Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

metsäkato

Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Petri Huru. Hurun mukaan oppositio pyrkii antamaan asiasta täysin virheellistä kuvaa, aivan kuin hallitus ei huolehtisi ympäristöstä lainkaan.

&#8211; Näin ei ole asian laita. Suomen puhdas luonto, metsät, vedet ja ilma kuuluvat meille kaikille suomalaisille. Huolenpito niistä kuuluu niin ikään meille ihan jokaiselle, myös jokaiselle puolueelle, sanoo Petri Huru.
Hurun mukaan ei ole vain yhtä oikeaa tapaa pitää huolta ympäristöstä. Kirkasotsaisuus ja aivan liian kireiden ilmastotavoitteiden perässä juokseminen ideologian sokeuttamana, hinnalla millä hyvänsä ja vaikutuksilla millä tahansa, ei ole se linja, jolla perussuomalaiset haluavat Suomen ilmastopolitiikkaa hoitaa.
&#8211; Yksioikoisuus ja ehdottomuus ovat johtaneet siihen, että navetan rakentaminen haluttaisiin nähdä metsäkadon aiheuttajana &#8211; mutta metsän raivaaminen tuuli- tai aurinkovoiman tieltä hyväksytään samaan aikaan ilman poikkipuolista sanaa. Se on täysin järjenvastaista. Samoin se, että ydinvoimaa on sen päästöttömyydestä ja energiavarmuudesta huolimatta hyljeksitty.
Ei ilmastotoimia kansalaisten kustannuksella
Huru painottaa perussuomalaisille olevan äärimmäisen tärkeää, että ilmastotoimia ei tehdä kansalaisten ja teollisuuden kustannuksella, vaan oikeasuhtaisesti ja oikea-aikaisesti, ottaen huomioon myös taloudelliset, alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
&#8211; Mikä aidosti vaikuttaa, mitä se maksaa ja miten suomalaiset ja yritykset pärjäävät tässä yhtälössä. Ratkaisujen etsiminen isojen päästölähteiden vähentämiseksi teknologian keinoin on yksi tämän hallituksen vaihtoehdoista. Suomi on puhtaan teknologian ja innovaatioiden maa, ja niihin tämä hallitus panostaa.
Vihervasemmisto huokuu pessimismiä
Hurun mukaan vihervasemmiston välikysymyksestä huokuu pessimismi ja epäluottamus suomalaisten luontosuhdetta kohtaan.
&#8211; Tällaisen hengen luominen ja kansalaisten, yritysten sekä esimerkiksi kotimaista ruokaa tuottavien ihmisten syyllistäminen on jotain sellaista, mitä me perussuomalaiset emme voi ymmärtää. Teollisuuden kilpailukyky, yritysten toimintaedellytykset ja kansalaisten arjen sujuvuus ja elämän edellytysten kohtuuhintaisuus eivät ole asioita, joita me olisimme valmiita uhraamaan ilmastotoimien alttarille.
&#8211; Se on nähty, että niin edeltävä hallitus kuin nykyinen oppositiokin olisivat näin valmiita tekemään. Vihreiden myrkynvihreät verotusideat, SDP:n kaavailemat raipaniskut maataloudelle ja keskustan myöntyminen vihervasemmiston hullutuksiin viime kaudella ovat näyttäneet opposition todelliset karvat.
&#8211; Ja tämä opposition tuhoisa linja kannattaa ottaa huomioon myös EU-vaaleja silmällä pitäen – Suomi ei ole Euroopan koilliskulman hiilinielureservaatti, vaan me haluamme jatkossakin viljellä maata ja käyttää luonnonvarojamme viisaasti itse parhaaksi katsomallamme tavalla.
Suomi haluaa päättää metsistään itse
Huru vaatii, että Suomen metsien sekä niiden käytön ja hoidon tulee jatkossakin olla suomalaisten itsensä käsissä.
&#8211; Suomen viestin EU:lle tulee olla selvä ja yhtenäinen; me osaamme ja haluamme päättää itse omasta metsäpolitiikastamme, koska tunnemme parhaiten suomalaisen luonnon ja metsiemme ominaispiirteet.
&#8211; Vastuullista ja nimenomaan meidän olosuhteisiimme muovautunutta suomalaista maataloutta, sitä tärkeää huoltovarmuutemme kulmakiveä, ei pidä romuttaa lyhytnäköisellä ja kiilusilmäisellä ilmastopolitiikalla – haluamme jatkossakin syödä kotimaassa tuotettua ruokaa ja viedä sitä yhä enemmän myös maailmalle.
Suomi on monessa edelläkävijä
Hurun ja perussuomalaisten mukaan Suomi on itse asiassa monessa asiassa edelläkävijä.
&#8211; Teknologian kehittäminen, kiertotalouden uudet innovaatiot, biotalous, luonnonvarojen kestävä käyttö – kaikissa näissä Suomi on jo edelläkävijä. Olemme hoitaneet oman osamme esimerkillisesti jo pitkän aikaa. Siitä ei pidä Suomea eikä suomalaisia rangaista. Ei kansallisin päätöksin eikä haitallisella EU-sääntelyllä.
&#8211; Mitä kilpailukykyisempi Suomi on, sitä enemmän on mahdollisuuksia tehdä investointeja puhtaaseen teknologiaan ja energiaan. Mitä useampi teollisuuden investointi saadaan Suomeen, sen parempi se on ympäristölle ja ilmastolle &#8211; tähän meillä on osaamista.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Ei ole vain yhtä tapaa pitää huolta ympäristöstä

Noin 60 prosenttia Suomen tuulivoimaloista ja hankkeista on ulkomaisten tahojen omistuksessa. Suomalaisten omistajien osuus vähenee kovaa vauhtia. Omistus keskittyy yhä enemmän Luxemburgiin rekisteröityihin erikoisrahastoihin. Se hankaloittaa esimerkiksi verojen perimistä Suomeen.

Suomessa toimivat tytäryhtiöt tekevät pääsääntöisesti nollatulosta vuodesta toiseen hyödyntämällä laina- ja korkojärjestelyjä, kun emoyhtiöt ja pääomasijoittajat kuorivat kermat päältä. Pahinta on yhtiöiden kustannusten ulkoistaminen yksityisille kansalaisille, veronmaksajille ja maanomistajille.
Monet energiayritykset omistavat toisiaan ristiin. Tuulivoimayhtiöiden omistus myös muuttuu tiheään ja kätkeytyy rahastoihin, joihin sijoitetun pääoman alkuperää ei aina tunneta. Joissakin yhtiöissä omistuksen tiheä vaihtuminen ja erilaiset järjestelyt antavat viitteitä rahanpesusta, peitellystä osingonjaosta ja mahdollisesta kirjanpitorikoksesta.
Tuulivoimahankkeita vaivaa puutteellinen läpinäkyvyys sopimuskäytäntöjen, omistuksen ja verotuksen suhteen.
Ulkomaisilla omistajilla ei ole myöskään intressiä pitää huolta Suomen yhteiskunnasta, verotuksesta, taloudesta tai ympäristöstä.
Veroedut ja anonymiteetti vetävät Luxemburgiin
Suomi tukee tuulivoimarakentamista suurilla summilla.
&#8211; Miksi talouskriisissä oleva maa tukee edelleen miljarditolkulla tuulivoimayhtiöitä? Miksi Suomi hyväksyy, että pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittäviä investointikustannuksia? kysyy Maailmanpankissa kymmenen vuotta maatalous- ja yksityissektorin investointien asiantuntijana työskennellyt maa- ja metsätaloustieteen tohtori Riikka Rajalahti. Hän toimii edelleen konsulttina Maailmanpankille.
Tarkastellessaan tuulivoimaloiden omistusta ja verotusta hän huomasi, että yhä enenevässä määrin omistus on siirtynyt ulkomaille ja suurin osa nimenomaan erikoisrahastoille Luxemburgiin.
Luxemburg on kansainvälisten kiinteistösijoittajien suosima maa, jota suositaan veroetujen lisäksi hallinnointieduilla ja anonyymiydellä.
&#8211; Iso kysymys on, mikä näiden Luxemburgissa sijaitsevien rahastojen todellinen omistus on, mitä sieltä löytyy? miettii Rajalahti.
Voittojen verotus jää ulkomaille
Veroedut ovat yleensä pääsyy Luxemburgin käyttöön.
&#8211; Kuten useat ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot, myös tuulivoimaloihin sijoittavat erikoisrahastot ovat pitkälti Suomen verotuksen ulottumattomissa. Vaikka vuoden 2023 alussa tehty lakimuutos laajensi luovutuksesta saatujen voittojen verotusta, käytännössä maiden väliset kahdenkeskiset sopimukset yleensä estävät sen, Rajalahti kertoo.
Hankkeen tulos voidaan hävittää myös laskennallisesti esimerkiksi emoyhtiön ja Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön lainajärjestelyillä. Lainajärjestelyillä tytäryhtiöt saadaan tekemään nollatulosta. Pääomasijoittaja saa kuitenkin tuoton, josta verot maksetaan yleensä Suomen ulkopuolelle.
&#8211; Suurin osa toimii näin, mutta on poikkeuksiakin eli on yhtiöitä, jotka maksavat tuloksestaan veroja Suomeen.
Pääomasijoittajat hyötyvät lunastuslaista
Suomi sallii myös sen, että tuulivoimayhtiöiden pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittävän osan investointikustannuksiaan.
&#8211; Törkein esimerkki on lunastuslain käyttö. Liityntälinjojen alle jäävästä maasta maksetaan pieni kertakorvaus, joka ei ole rinnastettavissa metsämaan hintaan. Metsämaa menee siis melkein ilmaiseksi täysin pääomasijoittajien hyväksi. Maasta pitäisi maksaa vähintään markkina-arvo sekä tulevat tuotot, Rajalahti painottaa.
Yhtiöiden investointikustannuksia helpottaa myös se, että purkuvaraukset eivät ole riittävät ja perustukset saa nykykäytännön mukaan jättää maahan. Esimerkiksi Ranskassa on huomattu, että 50 000 euron purkuvakuudet voimalaa kohden ovat liian pienet, sillä todelliset purkukustannukset ovat olleet 500 000 – 850 000 euroa voimalalta.
Ylipäätään haittakorvausten puute on tyypillistä kustannusten ulkoistamista.
&#8211; Suomessa ei esimerkiksi korvata tuulivoimaloiden aiheuttamaa asuinkiinteistöjen arvon laskua, vaikka pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoima vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoon, huomauttaa Rajalahti.
Tuulivoimaloilta vaaditaan maailmalla myös yhä useammin korvauksia aiheuttamistaan haitoista, ja oikeudet ovat määränneet tuulivoimaloita pysäytettäviksi ja jopa purettaviksi. Yhtiöt ovat joutuneet maksamaan korvauksia alueiden asukkaille.
Hiilinielujen väheneminen johtaa sanktioihin
Haittakorvausten puutteeseen Rajalahti listaa myös pysyvän metsäkadon ja hiilinielujen vähenemisen.
&#8211; Suomi on sitoutunut EU:ssa tiettyyn hiilinielujen tasoon. Jos sitä ei saavuteta, uhkaa sanktio tai joudumme ostamaan hiilinieluja taakanjakosektorilta tai EU:n hiilipörssistä. Tuulivoimayhtiöiden sijaan nämä kustannukset maksaa veronmaksaja tai metsänomistaja metsätaloutta rajoittavien toimien kautta. Ongelman aiheuttajat eivät siis maksa. Sama tilanne on luontokadon suhteen, hän sanoo.
Suomi kaipaa selkeää tuulivoimarakentamisen hallinnointia.
&#8211; Valtiovalta on vuosikausia välttänyt vastuuta tuulivoimarakentamisen kokonaisvaltaisen koordinoinnin, suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja tuulivoimaa koskevan päivitetyn lainsäädännön suhteen. On annettu mennä markkinavetoisena ja rakennettu, mihin yhtiöt tai maanomistajat haluavat. Ongelma näkyy nyt heikkona hankkeiden sijoittamisena ja sähköverkkojen jälkijättöisenä suunnitteluna.
Myös liityntälinjojen järkevä suunnittelu on ollut olematonta.
&#8211; Samaan aikaan odotetaan tuulivoimarakentamisen ja tuotannon kasvua sekä siihen nojaavaa teollisuutta, joka pelastaisi Suomen talouden. Siinä on iso ristiriita.
Verotuksen riskit kasvavat myynneissä
Kansainväliset tuulivoimayhtiöt ja suuret maanomistajat hallinnoivat hankkeita.
&#8211; Finsilva (CapMan), UPM, Metsähallitus, Tornator ja tulevaisuudessa mahdollisesti United Bankers, luettelee Rajalahti.
Vuokrasopimuspohjat on laadittu siten, että ne olisivat mahdollisimman helposti siirrettävissä, antaisivat hyvin laajat oikeudet vuokra-alueen käyttöön ja minimoisivat sijoittajalle jäävät riskit.
Paikalliset pienet metsänomistajat ovat maanvuokraajina vähemmistö.
&#8211; Pienillä on erilaiset sopimukset kuin suurilla. Ja kun sopimukset myydään eteenpäin, ei kunnalla tai valtiolla ole sanomista siihen. Vuosikymmenien aikana voimalat myydään yleensä useita kertoja. Samalla vastuiden, vuokrien ja verotuksen riskit kasvavat.
Riikka Rajalahden mukaan on tärkeää saada investointeja Suomeen.
&#8211; Pitää kuitenkin miettiä, mitä vaikutuksia investoinneilla on huoltovarmuuden, verotuksen, omaisuudensuojan, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Rahastoja kiinnostaa vain tuotto, hän toteaa.
Selvitys tuulivoimaloiden omistuksesta, rahoituksesta ja verotuksesta löytyy <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Tuulivoimaloiden-omistus-rahoitus-ja-verotus-on-Luxemburgissa-mita-jaa-Suomeen.pdf">täältä</a>.
&nbsp;

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

Eduskuntavaalien äänestyspäivä häämöttää viikon päässä ja Yleisradion faktantarkastajat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat: eivät suostu uskomaan, että tuulivoimateollisuuden leviämisen alta menetetään valtava määrä suomalaista metsää. Luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry ihmettelee, miksi Yleisradio vähättelee tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin. 


Yleisradio <a href="https://yle.fi/a/74-20023445?utm_source=twitter&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=yleuutiset">väittää</a> tarkistaneensa, pitävätkö eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Ylen maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Yle on takertunut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lauseeseen, että metsää kaadetaan tuulivoimaloiden takia valtavasti. Ylen perussuomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvien faktantarkistajien mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan kyse olisikin vain murto-osasta.
&#8211; Tuulivoimamyllyjen alta huoltoreiteistä, infrasta, verkoista kaadetaan valtava määrä metsää, Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa.
Ylen faktantarkastajien mielestä näin ei kuitenkaan ole. Faktantarkastajat ovat olleet yhteydessä ympäristöministeriöön, mistä heille on kerrottu, että ympäristöministeriöllä ei ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen &#8211; mutta ilman sähkön siirtoa &#8211; vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Ovatko ministeriön ja tarkastajien faktat kunnossa?
Ylen faktantarkastajien suhtautumista siihen, että tuulivoimateollisuuden alta menetetään kallisarvoista suomalaista metsää voisi luonnehtia vähätteleväksi. Samaa mieltä on luonnonsuojeluyhdistys Pelastetaan Suomen Luonto ry, joka huomauttaa, että voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus aiheuttaa yli 100 000 hehtaarin edestä pysyvää metsäkatoa ja pirstoo yli miljoona hehtaaria metsäalueita.
Pelastetaan Suomen Luonto ry kummastelevat tiedotteessa, miksi sekä ympäristöministeriö että Yleisradio vähättelevät tuulivoimateollisuuden vaikutuksia metsiin.
Tiedotteessa yhdistys <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/kaksinaismoralismia-suomen-metsa-ja-luontokeskustelussa?publisherId=69819944&amp;releaseId=69970448">ihmettelee</a> ensinnäkin ympäristöministeriön (YM) omia faktoja.
&#8211; YM on viranomainen, joka säätelee tuulivoimarakentamista ja ympäristöasioita. YM:n mukaan heillä ei ole kuitenkaan virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten perusteella voimala huoltoreitteineen ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa 1-1.5 hehtaaria. Selvityksen antaja saattaa olla etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys Ry, jonka nettisivuja YM <a href="https://www.ymparisto.fi/.../eliny.../tuulivoimarakentamine">mainostaa</a> tuulivoimasivuillaan. Milloin etujärjestöstä tuli neutraali asiantuntija?
Tuulivoimalan pinta-alaan vaikuttaa moni asia
Ympäristöministeriö toteaa, että lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Sen mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisivat vaatia keskimäärin noin 5–6 hehtaaria. Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa. Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 ha. Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa ha, eli 1 400 tuulivoiman vaatima pinta-ala on YM:n mukaan noin 0.042 % talousmetsien pinta-alasta.
YM jatkaa: ’’Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue. Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä.’’
Tuulivoima aiheuttaa valtavasti metsäkatoa
Pelastetaan Suomen Luonto ry huomauttaa, että tuulivoima aiheuttaa enemmän metsäkatoa kuin YM esittää.
&#8211; Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan oikomaan, vahvistamaan ja merkittävästi leventämään. Jokaiselle voimalalle rakennetaan aina uusi huoltotie. Lisäksi voimala-alueille rakennetaan yleensä valtion tieltä tai yksityistieltä uusi tie
Yhdistys huomauttaa myös, että jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään 8 hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Yhdistys nostaa esille ’’Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta’’ -raportin, joka <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Naemmeko-metsaa-puilta-ja-luontokatoa-tuulivoimalta-Final-3.pdf">lähetettiin</a> ministeri Maria Ohisalolle (vihr) ja ympäristöministeriölle 1. maaliskuuta 2023.
&#8211; Raportin mukaan yhden tuulivoimalan vaatima pinta-ala on vähintään 8 hehtaaria plus kantaverkkojen vaatima pinta-ala. Uutta kantaverkkoa rakennetaan tuhansia kilometrejä pääasiassa kaukana kulutuksesta sijaitsevien tuulivoimaloiden vuoksi.
&#8211; Läpinäkyvyyden vuoksi, laskelmassa kerrotaan avoimesti oletukset ja perustelut. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioida voimaloiden aiheuttamaa epäsuoraa metsäkatoa, jota syntyy huoltoteiden ja johtokäytävien reunapuuston altistuessa kuivuudelle ja myrskytuhoille ja siten tuholaisvahingoille. Myös DI Ilkka Niemi on laatinut laskelman tuulivoimaloiden aiheuttamasta metsäkadon määrästä.
Tuulivoimarakentaminen voimakkaassa kasvussa
Ympäristöministeriö ei ole kertonut, että tuulivoimarakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa. Suunnitelmissa olevien 10 000 maavoimalan ja vaadittavan kantaverkon aiheuttama pysyvä metsäkadon määrä olisi erittäin merkittävä &#8211; yli 100 000 hehtaaria.
Tämä metsäkato on suurempi kuin METSO-metsien suojeluohjelma (tavoite 96 000 hehtaaria) ja noin neljä kertaa suurempi kuin Helsingin pinta-ala (21 400 hehtaaria).

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Perussuomalaiset ilmaisivat valiokuntakäsittelyssä tyytymättömyytensä hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka tähtää hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä. Kritiikki kohdistui erityisesti toimenpiteisiin, joita strategia vaatii, jotta kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite saavutetaan.

&#8211; Jakeluvelvoite nostetaan jopa 34 prosenttiin, joka nostaa edelleen polttoaineiden hintoja. Teollisuuden sähköistämistuki oli aivan riittämätön ja puutteellinen. Siinä missä Saksa palauttaa teollisuudelle päästökaupasta EU:n salliman maksimimäärän eli 75 prosenttia, Suomi palauttaa maksimissaan vain 25 prosenttia. Tämä on naurettavaa ja haitallista, kansanedustajat Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso toteavat.
&#8211; Teollisuuden kurjistamisen lisäksi hallituspuolueet haluavat puuttua siihen, mitä ihmiset syövät. Ympäristövaliokunta haluaa vähemmän peltoja ja lihansyöntiä ilmastoruokaohjelmalla, vaikka kotimainen ruoka on terveellistä ja omavaraisuudenkin kannalta tärkeää, PS-kansanedustajat jatkavat.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus huolettivat enemmänkin, sillä perussuomalaiset ilmaisivat huolensa myös turvetuotannon alasajosta ja esittivät, että esimerkiksi saha- ja turvealan yritysten kanssa tehtäisiin huoltovarmuussopimuksia, jotka velvoittaisivat kyseiset yritykset toimittamaan kriisitilanteessa puupolttoainetta ja turvetta.
Vetytalous kaataa metsiä tieltään
Vetytalous tarvitsee paljon päästötöntä energiaa, ja sen lisärakentamisessa tulee välttää merkittävän metsäkadon aiheuttamista, jotta voidaan turvata niin metsäteollisuuden tarvitsema raaka-aineen saanti kuin metsien hiilinielutkin.
&#8211; Suomi tarvitsee itsenäisen ja kokonaan oman vetystrategian jo lähitulevaisuudessa. Nyt on aika vaikuttaa päättäväisesti EU-tasolla ydinvoiman säilymiseksi taksonomian piirissä ja sen hyväksymiseksi myös päästöttömän vedyn valmistuksessa. Tämä on vetytalouden onnistumisen kannalta kriittisen tärkeää, kansanedustajat päättävät.
Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnan lausuntoon.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä

Tänään eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymystä EU:n ennallistamisasetuksesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vertasi EU:n neuvottelutaktiikkaa Venäjään.

&#8211; Viron pääministeri Kaja Kallas on kuvaillut hyvin Venäjän neuvottelutaktiikkaa ja miksi sille ei pidä koskaan tehdä mitään myönnytyksiä. EU toimii juuri kuin Venäjä. EU vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu. Kun kaikkein typerimmistäkin esityksistä tehdään aina kompromissi, EU saa kuitenkin jotain, mitä sillä ei ennen ollut ja johon sillä ei ole oikeutta, Ranne kommetoi.
Lulu Ranne vain pitää komissiota vielä kasakkaakin ahneempana.
&#8211; Hallituksellemme tuntuu olevan elimellisesti mahdotonta sanoa millekään ei. Kuviteltua poliittista pääomaa ei yritetäkään käyttää yhdessäkään kysymyksessä, koska silloin paljastuisi, ettei sitä pääomaa ole.
<h4>Haluaako vihervasemmisto edes puolustaa Suomen etua?</h4>
Ranteen mukaan tässä välikysymyksessä ei ole kyse toissijaisuushuomautuksesta. EU ei huomautuksista piittaa, vaikka koko EU myytiin meille läheisyysperiaatteella.
&#8211; Kysymys on siitä, onko vihervasemmistolla edes halua saati kykyä ymmärtää ja puolustaa Suomen etuja? Asiaa ei auta, että hallituspuolueilla on EU:ssa oma viides kolonna.
Ranne luettelee pitkän listan asioista, joissa Suomen etuja ei ole joko riittävästi ajettu tai niistä on tahallisesti luovuttu: elpymisväline, suo- ja turvepolitiikka sekä uusiutuvan energian direktiivi, CAP-ohjelma, LULUCF, rahoituksen taksonomia, metsäkatoasetus ja nyt tämä ennallistamisasetus.
&#8211; Viimeksi eilen Suomi kävi EU-neuvotteluissa kuittaamassa itselleen vuodeksi 2030 korkeimman 50 % vähennystavoitteen liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä sekä jätehuollossa.
<h4>Eduskunta vedettiin kölin alta</h4>
Ranne pitää erityisen vahingollisena, miten eduskunta vedettiin kölin alta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen määrittelyssä ja ilmastolain käsittelyssä. Eduskunta ei koskaan päässyt edes keskustelemaan saati sitten päättämään siitä, mikä on Suomen itsensä mielestä sen oikeudenmukainen osuus globaalista hiilibudjetista.
&#8211; Kyseessä on yksin Suomelle satojen miljardien arvoinen budjetti, josta eduskunnalta ei edes kysytty.
Ranne uskoo kaikkien varmaan haluavan hyvää. Keskustalla ja vihervasemmistolla vain tuntuu olevan hallussaan jokin pyhä tieto ja tavoite, joka oikeuttaa mitkä tahansa keinot oheisvahingoista piittaamatta.

Kansanedustaja Lulu Ranne pitää EU:ta kasakkaakin ahneempana: ”EU toimii juuri kuin Venäjä – vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu”

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru vaatii pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta selvittämään EU:n erilaisten maa- ja metsätalouteen liittyvien asetusten yhteisvaikutusta Suomelle.
 
Torstain kyselytunnilla eduskunnassa oppositiopuolueet tenttasivat hallitusta Suomen kannasta erityisesti EU:n kaavailemaan luonnon ennallistamisasetukseen.
&#8211; Luonnon ennallistamisasetuksella on miljardiluokan vaikutukset Suomen talouteen. Se on metsäiselle Suomelle täysin sopimaton ja ylimitoitettu. Ennallistamisasetuksen lisäksi EU-komissiolla on suunnitteilla muun muassa metsäkato-, biodiversiteetti- sekä taksonomia-asetus ja niin edelleen, Petri Huru luetteli.
&#8211; Eli suunnitteilla on kaikkiaan kymmenkunta eri kokonaisuutta, jotka vaikuttavat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Lisäksi näillä on vaikutusta huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan.
&#8211; Kysyn pääministeriltä: aikooko hallitus selvittää kaikkien näiden toimien yhteisvaikutuksen Suomen talouteen, sekä aiotteko ottaa tähän luonnon ennallistamisasetukseen selkeästi kielteisen kannan kuten Ruotsi, eli kriittisen sijaan kielteinen kanta?
Marin kiersi kysymyksen
&#8211; Myös hallitusohjelma lähtee siitä, että meidän on parannettava luonnon tilaa Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on hallitukselle yksi keskeisistä prioriteeteista, ja sikäli kuin myös EU:ssa tätä työtä tehdään, niin siihen lähtökohtaisesti voi suhtautua asiasisällöllisesti myönteisesti, pääministeri Sanna Marin vastasi Hurun kysymykseen.
Marin lisäsi, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisiin käsiin, mutta ei tarkentanut, aikooko hallitus ottaa ennallistamisasetukseen kielteistä kantaa.
&nbsp;

EU:n maa- ja metsätalouteen liittyvien asetusten yhteisvaikutus selvitettävä

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset vastustavat EU-komission ehdottamia toimenpiteitä globaalin metsäkadon pysäyttämiseksi. Esityksen ehdottamista toimenpiteistä kärsisi erityisesti suomalainen metsäteollisuus. Perussuomalaiset vaativat, että metsäpolitiikka tulee jättää kokonaan kansallisiin käsiin.

Euroopan komissio ehdotti marraskuussa 2021 toimia EU-kulutuksen aiheuttaman globaalin metsäkadon vähentämiseksi. Asetusehdotuksen mukaan EU:n markkinoilla ei saisi myydä tuotteita, joiden tuotanto on aiheuttanut metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä. Metsäkato nostettiin vahvasti esiin myös YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa.
Nyt lähiviikkojen aikana komission esitystä on käsitelty useissa eri valiokunnissa eduskunnassa. Komission ehdotuksessa kaakaota, kahvia, naudanlihaa, palmuöljyä, soijaa ja puutavaraa sekä niiden jalosteita tuottavat maat jaoteltaisiin metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä koskevan riskin osalta matalan, keskitason ja korkean riskin luokkiin.
Vaarallinen esitys
Komissio tekisi tämän jaottelun delegoiduin säädöksin. Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset pitävät esitystä varsin vaarallisena Suomen metsäteollisuudelle.
&#8211; Komissio esittää, että globaaleja metsäsertifiointijärjestelmiä voisi käyttää vain täydentävänä työkaluna riskinarvioinnissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että yritysten olisi luotava aivan uusia, yksityiskohtaisia järjestelmiä osoittaakseen metsäkatovapaa ja kestävä puun hankinta. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti puunsaantia, jolloin etenkin metsäteollisuus kärsisi esityksestä, sanoo kansanedustaja, valiokuntavastaava Mauri Peltokangas.
Esitys vain kasvattaisi hallinnollista taakkaa
Perussuomalaiset näkevät, että esitys veisi pohjaa pois globaalien metsäsertifiointijärjestelmien yli 20 vuotta kestäneeltä kehitystyöltä.
&#8211; Tulee muistaa, että Suomessa metsäteollisuus hankkii jo nyt puunsa sertifioiduista metsistä. Näin ollen tämä uusi esitys vain kasvattaisi toimijoiden hallinnollista taakkaa ja vieläpä merkittävästi, toteaa kansanedustaja Petri Huru.
EU:n ei pidä kajota Suomen metsäpolitiikkaan
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vaatii Suomea pitämään kantansa kriittisenä metsätaloutta koskevien vaateiden osalta. Esitys luo todennäköisesti myös lisää sääntelyä.
&#8211; Tässä yhteydessä muistutamme edelleen siitä, että metsäpolitiikka tulee jättää kokonaan kansallisen päätäntävallan piiriin. Siihen ei Euroopan unionin tai komission tule kajota nyt eikä tulevaisuudessa, vaatii kansanedustaja Jouni Kotiaho.
&nbsp;

EU-komissiolta ehdotus metsäkadon pysäyttämiseksi – ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Vaarallista Suomen metsäteollisuudelle

Keskiviikkona Euroopan parlamentissa keskusteltiin metsäkadosta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps/ID-ryhmä) kehui Suomea metsänhoidon esimerkkimaaksi.

Puheensa aluksi Teuvo Hakkarainen totesi, ettei metsäkato ole niinkään Euroopan ongelma ja että metsäkadon suurin syy on ihmisten holtittomuus:
&#8211; Jos sitä ei saada hillittyä, kato kiihtyy. Afrikka on tästä yksi esimerkki. Sinne on heitetty miljarditolkulla kehitysapumiljardeja ja kato vain suurenee. Pellonraivauksen väitetään aiheuttavan suurimman osan metsäkadosta. Tämä varmaan pitää paikkansa, mutta tilanne ei kuitenkaan surkuttelulla parane, vaan on otettava mallia, Hakkarainen neuvoi.
Suomi on metsänhoidon esimerkkimaa
Hakkarainen jatkoi kertomalla, että Suomessa metsäpinta-ala kasvaa koko ajan ja että Suomi on metsien hoidossa esimerkkimaa:
&#8211; Ottakaa mallia siitä. Metsänhakkuun jälkeen meillä on velvoite välittömästi istuttaa uudet puut tilalle, ja tätä mallia pitää tyrkyttää myös sinne kehitysmaihin. Lisäksi kustannus metsien uudistamisessa on hyvin pieni. Esimerkiksi minä olen henkilökohtaisesti varmasti istuttanut vähintään 100 000 puuta. Suurimmat niistä ovat tämän kokoisia, Hakkarainen kertoi ja osoitti tukkipuun vahvuista leveyttä käsillään:
&#8211; Tulkaa katsomaan Suomeen mallia, miten torjutaan metsäkatoa ja miten saadaan sitä metsäpinta-alaa lisää.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 108 miljoonaa kuutiometriä. Tilastotietojen mukaan vuonna 2019 puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli noin 88,4 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä oli kaikkiaan 73,3 miljoonaa kuutiometriä, josta 87 prosenttia ohjautui metsäteollisuuden käyttöön ja 13 prosenttia energiapuuksi eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi. (lähde: mmm.fi)

metsäkato

Perussuomalaiset: Ei ole vain yhtä tapaa pitää huolta ympäristöstä

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä

Kansanedustaja Lulu Ranne pitää EU:ta kasakkaakin ahneempana: ”EU toimii juuri kuin Venäjä – vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu”

EU:n maa- ja metsätalouteen liittyvien asetusten yhteisvaikutus selvitettävä

EU-komissiolta ehdotus metsäkadon pysäyttämiseksi – ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Vaarallista Suomen metsäteollisuudelle

Hakkarainen metsäkadon torjumisesta: Ottakaa Suomesta mallia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025