Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

metsästrategia

Perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR kokoontuu Suomessa. Kolmipäiväinen tapahtuma alkoi tänään, ja ensimmäisen työistunnon aiheena oli metsäpolitiikka. Paneelikeskustelua johti europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.

Ennen paneelia kuultiin Teuvo Hakkaraisen puhe, jonka aluksi hän puhui metsien suojelusta ja hoidosta.
&#8211; Metsät ovat osa maisemaamme, kulttuuri- ja luonnonalueitamme, talousalueita, suojelualueita, virkistysalueita, biodiversiteetin ydinsoluja. Jotta metsät voisivat taata tämän monimuotoisuuden, ne tarvitsevat huomiota, ne tarvitsevat suojelua ja hoitoa.
Euroopan metsät ovat erilaisia
Hakkarainen perusteli, miksi EU ei saa tunkeutua metsäasioissa jäsenvaltioiden tontille.
&#8211; Euroopan unionin perussopimusten mukaan vastuu metsistä on jäsenvaltioilla, ja haluamme asian pysyvän näin. Euroopan metsät ja niiden tehtävät sekä tarpeet ovat liian erilaisia, jotta ne kaikki voitaisiin saattaa Euroopan metsäpolitiikan alle. Ei ole olemassa yhtä ainoaa eurooppalaista metsää: on ranskalaista metsää, italialaista metsää, suomalaista metsää, ruotsalaista metsää&#8230;
&#8211; Yrittäessään luoda koko Euroopan unionille yhteisen metsästrategian, jossa ei huomioida alueellisia eroja, komissio ei ymmärrä, että Euroopan unionin metsät ovat eri ikäisiä ja siten monimuotoisuudeltaan eri tasoisia. Euroopan komissio ja myös Euroopan parlamentti tunkeutuvat askel askeleelta jäsenvaltioiden tontille, Hakkarainen totesi.
Kansallisen metsänhoidon puolesta
Hän korosti, että taistelu metsäpolitiikan pitämisestä jäsenvaltioiden omissa käsissä jatkuu.
&#8211; ECR haastaa edelleen Euroopan komission sitkeät pyrkimykset laajentaa omaa toimivaltaansa metsätalouden alalla. Olemme huolissamme, että komission painopisteet biologisen monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun alalla jättävät varjoon niiden vaikutuksen talouteen ja yhteiskuntaan, erityisesti tuotannon kannattavuuteen, työllisyyden tasoon ja rakenteeseen sekä uusien sääntöjen täytäntöönpanosta johtuvaan hallinnolliseen taakkaan.
&#8211; Jäsenemme toistavat aina, että metsäpolitiikka on räätälöitävä alueellisten ja paikallisten vaatimusten ja odotusten mukaisesti. Jatkamme taistelua metsänhoidon kansallisen toteuttamisen säilymisen puolesta, Hakkarainen lupasi.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?start=5&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Hakkarainen metsäpolitiikkakeskustelussa: ”Jatkamme taistelua”

Viime heinäkuussa Euroopan komissio julkisti odotetun strategiapaperinsa EU:n uusi metsästrategia 2030. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkarainen on Identiteetti ja Demokratia -ryhmänsä lailla huolissaan komission pyrkimyksistä astua jäsenmaiden tontille metsäpolitiikassa.

&#8211; Komissio ei kunnioita toissijaisuusperiaatetta eikä EU:n perussopimuksiin kirjattua toimivallan jakoa, ympäristövaliokunnan lausuntoa metsästrategiasta laatimassa oleva perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen toteaa.
Lausunto on jatkoa vaalikauden alkupuolella valmistuneelle oma-aloitemietinnölle, jossa Hakkarainen niin ikään toimi ID-ryhmän varjoesittelijänä.
&#8211; Olen puheissani ja mepin toimissani tuonut toistuvasti esiin Suomen asiaa: sitä, että metsät ovat maamme elinvoiman lähde, ja osaamme hoitaa ne itse! Hakkarainen painottaa.
Suomen metsiä ei saa sosialisoida EU:lle
Komissio katsoo unionin alueen metsiä lähinnä ilmastopolitiikan näkökulmasta ja osana yhteisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisille tämä ei käy: metsät ovat kansallisomaisuutta eivätkä miltään osin sosialisoitavissa EU:lle.
&#8211; Komission ei pidä nyt eikä tulevaisuudessa määritellä mitään metsänhoitotapoja kestäviksi tai kestämättömiksi ja siten kytkeä metsiämme osaksi EU:n säädöskehikkoa, Hakkarainen selvittää. Suomella on jo oma metsänkäyttösuunnitelmansa, joka huomioi myös ympäristönsuojelun.
&#8211; Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta, vaan EU tarvitsee metsiämme, meppi kiteyttää.
Metsäala ei kaipaa myöskään hallinnollista taakkaa
Hakkarainen aikoo puolustaa metsästrategianeuvotteluissa jäsenmaiden toimivallan lisäksi eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttämistä metsäsektorilla sekä tuoda esiin metsien monipuolisen käytön erilaisia myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.
&#8211; Hallinnollista taakkaa metsäalalle ei myöskään tarvita, mutta juuri sitä EU osaa tuottaa parhaiten, komission suunnitelmista huolestunut europarlamentaarikko sanoo.
&nbsp;

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta

Perussuomalaista löytyy paljon ja monenlaista ympäristöosaamista &#8211; akateemista, taloudellista ja teknistä. Suomen Uutiset esittelee neljä ympäristöasioista innostunutta konservatiivia: biologin, pääomasijoittajan, insinöörin ja fyysikon.

Harvempi mieltää perussuomalaiset ensisijaisesti ympäristöpuolueeksi, mutta paloa ympäristöasioihin ja alan osaamista PS-aktiiveista kyllä löytyy vaikka muille jakaa. Tämän ei pitäisi yllättää ketään, koska huoli ilmastosta tai luontokadosta painaa kaikkia ihmisiä puoluekannasta riippumatta. Siten myös ne kansalaiset, jotka katselevat maailmaa konservatiivisesta näkövinkkelistä, osallistuvat mielellään ympäristötuhojen estämiseen tai ilmastonmuutoksen torjumiseen. He vain eivät halua tehdä sitä juuri vihreän, punaisen tai minkään muunkaan trendipolitiikan keinoin, jos ja kun fiksumpiakin keinoja on olemassa.
Siinäpä hyvä syy tutustua esimerkiksi ympäristökonsultti Marleena Isomaan, pääomasijoittaja Lassi Noposen, avaruustutkija Tiera Laitisen ja tekniikan lisensiaatti Teemu Tareksen ajatuksiin siitä, miten maapallon elinkelpoisuudesta pitäisi huolehtia.
Suomen Uutisten haastattelemat asiantuntijat ovat koulutukseltaan, taustoiltaan ja mielipiteiltäänkin hyvin erilaisia. Heitä kuitenkin yhdistää se, että ympäristöasiat ovat heille lähellä sydäntä, ja he ovat niihin perehtyneet myös työnsä kautta.
Mikä parasta, he ovat poliittisesti aktiivisia konservatiiveja tai olleet ehdolla vaaleissa perussuomalaisten listoilla.
Noposta, Isomaata ja monia heidän kaltaisiaan asiantuntijoita kuuntelemalla varmistuu ainakin yksi asia. Se nimittäin, että valtamedian maalaama kuva konservatiiveista kouluttamattomina ja luonnosta piittaamattomina kansalaisina on ehdottomasti väärä.
<h4>Pääomasijoittaja luottaa teknologian vetoapuun</h4>
Lassi Noponen on ollut perustamassa kahta ympäristöteknologiayhtiötä, Proventia Groupia ja Loudspringiä. Näistä Loudspring rahoittaa pohjoismaisia puhtaan teknologian yrityksiä.
Ympäristötaloudesta ja –tekniikasta Noposelle on kertynyt kokemusta myös monissa työryhmissä Sitrassa ja Business Finlandissa. Koulutukseltaan hän on juristi ja taloustieteilijä London Business Schoolista.
Kuntavaaleihin Noponen on osallistunut sitoutumattomana ehdokkaana perussuomalaisten listoilta.
Jos Noponen saisi yksin päättää ympäristöpolitiikasta, hän pitäisi huolen siitä, että isot asiat erotetaan pienistä. Nyt ne menevät Noposen mukaan sekaisin, eikä tilannetta ainakaan paranna se, että ympäristökysymyksistä on tullut osa identiteettipolitiikkaa.
&#8211; Jos nyt ensimmäiseksi muistettaisiin, että Suomi tuottaa fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä 0,14 prosenttia eli runsaan promillen. Isoimmat ongelmat ovat muualla, ja niihin me voimme yrittää vaikuttaa. Siinä voidaan onnistuakin, minä näen suomalaiset hyvinä ongelmanratkaisijoina. Mutta ratkaisu ei ole se, että pakotetaan helsinkiläiset ajamaan talvisin pyörällä.
Isot ratkaisut löytyvät Noposen mukaan teknologiasta ja siitä, että oikeanlaista teknologiaa viedään sinne, missä siitä saadaan suhteessa isoin hyöty, kuten Kiinaan ja Intiaan.
Esimerkkinä parannuskohteista Noponen mainitsee kaasuturbiinit, joita käytetään sähkön tuottamiseen. Suomessa on vain muutama kaasuturbiini, mutta muualla maailmassa niitä käytetään paljon. Jos jokaiseen niistä asennettaisiin ilmansuodatin, niin sanottu ”hp-filtteri”, tehostuisi sähkön tuotanto useita prosentteja – globaalisti usean ydinvoimalan verran. Se merkitsee enemmän sähköä pienemmillä päästöillä. Mikä parasta, erikoistehokkaita suodattimia valmistetaan myös Suomessa.
&#8211; Totta tietenkin on se, että myös maakaasu on fossiilinen polttoaine, josta ajan mittaan halutaan päästä eroon. Toisaalta maakaasu on verrattoman paljon päästöttömämpi energialähde kuin hiili. Maakaasu tulisikin nähdä eräänlaisena siirtymäajan ratkaisuna, hiilen korvikkeena, jonka päästöjä ja käytön tehokkuutta on suhteellisen helppo parantaa.
Sijoittajana Noponen puhuu ehkä omaankin pussiinsa. Toisaalta hän tulee turbiiniteknologiaan liittyvine ehdotuksineen torjutuksi joskus vain siksi, että kaasuun liittyviä teknisiä ratkaisuja pidetään jo lähtökohtaisesti jotenkin sopimattomina, ne kun eivät kuulosta trendikkäiltä tai mediaseksikkäiltä.
&#8211; Tietysti meidän pitää hakea myös aivan uusia ei-fossiilisia teknisiä ratkaisuja. Mutta meidän päättäjiltämme tuntuu puuttuvan käsitys siitä, että isoissa energiainvestoinneissa edelläkävijyys ei välttämättä ole samalla tavalla etu kuin vaikka pelialalla. Energiainvestoinnit ovat valtavia, niiden toimivuus ja tuotto selviää vasta vuosikymmenien viiveellä. Siksi niiden kanssa on vastuutonta leikkiä liian ketterää.
Noposen mukaan nuorilta päätöksentekijöiltä puuttuu sekä perspektiivi että riittävä laskutaito.
&#8211; He ovat ympäristöasioissa mukana tunteella, mikä tietysti on tavallaan hyväkin. Mutta ne isot ja pienet asiat sotkeentuvat juuri siksi, että monella politiikan ja julkisuuden intoilijalla on selvästi laskennossa vitonen ja uskonnossa kymppi.
<h4>Rakennustekniikalla uusia ratkaisuja</h4>
Marleena Isomaa on koulutukseltaan biologi: väitöskirjassaan hän käsitteli turskan populaatiodynamiikkaa ja kannan säätelyä. Hän on työskennellyt ympäristöasiantuntijana mm. Vahanen Oy:lla ja JLL Finlandilla, joissa hänen tehtävänsä liittyivät rakennustekniikkaan, vesistöjen kunnostukseen ja jätehuoltoon.
Viime syksynä Isomaa siirtyi Eurofins Ahma Oy:n palvelukseen. Siellä hänen tontilleen kuuluvat mm. lakisääteiset velvoitetarkkailut ja vesistöihin kytkeytyvät konsultaatiopalvelut.
&#8211; Juuri rakentamisessa on valtavasti mahdollisuuksia viisaaseen ympäristöpolitiikkaan, miettii Isomaa pitkän kokemuksensa pohjalta.
&#8211; On hienoa niin kaupungin kuin ympäristön kannalta, että vanhoja jouto- ja jättömaita puhdistetaan, niille istutetaan puita ja rakennetaan. Sen sijaan viimeiset metsät, puisto- ja viheralueet pitäisi jättää rakentamisen ulkopuolelle.
&#8211; EU:ssa on hiljattain lanseerattu metsästrategia, jossa korostetaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä biodiversiteettikadon pysäyttämisessä. Helsingillä olisi asian suhteen petraamisen varaa.
Isomaa kiinnittäisi huomiota myös sähkön kulutukseen.
&#8211; Sähköä pyritään tuottamaan ilmastoystävällisesti, mutta samalla sähkön tarve on moninkertaistunut. Sähkönkulutuksen tai ylipäätään kulutuksen vähentämisestä ei juuri puhuta. Digitalisaatio sekä niin sanotun hiilineutraalin sähkön tuottaminen johtavat helposti ympäristön kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, mikäli fossiiliset polttoaineet nähdään ilmastostrategian ainoana ongelmana.
Euroopan yhteisön Isomaa näkee jossain määrin kaksiteräisenä miekkana.
– Ympäristön kannalta on yleisesti ottaen hyvä, että tällainen yhteisö on olemassa ja kuulumme siihen. Toisaalta taas EU kannustaa esimerkiksi maataloudessa isoihin yksiköihin, mikä johtaa tehotuotannon ongelmiin, hän miettii.
<h4>Hämeenlinnan viherpersu osaa laskea</h4>
Teoreettisesta fysiikasta väitellyt Tiera Laitinen työskentelee Ilmatieteen laitoksella avaruustutkijana ja ryhmäpäällikkönä. Ympäristöasioita hän pitää tärkeysjärjestyksessä ykkösenä ja aikookin pitää niitä esillä muun muassa perussuomalaisten varavaltuutettuna Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa.
Hän on huolissaan ilmastonmuutoksesta, vaikka hänen työnsä avaruussään parissa ei suoranaisesti ilmakehän ilmiöihin liitykään.
Miten Laitinen näkee silloin tällöin julkisuuteen nousevat ehdotukset ja tutkimustulokset maapallon hätäjäähdytyksestä teknologisin keinoin?
&#8211; Ilmaston keinotekoiseen viilentämiseen on ehdotettu monia pellepeloton-henkisiä ratkaisuja. Varjostimia avaruuteen Auringon ja Maan väliin, rikkidioksidia stratosfääriin heijastamaan auringonvaloa&#8230; On hyvä, että näitä tutkitaan ja vaikka vähän testataankin, jotta meillä on vielä jotain keinoja kokeiltavaksi sitten, jos ilmastonmuutos äityy ennustettuakin pahemmaksi. Mutta näissä tekniikoissa on paljon ongelmia, vastaa Laitinen.
&#8211; Yksi ongelma on se, että nuo mainitut keinot vaatisivat jatkuvaa ylläpitoa &#8211; kuka siitä huolehtisi, kuka maksaisi ja kuka päättäisi? Ja toiseksi niillä voisi olla odottamattomia ikäviä sivuvaikutuksia. Ihan kuten ilmastonmuutos on paljon hyvää tuottaneen teollistumisen odottamaton sivuvaikutus.
Laitinen huomauttaa, että myös hiilidioksidin talteenottoon tähtäävät teknologiat ovat alkutekijöissään.
&#8211; Hiilidioksidia ei ainakaan vielä saada pois ilmakehästä tarvittavan isossa mittakaavassa siedettävillä kustannuksilla. En siten oikein näe vaihtoehtoa fossiilisten polttoaineiden voimakkaalle vähentämiselle. Mutta tietenkin tutkimusta kaikkiin suuntiin pitää jatkaa, jotta muitakin ratkaisuja löytyy.
<h4>Ilmansuojelua ilmastohysterian sijaan</h4>
Tekniikan lisensiaatti Teemu Tares tekee ympäristötyötä Envia-yrityksessään ja istuu viidettä vuotta Espoon kaupungin ympäristölautakunnassa perussuomalaisten edustajana. Koulutukseltaan hän on sähkötekniikan diplomi-insinööri. Jatko-opinnoissaan hän on perehtynyt avaruusteknologiaan, maan kaukokartoitukseen ja merenmittaukseen.
Tares pelkää ilmastohysterian johtavan taloudellisten harmien ohella siihen, että hengitysilman laadun, pinta- ja pohjavesien, maaperän ja koko elonkehän suojeluun kiinnitetään liian vähän huomiota, koska niihin ei riitä enää resursseja.
Lisäksi Tares muistuttaa, että Suomessa on osattu hoitaa esimerkiksi jätevesiongelmat moniin muihin maihin verrattuna melko hyvin, ja sitä osaamista kannattaa ylläpitää sekä edelleen parantaa.
&#8211; Itse mietin joskus esimerkiksi sitä, millä keinoin voitaisiin korvata vesivessat. Siihen tarvitaan jokin tekninen oivallus, jotta kuivakäymälät hyväksyttäisiin kaikkialla ja ravinteiden kierrätys saataisiin toimimaan. Se olisi tärkeää maanviljelylle, säästäisi juomavettä ja suojelisi lopulta myös meriä.
&#8211; Nyt satsataan valtavasti joka tasolla ilmastonmuutoksen torjuntahankkeisiin, negatiivisista talousvaikutuksista viis. Ilmaston tila ei Suomen toimilla kuitenkaan muutu miksikään, mutta voimme toki tuhota oman taloutemme, pohtii Tares.
&#8211; Liian vähälle huomiolle on jäänyt myös kaikkien ympäristöongelmien perimmäinen syy, väestönkasvu ja sitä osaltaan ruokkiva pakolaispolitiikka. Jostain syystä unohdetaan myös, että ilmastonmuutokset olivat suurimmillaan aikana, jolloin mitään teollisuutta ei ollut olemassa.
Tares toivoisi ympäristölautakuntiin lisää teknistä ja taloudellista osaamista. Hän huomauttaa myös, että monet ympäristölautakunnat ovat hyvin naisvaltaisia.
&#8211; Niissä moni tuntuu pelkäävän, että taivas putoaa niskaan hetkellä millä hyvänsä. Se ei ole hyvä lähtökohta viisaille ratkaisuille.

Perussuomalaisten ympäristöosaajat peräänkuulutavat ilmastohysterian sijaan ilmansuojelua – ”Joillakin ympäristöintoilijoilla on uskonto kymppi, laskento vitonen”

Europarlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps./ID-ryhmä) jätti komission vastattavaksi kolmiosaisen kirjallisen kysymyksen EU:n metsäsektorin ylisäätelyn vaikuttavuudesta. Hakkaraisen saamassa vastauksessa puhutaan esimerkiksi tulevasta kestävien hiilikiertojen palauttamista koskevasta tiedonannosta, jolla pyritään esittämään konkreettisia toimia.

EU on puuttumassa metsäsektorin toimintaedellytyksiin ennennäkemättömällä tavalla. Teuvo Hakkarainen epäilee, että kiristyvien pykälien myötä EU:n metsien hakkuukiellot korvautuvat vastaavilla hakkuilla EU:n ulkopuolella.
Janusz Wojciechowskin Euroopan komission puolesta antamassa vastauksessa pyöritellään mm. näin: “EU:n metsästrategiassa tarkastellaan ja pyritään edistämään kestävää metsäbiotaloutta kokonaisvaltaisella tavalla, jotta se toimisi synergiassa EU:n tiukennettujen ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden kanssa. Komissio valmistelee myös lainsäädäntöehdotusta, joka koskee tiettyjä metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyviä hyödykkeitä ja tuotteita, muun muassa puuta”.
Monien EU-maiden taloudenpito löperöä
Hakkarainen kysyi myös, miten aiotaan varmistaa, ettei muiden EU-maiden tai sektoreiden fossiilisia päästöjä kateta metsäisten maiden kustannuksella. Vastauksessa kerrotaan esimerkiksi, että ”lainsäädäntöehdotuksilla varmistetaan, että jokainen sektori edistää EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja että jäsenvaltiot ilmoittavat ja kirjaavat korjatusta biomassasta peräisin olevat päästönsä”.
&#8211; EU:ssa on useita jäsenmaita, joiden taloudenpito ja muukin yhteisten sääntöjen noudattaminen on löperöä vuosikymmenestä toiseen. Miten voimme luottaa, että ne ilmoittavat ja kirjaavat päästönsä kuten kuuluu? hän ihmettelee.
Tiedonantoa luvassa
Entä onko komissio arvioinut suunnitelmiensa aiheuttamien yhteenlaskettujen taloudellisten tappioiden kokoluokkaa metsäisille jäsenmaille?
&#8211; Vastauksessa mainitaan muun muassa, että ”tulevalla kestävien hiilikiertojen palauttamista koskevalla tiedonannolla pyritään esittämään konkreettisia toimia muun muassa hiiltä sitovan viljelyn kehittämiseksi, mukaan lukien parhaat käytännöt ja nykyiset sertifiointijärjestelmät”. Jään siis odottamaan tätä tulevaa tiedonantoa! Hakkarainen tuhahtaa.
&nbsp;

Hakkarainen kysyi EU-komissiolta metsäsektorin ylisääntelystä: ”Jään odottamaan tulevaa tiedonantoa”

EU:n uusi metsästrategia voi Suomen osalta tarkoittaa esimerkiksi metsien hakkuiden rajoituksia. Perussuomalaisten Ville Tavio huomauttaa, että metsäpolitiikka kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden päätettäväksi. &#8211; EU on jälleen siirtämässä toimivaltaa jäsenvaltioilta unionille. Brysselin vallanhimo on loputon.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio korostaa vahvasti, että EU:n pyrkimyksistä huolimatta metsäpolitiikka tulee jatkossakin pitää kansallisessa päätösvallassa.
&#8211; EU:ssa on jo nyt maankäyttö- ja metsäasetus LULUCF, jossa määrätään laskennallinen hiilinielu, mikä Suomen metsistä huomioidaan. Kun EU nyt on entisestään kiristämässä päästövähennystavoitteitaan ja metsien huomioimista kansallisena hiilinieluna Suomessa, on herännyt perusteltu huoli siitä, että EU pyrkii viemään Suomelta omien metsien käytön päätösvaltaa, Tavio sanoo.
EU rajoittamassa metsähakkuita
EU-komissio esitteli heinäkuussa uuden metsästrategian, jonka tavoitteeksi on sanottu metsiin liittyvien aloitteiden yhteensovittaminen ja muutenkin jäsenmaiden yhteistyön lisääminen metsäasioissa.
Pinta-alaan suhteutettuna Suomi on EU:n metsäisin maa. Suomessa tunnetusti hoidetaan hyvin metsiä ja huolehditaan kasvusta. Metsäteollisuutta voidaankin pitää Suomen taloudellisen hyvinvoinnin perustana.
Tavio kuitenkin huomauttaa, että EU pyrkii nyt käyttämään Suomen runsaita metsiä unionin yhteisinä hiilinieluina tarkoituksena kompensoida muiden maiden tekemättä jääneitä ilmastotoimia, jotta EU:n kokonaistilanne saadaan paperilla näyttämään paremmalta.
&#8211; Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi metsien hakkuiden rajoituksia, mikä on Suomea kohtaan erittäin epäoikeudenmukaista. Suomea mätkitään nyt vaatimuksilla ilmastopolitiikan tiukentamisesta samalla kun monet EU-maat eivät ole tehneet Suomen kaltaisia päästövähennyksiä.
Brysselin vallanhimo on loputon
EU:n perussopimusten mukaan metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen päätösvaltaan. Metsästrategia onkin jälleen esimerkki EU:n halveksunnasta jäsenvaltioiden päätösvaltaa kohtaan.
&#8211; Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n valtaan sen enempää kuin yhteinen finanssipolitiikka, eli jälleen ollaan luomassa uutta toimialaa unionille.
&#8211; Brysselin vallanhimo on loputon. Tämä järjestelmä hyödyttää eniten lähinnä valtaa pitäviä keskusvaltoja eli pääosin Saksaa ja Tanskaa. Etelä-Euroopan maat sitten pyrkivät hyötymään siinä rinnalla, Tavio sanoo
Hän jatkaa, että on tullut aika lopettaa EU:n hännystely.
&#8211; Jokainen voi vaikuttaa siihen äänestämällä perussuomalaisia.

Tavio: On tullut aika lopettaa EU:n hännystely – ”Suomea mätkitään taas uusilla vaatimuksilla”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ID -ryhmä) puolusti Suomen metsiä ympäristövaliokunnan keskustelussa neuvoston puheenjohtajamaa Slovenian maa-, metsä- ja elintarvikeministeri Jože Podgoršekin kanssa.

Teuvo Hakkarainen kysyi metsäasioista vastaavan ministeri Jože Podgoršekin kantaa pian julkaistavaan komission metsästrategiaan, johon pelätään sisältyvän myös jäsenmaita koskevia hiilinieluvaatimuksia eli mahdollisia metsien hakkuukieltoja.
&#8211; Saavatko jäsenmaat päättää edelleen elinkeinoistaan ja maankäytöstään vai alistetaanko kaikki kommunistiseen pakkovaltaan EU:n muodossa? Hakkarainen kysyi ja lisäsi, että metsät eivät kuulu EU:n toimivaltaan.
”Säännöt joustavat kuin pajunvitsa”
Suuri osa Suomen metsistä on yksityisomistuksessa ja siten perustuslaillisen omaisuuden suojan piirissä. Metsiä myös hoidetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä ei tunnu Euroopan komissiota kiinnostavan.
&#8211; Mitä kertoo EU:n oikeusperustasta, että sen säännöt joustavat kuin pajunvitsa, kun samaan aikaan jäsenmailta vaaditaan sääntöjen noudattamista? Hakkarainen kysyi vedoten puheenjohtajamaata turvaamaan jäsenmaiden suvereniteetti metsäasioissa.
Valtava taloudellinen ja sosiaalinen merkitys
Hakkarainen huomautti, että metsillä on valtava taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Suomelle ja kysyntä metsäalan tuotteille on hyvää.
&#8211; Mikäli EU ei pysty siihen kysyntään vastaamaan, se siirtyy kolmansiin maihin. Metsä- ja lajikato pahenee, saastutus lisääntyy ja sosiaaliset olot heikkenevät muualla, Hakkarainen luetteli tulevia ongelmia.
Europarlamentaarikko toi esiin myös ilmastonmuutoksen positiivisen vaikutuksen metsien kasvuun pohjoisessa ja sen myötä kasvavat hiilinielut, kysyen onko asiaa otettu tulevassa metsästrategiassa huomioon.

Hakkarainen: Suomen toimivalta metsäasioissa on turvattava

EU-komissio hamuaa uudella metsästrategiallaan määräysvaltaa Suomen metsistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pohtii, onko Suomen ja yksityisten metsänomistajien jälleen kerran nieltävä se, mitä EU meille syöttää. &#8211; Missäpä muualla hiilinieluja voidaan paremmin lisätä kuin Suomen kaltaisessa maassa.

EU pyrkii ulottamaan toimivaltaansa Suomen metsiin. Komission julkisuuteen vuotaneessa luonnoksessa unionin metsästrategiaksi muun muassa edellytettäisiin avohakkuiden välttämistä sekä metsäteollisuuden eräiden tuotteiden valmistuksen lopettamista.
Pinta-alaan suhteutettuna Suomella on Ruotsin ohella eniten metsää EU-maista. Tunnetusti Suomi on pitkään hoitanut metsiään vastuullisesti, sillä metsät kasvavat erittäin nopeasti suhteessa siihen, kuinka paljon niitä hyödynnetään.
Heikot mahdollisuudet vaikuttaa EU:n päätöksiin
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kyse on muun muassa siitä, että Suomen metsillä ja hiilinieluilla on tarkoitus EU:ssa kompensoida Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystekoja.
&#8211; Missäpä muualla hiilinieluja voidaan paremmin lisätä kuin Suomen kaltaisessa maassa, Halla-aho hymähtää. Onko jossain kuitenkin se raja, jossa myös EU-fanaatikkojen mielestä Suomen on perusteltua sanoa ei riippumatta seurauksista.
&#8211; Valitettavasti en usko, että Suomi voi kovinkaan merkittävästi vaikuttaa EU:n metsäpäätöksiin, koska meillä ei ole paljon poliittista painoarvoa. Onko meidän siis jälleen kerran nieltävä se, mitä meille syötetään, koska vaihtoehtojen kanssa Suomi ei voisi elää? Halla-aho kysyy.
Suomen metsät sosialisoidaan EU-hiilinieluksi
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että EU-metsästrategiassa Suomen metsiä ollaan sosialisoimassa yhteiseurooppalaiseksi hiilinieluksi.
&#8211; Ymmärtääkseni vihreät ja moni muu puolue kannattaa tätä. Metsästrategiasta seuraa, että ne maat jotka ovat kaataneet omat metsänsä – tai jos metsiä on muutenkin ollut heikonlaisesti – saavat ikään kuin suomalaisen hiilinielun alla nauttia ja kokea tehneensä ilmastotoimia, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että EU:n metsästrategiapaketissa on moneen eri sektoriin osuvia huolestuttavia linjauksia.
&#8211; Linjaukset liittyvät myös esimerkiksi Suomen kauppapolitiikkaan ja jäänmurtajiin. Toki esimerkiksi hiilitullijärjestelmä, jota perussuomalaisetkin on ajanut, niin siitä voi myös syntyä jotain positiivista. Toki siinäkin on se ongelma, että kun hiilitullit pannaan voimaan, niin tuotteiden ja palvelujen hinnat Euroopassa nousevat, Purra sanoo.
Purra ja Halla-aho puhuivat tänään SuomiAreena-<a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/perussuomalaisten-puoluepaiva-politiikan-ajankohtaiskatsaus-1442617">keskustelutapahtumassa</a>.

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Euroopan parlamentti käsittelee tänään ilmastolakia, joka asettaa tiukan tavoitteen vähentää päästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari nosti esiin sen, että dieselillä käyvä auto on ympäristöystävällisempi kuin hiilisähköllä ladattu sähköauto ja osoitti samalla, millaisen haavekuvan varaan ilmastolaki on laadittu.
Suomen ääni ei Huhtasaaren mukaan ole myöskään näkynyt lain valmistelussa.
– Suomen ääni kyllä kuuluu, mutta se ei näy päätöksenteossa, totesi Huhtasaari.
Suomen etuja ei oteta huomioon
Huhtasaari totesi myls, että Suomen edut eivät millään tavalla tule otetuksi huomioon metsästrategiassa, sillä komissio haluaa sosialisoida Suomen metsät.
Ydinvoimankin rahoitus saattaa olla uhattuna niin sanotun taksonomia-lainsäädännön takia. Hiilitulleissa ei kuunnella Suomen teollisuutta, vesivoimaankin komission suhtautuu nihkeästi.
– Suomalaisten on kyseenalaistettava EU:n legitimiteetti, vaati Huhtasaari tiukasti puheessaan.
Onnittelut vielä kerran Britannialle
Puheensa lopuksi Huhtasaari onnitteli Britanniaa tasan viisi vuotta sitten tapahtuneesta päätöksestä erota EU:sta:
– Onnea Britannia ja terveiset Nigel Faragelle!

Huhtasaari: EU:n ilmastolaki on huono – suomalaisten on kyseenalaistettava unionin legimiteetti

Tänään tiistaina europarlamentissa keskusteltiin EU:n uudesta metsästrategiasta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ilmoitti, ettei hän halua eurososialisteja tai vihreitä sanelemaan suomalaisille sääntöjä metsäasioissa.

&#8211; Me suomalaiset elämme metsästä ja metsässä. Metsässä olen kotona ja hengitän vapaasti. Näissä betonihelveteissä hengitän saasteita ja näen ympäristön tuhoa, kertoi Teuvo Hakkarainen.
&#8211; Talousmetsä takaa elannon, ravinnon, raaka-aineen, energian ja virkistyksen sekä villin luonnon. Hiili on metsän ruokaa ja parantaa kasvua. Lämpö on kasvun edellytys. Miksi positiivisista asioista vaietaan?
&#8221;Suunnatkaa vaatimuksenne Välimeren maihin&#8221;
Hakkarainen totesi, että hoidettu talousmetsä on omistajansa ylpeyden aihe ja varoitti eurososialisteja ja kaupunkien vihreitä:
&#8211; Olette tervetulleita vieraita suomalaiseen metsään, mutta muistakaa, olette vieraita. Älkää sanelko sääntöjänne. Älkää tulko neuvomaan. Älkää maksattako hiilivajettanne. Suunnatkaa vaatimuksenne Välimeren maihin, joissa metsät on hävitetty.
&#8211; Markkinaehtoinen vihreän kullan toimiala ei kaipaa sääntelyä tai tukia, vaan vapautta toimia. Eivät suomalaisetkaan mene hollantilaisille kertomaan, miten tulppaaneja kasvatetaan tai italialaisille, miten pitsaa tehdään, Hakkarainen sanoi.
Hakkarainen myös totesi, ettei voi hyväksyä europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok./EPP) paperissa olevia vihreitä utopioita, sääntelyä tai EU-tukia. Kokonaisuus on Hakkaraisen mielestä kuitenkin tasapainoinen ja hyväksyttävissä. Sarvamaa on EU:n uutta metsästrategiaa koskevan mietinnön esittelijä. Hakkarainen on ID-ryhmän varjoesittelijä.

Hakkarainen: Metsäala ei kaipaa sääntelyä tai tukia

Euroopan parlamenttiin on tulossa hyväksyttäväksi EU:n uusi metsästrategia, jonka on alustanut AGRI-valiokunnassa Petri Sarvamaa (kok.). Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen toimii valiokunnassa ID-ryhmän raportoijana asiassa.
&#8211; Edustajakollega Petri Sarvamaa on tehnyt näihin oloihin hyvän ja tasapainoisen luonnoksen ja pääosin olen sitä virallisena varjoraportoijana tukemassa. EU on menossa metsään. Se on ulottamassa ympäristön varjolla lonkeronsa yhä syvemmälle metsäasioihin, vaikka ne kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon. Suomen metsäasiat kuuluvat metsänomistajalle ja Suomelle &#8211; nyt ja jatkossa, Teuvo Hakkarainen toteaa.
Pariisin ilmastosopimus avattava
EU:n tiukasti suojellusta metsästä on puolet Suomessa. Suojelun on oltava tasapuolista. Ne maat, jotka ovat ihmisen ja laidunnuksen seurauksena hävittäneet luonnonmetsänsä on otettava vastuu metsittämisestä ja suojelusta. Suomessahan metsitys on itsestäänselvyys.
&#8211; Esitykseni siitä, että lisäsuojelua ei tehtäisi ja jos tehtäisiin, niin aina vapaaehtoisesti ja yhteiskunnan varoin on saanut hyvän vastaanoton. Vihreitten riveistä on kuulunut järkeviä: lisäsuojelua ei tarvita vaan nykyisten suojelualueiden luontoarvoja voidaan parantaa. Brysseliin asti piti mennä, että tapasi näin viisaita vihreitä.
&#8211; Tulen esittämään myös metsäpalojen torjunnassa onnistuneille maille helpotuksia hiilitaseisiin, koska metsäpalot vastaavat neljännestä maailman fossiilienergian käytöstä. Pariisin ilmastosopimus on avattava ja tunnustettava, että metsäpalo ei ole luonnonilmiö, vaan yleensä aina ihmisen aiheuttama tai ainakin torjuttavissa hyvällä metsänhoidolla, Hakkarainen linjaa.
Afrikka-paketit on syytä unohtaa
Sarvamaan luonnos osui korona-kriisin kynnykselle ja on siksi jo vanhentunut. On aika ennen koronaa ja aika sen jälkeen. Hakkarainen ei usko, että parlamentti tulisi jatkamaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
&#8211; Green Dealit, ilmastorahastot ja Afrikka-paketit on nyt syytä unohtaa. Jos EU-selviäisikin korona-kriisistä, niin euro ei siitä selviä. Suomen ei pidä lähteä tukemaan Etelä-Euroopan kaatuvia pankkeja ja valtiontalouksia. Jos Suomen rahan on oltava kiinni ulkomaisessa rahassa, niin kumppanit kannattaa etsiä pohjoismaista tai Iso-Britanniasta. Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kolehtihaavia kierrätetään.

metsästrategia

Hakkarainen metsäpolitiikkakeskustelussa: ”Jatkamme taistelua”

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta

Perussuomalaisten ympäristöosaajat peräänkuulutavat ilmastohysterian sijaan ilmansuojelua – ”Joillakin ympäristöintoilijoilla on uskonto kymppi, laskento vitonen”

Hakkarainen kysyi EU-komissiolta metsäsektorin ylisääntelystä: ”Jään odottamaan tulevaa tiedonantoa”

Tavio: On tullut aika lopettaa EU:n hännystely – ”Suomea mätkitään taas uusilla vaatimuksilla”

Hakkarainen: Suomen toimivalta metsäasioissa on turvattava

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Huhtasaari: EU:n ilmastolaki on huono – suomalaisten on kyseenalaistettava unionin legimiteetti

Hakkarainen: Metsäala ei kaipaa sääntelyä tai tukia

Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025