Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

mielipide

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä toivoo, että yhteiskunnallisista ongelmista voidaan käydä avointa keskustelua ilman huolta siitä, että vastapuoli loukkaantuu ja seuraavana päivänä täytyy anella anteeksiantoa. 

Mäkelän mukaan realistinen keskustelu esimerkiksi maahanmuutosta käy mahdottomaksi, jos jokainen siihen liittyvä kriittinen mielipide tulkitaan vihapuheeksi tai rasismiksi.
&#8211; Nykyinen woke-kulttuuri, jossa mikä tahansa lautapeleistä jäätelöpuikkoihin on jonkun mielestä rasismia, onkin johtanut koko rasismin käsitteen sumentumiseen. Aikamme kuvasta kertoo jotain se, että vuoden 2022 tieteentekijän mukaan vaatimus asioiden tarkasta määrittelystä on äärioikeistolaista.
&#8211; Miten tältä korkean tason suomalaisen tieteentekijän lausunnon pohjalta sitten edes voidaan keskustella rasismista, vihapuheesta tai maalittamisesta, jos niitä ei saa edes määritellä? Mäkelä kysyy.

Mäkelä: Sananvapaus tarkoittaa myönteistä sekä loukkaavaa puhetta

Eduskunta ja yliopistot kokeilevat syksyllä uutta tapa ottaa kansalaiset paremmin mukaan päätöksentekoon. Kuusisataa suomalaista kootaan kansalaisparlamenttiin käsittelemään polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita. 

Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kansalaisparlamentti rakentuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteille. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti maailmalla, ja niitä on järjestetty esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.
Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa tietoon ja harkintaan pohjautuva kansalaismielipide, jonka avulla voidaan lisätä päätöksenteon ja julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisparlamentin järjestävät Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran, eduskunnan ja Stanfordin yliopiston kanssa.
Mielipiteet valiokunnille tiedoksi
Kutsut Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin ovat lähteneet tällä viikolla. Kansalaisparlamenttiin kutsutut on valittu satunnaisotoksella, ja kuka tahansa täysi-ikäinen Suomessa asuva voi saada kutsun.
Kansalaisparlamentissa joukko kansalaisia kokoontuu kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan pienryhmissä. Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille.

600 suomalaista pääsee osallistumaan kansalaisparlamenttiin – käsittelevät polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita

Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys Rasmus ry vapautti toiminnanjohtajansa Ossi Mäntylahden hänen somessa julkaisemansa mielipidekirjoituksen vuoksi.

Ossi Mäntylahti otti <a href="https://www.facebook.com/ossiman/posts/10158644121568277">kantaa</a> Ylen Sannikka-ohjelmassa esiintyneen Renaz Ebrahimin käyttämään ruskea-termiin. Hän kuvaili itseään <a href="https://stage.sudev.fi/uskomaton-naytelma-yle-toimittaja-renaz-ebrahimi-hyokyi-absurdilla-tavalla-esko-valtaojan-kimppuun-lopputuloksena-syntyi-vakuuttava-naytto-siita-mika-woke-ilmiossa-on-pielessa/">ruskeaksi</a> toiselle keskusteluvieraalle Esko Valtaojalle.
&#8211; Ohjelman jälkeen minulle selvisi, että tämä ”ruskea” onkin poliittinen termi ja tarkoittaa about kaikkia ei-etnisesti kantasuomalaisia pellavapäitä. Siis ainakin, jos kysytään henkilöiltä itseltään, Mäntylahti sanoo.
Mäntylahti purkaa aihetta somepäivityksessään:
”Rasismi on minusta säälittävää, rumaa ja aivotonta. Esimerkiksi muslimien, tummaihoisten tai vanhentuneena ilmaisuna &#8217;mustien&#8217; ihmisten syrjintä on aivan oikea ilmiö ja ansaitsee tulla tuomituksi ankarasti. Ihonvärillä, kansanryhmällä, etnisyydellä, uskonnolla, vammaisuudella jne. ei yksinkertaisesti saa olla minkäänasteista perustetta ihmisten syrjimiselle tai kaltoinkohtelulle.
Samaan aikaan kuitenkin on alkanut ilmentyä esiintymiä termistä ”ruskea”. Esimerkiksi ”ruskeat tytöt”. Olen itse ymmärtänyt tämän tarkoittavan about samaa kuin termi ’musta’, sillä oikeasti ’mustat’ ovat ruskeita.”
Woketus alkoi pari vuotta sitten
Mäntylahti kertoo Suomen Uutisille, että Rasmus ry:n toiminnassa on ollut havaittavissa herännäisvasemmistolaisia piirteitä parin vuoden ajan.
&#8211; Aikaisemmin yhdistys on koonnut sekä oikeistoa ja vasemmistoa yhteen. Jäsenistössä on ollut kokoomuslaisia, demareita, kommunisteja, maaseudun keskustalaisia ja vihreitä.
Mäntylahti kuuluu itse kokoomukseen.
Hänen mukaansa woke-ajattelu on tullut viime aikoina vahvasti esiin.
&#8211; Aikaisemmin yhdistyksessä toivotettiin kaikki tervetulleiksi. Nyt muiden pitää olla hiljaa. Tekeminen tuntuu jopa elitistiseltä, kun vertalua tehdään esimerkiksi ihonvärin tummuuden perusteella.
Hän antaa konkreettisen esimerkin viimeaikaisesta linjan muutoksessa, jossa sivuutettiin reilu kilpailutus ihonvärin perusteella:
&#8211; Olisi ollut ongelmallista, jos tilintarkastajaksi ei oltaisi valittu tummaihoista henkilöä.
Avustukset tutkinnan alla
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan yhdistys on saanut avustusta kulttuuriministeriöltä Kaamos-projektiin, jonka epäselvyyksiä tutkitaan tällä hetkellä viranomaisten kanssa. Palkattu projektijohtaja on tuhonnut suunnitelmat ja budjetit. Asian selvittäminen on kesken ja Suomen Uutiset kertoo siitä, kun asiasta saadaan lisää tietoja.
Yhdistyksen nettisivuilla kerrotaan, että Kaamoksen tarkoituksena on muuttaa yleistä narratiivia musiikin ja taiteen avulla. Kaamos-projekti toimii esittävän taiteen alustana, joka antaa äänen ja mahdollisuuden ilmaisulle. Se tavoittelee ajatusmallia, jossa erilaisuus voi olla ja on jo kiinteä osa Suomea ja Suomen historiaa ja jossa hän joka asuu täällä, kuuluu myös tänne.
Rasmus kommentoi toiminnanjohtajan hyllytystä
Rasmus ry:n hallitus kertoo tiedotteessaan olevansa syvästi pettynyt ja surullinen Mäntylahden kommentin vuoksi. Lisäksi hallitus kokee, että Mäntylahden näkemykset ovat vaarassa sekoittua yhdistyksen linjaan.
&#8211; Ei myöskään voi olla niin, että joka kerta kun näkyvien vähemmistöjen edustaja Suomessa puhuu julkisesti, hän joutuu mykistetyksi ja kyseenalaistetuksi jopa oman identiteettinsä määrittelystä. Tällöin suuri osa väestöstä jäisi ilman ääntä, Rasmus ry:n hallitus selventää tiedotteessaan.
Rasmuksen jäsenyhdistyksiä ovat sen verkkosivujen mukaan muun muassa SAK, Monika-Naiset ja Ihmisoikeusliitto.
Artikkelia on tarkennettu 24.11.2021 klo 12.14.
&nbsp;

Rasmus ry:n hyllytetty toiminnanjohtaja Ossi Mäntylahti: ”En puhuisi enää canceloinnista vaan ideologisesta puhdistuksesta”

Huoli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä tapahtuvasta toisinajattelijoiden hiljentämisestä ja rankaisemisesta, ”cancel-kulttuurista”, leviää yliopistomaailmassa. The Atlantic -lehteen kirjoittava professori kertoo sadoista tapauksista, joissa ihmiset pelkäävät joutuvansa ongelmiin perusteltujen mielipiteiden esittämisestä ja jopa pelkkien faktojen kertomisesta. Huoli akateemisen vapauden kaventumisesta ei rajoitu enää radikaalien vastapuolella oleviin konservatiiveihin, vaan entistä useammin cancel-kulttuuria pelätään jo maltillisten vasemmistolaistenkin parissa.
 
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rotusyrjinnän kysymykset ovat tunkeneet läpi lähes kaikkialle yhteiskunnassa. Tämä on saanut ihmiset yhteiskunnan eri instituutioissa vaatimaan oikeaoppisuutta ja puuttumaan herkästi ilmaisuihin, jotka koetaan tälle agendalle vieraiksi. Ennakkoluuloja ja &#8221;valkoista ylivaltaa&#8221; vastaan kamppaillaan toisilla, ideologisesti oikeutetummilla ennakkoluuloilla. Valkoihoisia epäillään lähtökohtaisesti valkoisesta ylivallasta, elleivät he mukaudu tiedostavan ideologisen liikkeen ajatuksiin ja vaatimuksiin.
Edes yliopistoinstituutiot eivät ole immuuneja ympäröivän yhteiskunnan jännitteille. The Atlanticissa julkaistun professori John McWhorterin artikkelin mukaan yliopistoista on tullut poliittisia taistelukenttiä, joilla akateemista vapautta uhrataan ensimmäisenä. Kasvava joukko akatemioiden väkeä kokee ideologisten puhdasoppisuusvaatimusten rajoittavan heidän akateemista vapauttaan ja uhkaavan henkilökohtaista urakehitystä.
Taustalla cancel-kulttuuri
Huolestuneissa puheenvuoroissa esiintyy ilmaisu &#8221;cancel-kulttuuri&#8221;. Perinteiset länsimaisen liberaalin yhteiskunnan ihanteet korostivat moniäänisyyttä, ajatustenvaihtoa ja kunnioittavaa kohtelua eri mieltä olevia kohtaan. Cancel-kulttuuri viittaa viime aikoina sosiaalisen median ja poliittisten aktivistien masinoimiin aggressiivisiin ja kohtuuttomiin reaktioihin, &#8221;väärämielisten&#8221; parjaamiseen ja rangaistusten vaatimiseen. Termi juontaa juurensa tapaan, jolla yliopistoilta ja organisaatiolta on vaadittu yhteistyön perumista tahoilta, joiden ajatuksista äänekkäät painostajat eivät pidä.
Heinäkuussa kielitieteilijöiden joukko esitti vetoomuksen Yhdysvaltain kielitieteilijöiden yhdistykselle, jossa he vaativat yhdistystä irtisanoutumaan yhteistyöstä kuuluisan kielitieteilijän ja psykologin Steven Pinkerin kanssa. Yhdistystä vaadittiin myös poistamaan viittaukset Pinkeriin heidän nettisivuiltaan. He syyttivät Pinkerin ajatuksia rasistisiksi ja seksistisiksi. Maailman tiedefoorumeilla aktiivinen Pinker jakaa mielipiteitä, sillä hän on mm. käsitellyt sukupuolieroja ja genetiikkaa sekä kyseenalaistanut erilaisia ääri-ideologioita.
Cancel-kulttuurin pesiytyminen akateemisiin piireihin kääntää tiedemaailman tarkoituksen ja eettisen koodin päälaelleen. Sen sijaan, että akateemisen taustan omaavat kriitikot tyytyisivät esittämään vasta-argumentteja ja jättämään johtopäätökset akateemisen yleisön arvioitavaksi, he vaativat rangaistusta ja vieraiden näkökulmien hiljentämistä. Todellisuuden selittämisen, teorioiden ja tutkimustiedon sijaan huomio kiinnittyy pikaisiin moraalisiin tulkintoihin tutkijoiden motiiveista ja persoonista.
McWhorter on huolissaan siitä, miten huolettomasti vasemmalle kallellaan olevan akateemisen valtavirran edustajat suhtautuvat cancel-kulttuuriin. Vaikka he tunnistavat ylilyöntejä, heillä on ollut tapana kuitata ne yksittäistapauksina. Harva myöntää, että kyseessä olisi laajempi ilmiö. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin jotain aivan muuta.
Sadoittain ”yksittäistapauksia”
Heterodox Academyn tutkimus suoritti jäsenkyselyn, johon vastasi 445 tutkijaa. Heitä pyydettiin kuvittelemaan itsensä tilanteeseen, jossa he kertoisivat rehellisesti omista näkemyksistään johonkin kiisteltyyn aiheeseen. Heiltä kysyttiin, miten huolissaan he olisivat erilaisista hypoteettisista seurauksista.
Maineen tahraantumisesta oli ”hyvin huolissaan” 32,68 % vastanneista. 27,27 % vastasi olevansa tästä ”äärimmäisen huolissaan”. 24,75 % oli hyvin huolissaan, että mielipiteiden lausuminen haittaisi akateemista uraa, ja 28,68 % oli tästä äärimmäisen huolissaan.
McWhorter kertoo myös saavansa säännöllisesti yhteydenottoja samasta aiheesta huolestuneilta yliopistojen työntekijöiltä. Kolmen viikon aikana hän kertoo saaneensa ainakin 150 viestiä. Akateeminen henkilökunta pelkää haastavista ja joskus jopa itsestäänselvistä asioista opettamista peläten ideologisten opiskelija-aktivistien valituksia.
Esimerkiksi korrelaation ja kausaalisuuden eron ymmärtäminen on tilastotieteen perusasioita. Samanaikaiset piikit aurinkoisen kesän lämpötiloissa ja hukkumiskuolemissa eivät ole todiste, että jäätelön kulutus olisi syynä hukkumisiin. Eräs tilastotieteen professori kertoi pelkäävänsä aiheen havainnollistamista yleisellä ajatusvirheellä, jossa tilastollisten erojen ajatellaan automaattisesti olevan merkki syrjinnästä. Kun tilastotieteen valossa suvaitsevaisten ideologiset uskomukset ovat logiikaltaan virheellisiä, tilastotieteen professori joutuu olemaan varpaillaan.
Eräs värillinen apulaisprofessori kertoi, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä tapahtuva ideologinen intoilu on marginalisoinut häntä enemmän kuin mikään rasismi koskaan. Toista professoria syytettiin ”etuoikeutetun valkoisen miehen näkökulman edustamisesta”, kun hän kertoi Yhdysvaltain perustajaisien filosofiasta. Yliopistohallinto laittoi hänet istumaan ja kuuntelemaan hiljaa, kun oppilaat tilittivät, miten oppisisältö oli loukannut heidän tunteitaan.
Vahingoittaa ihmisiä ja yhteiskuntaa
McWhorter muistuttaa, että vihamielinen ilmapiiri ja kohtuuttomat muodolliset sanktiot eivät ole cancel-kulttuurin ainut ongelma. Psykologiassa on tunnistettu, miten sosiaaliset piirit, ystävät ja yhteenkuuluvuus motivoivat ihmisiä. Vastaavasti huomiotta jättäminen ja ulkopuolelle sulkeminen altistavat sosiaalisille ja henkisille ongelmille.
Yhteiskunnan kannalta merkittävää on myös se, miten cancel-kulttuuri kaventaa oppisisältöjä, ajattelun moninaisuutta ja akateemista osaamispohjaa. Ideologisten fanaatikkojen valvoma ilmapiiri ei kannusta kyvykkäitä ja monipuolisesti ajattelevia ihmisiä hakeutumaan akatemiaan.
Toisin kuin saattaisi odottaa, professori McWhorteriin henkilökohtaisesti yhteyttä ottaneista tutkijoista vain pieni osa on konservatiiveja, jotka asemoituvat cancel-kulttuuria edustavien radikaalien vastapuolelle. Maltillisten vasemmistolaisten osuus on merkittävämpi. He ovat huolissaan siitä, miten mikä tahansa radikalismista poikkeava tulkitaan vihamielisesti vääräoppisuudeksi.
Median ja yhteiskunnan instituutioiden tapa suhtautua cancel-kulttuuriin on epäjohdonmukainen. McWhorter myöntää, että muutama sata kyselyyn vastannutta tutkijaa ja hänen saamansa sähköpostivuori voi monien silmissä näyttää vielä yksittäistapauksilta. Useampi tuhat haastateltavaa olisi vielä uskottavampi. Eihän haastateltavia kuitenkaan ole vielä useampia tuhansia. Moni on kuitenkin valmis pitämään muutamaa vähemmistöihin kohdistunutta syrjintätapausta todisteena koko yhteiskuntaan juurtuneesta rasismista.
Kuten artikkelissa on käsitelty, ongelmat leviävät, kun tulkinta tästä yhteiskuntaan juurtuneesta rasismista lietsoo cancel-kulttuuria ja saa katsomaan ylilyöntejä läpi sormien.
&nbsp;

Entistä useampi tutkija pitää cancel-kulttuuria uhkana akateemiselle vapaudelle – toiset kieltäytyvät tunnustamasta ilmiön olemassaoloa

Eduskunta kävi kiivasta keskustelua eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemästä lakialoitteesta, jossa muutettaisiin rikoslain pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Pykälä muuttuisi siten, että rangaistavaksi jäisi ainoastaan rikoksella uhkaaminen sekä rikokseen yllyttäminen. Lisäksi aloitteessa esitetään, ettei tiedon tai mielipiteiden jakaminen olisi enää rangaistavaa.
Perussuomalaiset pitävät nykyistä rikoslain pykälää ja ennen kaikkea sen tulkintaa sananvapauden vastaisena.
&#8211; ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä.” Näin kirjoitti vuonna 1821 saksalainen kirjailija Heinrich Heine. Tämä varoitus olisi syytä pitää kirkkaana mielessämme, vaikka nykyään valtaapitävien ei tarvitse enää fyysisesti polttaa kirjoitettuja lausahduksia, vaan ne poistetaan ihmisten saatavilta digitaalisesta maailmasta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio aloitti esittelypuheensa.
Laki on liian tulkinnanvarainen
Tavio mukaan pykälän nykyinen sisältö on hyvin ongelmallinen, sillä rikoksen tunnusmerkistössä puhutaan panettelusta ja solvaamisesta, joiden määrittely on helposti hyvin tulkinnanvaraista. Lisäksi Tavio huomauttaa, että kyseinen pykälä kieltää jopa tietojen esittämisen.
&#8211; On perin erikoinen sananvapauden rajoitus kieltää tiedon esittäminen. Ilman tietoa ei voi suojella totuuttakaan. Perussuomalaisten näkemys onkin, että tiedon julkituonti ei saa olla rikollista, Tavio totesi.
Vaikea hahmottaa, rikkooko lakia
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen huomautti, että perustuslaissa säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyy erityinen täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa.
&#8211; Kansalaisten on tällä hetkellä erittäin vaikea hahmottaa, missä kulkee sallitun ja kielletyn mielipiteenilmaisun raja. Tilanne on sama kuin jos liikennesäännöissä kiellettäisiin ylinopeuden ajaminen, mutta liikennemerkit puuttuisivat teiden varsilta eikä kukaan tietäisi, missä sallitun nopeuden raja kulkee, Immonen muotoili.
Lain on suojeltava yksilöä instituutiolta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan sananvapaus ymmärretään eri tahoilla hyvin eri tavoin. Halla-ahon mielestä sananvapauslainsäädännön tehtävä on ennen kaikkea suojella yksilöä instituutioilta.
&#8211; Ilman vapaata keskustelua ja kyseenalaistamista ei ole demokratiaa eikä kehitystä. Monet näkevät asian tismalleen päinvastoin, että lainsäädännön tehtävä on suojella instituutioita ja vallitsevia totuuksia ja uskonkappaleita yksilöltä. Tällaisia instituutioita ovat viranomaiset, poliitikot ja media, Halla-aho sivalsi.
&#8211; Kiihottamispykälä nykyisessä muodossaan ei suojele kansanryhmiä vaaralliselta kiihottamiselta tai muulta haitalta. Sillä pyritään suojelemaan ihmisiä loukkaantumiselta ja pahalta mieleltä. Pahalta mieleltä suojeleminen rikoslailla on vaarallista, koska se tekee ihmisistä kyvyttömiä käsittelemään pahaa mieltä, Halla-aho päätti.
Demarit ja vihreät puolustivat nykyistä rikoslakia
Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolusti nykyistä lainsäädäntöä voimakkaasti todeten, että vihapuhe on avointa totalitarismia.
&#8211; Sananvapaus on keskeisimpiä perusoikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, ja niin pitää ollakin, mutta sitä ei voi käyttää bulvaanina panettelulle ja solvaavalle puheelle niin kuin tässä keskustelussa nyt käytetään, Kiljunen perusteli
Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén oli samoilla linjoilla Kiljusen kanssa. Forsgrénin mukaan sananvapaus ei ole absoluuttinen perusoikeus.
&#8211; Haluaisin muistuttaa tätä salia, että sananvapaus ei ole absoluuttinen perusoikeus, vaan meillä on useita perusoikeuksia, mitkä ovat rinnastettuina, alistettuina toisiin. Haluan myös muistuttaa siitä, että Suomea velvoittaa kansainvälisten sopimusten perusteella yksiselitteisesti se, että kiihottamista kansanryhmää vastaan ei voida poistaa rikoslaista, Forsgrén totesi.
Väärin ymmärretty tai huonosti luettu
Halla-aho korjasi Forsgrénin väitettä. Perussuomalaiset ei ole poistamassa rikoslain pykälää vaan muokkaamassa sen sisältöä.
&#8211; Edustaja Forsgrénilta ilmeisesti jäi tämä aiempi keskustelu huomiotta syystä tai toisesta ja tämä lakialoite lukematta. Lakialoitteessahan ei suinkaan esitetä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan poistettaisiin rikoslaista vaan että siitä poistettaisiin epämääräiset elementit, niin että lakipykälä olisi selkeä ja oikeusvarmuus paranisi, Halla-aho täsmensi.
Artikkelia muokattu 28.11.2019 klo 21.09.

Keskustelu kiihottamispykälän muuttamisesta kiihotti eduskuntaa: ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään 7.11. jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään muuttamaan rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistö.

Lakialoitteessa esitetään rikoslain kiihottamispykälän muuttamista siten, että rangaistavaksi jäävät ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen. Lisäksi aloitteessa esitetään, ettei rangaistusvastuu enää jatkossa koske tiedon tai mielipiteiden julkaisemista ja näkyvillä pitämistä.
Perussuomalaisten kansanedustajien mielestä lainmuutos on välttämätön sananvapauden turvaamiseksi Suomessa.
Perussuomalaisille tieto ei ole rikos
Eduskuntaryhmä katsoo lain nykyisen muotoilun olevan niin väljä, että se käytännössä johtaa eri vähemmistöryhmiä koskevan tiedon ja mielipiteiden ilmaisussa ennakko- ja itsesensuuriin. Laissa puhutaan solvaamisesta ja panettelusta, mutta niitä ei ole määritelty. Perussuomalaisten mielestä tämä ongelma mahdollistaa mielivaltaiset ja keskenään ristiriitaiset tulkinnat.
– Ihmisten on voitava esimerkiksi kirjoja ja tilastoja siteeratessaan tietää, onko teko rangaistava vai ei. Perussuomalaisille tieto ei ole rikos ja epämieluisat mielipiteet ovat pieni hinta sananvapaudesta, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, lakimieskansanedustaja Ville Tavio.
Ikävät tunteet kuuluvat sananvapauteen
Tavion mukaan voimassa oleva kielto kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on liian tulkinnanvarainen pykälä.
&#8211; Panettelu ja solvaaminen ovat tulkinnanvaraisia käsitteitä ja niiden alle voidaan niin haluttaessa tulkita monenlainen loukkaantuminen.
&#8211; Tunnetason loukkaantumisen ei ole perusteltua nauttia rikosoikeudellista suojaa, sillä sananvapaus mahdollistaa väittelyn, johon kuuluvat toisinaan myös normaalit ikävät tunteet. Ilman loukkaantumisen riskiä asioista ei voida käydä avointa keskustelua, Tavio sanoo.

Perussuomalaisten lakialoite muuttaisi kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön

Varatuomari Laura Korpinen on huolestunut epämääräisistä pyrkimyksistä rajoittaa sananvapautta. – Nykyinen kehitys jatkuessaan johtaa siihen, etteivät ihmiset enää uskalla kertoa mielipiteitään vapaasti, Korpinen sanoo.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Laura Korpinen kirjoittaa Uuden Suomen <a href="http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275400-orwellilaista-uuskielta">blogissaan</a> pyrkimyksistä rajoittaa sananvapautta kansalaisen perusoikeutena. Idea kirjoitukseen tuli Ylen aamu-tv:n lähetyksestä, jossa kansalaisia epäsuorasti kehotettiin varomaan sanomisiaan.
Ylen ohjelmassa mainittiin sekä vihapuhe että maalittaminen, jotka kumpikin käsitteinä ovat hankalasti avautuvia ja epämääräisiä.
&#8211; Hälyttävää on, että Yle ottanut mukaan totalitaristien orwellilaista uuskieltä kuten termin maalittaminen. Tällä yritetään estää joidenkin ihmisten arvostelu tekemällä siitä paheksuttavaa maalittamista, Korpinen kirjoittaa.
Oikeusministeriökin kampanjoi vihapuhetta vastaan
Korpinen kertoo Suomen Uutisille lisää aiheesta. Perussuomalaisten eurovaaliehdokas katsoo, että uusissa pyrkimyksissä rajoittaa sananvapautta on menty jo vaarallisen pitkälle.
Julkisuudessa on esimerkiksi esitetty totena, että vihapuhe olisi rikos, vaikka sellaista rikosnimikettä rikoslaissa ei ole.
&#8211; Sananvapaus näyttää olevan Suomessa uhattuna. Nykyinen kehitys jatkuessaan johtaa siihen, etteivät ihmiset enää uskalla kertoa vapaasti mielipiteitään.
&#8211; Olen aidosti huolissani tilanteesta. Jopa oikeusministeriö on mukana kampanjassa vihapuhetta vastaan, vaikka edelleen jää täysin epäselväksi, mitä vihapuheella tarkoitetaan. Jos tähän asiaan pyytää tarkennusta, yleensä vastaukseksi esitetään äärimmäisiä esimerkkejä, jotka nyt täyttävät jonkin jo olemassa olevan rikoksen tunnusmerkistön.
Korpinen ei näe tarpeellisena kriminalisoida vihapuhetta erikseen. Epäselvää on, olisiko se edes mahdollista.
&#8211; Kyllä rikossäännösten pitäisi olla tarkkarajaisia ja täsmällisiä, ettei ihmisille jää epäselväksi mikä on sallittua ja mikä ei ole, Korpinen sanoo ja viittaa yleisiin vaatimuksiin, jotka ovat edellytyksenä kaikille kriminalisoinneille.
Mihin uusia rajoituksia tarvittaisiin?
Sananvapaudessa on kyse perustuslaissa turvatusta kansalaisen perusoikeudesta. Sananvapautta voidaan rajoittaa tietyillä edellytyksillä.
Rikoslaissa säädetään jo nyt eräistä sananvapausrikoksista eli ilmaisuista, jotka täyttävät jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rangaistavia tekoja ovat esimerkiksi laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.
&#8211; En siksi ymmärrä, mihin vihapuhelaajennusta tarvittaisiin. Eivätkö jo olemassa olevat sananvapauden rajoitukset riitä, Korpinen kysyy.
Hän muistuttaa myös perustuslaillisesta laillisuusperiaatteesta, jonka mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Säännös varmistaa osaltaan, ettei kansalaisen sananvapautta voi rajoittaa mielivaltaisesti.
&#8211; Lieneekö vihapuhekampanja todellisena tavoitteena eräiden mielipiteiden esittämisen rajoittaminen, kuten vaikka sellaisen mielipiteen, että avioliitto tulisi ymmärtää miehen ja naisen välisenä. Totta kai olen sitä mieltä, että keskustelua pitää aina käydä hyvässä hengessä ja kohteliaasti.
&#8211; Sananvapautta on kuitenkin puolustettava mielensäpahoittajien totalitarismilta. Toisten esittämiä mielipiteitä täytyy kestää, Korpinen sanoo.
Epämääräisesti muotoiltu rikoksen tunnusmerkistö
Perussuomalaiset ovat esittäneet kritiikkiä kiihottaminen kansanryhmää vastaan –kriminalisoinnille, koska rikoksen tunnusmerkistö on epämääräisesti muotoiltu.
Nykyisellään kyseisen rikoslain pykälän saatetaan tulkita soveltuvan jopa epämiellyttäviksi koettujen tosiasioiden esittämiseen.
&#8211; Rikoksen törkeässä tekomuodossa rangaistavaksi on säädetty muun muassa joukkotuhontaan kehottaminen. Tämä on perusteltua, ja voidaan pohtia, riittäisikö meille tämä kriminalisointi.
&#8211; Perusmuotoinen kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ensinnäkin rikoslaissa ongelmallisen laveasti muotoiltu. Sananvapauden kaventaminen on myös mennyt liian pitkälle, jos solvaamiseksi voitaisiin katsoa julkisen tiedon esittäminen, kuten rikostilastojen läpikäyminen, Korpinen sanoo.
Hussein al-Taeen tapaus tutkittava
Sananvapausrikoksista on tällä viikolla keskusteltu julkisuudessa erityisesti sdp:n kansanedustajan Hussein al-Taeen tapauksen yhteydessä. al-Taee on julkaissut useita törkykirjoituksia sosiaalisessa mediassa, vaikka aluksi valehtelikin medialle ettei ollut kirjoittanut postauksia.
Tällä hetkellä al-Taee on vetäytynyt julkisuudesta. Sdp:n eduskuntaryhmän johtaja Antti Lindtman ilmoitti torstaina, että al-Taee olisi sairastunut. Lindtman viittasi samalla henkisten voimavarojen riittävyyteen.
&#8211; Olen nähnyt joitain lainauksia al-Taeen kirjoituksista. Hänellekin kuuluu sananvapaus, mutta olisi silti hyvä tutkia, onko tässä asiassa tapahtunut rikosta. Tutkinta olisi tärkeää erityisesti siihen nähden, että sdp on pitänyt julkisuudessa esillä puolueensa arvopohjaa, Korpinen sanoo.
Vastustan EU:n liittovaltiokehitystä
Korpinen on puolustanut näkyvästi sananvapautta eduskuntavaalikampanjassaan, ja hän on kirjoittanut muitakin ansiokkaita blogeja sananvapauden merkityksestä kansalaisille.
Nyt Korpinen on kuitenkin pyrkimässä Euroopan parlamenttiin. EU:ssa hän lupaa puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä.
&#8211; Nykyisin EU päättää liikaa asioita jäsenvaltioidensa puolesta, joten ajan sitä että valtaa palautettaisiin takaisin jäsenvaltioille.
&#8211; EU:n pitäisi olla vahvojen kansallisvaltioiden liittouma, joka keskittyisi sisämarkkinoihin. Haluan myös EU:n kulukuurille. Jäsenvaltioiden maksuja ei pidä nostaa, Korpinen sanoo.

Eurovaaliehdokas Korpinen: ”Sananvapautta on puolustettava mielensäpahoittajien totalitarismilta”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nousi Ilta-Sanomien eilisessä verkkokyselyssä selkeäksi voittajaksi &#8211; siitäkin huolimatta, että Halla-aholle annetut tuhannet äänet nollattiin eikä välillä Halla-ahoa ollut edes mahdollista äänestää.

Ilta-Sanomat julkaisi eilen verkkosivullaan jutun, joka perustui yhdeksälle puoluejohtajalle esitettyyn kysymykseen siitä, mitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi tehdä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti vastauksena, että talouden globalisaatiota ja tavaroiden vapaata liikkumista olisi ryhdyttävä purkamaan määräämällä tuontituotteille yleinen ilmastovero sekä lisäksi ylimääräinen sakkovero pahimpien saastuttajien tuontituotteille.
Jutun lopussa oli lukijoille suunnattu Ota kantaa -kysely, jossa lukijoilta <a href="https://www.is.fi/autot/art-2000005857676.html">kysyttiin</a> kenen puoluejohtajan ajatukset ovat järkevimpiä. Halla-aho nousi heti kyselyssä ylivoimaiseen johtoon, kunnes jotain yllättävää tapahtui.
Yli 9 000 lukijaääntä &#8221;katosi&#8221;
Siinä vaiheessa, kun kyselyssä oli annettu 9 135 lukijaääntä, kyselystä kävi ilmi, että Halla-ahon näkemyksiä piti järkevimpänä lähes 80 prosenttia vastanneista. Kukaan toinen puoluepomo ei ollut lähelläkään, kakkossijalla oli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) mitättömällä seitsemän prosentin ääniosuudella.
Sitten kysely katosi verkosta.
Kysely palautettiin hetken kuluttua, mutta tällä kertaa mahdollisuus äänestää Halla-ahoa oli jätetty pois. Uudessa tilanteessa, jossa ääniä oli annettu 1 994, ykköseksi olikin noussut Orpo 32 prosentin osuudella, eikä Halla-aho siis edes ollut mukana.
Kun uusia lukijaääniä oli kyselyssä annettu reilut 2 000 kappaletta, Halla-ahonkin nimi palasi kyselyyn, mutta Ilta-Sanomat jätti mainitsematta, että aiemmin Halla-aholle annetut tuhannet lukijaäänet oli nollattu samalla.
”Luuleeko IS ihmisten olevan ääliöitä?”
Ilta-Sanomien sivulle ilmestyi eilen koottuja selityksiä. Ilta-Sanomat oli myös aiemmin kirjoittanut Halla-ahon nimen virheellisesti.
Juttua muokattu klo 16.26. Alkuperäisessä jutussa oli Ota kantaa -kysely, joka jäi pois jutusta teknisen virheen vuoksi. Kysely on lisätty uudelleen juttuun. Lisäksi korjattu Halla-ahon nimen kirjoitusasu.
Myös Halla-aho itse ihmetteli verkkokyselysekoilua.
&#8211; Olen yhä hämmentyneempi. Nyt äänestys on palautettu. Päivitystietojen mukaan nimeni kirjoitusasu on korjattu. Sitä ei mainita, että korjauksen yhteydessä aiemmin saamani äänet poistettiin. Tässä väkisinkin ihmettelee, että luuleeko Ilta-Sanomat ihmisten olevan aivan ääliöitä, vai onko tässä tarkoituskin pelata sikaa ja näyttää lukijoille, että &#8221;yes we CAN&#8221;, perussuomalaisten johtaja kirjoitti Facebookissa.
Halla-aho ykkönen sekoilusta huolimatta
Tällä hetkellä kysely näyttäisi jälleen toimivan jutun yhteydessä. Keskiviikkona iltapäivällä lukijaääniä oli annettu lähes 43 000 kappaletta. Kyselyn perusteella Halla-ahon näkemyksiä ilmastopolitiikasta pitää järkevimpänä yli puolet vastaajista, eli 53 prosenttia.
Halla-aho on siis noussut kyselyn selkeäksi voittajaksi siitäkin huolimatta, että Halla-aholle annetut useat tuhannet äänet nollattiin eikä välillä Halla-ahoa ollut edes mahdollista äänestää.
Sosiaalisessa mediassa monet ovat ihmetelleet Ilta-Sanomien menettelyä. Suomen Uutiset ei pyynnöstään huolimatta saanut Ilta-Sanomilta vastauksia verkkokyselysekoiluun liittyen.
Päätoimittaja selitteli Twitterissä
Päätoimittaja Ulla Appelsin tosin esitti Twitterissä, että kysely jouduttiin poistamaan järjestelmään tulleen ongelman takia ja sitten avaamaan uudelleen.
&#8211; Sen kummemmasta ei ole kyse, Appelsin kirjoitti. Halla-aho ihmetteli vastauksessaan, minkä vuoksi samassa yhteydessä hänen lähes 80 prosentin ääniosuutensa poistettiin.
Lopputuloksen kannalta sekoilulla ei lopulta ollut merkitystä – kaikista puoluejohtajista juuri Halla-ahon ajatuksia pitää järkevimpänä reilusti yli 50 prosenttia kyselyyn vastaajista.

Ilta-Sanomat sekoili verkkokyselyssään: Tulokset poistettiin ja laskuri nollattiin heti, kun Halla-aho nousi äänestyksessä ylivoimaiseen johtoon

Perussuomalaisten juristikansanedustaja Ville Tavio sanoo Pori Jazzin toiminnan vaikuttavan harkitsemattomalta toimitusjohtajasopimuksen purkamista koskevassa kohussa.

Toimitusjohtaja Aki Ruotsalan vähemmistöä loukkaaviksi katsotut kommentit olivat vuodelta 2011, eli seitsemän vuotta ennen toimitusjohtajasopimuksen tekemistä.
Tavio korostaa, että Pori Jazzilla on normaali selonottovelvollisuus sopimukseen vaikuttavista olosuhteista, tässä tapauksessa toimitusjohtajan henkilöstä.
Tuomitaan aiemmista mielipiteistä
Tavio pitää epäoikeudenmukaisena uutta yrityskulttuuria, jossa henkilöitä potkitaan työpaikoilta heidän mielipiteidensä vuoksi.
&#8211; Toimitusjohtajan odotetaan tietysti aina toimivan yhdistyksen edun mukaisesti, mutta tämä ei voi ulottua äärettömän kauas aikaan ennen henkilön toimintaa toimitusjohtajana.
&#8211; Vaikka toimitusjohtaja ei ole työoikeudellisesti työntekijä, voidaan kuitenkin pitää erikoisena kehityksenä sellaista suuntaa, jossa työnantajat saisivat purkaa työsopimuksia sillä perusteella, mitä työntekijä on vuosia ennen työsuhteessa olemistaan sanonut.

mielipide

Mäkelä: Sananvapaus tarkoittaa myönteistä sekä loukkaavaa puhetta

600 suomalaista pääsee osallistumaan kansalaisparlamenttiin – käsittelevät polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita

Rasmus ry:n hyllytetty toiminnanjohtaja Ossi Mäntylahti: ”En puhuisi enää canceloinnista vaan ideologisesta puhdistuksesta”

Entistä useampi tutkija pitää cancel-kulttuuria uhkana akateemiselle vapaudelle – toiset kieltäytyvät tunnustamasta ilmiön olemassaoloa

Keskustelu kiihottamispykälän muuttamisesta kiihotti eduskuntaa: ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä”

Perussuomalaisten lakialoite muuttaisi kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön

Eurovaaliehdokas Korpinen: ”Sananvapautta on puolustettava mielensäpahoittajien totalitarismilta”

Ilta-Sanomat sekoili verkkokyselyssään: Tulokset poistettiin ja laskuri nollattiin heti, kun Halla-aho nousi äänestyksessä ylivoimaiseen johtoon

Tavio: Pori Jazzin toiminta vaikuttaa harkitsemattomalta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025