Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

metsien suojelu

Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä

Hallitus on saanut valmiiksi esityksensä vanhojen metsien kriteereistä, joilla suojellaan jäljellä olevat vanhat, luonnontilaiset metsät valtion mailla. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pitää kriteereitä onnistuneina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan kriteerit ovat sellaiset, että niillä suojellaan selkeästi arvokkaita kohteita eikä suljeta talousmetsiä pois käytöstä.
&#8211; Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella. Suojelua ei pidä tehdä hatusta heitettyjen pinta-alatavoitteiden, vaan hyvin perusteltujen kriteereiden pohjalta, Simula sanoo.
Yksikin suljettu saha voi olla mittava menetys
Simula muistuttaa kriteereiden ulottuvan käytännössä myös yksityisten omistamiin metsiin. Senkin vuoksi on tärkeää, että kriteerit ovat selkeät ja että metsäpolitiikassa ylipäänsä otetaan huomioon omaisuuden suoja sekä taloudelliset ja alueelliset vaikutukset.
&#8211; Mikäli puunsaantia vaikeutetaan, koska ideologiaan pohjaten halutaan suojella jopa talousmetsiä, se tarkoittaa niin verotulojen menetystä kuin työpaikkojen katoamista. Yksikin suljettu saha voi olla alueellisesti hyvin mittava menetys, Simula muistuttaa.
Valtio omistaa Etelä-Suomessa metsiä hyvin vähän
Kriteerit ovat saaneet aikaan kritiikkiä, ja hallitusta onkin syytetty ”satumetsäkriteereistä”, koska eri näkemysten mukaan Etelä-Suomesta ei niiden perusteella tulla suojelemaan valtion metsiä juuri lainkaan.
&#8211; Valtio omistaa Etelä-Suomessa metsiä ylipäänsä hyvin vähän, joten on aika omituista sen pohjalta arvostella nyt esitettäviä kriteereitä. Koko maassa on jo valmiiksi todella paljon suojeltuja metsiä, mikä tässä keskustelussa tuntuu jatkuvasti unohtuvan, Simula muistuttaa.
Kokonaisuutena valtion mailla tultaisiin suojelemaan hallituksen päätösten myötä arviolta jopa 90 000 hehtaaria lisää. Yksityisten mailla suojelua jatketaan vapaaehtoisuuteen perustuvan, erityisesti Etelä-Suomeen painottuvan METSO-ohjelman kautta.
&nbsp;

Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: ”Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”

Kirjanpainajan tuhot ovat yleistyneet etenkin kuusimetsissä. Tuhoja on havaittu niin Suomessa kun muuallakin Euroopassa. Kansanedustaja Minna Reijonen on jättänyt asianosaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, miten kirjanpainajan tuhojen leviäminen metsissä aiotaan jatkossa estää.

Kirjanpainaja on pieni, alle puolen sentin kokoinen, ärhäkkä kuusimetsien tuholainen. Lämpimien kesien lisääntyessä kirjanpainajakanta kasvaa ja tuhot ulottuvat yhä pohjoisemmille alueille.
&#8211; Jos kirjanpainajien vaivaama puu jää metsään pitkäksi aikaa, saattaa se saada herkästi tuhoja leviämään terveisiin puihin. Suomessa on ohjeistukset, kuinka tulisi toimia kirjanpainajan tuhoja havaitessa, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Ongelmia aiheuttavat suojellut metsät
Ohjeistuksia on olemassa myös puiden korjuu- ja varastointiajoista metsissä. Ongelmaksi muodostuvat metsät, jotka ovat suojelualueita. Sairastuneita puita ei suojelualueilta poisteta samoin kuin muista metsistä, joten kirjanpainajat voivat päästä leviämään herkästi aiheuttaen metsien tuhoutumista laajoilta alueilta.
&#8211; Miten jatkossa reagoidaan metsiä tuhoaviin kirjanpainajatuholaisiin, ja kuinka nykykäytäntöä on suunniteltu muutettavaksi toimenpiteineen siten, että kirjanpainajat eivät tuhoaisi suojelualueen puustoa ja sitä kautta leviäisi tuhoamaan myös muuta ei-suojelussa olevaa metsää? Reijonen kysyy.
&nbsp;

Reijonen vaatii toimenpiteitä kirjanpainajakuoriaisten tuhojen torjumiseksi: Miten tuhojen leviäminen estetään?

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) äänesti torstaina EU:n metsästrategiasta. Komission julkaiseman strategian tavoitteena on alistaa jäsenmaiden metsät hiilivarastoiksi, määritellä ja ohjata metsien kestävää käyttöä ja suojella kiireellisesti unionin alueen vanhat metsät ja ikimetsät.

Valiokunnan jäsen ja ryhmänsä varjoraportoija Teuvo Hakkarainen (ps., ID-ryhmä) pitää kehitystä monella tapaa huolestuttavana.
&#8211; ENVI-valiokunta luovuttaa mielihyvin vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta: metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta, Hakkarainen napauttaa.
EU ujuttautuu jäsenmaidensa tontille
EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikkaan ja kansallisiin metsänhoitokäytäntöihin, mutta ympäristötoimivallan kautta se ujuttautuu jäsenmaiden tontille.
&#8211; Jäsenmailla on paras tieto ja osaaminen metsäasioissa, omat perinteensä, aluepolitiikkansa ja metsänkäyttöstrategiansa, joihin kuuluu myös ympäristöpuoli, Hakkarainen toteaa.
Tämä ei kuitenkaan riitä komissiolle, joka on luomassa muun muassa uusia kynnysarvoja metsänhoidolle. Harmonisointia seuraa luonnollisesti lisääntyvä valvonta ja byrokratia.
&#8211; Taas pyritään kuihduttamaan EU:n kilpailukykyä ja metsäisten maiden taloutta, vaikka samaan aikaan ollaan muka huolissaan energia- ja raaka-aineriippuvuudesta ja heikommista ympäristönormeista kolmansissa maissa, Hakkarainen kummastelee.
Peli puhallettava poikki nyt
Myöskään investointi- ja oikeusvarmuus eivät EU:n arvoissa paina, sillä vanhat metsät ja ikimetsät halutaan suojella kiireellisesti ilman, että niistä on luotu yhteistä määritelmää.
Myös biotalouden roolin osalta ENVI:n lausunto jäi hyvin ohueksi.
&#8211; Valiokunnassa ei ole todellista ymmärrystä ja pyrkimystä kehittää metsäpohjaista biotaloutta, Hakkarainen harmittelee.
Tästä kertoo sekin, ettei metsiä haluta nähdä uusiutuvana energianlähteenä ENVI:n tuoreen kannanoton mukaan.
&#8211; Metsistä elävien maiden olisi viimeistään nyt puhallettava komission peli poikki ennen kuin niiden kansallisomaisuus, tuottavat metsät, alistetaan EU:n yhteiseksi omaisuudeksi.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta luovuttaa vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta – Hakkarainen protestoi: ”Metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta! Peli vihellettävä poikki”

Valmistelussa oleva EU:n kestävän metsätalouden ohjelma uhkaa Suomen metsätaloutta, arvioi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. EU:n luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle.

MTK laskee, että talouskäytön ulkopuolelle tämän vuoksi jäävän metsäomaisuuden arvo olisi 12 miljardia euroa.
&#8211; Suomen hallitus tulee vastustamaan tätä, vaikka vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat tätä metsänomistajien kurittamista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen ja jatkaa:
&#8211; Tämänpäiväisten uutisten mukaan Suomen ja Ruotsin kielteiset kannat EU:n kestävän metsätalouden ohjelmaan eivät kuitenkaan tule riittämään, vaan asia päätetään EU:n ministerivaliokunnassa. On siis edelleen mahdollista, että EU:n kestävän metsätalouden ohjelma tulee nykyisessä muodossaan menemään läpi Suomen hallituksen kielteisestä kannasta huolimatta.
EU ryöstää miljardeja
Mäkynen on järkyttynyt suomalaisten metsänomistajien tilanteesta.
&#8211; EU aikoo ryöstää suomalaisilta metsänomistajilta 12 miljardia euroa. Pieni Suomi on jälleen EU herrojen pelinappulana. Milloin Suomen kansa herää siihen, että EU jyrää suomalaisten edun lähestulkoon joka asiassa?
Yksityisiä metsänomistajia 600 000
Mäkynen muistuttaa EU:n kaavaileman ohjelman kurittavan isoa joukkoa suomalaisia.
&#8211; Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Mikäli heidän omistamistaan metsistä rajataan EU:n vaatima 20% talousmetsien ulkopuolelle, on kyseessä suomalaisten metsänomistajien laajamittainen omaisuuden ryöstäminen. Päätös tulee mahdollisesti heikentämään suomalaista yhteiskuntarauhaa, kun näin ison joukon metsänomistajien kimppuun tullaan Brysselistä ohi Suomen hallituksen kannan.
&#8211; Mihin tarvitaan enää Suomen eduskuntaa ja hallitusta, kun todellisuudessa EU on jo osittain muuttunut liittovaltioksi, joka jatkuvasti jyrää Suomen kansallisen edun? Mäkynen kysyy.

Mäkynen: EU polkee suomalaisia metsänomistajia – milloin kansa herää?

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Vastalauseessa moititaan väärin ajoitettua suhdannepolitiikkaa. Vastalauseen yhteydessä perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta.

Akuutin koronakriisin jälkeisestä nousukaudesta huolimatta hallitus kasvattaa menoja vaarantaen maamme pitkän aikavälin velkakestävyyden ja edellytykset vastata seuraavaan taantumaan. 
&#8211; Kun talous lähtee maailmanlaajuisesti uudelleen käyntiin ja sen seurauksena inflaatio nousee, valtionlainojen korot voivat nousta. Tämä kaventaisi valtion taloudellista liikkumavaraa merkittävästi, kansanedustaja Ville Vähämäki linjaa.
Velkaa kasvatettu kahdessa vuodessa 40 miljardilla
Vastalauseessa moititaan puuttuvan menokurin ohella huoletonta suhtautumista velkaantumiseen.
&#8211; Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia, ja tämän lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden budjettivaje nousee 14,4 miljardiin. Lisäksi hallitus on ottanut EU-tukipaketin kautta vastuuta veronmaksajille 6,5 miljardia. Kahdessa vuodessa hallitus on siis kasvattanut velkaa 40 miljardilla, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sanoo.
&#8211; Hyväksymme koronasta johtuvat menot välttämättöminä, mutta vastapainoksi olisi jo nyt tarvittu myös menoleikkauksia esimerkiksi maamme ulkopuolelle menevistä määrärahoista.
Olisi tarvittu talouden kasvua tukevia ratkaisuja
Tässä vaiheessa koronakriisiä olisi siis tarvittu jo talouden pitkäaikaista kasvua tukevia ratkaisuja eikä lyhytnäköistä määrärahojen kasvattamista hyvinvoinnin nimissä.
&#8211; Esimerkiksi akkuteollisuus yhdistettynä kaivosteollisuuteen sisältää mahdollisuuden maailmanluokkaa olevan keskittymän luomiseen maahamme. Metsäteollisuuteen rinnastettavan menestystarinan syntyminen loisi aitoa hyvinvointia ja työpaikkoja, ja ilmastokin kiittäisi, Vähämäki kannustaa.
&#8211; Työllisyystoimia oli luvattu jo hallitusohjelmassa, mutta hallituksen eväät ovat koko ajan jääneet luvatusta. Ilman kipeitäkin uudistuksia talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta, joten nyt ei ole oikea aika harrastaa kuurupiiloa, Kankaanniemi jatkaa.
Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa
Rakenteellisten uudistusten ja uutta kasvua ja liiketoimintaa synnyttävien pelinavausten sijaan hallitus on ollut kiinnostuneempi kokonaisten toimialojen vaikeuttamisesta.
&#8211; Hallituksen tavoite turpeen tuotannon puolittamisesta kuluvan vuosikymmenen aikana on tapahtumassa etuajassa. Sen sijaan, että hallitus jakaa turpeen tuottajille lopettamiskorvauksia, olisi voitu myöntää alan merkitys energiaomavaraisuudessa, kasvuturpeessa ja esimerkiksi akustiikkalevyissä. Ainutlaatuinen turvealamme omaa kilpailutekijöitä, joita muilla mailla ei ole. Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa, vaan vaalia, kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa.
&#8211; Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka EU-komissio kaavailee Suomen metsien määrittelemisestä eräänlaiseksi eurooppalaiseksi yhteisomaisuudeksi. Etelä- ja Keski-Euroopalle kyllä kelpaa suomalaisten metsien suojelu ilmastotekona, mutta hallituksen ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi ja vaarantaa vastuullisen metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, Kankaanniemi vaatii.

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: ”Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen mielestä Suomen punavihreä hallitus tekee kaikkensa lopettaakseen uusiutuvaan metsään perustuvan jalostuksen &#8211; ja EU antaa alamäessä vauhtia.

&#8211; EU-parlamentissa on menossa kaksi rinnakkaista metsäohjelmaa. EU:n metsästrategia on maltillisen ja metsäasioita ymmärtävän Petri Sarvamaan (EPP, kok.) tuskalla hioma kompromissi, jonka kanssa Suomessakin voi jatkaa kestävää metsänhoitoa, sanoo perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkainen.
&#8211; Toinen päätettävä metsäohjelma koskee maailman metsien suojelua ja ennallistamista. Jälkimmäinen on tsekkiedustaja Polcakin (EPP) valmistelema kokonaisuus.
&#8221;Vihreät ei näe metsää puilta&#8221;
Hakkaraisen mukaan Sarvamaan ohjelmasta on saatu torjuttua metsäalan vaarallisimmat uhat, mutta samaa ei voi sanoa &#8221;maailmaa syleilevästä ohjelmasta&#8221;.
&#8211; Vihreät ei näe metsää puilta. Parlamentin äänestyksessä voittanut ohjelma ei halaile kuoliaaksi pelkästään puita, vaan maailmanhalailu voi tappaa kokonaisen teollisuudenalan, sanoo Hakkarainen.
&#8211; Tsekkiedustajan mietintö ei ole metsäohjelma. Se on Green Peacen ja Amnestyn tilaama ihmisoikeus- ympäristöterrorismin laillistamisohjelma. Sen keskeisenä sisältönä on naisten, alkuperäiskansojen ja ihmisoikeuksien puolustaminen ja metsänkäytön kieltäminen.
Mielivaltaisia kampanjoita
Metsäohjelmassa mainitaan ihmisoikeudet kolmekymmentä kertaa ja naisten tai alkuperäiskansojen oikeudetkin toistakymmentä kertaa.
&#8211; Kamalinta sisältöä on se, että ohjelma ohjaa järjestöille paitsi rahoitusta niin myös suojan rikosoikeudellisesta vastuusta. Ohjelman mukaan myös pankkien on kieltäydyttävä rahoittamasta yrityksiä, jotka toimivat ohjelmaa vastaan. Jatkossa rahankeruujärjestöt voivat järjestää mielivaltaisia kampanjoita EU:n rahoituksella ilman pelkoa rangaistuksista. Lapin tai Uruquayn hakkuut saattavat sijaita alkuperäiskansan naapurustossa tai sahalla ei ole tarpeeksi naisia töissä, niin pankin on sanottava metsäteollisuusyrityksen lainat irti, varoittaa Hakkarainen.
Positiiviset asiat halutaan haudata
Mietinnössä otetaan kantaa EU:n metsienhoitoon, vaikka metsätalous on kansallisesti päätettävä asia.
&#8211; Se on myös räikeässä ristiriidassa Sarvamaan metsästrategian kanssa. Mietinnön mukaan on tarve vähentää EU:n puun ja puuperäisten tuotteiden kulutusta. Vanhojen metsien kerrotaan olevan hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen metsien kasvua kiihdyttävää vaikutusta ei haluta tuoda esille. Positiiviset asiat halutaan haudata. Unohdetaan, että talousmetsä on ratkaisu eikä ongelma.
&#8211; Ensin suojelijat halusivat uusiutuvaa bioenergiaa. Nyt he ovat kääntäneet takkinsa ja ovat saaneet metsäohjelmaan bioenergian vähentämisen. Hiilivoimaloita rakennetaan samaan aikaan satoja ellei tuhasnsia. Hiilen valmistusprosessi on vienyt satoja miljoonia vuosia &#8211; puupolttoaineen vain joitakin kymmeniä vuosia. Missä on logiikka? kysyy Hakkarainen.
&#8221;Huligaanijärjestöjen tukiohjelma&#8221;
Hakkaraisen mielestä Suomen punavihreä hallitus tekee kaikkensa lopettaakseen uusiutuvaan metsään perustuvan jalostuksen.
&#8211; EU antaa alamäessä vauhtia. Onko metsätalouden edun nimissä suomalaiset nimettävä alkuperäiskansaksi? Tulisiko Amnesty marssimaan metsäteollisuuden puolesta, kun perinteinen teollisuudenala ajetaan alas ja tilalle tarjotaan puiden halailua?
&#8211; Parlamentti hyväksyi maailman metsäkatomietinnöksi nimetyn huligaanijärjestöjen tukiohjelman luvuin 543 JAA, 47 EI ja 109 TYHJÄÄ. Suomalaisista vihreät ja vasemmisto &#8211; Sirpa Pietikäinen mukaan luettuina &#8211; olivat mietinnön kannalla, Hakkarainen kertoo.
Tyhjää äänestivät Sarvamaa, Elsi Katainen ja Miapetra Kumpula-Natri. Mietintöä vastustivat Hakkaraisen lisäksi Laura Huhtasaari, Mauri Pekkarinen, Nils Torwalds ja Eero Heinäluoma.

metsien suojelu

Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä

Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: ”Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”

Reijonen vaatii toimenpiteitä kirjanpainajakuoriaisten tuhojen torjumiseksi: Miten tuhojen leviäminen estetään?

EU-parlamentin ympäristövaliokunta luovuttaa vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta – Hakkarainen protestoi: ”Metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta! Peli vihellettävä poikki”

Mäkynen: EU polkee suomalaisia metsänomistajia – milloin kansa herää?

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: ”Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

Hakkarainen: EU:n metsäkato-ohjelma on tilaustyö ympäristöterrorin suojelemiseksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025