uhri. Saman ajattelun mukaisesti vähemmistöt eivät koskaan ole itse syypäitä mihinkään. Niinpä on täysin loogista vaatia vaikenemista siitä seksuaalirikosten aallosta, jonka avoin turvapaikkapolitiikka on Ruotsiin tuonut, ja joka Suomeakin uhkaa, mikäli toistamme Ruotsin virheet.
Yleisradion raju puolueellisuus ei ole jäänyt havaitsematta katsojilta. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen saikin tällä viikolla ihmeteltäväkseen Maaseudun Tulevaisuuden teettämän <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">gallupin</a>, jonka mukaan maaseutumaisissa kunnissa Yleen ollaan nyt enemmän tyytymättömiä kuin tyytyväisiä.
&#8221;Tieto pitää ottaa vakavasti ja tutkia tilannetta, mutta ilman yksilöintiä ei voi sanoa, mistä muutos johtuu&#8221;, Apunen nieleskeli lehdelle.
No mistäköhän? Yleisradiosta on nopeassa aikataulussa tullut täysin pidäkkeetön poliittinen toimija, joka tuputtaa lähes jokaisessa uutis- ja ajankohtaislähetyksessään ilmastohysteriaa, intersektionaalisuutta ja punavihreää politiikkaa. Yhtiö <a href="https://stage.sudev.fi/veteraanitoimittaja-reporadio-kirjailija-jarmo-viljakainen-yleisradiossa-edelleen-voimakas-punavihrea-suuntaus-hallituksen-myotaily-on-vallannut-tilan-kiistaminen-kuuluu-kuvioon/">on palannut</a> 1960-luvun läpipolitisoituneeseen Reporadion aikaan.
Luottamuksen pudotus on ollut raju ja nopea, eikä ihme. Yle politisoituu vauhdilla, ja se käy vimmaisella voimalla kaiken sellaisen kimppuun, mikä pitää kansallisvaltiota kasassa. Tällä kertaa pelastusalan. Samoin tekee vihreät. Yleisradion ja vihreän puolueen toimintaa onkin nykyään hyvin vaikeaa erottaa toisistaan.
Pelastusala kuuluu hallinnollisesti sisäministeriölle. Ylen uutisen julkaisun jälkeen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) oli jo aamupala-aikaan mennessä ehtinyt tuomita pelastusalan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Seksuaalinen häirintä pelastusalalla on tosiasia. Tämä käy ilmi paitsi nyt julkisuudessa kuvatuista tapauksista, myös viime vuosien henkilöstökyselyistä. Kyse ei ole vain yksittäistapauksista. 1/9 <a href="https://twitter.com/hashtag/yleastudio?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#yleastudio</a>
&mdash; Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1453424823032586243?ref_src=twsrc%5Etfw">October 27, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Viherhurmoksellisen Elokapinan sekoilujen aikaan Ohisalo tuomitsi toisen organisaationsa, poliisin.
Ylen &#8221;uutis&#8221;-kuvio on erinomainen esimerkki siitä, miten asioiden edistäminen Suomessa tapahtuu: Ensin vihreä paikallispoliitikko revittelee tarinoita pelastusalan laajasta rasistisuudesta. Seuraavaksi vihreää politiikkaa kaikin voimin edistävä Yleisradio uutisoi asian valtavana kohujuttuna, ja lopuksi vihreä ministeri ottaa uutisista kopin edistääkseen omia tarkoitusperiään laitoksen suhteen. Värisuora.
Kukaan ei pane hantiin, koska kukaan ei halua seksuaalisen häiritsijän puolustelijan leimaa.
Aivan sama pelikuvio nähtiin äskettäin Afrikan tähti -peliä koskeneessa kohussa. Yksi ainoa saksalainen vaihto-opiskelija <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-yliopiston-konseptit-sekosivat-afrikan-tahti-pelin-takia-sulki-kommentoinnin-leimaa-omat-fuksinsa-rasisteiksi/">pisti äsken koko Helsingin yliopiston laitoksen polvilleen</a> rasistisyytöksillä.
Yle yrittää nyt laittaa pelastusalaa polvilleen häirintäsyytöksillä.
<h4>Mitä viher-Yle yrittää tehdä?</h4>
Yleisradion ja vihreiden erittäin valikoiva suhtautuminen seksuaaliseen häirintään on tosiasia. Mistä se johtuu? Jos Yle ja vihreät haluaisivat torjua ilmiötä, ne puuttuisivat sen kaikkiin muotoihin. Nyt ne eivät toimi näin, joten kyse on pakko olla jostain muusta. Mistä siis?
Yksi ilmeinen tavoite on pelon kylväminen leimaamalla. Seksuaalisen häiritsijän leima on nyky-Suomessa niin vahva, että jokainen täysjärkinen aikuinen sellaista kavahtaa. Yle pitää käsissään #metoo-taikasauvaa, jota heiluttamalla se voi mustamaalata kenet tahansa yhteiskuntakelvottomaksi. Nyt se yrittää tehdä tätä maamme kaikkein arvostetuimmalle viranomaiselle, jonka henkilöstö käy kirjaimellisesti tulta päin pelastaakseen muut hengenvaarasta.
Leimaaminen ei ole toiminnan varsinainen tarkoitus, vaan oman maailmankatsomuksen edistäminen silloin, kun muut on saatu pelkäämään ja ennen kaikkea vaikenemaan.
Maailma avautuu, ja Suomi nousee pikku hiljaa pois monopoli-Ylen kaikkivaltiaan tiedotusvallan alta. Asemansa menettämistä pelkäävä mediatalo tuputtaa eetteriin yhä kiivaammin ohjeitaan siitä, miten muiden pitää olla, elää ja ennenkaikkea totella. Kun aikaisemmat temput eivät enää toimi, Yle joutuu turvautumaan entistä rajumpaan pelotteluun. #metoo-aikakausi tuli sille kuin taivaan lahjana, eikä se epäröinyt käyttää metoo-kirvestä ensimmäisenä elokuvaohjaaja Aku Louhimieheen, jonka <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/aku-louhimies/">synti</a> oli kansallismielisiä arvoja kunnioittavan elokuvan ohjaaminen. Kukaan ei väittänyt Louhimiehen syyllistyneen seksuaaliseen häirintään, mutta tämä ei Ylen raivoa pidätellyt.
Vanhan Yleisradio tehtävänä oli kansallisen kulttuurin vaaliminen. Höyrähtänyt nyky-Yle tuhoaa tahallaan niitä siteitä, jotka pitävät kansakuntaa koossa. Se hyökkää kansallista yhtenäisyyttä ja kulttuurisia instituutioita kohti. Se hyökkää isänmaallisuuden, poliisin, pelastusalan, kirkon ja kuvittelemansa patriarkaatin kimppuun, ja asettuu vihervasemmistolaisten poliitikkojen ja mikrovähemmistöjen puolelle. Se asettuu säännönmukaisesti muualta tulevien puolelle, oman maan kansalaisia vastaan. Sen päätoimittaja poseeraa rikollisesti toimivan vihreän kapinaliikkeen <a href="https://twitter.com/elokapina/status/1381532136390471684?lang=fi">mannekiinina</a>.
Yhtiön toiminta on ollut edellisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen jälkeen holtitonta. Nykyinen päätoimittaja Jouko Jokinen on joko halunnut tarkoituksella politisoida Yleisradion, tai on kyvyttömyyttään antanut sen tapahtua. On vaikeaa sanoa, kumpi näistä vaihtoehdoista on pahempi. Lopputulos on kaikkien nähtävillä ruudussa joka ikinen päivä.
Kukin katsoja joutuu omalta osaltaan vastaamaan kysymykseen siitä, onko hän valmis uskomaan ja tottelemaan hiipuvaa jättiläistä.
Ylen tilannetta voi verrata kaaokseen, joka vielä hetki sitten vallitsi Julkisen sanan neuvostossa. JSN:n viherhöyrähtäneen ex-puheenjohtaja Elina Grundströmin johtaman neuvoston päätökset kuin ruletissa arvottuja. Kun Vihreiden puoluelehden entinen päätoimittaja Grundström sekä <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">viherhyöyn kokenyt neuvosto</a> tekivät JSN-päätöksiään, syntyi lopputuloksena periaatteetonta lapsekasta huttua.
JSN:n tilanne rauhoittui puheenjohtajavaihdoksen myötä.

Yleisradio hyökkää rajusti pelastusalan kimppuun ja tuomitsee koko alan seksuaalisesta häirinnästä – mutta vaatii samalla vaikenemista turvapaikanhakijoiden tekemistä törkeistä seksuaalirikoksista

Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin ympärilleen rakentama, teatteritaiteeseen pohjautunut naisten yhteisö on puhuttanut paljon HS:n julkaistua <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">laajan jutun</a> aiheesta sunnuntaina. Lehdet ovat lähteneet ansiokkaasti purkamaan Baltzarin yhteyksiä johtaviin poliitikkoihin ja rahoittajiin. Yksi kytköksistä on se, että opetusministeriö suunnitteli Baltzarin opetusmetodologian jatkokehittämistä suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. 
Drom ry. kertoo <a href="https://www.drom.fi/kkk">nettisivuillaan</a>, että &#8221;kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kehittänyt monikulttuuriseen tunneälyyn perustuvia kasvatuksellisia ja ohjauksellisia menetelmiään vuodesta 1974 lähtien&#8221;.
&#8221;Suomen opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastaamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.&#8221;
Mistä Baltzar-pedagogiikassa sitten on kyse? Dromin nettisivujen <a href="https://www.drom.fi/uusi-sivu">mukaan</a> kyse on valtavirrasta poikkeavien luovuushakuisten ja vähemmistötaustaisten nuorten tarpeiden huomioimisesta. Integraatioteatteri Baltzarissa tehdään teatteria eri tavalla kuin muualla. Kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen kehitystyön suojelijana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen. Kaikissa &#8221;integraatioteatterin&#8221; sivujen kuvissa keskipisteenä on Baltzar, jonka ympärillä on hyvinkin nuoria tyttöjä.
Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">tietojen</a> mukaan Baltzarin perustama Drom ry. on saanut vuodesta 2010 lähtien yli 500 000 euroa tukea eri tahoilta. Muun muassa Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt sille rahaa &#8221;monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan&#8221;.
Korkeita tukijoita presidenttiä myöten
Veijo Baltzarilla on kautta uransa ollut korkeita tukijoita varsinkin sdp:n piirissä. Tukijat ovat pysyneet tuomioista huolimatta. Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi Baltzarin virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Teatterikorkeakoulussa kansainvälisen näyttelijätyön peruskurssin johtajana työskennellyt Baltzar oli vikitellyt vetämäänsä koulutukseen hakeneita tyttöjä lupaamalla varman opiskelupaikan vastineeksi seksuaalisista palveluista, kertoo <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/baltzar-saa-tyytya-potkuihinsa/5406650#gs.iolrxc">MTV Uutiset</a>.
Teatterikorkeakoulusta tämän vuoksi potkut saanut Baltzar vetosi rotusyrjintään ja vaati maineensa mustaamisesta rotuun liittyvän syrjinnän vuoksi miljoonan markan korvausta ja viran palauttamista. Hovioikeus päätti toisin.
Vuonna 2002 Baltzar perusti Kansainvälisen romanikirjailijaliiton, jonka kulttuurikeskus sijaitsi samassa rakennuksessa hänen kotinsa kanssa Brasbyn entisessä kansakoulussa. Romanikirjailijaliitto tietenkin haki ja sai erilaisia apurahoja. Seuraavana vuonna Baltzarin koti ja romanien kulttuurikeskus <a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074006410/Kirjailija+Veijo+Baltzar+kiisti+syytteen+petoksesta">paloivat</a>. Baltzar sai tuomion törkeän vakuutuspetoksen yrityksestä.
Baltzarin saamat tuomiot eivät estäneet presidentti Tarja Halosta myöntämästä hänelle kulttuurineuvoksen arvonimeä vuonna 2011. Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006319559.html">kysyi</a> sunnuntaina Haloselta, eikö rikostuomio ole yleensä estänyt kulttuurineuvoksen arvonimen myöntämisen. Halonen vastasi, ettei muista tapausta.
Ahdisteluista kuulleet poliitikot eivät auttaneet nuoria
HS:n jutussa muutkin Baltzarin korkeat tukijat irtisanoutuvat hänestä epämääräisten selittelyjen kera. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo kuulleensa vuonna 2018 Baltzarin teatteriin aiemmin osallistuneelta henkilöltä, että toiminnassa oli tapahtunut seksuaalista häirintää. Haavisto reagoi vain katkaisemalla omat kytkentänsä teatteriin.
Ilkka Kanerva (kok.) ei muista mitään, eikä ole varma, pitikö Baltzarin esiintymistä lavalla nuorten naisten kanssa &#8221;hyvin erikoisena&#8221; ja sopimattomana, vai peräti ”miraakkelimaisena suorituksena”. Joka tapauksessa Kanerva tuntee itsensä petkutetuksi. Myöskään Aleksanterin teatterin johtaja ei muista mitään, mutta on shokissa. Hän kokee, että Aleksanterin teatteri on joutunut tässä hyväksikäytön uhriksi.
Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006319418.html">listaa</a> lisää irtisanoutujia. Liisa Jaakonsaari (sd.) ei ollut kuullut mitään, mutta on nyt syvästi järkyttynyt. Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kertoo erään kansalaisen ottaneen häneen yhteyttä kertoakseen Baltzarin lähentelyistä. Alanko-Kahiluoto ei kuitenkaan tehnyt mitään seksuaalisesti ahdisteltujen nuorten auttamiseksi, ainoastaan katkaisi omat yhteytensä Drom-teatteriin. Melko erikoista toimintaa poliitikolta, joka on <a href="https://www.facebook.com/outialanko/photos/a.176895018997589/2166963749990696/?type=3&amp;amp;theater">näyttävästi kannattanut</a> mm. Suostumus-lakia ja korostanut ihmisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Baltzarin pedagogiikkaa kehunut Anita Lehikoinen toimii nykyään opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkönä.
Tutkijat tyrmäsivät Baltzarin pedagogiikan
Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö antoi humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) tehtäväksi tutkia Baltzarin pedagogiikan erityisyyttä. Tavoitteena oli tutkia, voisiko kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan perustalle rakentaa korkeakoulutasoista koulutusta. Visioihin kuului myös ajatus siitä, että uudesta pedagogiikasta voisi syntyä vientikelpoista innovaatiotoimintaa.
Kolme HUMAK:in tutkijalehtoria perehtyi Baltzarin menetelmiin, ja <a href="https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/01/Baltzar-KKI-HUMAK-Raportti-final.pdf">tutkimusraportin</a> lopputulos oli melko karu. Tutkijat ilmaisivat hyvin selväsanaisesti huolensa Baltzarin opetuksen eettisistä ongelmista.
&#8211; Ohjaussuhteet ovat lähtökohtaisesti asymmetrisiä, joten ohjaajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asema suhteessa opiskelijaan ei ilmene vallankäyttönä ja manipulointina, raportissa kirjoitetaan.
&#8211; [..] esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla erityinen tarve vahvaan kasvattajaan ja turvalliseen aikuiseen.
&#8211; Tutkimuksen aikana on herännyt kysymys: onko luottamuksellisuus avointa ja tasa-arvoista suhteessa kaikkiin opiskelijoihin? Onko opiskelijoilla riittävät valmiudet määritellä, millainen ohjaajan puhe on eettisesti hyväksyttävää ja millainen opiskelijan ja ohjaajan välinen pedagoginen suhde ”kuuluu olla”?
&#8221;Pedagoginen rakkaus&#8221; on riskialtista
Jo vuonna 2012 HUMAK:in tutkijat havaitsivat Baltzarin opetuksessa samat ongelmat, joista Hesari kertoo meille nyt: ohjaaja on ihailun kohteena ja nuori on &#8221;lapsen kaltaisessa riippuvuussuhteessa&#8221;.
&#8211; Joitakin opiskelijoita kohdellaan erityisinä, toiset puolestaan ”leimataan” negatiivisesti ja heitä kohdellaan sen mukaisesti.
&#8211; Veijo Baltzarin ohjaajuudessa henkilöityy etninen kulttuuritausta ja on selvää, että hänen toiseuden kokemuksensa ammentavat opetukseen merkittävää lisäarvoa kun tavoitteena on kohdata eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Opetustilanteissa kuitenkin korostuu vastakkainasettelu valtaväestön ja vähemmistöjen välille, jossa valtaväestö määritellään kritiikin kautta, tutkijat kirjoittavat.
HS on <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">jutussaan</a> havainnut saman: Baltzarille hänen teatteriyhteisönsä edusti korkeakulttuuria ja valtaväestö eli &#8221;valkolaiset&#8221; sivistymätöntä alakulttuuria, vaikka lähes kaikki teatteriyhteisössä olevat nuoret naiset olivat valkolaisia.
HUMAK:in tutkijat painottivat tärkeänä johtopäätöksenä sitä, että &#8221;valitettavasti kulttuurienvälinen kokemuspohjainen pedagogiikka näyttäisi sisältävän merkittäviä riskejä&#8221;, kuten &#8221;vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ohjaustoiminnassa muun muassa ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä&#8221;.
Tutkijat siis käytännössä tyrmäsivät Baltzarin pedagogiikan niin selväsanaisesti kuin tohtivat. Niinpä siitä ei ikinä lähdetty kehittelemään &#8221;vientikelpoista innovaatiotoimintaa&#8221;.
Baltzar kommentoi raporttia todeten sen olevan länsimaisen kulttuurin mukaan teknisesti hyvin tehty, mutta osoittavan jälleen kerran valtaväestön kyvyttömyyttä uudistua.
Mieltymys nuoriin naisiin tiedetty jo pitkään
Drom-teatterin nettisivuilta löytyy skannaus Anna-lehden artikkelista 29.10.1996 (<a href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/drom.kotisivukone.com/kuvat/Lehtileikkeet/Anna_29th_Oct_1996_page_2.jpeg">sivu 1</a>, <a href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/drom.kotisivukone.com/kuvat/Lehtileikkeet/Anna_29th_Oct_1996_page_3.jpeg">2</a>, <a href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/drom.kotisivukone.com/kuvat/Lehtileikkeet/Anna_29th_Oct_1996_page_4.jpeg">3</a>). Jutun otsikko on &#8221;Veijo Baltzar rakastaa itseään ja nuoria naisia&#8221;. Juttu kertoo Baltzarin Orli-oopperan harjoituksista. Kuvassa on vaalea, 17-vuotias lukiolaistyttö, jonka kanssa tuolloin 55-vuotias Baltzar meni myöhemmin naimisiin. Nykyisen Metoo-aikakauden näkökulmasta Anna-lehden juttu on todella huikeaa luettavaa.
Baltzarin viehtymys nuoriin &#8221;valkolaisiin&#8221; naisiin ja jopa teinityttöihin on siis ollut julkisessa tiedossa ainakin 23 vuotta, koska hän itse kertoi siitä aivan avoimesti Anna-lehdessä. HUMAK:in tutkijalehtorit pitivät jo vuonna 2012 Baltzarin käyttämiä ohjausmenetelmiä hyvin ongelmallisina. Kaikesta tästä huolimatta kulttuurineuvos Veijo Baltzarin toiminta on saanut jatkua kaikki nämä vuodet, veronmaksajien runsaskätisesti tukemana.

Baltzar-pedagogiikasta kaavailtiin koulutusvientituotetta – opetusministeriö mukana

Kurdistanissa ja Bagdadissa asuvat naiset ja miehet puhuvat oikeuksistaan, homoudesta ja salaisista seksitavoista. Suomen Uutiset tutustui arabinuorten seksuaalisuuteen liittyviin haaveisiin ja pelkoihin verkon välityksellä. Vapaa toimittaja Heli-Maria Wiik kertoo. 

Haastattelen ensin 21-vuotiasta naispuolista biologian opiskelijaa Suraa chatissa. Hän on juuri yliopistolla. Hän ei ole naimisissa – vielä.
Suran päivät täyttyvät kotona olosta ja opiskelusta yliopistolla. Hän harrastaa ompelua ja tennistä.
– En voi käydä juuri ulkona, koska vanhempani eivät päästä minua yksin kaupungille. Asun Bagdadissa, mutta en halua kertoa aluetta tarkemmin erityisten turvallisuuteen liittyvien syiden vuoksi. En tunne oloani täällä turvalliseksi, koska tyttöjä ja lapsia siepataan Bagdadissa. Tunnelma on tämän vuoksi jännittynyt, hän sanoo.
Kerron Suralle Suomesta ja tasa-arvosta, ja että, Suomessa naisilla on jossain asioissa jopa enemmän valtaa kuin miehillä. Kysyn hänen mietteitään tästä.
– Tuo on hieno asia. Täällä minulla ei ole mitään tasa-arvoon velvoittavaa lakia takaamaan minun oikeuksiani. Haluaisin, että naiset olisivat voimakkaita toimijoita kaikilla alueilla. Tasa-arvoisesti.
Keskustelemme Suran kanssa Bagdadista naisen näkökulmasta. Sura kertoi jo aiemmin, että hän ei voi kulkea ulkona.
– Naisen ei ole turvallista liikkua yksin ulkona, hän sanoo.
<h4>Mikä on #metoo?</h4>
Epäröin ottaa aran aiheen, seksuaalisen häirinnän, esiin. Kierrän sen käyttämällä #metoo-liikettä. Kysyn, onko hänellä siihen liittyviä kokemuksia.
– En tiedä mikä on metoo, hän vastaa.
Menen Wikipediaan ja kopioin infosivun arabiankielisen linkin, josta Sura saa nopean selvyyden asiaan. (Haastattelu käydään englanniksi, jota Sura kirjoittaa ja ymmärtää sujuvasti.)
– Ei minulla ole kokemuksia häirinnästä, koska isäni kulkee aina kanssani julkisilla paikoilla, mutta tiedän ongelman ja häirintää tapahtuu monien naisten kohdalla, hän vastaa.
Kysyn, käyttääkö Sura Tinderiä.
– Anteeksi, mutta en ymmärrä, hän vastaa.
Kerron, että se on kuuluisa deittailupalvelu somessa. Linkkaan jälleen Wikipediaan.
– Minulla on kyllä monia somepalveluita, mutta en juuri käytä niitä, hän kertoo.
Haastattelun aikana on tullut selväksi, että Sura elää hyvin rajoittunutta elämää tällä hetkellä. Kysyn häneltä, että haluaisiko hän Eurooppaan, jos hänellä olisi mahdollisuus saada irakilaisnaisille erityinen opiskelijaviisumi. Sanon, että hän voisi tulla asumaan vaikka minun luokseni aluksi.
– En halua matkustaa pois maastani. Haluan vain saada turvallisuuden tunteen takaisin ja taatut oikeudet naisille. Haaveilen, että saan toimia biologina ja auttaa ihmiskuntaa, hän päättää.
<h4>Naisella ei ole suojaa perheväkivaltaa vastaan</h4>
Seuraavaksi haastattelen Marwaa, 32. Hän on naimisissa ja työtön.
– Tavoitteenani oli saada ammatti muotoilijana. En kuitenkaan päässyt tavoittelemaan unelmaani, sillä isäni pakotti minut lopettamaan koulunkäynnin ja opiskelun. Isäni pakotti minut vastoin tahtoani naimisiin ja jouduin alistumaan isäni tahtoon, hän kertoo.
Marwa olisi halunnut käydä koulunsa loppuun.
– Lain mukaan minulla ei teini-ikäisenä ollut vapautta vastustaa isäni päätöstä, hän sanoo.
<h4>Kaksi keskenmenoa miehen väkivallan vuoksi</h4>
Marwa on ollut kaksi kertaa raskaana, mutta hän on menettänyt molemmat lapsensa.
– Mieheni on pahoinpidellyt minua ja hänen tekemänsä väkivallan vuoksi sain keskemenot, hän kertoo.
Marwan päivät täyttyvät kotivaimon tavallisilla velvollisuuksilla.
– Elämässäni ei ole juuri mitään mainitsemisen arvoista.
Hän kuvailee Bagdadia hienoksi kaupungiksi, jossa olisi paljon mielenkiintoisia asioita koettavana.
– Mieheni ei päästä minua liikkumaan kaupungilla, eikä hän halua, että saan nähdä mitään näistä mieluisista paikoista. Naapurustoni on jakautunut hyviin ja pahoihin ihmisiin. Tilanne kaupungissa on myös epävakaa, hän kertoo.
<h4>Toive pääsystä Eurooppaan</h4>
Haastattelu tehdään Marwan turvallisuuden vuoksi osin puhelmitse ja sähköpostilla, ettei hänen miehensä saa tietää haastattelusta. Haastattelussa käytetään sekä tulkkia että tulkkauspalvelua.
Puhumme naisten oikeuksista ja #metoo-liikkeestä.
– Kukaan ei ole puhunut metoosta. Sain itse kuulla liikkeestä veljeltäni, joka asuu Euroopassa. Valitettavasti metoo-liikkeestä ei olisi juurikaan hyötyä täällä, koska naisen pahimmat viholliset ovat perheen sisällä esimerkiksi isä tai aviomies, hän sanoo.
Marwan mielestä naisille tulisi saada tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa.
– Naisten oikeuksien edistäminen on kuitenkin mahdotonta, koska oma perhe vastustaa niitä eniten. Sen jälkeen tulee eteen suku ja yhteiskunta. Paljon olisi tehtävää. Lapsi- ja pakkoavioliitot pitäisi lakkauttaa ensimmäisenä, hän sanoo.
Marwa haaveilee pääsevänsä pois Irakista veljensä luokse Eurooppaan. Marwan veli on käynnistänyt perheenyhdistämisprosessin.
– Haluaisin paeta aviomiestäni ja saada vielä uuden elämän. Tahtoisin opiskella ja ehkä vielä saada perheen, hän päättää.
<h4>Nuori lääkäriopiskelija haaveilee tyttöystävästä</h4>
23-vuotias bagdadilainen lääkäriopiskelija Ibrahim vastaa chat-haastattelussa yliopiston kirjastosta. Hänellä on kahden viikon koejakso meneillään. Kysyn suoraan deittailukulttuurista ja mahdollisesta tyttöystävästä.
– Haluaisin, että minulla olisi tyttöystävä, mutta täällä Irakissa meillä ei ole “tyttöystäviä”, koska se ei ole sallittua. Perheemme eivät hyväksy tätä tätä seikkaa, hän sanoo.
Keskustelemme tyttöystävähaaveen tulevaisuudesta.
– Henkilökohtaisesti uskon, että tämä deittailukielto tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä naisten tulee olla neitsyitä, jotta he pääsevät naimisiin. Joten tyttöystävänä oleminen leimaa tytön maineen ja tuo sosiaalisen stigman, hän tarkentaa ja lisää:
– Pidän kuitenkin yhteyttä naispuolisiin ystäviini sosiaalisessa mediassa. Nämä tytöt ovat opiskelukavereitani.
<h4>Bagdadin maanalainen homo- ja heteroseksi</h4>
Kolmekymppinen Gerald on homoseksuaali. Hän asuu Bagdadissa. Haastattelen häntä chatissa tulkin avustuksella. Keskustelemme homoudesta kaupungissa.
– Me homot täällä käytämme Facebook-ryhmiä ja Instagramia. Tiedän myös salaisia paikkoja, joissa homoseksuaalit tapaavat. Nämä ovat aika uusia, eivätkä ihmiset uskalla käydä niissä, koska turvallisuustilanne on huono. Useat homot pelkäävät leimaantumista, koska homous on häpeällistä yhteiskunnassamme, hän kertoo.
Kysyn Geraldilta myös heteroseksuaalien salaisista paikoista.
– En tunne paikkoja. Olen kuullut mieskavereiltani, että on paikkoja, joissa naisia tavataan seksin takia. En itse käy niissä, koska ne eivät merkitse minulle mitään, hän lisää.
<h4>Prostituutio ja vaimojen poikaystävät</h4>
Irakin Kurdistanista, Erbilistä kotoisin oleva nainen kertoo puhelimitse prostituutiosta ja naisten pitämistä poikaystävistä. Hän on itse järjestetyssä avioliitossa. Hän ei halua esiintyä millään nimellä.
– Vaikka kulttuuri ei salli naisten valita miestään, se ei tarkoita, että naiset eivät kapinoisi tätä ilmiötä vastaan. Monilla naisilla on salaisia poikaystäviä. Itse olen kiltti vaimo, enkä kapinoi, hän kertoo.
Seksikauppaa tapahtuu salassa.
– Naisten on helppo liikkua salassa peittävän pukeutumisen suojissa. Tiedän, että monet hyvin kunnollisilta vaikuttavat naiset voivat myydä seksiä miehille, hän kertoo.
Hän kuvailee Kurdistanin Erbiliä kuitenkin hyvin paljon vapaammaksi paikaksi naiselle, kuin esimerkiksi jotkin toiset alueet Irakin puolella.
– Täällä naiset voivat pukeutua melko vapaasti peittämättä kehoaan. Kaupungissa voi myös tavata eronneita yksinhuoltajaäitejä, hän sanoo.
Osa haastateltavien nimistä on muutettu, osa esiintyy omilla nimillään.

Irakissa ei metoo-liikkeestä ole kuultukaan – ei siitä olisi mitään hyötyäkään, koska naisen pahin uhka on oman perheen sisällä

KOMMENTTI | Bloomberg kirjoittaa #metoo:n ikävästä seurauksesta. Miehet eivät enää uskalla viettää työpaikoilla aikaa naisten seurassa. Miksi? 

Kun #metoo räyhähti viime vuoden lokakuussa päälle, <a href="https://stage.sudev.fi/paakirjoitus-hs-enaa-uutisvaline/">kirjoitin</a>: &#8221;Työnantajat joutuvat jatkossa räknäämään, montako veren makuun päässyttä #metoo-aktivistia he uskaltavat hikisten duunariukkojen keskelle laskea.&#8221;
Hivenen kärjistettyä, mutta totta toinen puoli. Monin paikoin on havaittu, etteivät miehet enää uskalla toimia naisten kanssa töissä normaaliin tapaan. Tämä rampauttaa naisten uramahdollisuuksia. Ilmiö on iskenyt moukarin lailla jenkkiyritysten huippujohtoon.
Bloomberg <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-12-03/a-wall-street-rule-for-the-metoo-era-avoid-women-at-all-cost">kertoo</a>: Ei enää lounaita naispuoleisten työkavereiden kanssa. Älä istu naisten viereen lentokoneessa. Vältä kahdenkeskeisiä kokouksia. Naisten palkkaaminen on &#8221;tuntemattoman suuruinen riski&#8221;.
Lehti haastatteli juttuaan varten 30 huippujohtajaa. &#8221;Kävelemme munankuorilla&#8221;, kommentoi miljardirahastoa hallinnoiva David Bahnsen.
Wall Street on perinteisesti muutenkin ollut &#8221;poikaklubi&#8221;, mutta pelko ahdistelusyytöksistä sulkee ovia naisilta.
Eräs haastateltu johtaja kertoo toimintatavoistaan: hän ei tapaa naispuoleisia kollegoita huoneissa, joissa ei ole ikkunoita. Hän ei myöskään käy bisneslounailla alle 35-vuotiaiden naisten kanssa.
Tilanne on miehille paradoksaalinen, sillä toisaalta naisten välttelykin voi olla rangaistavaa:
Jos miehet kieltäytyvät työskentelemästä tai matkustamasta naisten kanssa tai eivät suostu mentoroimaan heitä ahdistelusyytteiden pelossa, syntyy riski siitä, että heitä aletaan syyttää sukupuolisesta syrjinnästä.
Miehet pörisevät enenevissä määrin keskenään, naiset jäävät piirien ulkopuolelle. &#8221;Yhdelle&#8221; ei pyydetä, sosialisointi ja kaveeraaminen jäävät pois. Verkostot jäävät syntymättä.
Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence antoi tälle metoo-vastailmiölle kasvot. Hän kieltäytyy käymästä ravintolassa kahdestaan naisen kanssa &#8211; poislukien hänen oma vaimonsa.
+++
Kukaan ei ole tietenkään toivonut tapahtuvaksi sitä, mitä tuossa yllä kuvataan. Mutta niin se vain tapahtuu.
Miksi?
Koska on olemassa Law of Unintended Consequences. Tahattomattomien seurausten laki.
Siitä pähkähulluna esimerkkinä siirtomaa-ajan Intia:
Delhin kaupunkiin on pesiytynyt runsaasti myrkyllisiä kobria. Siirtomaaisäntä Britannian hallitus huolestuu ja päättää palkita paikallisia jokaisesta hengiltä kolkatusta kobrasta. Suunnitelma toimi aikansa, mutta sitten tapahtuu jotain briteille odottamatonta. Hallitukselle valkenee, että yritteliäät paikalliset ovat alkaneet kasvattaa kobria runsain määrin. Palkkioiden maksaminen lopetetaan. Kasvatetut kobrat eivät tuota enää kasvattajilleen, joten he vapauttavat ne. Kobrapopulaatio kasvaa, lopputulema on lähtötilannetta karmeampi.
Yksinkertaisilla teoilla saattaa olla arvaamattomia seurauksia. Tämä on Tahattomien seurausten laki.
+++
Myös Daily Wire <a href="https://www.dailywire.com/news/39003/backfire-metoo-destroying-women-wall-street-amanda-prestigiacomo">kirjoittaa aiheesta</a>. Amanda Prestigiacomo muistuttaa, että #metoo-skeptikot ennustivat juuri sellaista kehitystä, joista Bloomberg nyt kertoo. Varoittajat leimattiin naisvihaajiksi.
Daily Wire jatkaa: Viattomia miehiä POLTETTIIN roviolla ilman todisteita. Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä LAVENNETTIIN niin, että pelkkä ulkonäön kehuminen oli yhtäkkiä ahdistelua. Media PAISUTTELI väitteitä raiskauskulttuurista, kun teknologiafirmojen työntekijöitä POTKITTIIN PIHALLE sen vuoksi, kun nämä olivat todenneet, että miehillä ja naisilla on biologisia eroja.
Kaiken tämän kehityksen loogisena jatkona on Daily Wiren mukaan se, että miehet ovat naisten seurassa hiljaa, ja vetäytyvät näiden seurasta. Vaihtoehtona olisi jatkaa taivaltamista epäloogisella, epäkonsistensilla miinakentällä.

#metoo:n ikävä seuraus: Wall Streetillä vältellään naisia kuin ruttoa

Puoli vuotta sitten äärimmäiseen julkiseen ryöpytykseen joutunut Aku Louhimies harkitsi julkista itsemurhaa. Asia kävi ilmi Jari Sarasvuon <a href="https://www.suksee.fi/valmennukset/aamulenkki/">Aamulenkki-ohjelman</a> Anteeksiannosta-jaksosta.

Tuntematon sotilas -elokuvan ohjaaja Aku Louhimies kävi todella syvissä vesissä puoli vuotta sitten julkistetun paljastusjutun jälkimainingeissa. Yleisradion toimittajan Sara Rigatellin 19.3.2018 julkaisemassa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10115456">paljastusjutussa</a> Louhimiestä syytettiin näyttelijöiden alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Ylen juttu kytkettiin vahvasti hieman aikaisemmin käynnistyneeseen #metoo-liikkeeseen.
Jari Sarasvuo tarjosi Louhimiehelle tukea kaikkein vaikeimpina hetkinä. Hän keskusteli Louhimiehen kanssa pitkiä keskusteluja. Julkisuuden paine oli musertava. Sarasvuo myös vakuuttui, että osa syytöksistä ei voi pitää paikkaansa.
Sarasvuo kertoo keskustelujen kulusta: ” [Louhimies] oli alkanut saada painostusta, oli kuullut uhkauksista ja ulosmarsseista, että hän ei saa mennä Jussi-gaalaan. Painostusta, uhkauksia ja sitä, että valkoinen metoo-ruusuke tarkoittaa Aku Louhimiestä, vaikka hänen tapauksessaan ei #metoosta ollut seksuaalisen häirinnän mielessä kyse. Katsoin, että nyt hän tummuu nopeasti. Hän alkoi pohtia ääneen, että pitäisikö hänen ampua itsensä siinä lavalla. Se olisi jotain kuolematonta. Pitäisikö ampua itsensä. Mä olen ollut vastaavissa tilanteissa liian usein, mä sanoin, että okei, meillä on kaikilla oma elämämme. Sanoin: sä teet mitä teet – kunhan et ammu muita. Aku sanoi, että ei hänellä ole vihaa muita kohtaan.”
Seuraavaksi Sarasvuo antaa Louhimiehen itsensä kertoa asian. Louhimies kertoo: ”Toki jos tää olisi Disney-elokuva, voisi olla eheytymisen hetki, mutta tää tragedia vaatis sen, että mä menisin lavalle ja ottaisin pistoolin ja ampuisin itseni.”
Sarasvuo kysyi seuraavaksi Louhimieheltä: ”mitä sä luulet, teetkö vielä elokuvia: Olipa .. häpeätaakka miten raju tahansa, todennäköisintä on, että sä teet merkittäviä elokuvia jatkossakin. Haluatko tehdä elokuvia?” 
Louhimies vastasi: ”En mä osaa sanoa, ehkä tää oli tässä.”
<h4>Yle jälleen Louhimiehen kimpussa</h4>
Louhimies kapusi tulevien kuukausien aikana ylös kuilusta. Suomessa häväisty Louhimies kokosi itsensä, haki töitä ulkomailta ja sai lopulta kiinnityksen brittiläisen BBC:n suureen historialliseen draamasarjassaan.
Mutta Yle ei hellittänyt, eikä opintovapaalle Yhdysvaltoihin lähtenyt Rigatelli ollut vielä saanut Louhimiehestä kyllikseen. Rigatelli lähetti BBC:lle useita viestejä, joissa hän välitti ”raskauttavia tietoja”.
Louhimiehen agentin Richard Cookin <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005866612.html">Ilta-Sanomille antamien kommenttien mukaan</a> vaikuttaa siltä, että toimittajan väliintulo on selkeästi vahingoittanut hänen suhdettaan BBC:n sarjan tuotannosta vastaaviin tahoihin.
BBC:n hanke kariutui.
<h4>Louhimies puolustautuu</h4>
Tuskastunut Louhimies <a href="https://stage.sudev.fi/yrittaako-aku-louhimiesta-vainoava-ylen-toimittaja-tahallaan-tuhota-taman-uramahdollisuudet-ohjaaja-kertoo-erittain-poikkeuksellisista-yhteydenotoista-bbclle/">kirjoitti asiasta</a> maanantaina. Hän kertoo yrittäneensä pitkin matkaa oikoa Ylen alkuperäisen jutun virheitä, tuloksetta.
– Tein jutusta Yleisradiolle keväällä oikaisupyynnön. Oikaisupyyntö hylättiin ilman että Yleisradio tarkasti antamiani lisätietoja, pyysi nähtäväkseen asiaan liittyvää aineistoa tai kuuli ehdottamiani tahoja. Se että Yleisradio ei juttuaan oikaissut, ei kuitenkaan muuta asiavirheitä todeksi.
Louhimiehen mukaan Yleisradion maaliskuisessa jutussa on ”minua, perhettäni ja läheisiäni vahingoittavia virheellisiä ja halventavia väitteitä.” Ajan kuluessa asiavirheet alkavat Louhimiehen mukaan elää omaa elämäänsä julkisuudessa ja muuntua vähitellen yleisesti hyväksytyiksi faktoiksi.
– Näin ei voi jatkua. Onko tarkoituksena estää minua tekemästä työtäni, Louhimies kysyy.
Ylen kulttuuri- ja elämäntapatoimituksen vt. päällikkö Tuomas Ferm <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005866612.html">kommentoi tiistaina</a> Ilta-Sanomille, että tällainen väite on ”hyvin absurdi”. Hänen mukaansa kyse on normaalista uutistyöstä.
<h4>Toimittaja ristiretkellä?</h4>
Ylen A-studiossa aiemmin työskennellyt juontaja Susanne Päivärinta <a href="https://stage.sudev.fi/ex-ylelaiset-susanne-paivarinta-mikael-jungner-hammastelevat-aku-louhimiesta-jahtaavan-sara-rigatellin-toimintaa-ristiretkella-oleva-toimittaja-riippumaton-toimittaja/">kysyi tänään Twitterissä</a>, mihin näyttöön perustuu Rigatellin BBC:lle kertoma väite siitä, että ”Louhimies on kohdellut kaltoin ja alistanut näyttelijöitään lähes koko uransa ajan”?
Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner puolestaan <a href="https://stage.sudev.fi/ex-ylelaiset-susanne-paivarinta-mikael-jungner-hammastelevat-aku-louhimiesta-jahtaavan-sara-rigatellin-toimintaa-ristiretkella-oleva-toimittaja-riippumaton-toimittaja/">pohti</a>: ”Erikoinen tapaus tämä Aku Louhimiehen tapaus. Jos toimittaja vapaa-ajallaan näkee vaivaa haitatakseen aiemmin journalisminsa kohteena olleen ihmisen elämää, saattaa se kyseenalaiseksi myös sen aiemman journalismin. Ristiretkellä oleva toimittaja ei ole riippumaton toimittaja.”

Aku Louhimies harkitsi Jussi-gaalan alla julkista itsemurhaa: ”..menisin lavalle ja ottaisin pistoolin ja ampuisin itseni”

Kirjailija Pirkko Saisio joutui melkoisen ryöpytyksen kohteeksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9624830">arvosteltuaan</a> viime kesänä &#8221;punavihreää kuplaa&#8221;. Vihanpuuska on saanut Saision miettimään omia sananvalintojaan. Hän katsoo, ettei hän voi enää käyttää punavihreän kuplan käsitettä, sillä muuten hänen kaverinsa hermostuvat. 

&#8211; Itsesensuuri, en tiedä miten se on toimittajilla, mutta ainakin kirjailijoilla ja taiteilijoilla se on tämän päivän Suomessa iso ongelma, Saisio kertoo Nykypäivälle haastattelussa.
Saision kohu lähti liikkeelle HS:n <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005207819.html">tekemästä haastattelusta</a> 13.5.2017, jolloin kirjailija arvioi kahtiajakautuneen Suomen surkeaa keskusteluilmapiiriä. Hänen mukaansa eri tavoin ajattelevat eivät pyri keskustelemaan keskenään eivätkä ymmärtämään toisiaan. Saisio esittikin toiveen, että punavihreässä kuplassa utlisi hyväksyä ne tosiasiat, jotka ovat toisenlaisen ajattelun perusta. Huutohan siitä nousi.
Saisio ei kuitenkaan ole vähästä säikähtävää sorttia. Vaikka ulostulo kirvoitti kehujen lisäksi valtavan määrän haukkuvaa palautetta, ei hän ole sulkenut suutaan. Hän moittii keskusteluilmapiirin moralistisuutta.
&#8211; Kyllä tämä hirveän totista on. Se täytyy sanoa. Ja hirveän moralistista! On ihmisiä, jotka uskovat että kaikkea voi kontrolloida. Maailmankuviakin, ikään kuin oikean termistön kautta.
Saisio näkee tällaisessa ajattelussa yhtymäkohtia ääriliikkeisiin, ja vertaa omaa aikaamme 1970-luvun taistolaisuuteen.
&#8211; Minusta tässä me too -kampanjan yhteydessä ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa. Ja nyt tulee taas turpaan ja lujaa, jos tämän sinne kirjoitat, Saisio kertoo.
Hän painottaa kuitenkin, että metoo-kampanjan taustalla on tärkeä asia. Seksuaaliseen häirintään on puututtava.
&nbsp;

Pirkko Saisio Nykypäivässä: ”metoo-kampanjassa ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa”

Mentalisti Pete Poskiparta kysyi pojaltaan kujeilleen, joko hänellä on tyttöystävä. &#8221;Reteesti tuli vastaus. &#8217;On yksi Sofi, mutta se ei vielä tiedä sitä&#8217;. Melko itsevarmaa settiä!&#8221;, Poskiparta vitsaili Twitterissä. Ei olisi kannattanut. Twitterin #metoo-mielensäpahoittajat löysivät 7-vuotiaan hauskasta vastauksesta isin kysymykseen aiheen luennoida itsemääräämisoikeudesta ja syyn tuomita Poskiparta huonoksi kasvattajaksi.
 &#8211; Jos poikani Aatu tietäisi millaisen myrskyn hänen hassu vastaus iskän esittämään kysymykseen aiheutti niin uskoisin hänen pahoittavan mielensä. Ehkä hän vielä joskus saa nämä twiitit paketoituna rippilahjaksi, Poskiparta twiittasi, kun savu absurdissa kohussa oli hieman hälvennyt.
Mitä 7-vuotiaan pojan puheissa oli aikamme suomalaisten yhteisönormien vastaista?
Ylen toimittaja Bettina Sågbom vastasi twitterissä Poskiparralle, että &#8221;kun näin tämän tweetin ajattelin että auts, tuosta nousee varmaan tänäpäivänä jonkinlainen polemiikki&#8221;.
&#8211; Koska a) isi olettaa poikansa olevan hetero ja b) joku kuitenkin tulkitsee asian niin että 7v poika meinaa väkisin sitä Sofia ottaa. Niinhän siinä sitten kävi, Sågbom totesi.
Myöskään 7-vuotiaan pojan olettaminen pojaksi ei ole sosiaalisen median #metoo-tuomioistuimen mukaan hyväksyttävää.
&#8211; Päivällä sainkin jo viestin, jos muistutettiin siitä, että poikani ei välttämättä ole edes poika, toteaa Poskiparta yhdessä lukuisista twiiteistään kohun jäljiltä.
<h4>&#8221;Hieno paikka puhua lapselle itsemääräämisoikeudesta&#8221;</h4>
Ensimmäinen hysteerinen reaktio syntyi kuitenkin ajatuksesta, että poika ottaisi mielikuvitustyttöystävänsä Sofin väkisin, ja että isällä ei olisi mitään tätä vastaan.
&#8211; Ite en kyllä mitenkään rohkaisisi tuollaista ajattelua ihmisissä. Tässä ois hieno paikka puhua lapselle itsemäärämisoikeudesta ja vaikka mistä, Poskiparralle luonnoitiin Twitterissä.
&#8211; 7 v poikani vastasi siis isän kujeilevaan kysymykseen tyttöystävästä hassusti. Tein twiitin, koska se oli minusta hauska ja reaktioista 95% oli samaa mieltä. Osa kuitenkin huolestui. Annanko pojan todella ajatella noin? En. Meillä keskustellaan myös twiittejä pidemmin, Poskiparta selitti asiaa.
Poskiparta tulistui mielensäpahoittajille ja väärinymmärtäjille, ja vielä pyysi tulistumistaan anteeksikin.
&#8211; Ihmettelen miten mistä tahansa vitsistä, joka ilmiselvästi oli tarkoitettu vitsiksi voi nostaa esille jotain tärkeitä pointteja?
<h4>Kun Twitter lähti laukalle</h4>
Poskiparta käsitteli yli 500 viestiin yltynyttä &#8221;Poskiparta-gatea&#8221; blogipostauksessaan <a href="https://www.mentalisti.fi/blogi/2018/04/14/24361/?page2">Kun Twitter lähtee laukalle</a>.
Jari Sarasvuo kommentoi vauhkoilijoita ytimekkäästi hashtagilla #fuckthem.
&#8211; Elämme aikaa, jossa vauhkot ovat vallanneet sosiaalisen tilan, luoneet somessa tarttuvan emotionaalisen hemofilian ja painostavat ihmisiä identiteettisotiensa oikeutuksella anteeksipyyntöriitteihinsä, Sarasvuo twiittasi.
&#8211; Tässä on kuitenkin käymässä niin, että meikäläisille alkaa riittää, Sarasvuo kuittasi.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-42739" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/04/sarasvuofuckthem.jpg" alt="" width="600" height="859" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/04/sarasvuofuckthem.jpg 600w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/04/sarasvuofuckthem-210x300.jpg 210w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/04/sarasvuofuckthem-70x100.jpg 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/04/sarasvuofuckthem-27x38.jpg 27w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" />
&nbsp;

Onko 7-vuotias poikasi itsevarma ja tykkää tytöistä? Älä vitsaile siitä twitterissä, tai saat #metoo-tuomioistuimen kurinpalautuksen

RUOTSI | Muutama viikko sitten tuli julki, että amerikkalainen tuottaja oli ahdistellut seksuaalisesti näyttelijöitä. Länsimainen media ei sen jälkeen ole ollut entisensä. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa maailmassa on kuitenkin mahdollista, että asiat nähdään toisella tavalla. Venäjällä saatetaan katsoa ahdistelun olevan osa &#8221;luonnon omaa järjestystä&#8221; &#8211; ainakin silloin, kun tapauksessa ei ole syytä epäillä rikosta. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT on <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ryska-reaktionerna-pa-metoo-sexinkvisition">tutkaillut</a> asiaa.

Laitetaanpa tähän alkuun vaikkapa venäläisen elokuvaohjaaja Andrej Kontsjalovskijin näkemys päivän puheenaiheesta.
&#8211; Mitä tulee seksuaaliseen ahdisteluun, niin luulenpa että koko maailma on aina rakennettu sen varaan, hän sanoi Izvestija-lehden haastattelussa.
&#8211; Naisia täytyy lähestyä tavalla tai toisella ja heidän täytyy ikäänkuin taistella sitä vastaan, hän jatkoi pohdiskeluaan.
Venäjällä länsimaat nähdään virallisen propagandan läpi niin, että amerikkalaisten tai ruotsalaisten esille nostamat yhteiskunnalliset ongelmat ovat &#8221;hysteeristä noitavainoa&#8221; tai &#8221;joutavaa höpinää&#8221;. Länsimaat ovat rappiolla ja Venäjä katsoo olevansa on maailman ainoa valtakunta, joka vielä puolustaa perinteisiä arvoja.
Lisää löylyä löi julkkiksiin luettava Dmitrij Kiseljov, joka on huolissaan seksuaalisuuden katoamisesta Amerikan maaperältä.
&#8211; Miehisyydestä tai naisellisuudesta ei ole enää mitään jäljellä. Ei osata enää olla edes homoja. Ei yhtään mitään jäljellä, purki Kiseljov tuntojaan valtiollisella tv-kanavalla.
&#8211; Kaikki näyttävät nyt vain likaisilta ahdistelijoilta.
Yhtä puhuvaa kuin perinteisen venäläisen kulttuurin puolustajien esiintulo on virallinen hiljaisuus asian ympärillä. Harvoihin poikkeuksiin kuuluu venäläinen toimittaja ja näytelmäkirjailija Natalia Antonova, joka puhui ilmiöstä SVT:n haastattelussa. Hänen mielestään on naurettava ajatuskin, &#8221;ettei ahdistelua esiintyisi Venäjällä&#8221;.

metoo

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Financial Times: sukupuolten poliittinen erkaantuminen on globaali ilmiö – nuoret naiset liukuvat vasemmalle, nuoret miehet oikealle

Yleisradio hyökkää rajusti pelastusalan kimppuun ja tuomitsee koko alan seksuaalisesta häirinnästä – mutta vaatii samalla vaikenemista turvapaikanhakijoiden tekemistä törkeistä seksuaalirikoksista

Baltzar-pedagogiikasta kaavailtiin koulutusvientituotetta – opetusministeriö mukana

Irakissa ei metoo-liikkeestä ole kuultukaan – ei siitä olisi mitään hyötyäkään, koska naisen pahin uhka on oman perheen sisällä

#metoo:n ikävä seuraus: Wall Streetillä vältellään naisia kuin ruttoa

Aku Louhimies harkitsi Jussi-gaalan alla julkista itsemurhaa: ”..menisin lavalle ja ottaisin pistoolin ja ampuisin itseni”

Pirkko Saisio Nykypäivässä: ”metoo-kampanjassa ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa”

Onko 7-vuotias poikasi itsevarma ja tykkää tytöistä? Älä vitsaile siitä twitterissä, tai saat #metoo-tuomioistuimen kurinpalautuksen

Venäläiset eivät #metoo-kampanjasta liiemmin piittaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025