Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Mika Anttonen

Energiajätti St1 vaatii poistamaan televisiosta ja kaikilta digialustoilta välittömästi vaalivideon, jossa kansanedustaja Mauri Peltokangas moittii todellisuudesta vieraantunutta hallitusta ja äärimmäisen korkeaksi kohonnutta bensan hintaa. St1 tekee videosta poistovaatimuksen vain viisi päivää ennen vaalisunnuntaita.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) moittii videolla äärimmäisen korkeaksi kohonnutta bensan hintaa:
&#8221;Suomessa on pakko käyttää autoa. Fillarilla ei kaikkialle kerkeä, eivätkä raitiovaunut maaseudulla kolistele. Polttoaineiden hinnat nousevat kuin ilmastovouhotuksen lapakäyrä. Mistä tavan ihminen repii kuukaudessa jopa sata euroa lisää bensalaskuun? Missä todellisuudessa hallituksemme elää? Kohta on aluevaalit. Tue suomalaista ostovoimaa ja äänestä pihalle bensan hinnan korottajat per****. &#8221;
Katso video täältä:
<iframe loading="lazy" title="Mauri Peltokangas ei hiljene. Älä sinäkään." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ecBcsfLlgag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten aluevaalien alla julkaisema vaalivideo, jossa Mauri Peltokangas puhuu bensan hinnasta. Youtube, 30 sek. 
Energiayhtiö St1 hermostui, ja vaatii nyt videon poistamista kaikkialta.
St1:n toimihenkilö lähestyi PS:n johtoa tiistaina puhelimitse vaatien poistamista. Hän jatkoi asiasta sähköpostitse:
&#8221;..ohessa sovitusti <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2022/01/st1_vaade.pdf">kirjallinen vaateemme</a> St1 omistamien tavaramerkkien käytön kieltämisestä aluevaalimainoksessanne. Pyydän teitä tutustumaan laatimaamme kirjelmään ja toimimaan sen mukaisesti. Pyydämme teiltä edellytettyjen toimien lisäksi myös kirjallisesti ilmoitusta siitä, että vaalimainos on poistettu.&#8221;
<h4>Mistä on kyse?</h4>
Suomalaiset ovat menettämässä järkevän hintaisen liikkumisen mahdollisuuden ikiajoiksi. Poliittiselle muutokselle olisi vielä mahdollisuus, mutta aika on käymässä vähiin.
Kallistuvasta energian hinnasta valtavan äläkän nostanut PS saa nyt kimppuunsa koko sen armadan, joka kallistuvista hinnoista eniten hyötyy.
<h4>Miljardöörien sota kansan syvistä riveistä kumpuavaa puhetta vastaan</h4>
Energiayhtiö väittää Peltokankaan mainoksen haittaavan yhtiön mainetta sitoutumattomana toimijana. Väite tuntuu erikoiselta, sillä yhtiö on huomattavan vahva poliittinen toimija. Yhtiön äänitorvi, Suomen rikkaimpiin kuuluva miljardööri-pääomistaja Mika Anttonen on jo pitkään peräänkuuluttanut voimakkaita poliittisia toimia ilmastonmuutokseen vedoten. Yhtiön <a href="https://www.st1.com/fi/st1-lyhyesti/tietoa-yrityksesta/tietoa-yrityksesta-ja-avainluvut/visiomme-ja-arvomme">arvolauselmat</a> ovat kuin suora kopio punavihreiden puolueohjelmasta.
Yhtiö yrittää aktiivisesti vaikuttaa politiikkaan. Tämä on tyypillistä korporatismia. Ikävä kyllä suuryrityksen ja tavallisten suomalaisten intressit ovat vahvassa ristiriidassa. Eivät suuryhtiöt ilmastotoimia hyvää hyvyyttään vaadi &#8211; ne hyötyvät niistä itse kilpailun vähenemisen myötä. Kallistuvan energian laskun maksaa tavallinen suomalainen.
Perussuomalaiset pitää käytännössä ainoana poliittisena toimijana meteliä järjettömän korkeiksi paisuneiden bensa- ja sähkölaskujen takia &#8211; ja saa tästä hyvästä koko maan suuryritysten verkoston kimppuunsa. Nyt verkosto yrittää sensuroida puolueen vaalimainontaa teennäisin perustein.
Ilmastonmuutoskauhujen maalailulla aiheutettu paniikki on erinomainen tilaisuus jättivoittojen tekoon. Anttonen pelaa kaksilla korteilla. Hän on yhtäällä <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/b2303a4e-4f01-4111-88fd-e49bcb491e55">vastustavinaan</a> ilmastonmuutoskoohkaamisen pahimpia ylilyöntejä, mutta toisaalta hän hyötyy niistä satumaisesti. Hän näyttää lähinnä varovan tilannetta, jossa punavihreiden havitteleva maksutaakka lankeaa liian nopeasti suomalaisten niskaan. Sammakko keitetään kattilassa hitaasti.
<h4>St1:n keskeiset väitteet eivät pidä paikkaansa</h4>
St1 väittää kirjelmässään, että vaalimainoksessa erottuisi yhtiön logo. Tämä ei pidä paikkaansa. Mainoksessa ei näy St1:n tunnistettavaa logoa.
Vaikka logo näkyisikin mainoksessa kokonaan, ei sekään olisi kiellettyä. PS ei ole laissa määritelty elinkeinotoiminnan harjoittaja, vaan yhteiskunnallinen toimija.
St1 vetoaa Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöihin, ja pitää PS-mainontaa näiden sääntöjen vastaisena. ICC:n markkinointisääntöjä tulkitsee Suomessa Mainonnan eettinen neuvosto. Omien sääntöjensä mukaan neuvosto <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12038937">ei ota kantaa poliittiseen mainontaan</a>. Tämä on järkevää, sillä kauppakamari on lobbari, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan politiikkaan. Olisi kummallista, jos poliittisella lobbarilla olisi valta vaikuttaa siihen, mistä poliittisilla liikkeillä on mahdollisuus puhua. ICC:n säännöt päinvastoin edellyttävät poliittisen sananvapauden turvaamista.
St1 moittii perussuomalaisia siitä, ettei se ole pyytänyt yhtiöltä kuvauslupaa, mutta täydentää puhelinkeskustelussa, että vaikka lupaa olisi pyydetty, ei sellaista olisi myönnetty. Tämäkään peruste ei ole kestävä. Julkisella paikalla kuvaaminen on Suomessa sallittua. Yksityiskodit ja sotilaskohteet ovat toki eri asia. Kaupunkikeskustoissa, asemilla, ostoskeskuksissa ja luonnon helmassa voi kuvata kaikessa rauhassa. Mainoksiin ei sovi laittaa tunnistettavia ihmisiä ilman heidän lupaansa, mutta rakennukset eivät ole lailla suojattuja.
Ajatus siitä, ettei poliittisissa mainoksissa saisi näkyä vilahdustakaan yhtiöille kuuluvista tuotteistatai rakennuksista, ei ole tästä maailmasta.
Esimerkkejä: Keskustan 2017 <a href="https://www.youtube.com/watch?v=C7EmM-msYPE">vaalivideolla</a> näkyy SEO-huoltoaseman tunnus. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dzCK4tTu2nE">Ketutus-vaalivideolla</a> seikkaillaan huoltoasemalla. Videolla näkyy myös Coca-Colan ulkomainos, Helsingin Jätkäsaaren Clarion-hotelli, Hotelli Torni, Salmisaaren voimala, Musiikkitalo, Siljan terminaali, Hotelli Presidentti ja Mercedes Benziin logo. Keneltäkään näiltä ei ole kysytty lupaa, eikä tarvitsekaan kysyä. Korporaatiot voivat ripotella logojaan ympäri kaupunkikeskustoja niin paljon kuin haluavat, mutta ne eivät omista julkista tilaa eivätkä määrää sen käytöstä.
Missään tapauksessa suuryritykset eivät päätä siitä, mistä poliitikot vaalien alla puhuvat &#8211; varsinkaan silloin, kun kyse on niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
<h4>PS:n mainokset aina sensuurivaarassa</h4>
Perussuomalaisten julkaisut herättävät tunnetusti valtavia intohimoja. Viime vuoden kuntavaaleissa puolueen asuntojonoja koskevat ulkomainokset poistettiin Helsingistä. Perussuomalaiset nosti <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-syytetta-asuntojono-kuntavaalimainosten-poistamisesta/">siviilikanteen</a> poistopäätöksen tehnyttä HKL:n johtajaa vastaan. Tapauksen käsittely on edelleen kesken.
2019 eduskuntavaaleissa repesi kaikkien aikojen vaalimainoskärhämä, kun perussuomalaiset julkaisi kaverikapitalismia räimivän Ketutus-minielokuvan. Ketutusta yritettiin torpata pois eetteristä jos jonkinlaisilla perusteilla. Elokuvaa yritettiin repiä pois leffateattereista, ja toimittajakunta <a href="https://www.youtube.com/watch?v=HGHOXjU83g8">näki suoranaisia näkyjä</a> mainoksen sisällöstä. Yritykset eivät onnistuneet, ja puolue kuittasi kaikkien aikojen vaalivoiton.
<hr />
Lue myös jatkojuttu: <a href="https://stage.sudev.fi/energiayhtio-st1-vaatii-mauri-peltokankaan-vaalivideon-poistoa-tassa-psn-vastaus-sanasta-sanaan/">Energiayhtiö St1 vaatii Mauri Peltokankaan vaalivideon poistoa – tässä PS:n vastaus sanasta sanaan</a>.

PS-vaalivideo moittii ankarasti bensan hinnan kohoamista, energiajätti St1 vaatii videon poistamista televisiosta ja netistä

Näpertelyä. Sellaisena kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.) pitää hallituksen ilmastotoimia.

– Tässä ei haluta tehdä oikeita, vaan helppoja ratkaisuja. Hyvää mieltäkö vain haetaan, Laakso kysyy ja viittaa hallituksen kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin.
Hallitus on esittänyt <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11739717">polttoaineverotuksen nostoa</a>, <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006675154.html">ajoneuvoveron korotusta</a>, <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomalaisten-enemmisto-vastustaa-ruuhkamaksuja-kokoomuksesta-heti-reaktio-maa-kutsuu-hallitusta-/5b5f39aa-af35-4559-9b07-654f6cd71eeb">ruuhkamaksuja</a> ja <a href="https://stage.sudev.fi/meri-tietullit-ovat-tulossa-sanoivat-ministerit-mita-tahansa-keskusta-pitaa-kynsin-ja-hampain-kiinni-vihreasta-hallitusohjelmasta/">tietulleja</a>. <a href="https://www.lvm.fi/-/fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-lausunnoille-kolme-vaihetta-kohti-ilmastoystavallista-liikkumista-1251809">”Fossiilittoman liikenteen tiekartta”</a> muuttaa liikenteen pikaisella aikataululla vähähiiliseksi ja sitten fossiilittomaksi.
Sheikki Laakso toimii liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä ympäristövaliokunnassa. Hän on mies, jota <a href="https://www.nytimes.com/2019/04/12/world/europe/finland-populism-immigration-climate-change.html?rref=collection%2Ftimestopic%2FFinland&amp;action=click&amp;contentCollection=world&amp;region=stream&amp;module=stream_unit&amp;version=latest&amp;contentPlacement=1&amp;pgtype=collection&amp;fbclid=IwAR0KHCTHYDhWrHZxMXVQ5NKMajTX6sGf9F8cFHSTSv37HOuudZMC33A59lw">New York Times on siteerannut</a>: ”Jos Suomessa lopetetaan autoilu, <a href="https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/fe7580e5-8d54-4d01-b270-84b44e04f12a">maailman tuhoutuminen myöhästyy minuutilla</a>.”
Olisi siis jo aika katsoa isompaa kuvaa. Laakson sanoin: ”Turha meidän on ampua omia polvia.”
– Hiili on suuri ongelma, ja Kiinalle pitäisikin lyödä tiukempi aikaraja. Haluan nähdä Euroopassa johtajia, jotka oikeasti johtavat, Laakso sanoo.
Katso Maria Asuntan juontama ”Meillä on asiaa”, jossa studiohaastattelun lisäksi tutustutaan kansanedustajan Sheikki Laakson elämänmenoon romurallin ja kierrätyksen parissa Kouvolassa (juttu jatkuu videon jälkeen):
<iframe loading="lazy" title="Sheikki Laakso: Autoilijan kurittaminen saa riittää" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/nSRDdf66u-4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
<hr />
<h4>Sähköautot eivät pelasta planeettaa</h4>
Lukuisten kansalaisten on autoiltava välttämättä, vaikka verot nousevatkin. Laakson mukaan autoilijoiden poliittinen kurittaminen johtaa keskituloisten verotuksen nousuun. Kuritetuilla on yhä vähemmän varaa investoida hybridi- tai sähköautoon, joiden hintalappu on ihan toinen kuin tavallisella autolla.
– Myös niiden huolto- ja korjauskustannukset on jumalattoman kalliita, Laakso tietää.
Entä pelastuuko maailma sähköautoilla, kuten superhienoilla <a href="https://www.is.fi/autot/art-2000006412132.html">hybridi-Bemareilla, jotka valtioneuvostolle hankittiin</a> vuosi sitten?
Laakson vastaus kuuluu: ei pelastu.
­– Ladattava hybridi ei tosiasiassa ole kovinkaan ympäristöystävällinen. Se kuluttaa testien mukaan paljon polttoaihetta. Kun tutkitaan, paljonko autojen valmistaminen maksaa, niin aika pieneksi taitavat jäädä hyödyt, jos niitä on ollenkaan.
<h4>Biopolttoainepuuhastelusta synteettisten kehitykseen</h4>
Laakson tavoin myös energiayhtiö St1:n johtaja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005948756.html">Mika Anttonen</a> on kritisoinut sekä hallituksen <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/st1n-anttonen-maailma-ei-pelastu-sahkoautoilla-tarvitaan-huomattavasti-jareampia-keinoja/38397a7a-2a86-42a3-8065-780dbb648491">sähköautotavoitetta</a> että <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/910c672f-7fb6-4cc1-affc-c9bc86bc87be">uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta</a>. Marginaalisesti käytetyn biopolttoaineen kehitykseen investoidaan miljardeja. Ilmasto-ongelmaa se ei kuitenkaan ratkaise, vaan vaikutus on nolla.
Kansanedustaja Laakso nostaa hattua miljardööri-Anttoselle.
– Anttosella on äärettömän hyvät ja epäitsekkäät ajatukset. Hän on kaveri, joka oikeasti haluaa mullistaa maailmaa. Näitä kavereita me todella tarvitaan.
Aiemmin Anttonen uskoi vahvasti siihen, että biopolttoaineilla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Sitten selvisi, että ruokaketjuun pohjautuvat biopolttoaineet vievätkin leivän pois maailman köyhimpien pöydistä.
Niinpä Ensimmäisessä Maailmassa huristellaan viljaetanoliin voimalla samalla, kun Kolmannessa Maailmassa nähdään nälkää. Ongelmaa pahentaa se, että <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalainen-energiamiljardoori-varoittaa-sahkoautoilun-karuista-seurauksista-akkujen-tarvitsemaa-kobolttia-louhitaan-afrikassa-tuhoamalla-metsia/7534858">tuhoutuvista sademetsistä louhitaan kobolttia</a> sähköautojen akkuihin jopa pienten lasten voimin.
– Jos me oikeasti ruvetaan viljelemään viljaa ja tehdään siitä meille polttoaineitta, niin onhan se daijua touhua, Laakso toteaa ja toivoo, että rahaa ohjattaisiin <a href="https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/synteettisten-polttoaineiden-pilotlaitoksen-selvitystyo-joutsenoon-kaynnistyi">synteettisten polttoaineiden kuten hiilivedyn</a> tutkintaan.
<h4>Perussuomalaiset varoittivat ministeriä romutuslaista – turhaan </h4>
Joulukuussa 2020 tuli voimaan <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200839">laki henkilöautojen romutuspalkkiosta</a>. Romutettavasta autosta saa 2 000 euron palkkion, jos ostaa esimerkiksi uuden sähköauton. Rahaa hankkeeseen on jaossa 8 miljoonaa.
Lakiin jäi kuitenkin nolo ”ruostereikä”, sillä laissa ei määritelty enimmäismäärää.
Niinpä muuan lainkuuliainen kansalainen vei läjän autoja romuttamolle<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sanna-marinin-hallituksen-lakiin-jai-paha-porsaanreika-hakija-yrittaa-saada-virastolta-yli-200000-euroa-yhden-uuden-auton-ostamiseen/97473bb0-7bc1-40cc-9b9c-092ab7214964"> ja haki 200 000 euron korvausta</a> yhden uuden auton ostoon.
Sheikki Laakson mukaan virhe on seurausta siitä, että ministerit valitsevat avustajia kavereittensa joukosta. Asiantuntijoita ei aina välitetä kuunnella.
– En ollut ainoa perussuomalainen, joka varoitti ministeriä etukäteen. Lähetin hänelle viestin ja jopa videon, jossa toin esiin sen, miten helposti laki mahdollistaa tonnin sähköpolkupyörän hankinnan minkä tahansa autonraadon avulla.
Laakso kutsuu romutushanketta ”tyypilliseksi viherpesuksi”.
– Se on silmänlumetta. Kunhan ollaan tekevinään jotakin. Oikeasti meidän ympäristö ei parane romuttamalla.
<h4>Jokainen voi tehdä ekotekoja arjessaan</h4>
<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160">Suomen päästöt</a> ovat noin tuhannesosa (0.14%) maailman päästöistä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä <a href="https://www.aut.fi/etusivu_vanha/ymparisto/autoala_ja_ilmastonmuutos/liikenteen_vaikutus_ilmaston_muutokseen?fbclid=IwAR3WZuveXGbr8KCyQ31gU0ro95u49nmdmloU5heQhk9QW07Pocwmlo_mPNA">henkilöautoliikenteen osuus on 9 prosenttia</a>. Sheikki Laakson mielestä autoilijoiden kuritus ei ratkaise ympäristöongelmia.
– Ei keskiluokalla ole varaa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1295917">autoihin, joita valtiovalta tahtoo</a>. Eikä me saada asiaa hoidettua valtiontuella, koska se tietäisi verojen nousua.
Vaikka Suomen päästöt maailman maiden joukossa ovat pienet, ovat ne kuitenkin melko suuret henkilöä kohti. <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan">Suomalaisten verraten suuri hiilijalanjälki</a> johtuu asumisesta, liikenteestä ja ruokavaliosta.
Niinpä onkin tärkeää muistaa, että jokainen kansalainen voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa kolmanneksella, eikä se ole edes kovin työlästä. Tällaista elämäntapamuutosta kannattaa myös kansanedustaja Laakso.
– Kaikki lähtee yksilötasolta, yksilöillä on iso rooli. Jokainen meistä voi tehdä pienen stepin. Voi esimerkiksi miettiä, onko joka viikko pakko hankkia uudet vaatteet. Tavaraa voi kierrättää tehokkaasti, Laakso sanoo.
Sheikki itse on valveutunut kierrättäjä. Kierrätys on paitsi hänen elinkeinonsa myös elämäntapansa vapaa-ajalla. Hänen kotinsa pihapiirissä rakennetaan kierrätysmateriaalista.
– Kierrätys edellyttää sitä, että tekee itse enemmän. Omaan piharakennukseeni ostin vain betonin ja laastin. Kaiken muun kierrätin, Laakso kertoo.

Romuralliharrastaja, kierrätysasiantuntija ja PS-kansanedustaja Sheikki Laakso videohaastattelussa: ”Ei keskiluokalla ole varaa autoihin, joita valtiovalta tahtoo”

Vihreiden entinen kansanedustaja (1987-1995), puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo ehdotti <a href="https://youtu.be/XMxdfwPqbfw">Suomen Uutisten haastattelussa</a> ilmastonmuutoksen hillitsemistä Afrikan hiekka-aavikoita metsittämällä. Valtavaan operaatioon valjastettaisiin maailman suurimmat armeijat. Haastattelu liittyy Paloheimon uutuuskirjaan Kiinalainen juttu, jonka <a href="https://stage.sudev.fi/kirja-arvio-eero-paloheimon-uutuuskirja-kiinalainen-juttu/">Suomen Uutiset</a> esitteli aiemmin.

Paloheimo haluaa pelastaa maailman megalomaanisen suurella <a href="http://unite-the-armies.org/fi/appeal">Unite the Armies</a> -aloitteella, jonka hän on lähettänyt Yhdistyneille Kansakunnille professori U.B. Lindströmin kanssa.
Kampanja pyrkii pysäyttämään maapallon ympäristön jatkuvan huonontumisen. Muuten vaarallinen kehitys kiihtyy ja vie meidät lähelle tilaa, josta ei ole paluuta, professorit kirjoittavat.
He ehdottavat toimenpiteitä hankkeisiin, joihin tarvitaan suuria henkilö- ja kalustoresursseja.
Niitä ovat esimerkiksi laajat peltometsäviljelyn käynnistämiset sekä puuston, kasvien ja eläimistön migraation tuki ilmastonmuutoksen takia. Hankkeet auttaisivat pahimman katastrofin torjuntaa. Tämä edistäisi myös paikallista ekologista ja sosiaalista vakautta ja työllisyyttä, jos seudun asukkaat osallistuisivat toimintaan.
Konkreettisena esimerkkinä voi mainita Saharan metsittämisen, jota kannattaa myös St1-polttonesteyhtiön perustaja Mika Anttonen. Anttonen näkee hiilinielujen kasvattamisen eli käytännössä Afrikan metsittämisen päästövähennyksiä tehokkaampana keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä, <a href="https://stage.sudev.fi/energiamiljardoori-mika-anttonen-kritisoi-eun-haihattelevia-ilmastotavoitteita-todellinen-ratkaisu-afrikan-metsittaminen/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti marraskuussa.
<h4>Ensiapua ekokatastrofiin</h4>
Paloheimon mukaan meillä on ekokatastrofin kanssa hirvittävä kiire, ja kun tämä prosessi on kiihtyvä, se kaipaisi ensiapua.
&#8211; Ja jos mietitään, mikä se ensiapu voisi olla, niin se voisi olla semmoiset isot hankkeet, kuten esimerkiksi Saharan metsittäminen, joka on mahdollista, mutta se maksaa. Ja se vaatii resursseja, sanoi Paloheimo Suomen Uutisten <a href="https://youtu.be/XMxdfwPqbfw">haastattelussa</a>.
Paloheimon ratkaisu olisi radikaali: se olisi sellainen muutos maailman armeijoiden yhteiseksi tehtäväksi, että ne eivät keskittyisi sotimaan toisiaan vastaan, vaan paneutuisivat yhdessä puolustamaan maapalloa tältä ekokatastrofilta.
&#8211; Siinä lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toinen olisi se, että sillä olisi merkittävä, aivan ratkaiseva vaikutus tälle maailman ympäristötilanteelle, sillä pystyttäisiin ottamaan tällaisia suuria hankkeita niin kuin esimerkiksi Saharan metsittäminen. Tietysti sillä olisi sitten toinen vaikutuksensa ja se olisi rauhan tulo maailmaan, kun armeijat löytäisivät yhteisen tavoitteen.
Miksi sitten juuri armeijat olisivat tehokkaita suorittamaan tällaisia megahankkeita?
&#8211; Siellä on kurinalainen organisaatio, he pystyisivät tän tyyppisiä asioita hoitamaan, kun sanottaisiin, että metsitä Sahara, taakse poistu, niin sillä tavalla alkaisi tapahtua, Paloheimo selittää.
Paloheimon mielestä on selvä, että poliitikot ovat niin mielikuvituksetonta porukkaa, etteivät ne vielä lähde tällaisiin radikaaleihin juttuihin.
&#8211; Mutta kyllä ne lähtee sitten kun ollaan todella liemessä, Paloheimo uskoo.

Professori Eero Paloheimo yhdistäisi maailman armeijat metsittämään Saharan

Suomalaisen polttonesteyhtiö St1:n perustaja Mika Anttonen lyttäsi eduskunnassa järjestetyssä energiaseminaarissa EU:n ilmastotavoitteet epärealistisiksi, <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/st1-miljardoori-lyttaa-sahkoautot-ja-biopolttoaineet-afrikan-metsittamisella-on-kiire/09c6e7ec-c2e4-39bc-81bf-925357798a3e?_ga=2.130552585.723462946.1542203829-901155947.1495228668">Kauppalehti</a> kertoo. Anttonen kritisoi varsinkin EU:n pyrkimystä vähentää hiilidioksidipäästöjä EU:n sisällä, vaikka Euroopan osuus maailman energiankulutuksesta on vähäinen ja laskee edelleen. Globaalit toimet pitäisi suunnata mieluummin Afrikkaan, Anttonen sanoi.

EU:n osuus koko maailman primäärienergiasta on 11 prosenttia. Vaikka EU-alueella lopetettaisiin energian käyttö nyt kokonaan, vuoteen 2025 mennessä muiden alueiden kulutus olisi kasvanut saman verran, Anttonen perusteli väitteitään.
&#8211; Jos me toimimme vain EU-alueen sisällä, niillä ilmastotoimilla ei juurikaan ole vaikutusta siihen, että väheneekö ilmakehässä hiilidioksidi vai ei”, Anttonen sanoi.
Suomalainen bensaa tai dieselöljyä tankkaava autoilija kelpaa ilmastokeskustelun syntipukiksi, ja autoilijoita vaaditaan vaihtamaan sähköautoihin tai ainakin biopolttonesteisiin. Anttosen mukaan sen paremmin biopolttoaineet kuin sähköautotkaan eivät ole minkäänlainen ratkaisu ilmakehässä olevan hiilidioksidipitoisuuden vähenemiseen”, Anttonen lyttäsi.
<h4>Afrikka muuttuu asuinkelvottomaksi, väestö kasvaa</h4>
Sen sijaan tarvittaisiin Afrikkaan kohdistuvia toimia, Anttonen sanoi.
&#8211; Afrikassa muuttuu koko ajan enemmän alueita asuinkelvottomaksi ja samaan aikaan väestö kasvaa. Ihmiset lähtevät liikkeelle. Miten tällaiseen uhkaan voidaan varautua tai mitä pitäisi tehdä? On aivan selvää, ettei se ole millään yhdellä hokkuspokkustempulla saavutettavissa.
&#8211; Kuvitelma siitä, että tämä asia hoituu päästöjä vähentämällä Euroopan rajojen sisällä on naiivi ja vähän vastuuton, Anttonen sanoo.
Päästövähennyksiä tehokkaampana keinona Anttonen näkee hiilinielujen kasvattamisen eli Afrikan metsittämisen.
Suomenkin kasvaviin metsiin sitoutuva hiili vastaa kymmeniä prosentteja Suomen hiilidioksidipäästöistä. Kuten <a href="https://stage.sudev.fi/eun-ilmastopolitiikka-rankaise-ymparistostaan-huolta-pitaneet-palkitse-valinpitamattomat/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti viime vuonna, ilmastosopimukset eivät kuitenkaan hyvitä Suomelle tätä palvelusta planeetan ilmakehälle kuin aivan marginaalisesti.
Afrikan aavikoiden metsittämistä kannattaa myös vihreiden entinen kansanedustaja ja emeritusprofessori Eero Paloheimo, jota <a href="https://www.youtube.com/watch?v=XMxdfwPqbfw">Suomen Uutiset</a> haastatteli lokakuussa. Paloheimon <a href="http://unite-the-armies.org/fi">Unite the Armies</a> -hankkeessa kansallisista armeijoista koottaisiin suuri kansainvälinen toimintayksikkö, joka tekisi aavikoiden metsitystöitä muun muassa Afrikassa.
<h4>Myös perussuomalaiset kannattavat realismia ilmastoasioissa</h4>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa realistista ilmastopolitiikkaa, <a href="https://stage.sudev.fi/immonen-lehto-perussuomalaiset-ajavat-realistista-ymparistopolitiikkaa/">Suomen Uutiset</a> kertoo.
Sen sijaan, että tavoiteltaisiin pieniä päästövähennyksiä Suomessa tai Euroopassa, esittävät perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan, että suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia.
Teollisuuden, yritysten ja työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on tärkeää, koska Suomessa tuotteet tuotetaan puhtaasti ja ympäristöä kunnioittaen.
– Ei ole ympäristön eikä ilmaston etu, jos tuotanto ajetaan Suomesta maihin, joissa ei noudateta vastuullisia ympäristönormeja, ja tämän lisäksi ympäristönormeja polkien valmistettuja tuotteita kuljetetaan vielä maapallon toiselta laidalta Suomen markkinoille, kansanedustaja Olli Immonen totesi Suomen Uutisille.

Energiamiljardööri Mika Anttonen kritisoi EU:n haihattelevia ilmastotavoitteita – todellinen ratkaisu olisi Afrikan metsittäminen

Siitä, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista haasteista, alkaa olla yhteisymmärrys. Kokonaan toinen kysymys on se, kuinka suurella panoksella sellaisten maiden kuin Suomi on järkevää osallistua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti -ajattelutapa ei välttämättä tuota järkevää lopputulosta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti jo aiemmin muun muassa <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-varoittaa-liiasta-kunnianhimosta-ilmastopolitiikassa-suomen-teollisuus-savustetaan-kiinaan-siina-haviavat-seka-suomi-etta-ilmasto/">Suomen Uutisissa</a> kantaa siihen, että hiilipäästöjen vähentäminen yhdessä maassa ei välttämättä johda koko maapallon päästöjen vähentymiseen. Suomalaisen teollisuuden korvaaminen kiinalaisella, jonka päästöt tuotettua yksikköä kohti ovat suuremmat kuin Suomessa, johtaa vain siihen että siinä häviävät sekä Suomi että ilmasto.
Ilmiö tunnetaan nimellä hiilivuoto. Euroopan unionin harjoittama päästökauppa vähentää päästöjä Euroopassa, mutta lisää niitä siellä, minne Eurooppa on ulkoistanut kulutustavaroidensa tuotannon.
Vielä älyttömämpää peiton jatkamista toisesta päästä hölmölän tyyliin on pyrkiä vähentämään rajusti hiilidioksidipäästöjä jossain kunnassa tai kaupungissa ja ostamalla hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat tuotteet muualta.
Yksi hyvä esimerkki tästä on Mynämäki. Toimittaja Pasi Jaakkonen kertoo viikonlopun Ilta-Sanomissa (ei verkossa), kuinka pieni Mynämäen kunta Varsinais-Suomessa on eturivissä Suomen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Se on osallistunut jo kymmenen vuotta Suomen ympäristökeskuksen Hinku (hiilineutraali kunta) -hankkeeseen, jossa 41 kuntaa pyrkii leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään peräti 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
<h4>Monet ilmastoteot ovat moraalista poseeraamista</h4>
Yhden mynämäkeläisen taakka maapalloa lämmittävästä ilmastonmuutoksesta on 8,2 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Mynämäkeläisiä, kuten meitä muitakin, kannustetaan tekemään vähähiilisiä valintoja, kuten lopettamaan lihan syönti ja ajamaan polkupyörällä. Jaakkonen muistuttaa, että tällaisilla ilmastoteoilla ostamme sosiaalista hyväksyntää ja puhdistamme omaatuntoamme.
&#8211; Niille on yhteistä se, että ne eivät vaadi meitä luopumaan paljosta. Siksi meidän on kepeää tuudittautua tyytyväisyyden tunteeseen, mitä biohajoavan muovipussin valitseminen kaupan kassalla tarjoaa.
Jaakkosen muistuttaa siitä, että todellinen ilmastoteko olisi vähentää lentämistä, mutta EU-tason toimet loistavat poissaolollaan. Nelihenkisen perheen Thaimaan lomalennon päästöt vastaavat 160 000 kilometriä ajoa tavallisella suomalaisella perheautolla. Sen verran perheautolla ajetaan keskimäärin kymmenessä vuodessa. Myös naudanlihaa voisi keskivertokuluttaja syödä yhden Phuketin lomalennon hiilipäästöillä peräti yhdeksän vuotta.
Jaakkosen mielestä 4-5 prosentin vuosivauhdilla kasvava lentomatkustaminen on hyväksytty urbaaniin elämäntapaan kytkeytyvä kuluttamisen muoto, johon poliitikot eivät rohkene tai halua puuttua. Lentäminen on nopeimmin kasvava hiilidioksidipäästöjen lähde.
Mitkä hiilidioksidipäästöjä tuottavat elämäntavat media ja poliittinen eliitti nostaa puheenaiheeksi, saattaa heijastella median ja muun eliitin omia elämäntapoja. Kansainvälinen, urbaani ja usein liberaali väki lentää paljon, mutta saattaa syödä kasvispainotteisesti ja kulkea päivittäiset työmatkat julkisilla. Tyypillinen perussuomalainen syö lihaa ja ajaa autoa päivittäin, mutta viettää lomat suomalaisella kesämökillään Phuketin sijaan.
<h4>Uusi versio valkoisen miehen taakasta</h4>
Jaakkosen mielestä kulutusmuutoksia perustellaan &#8221;ilmastojohtajuudella&#8221;, eli vaatimuksella siitä että rikkaimmat maat näyttävät esimerkkiä muille maille.
&#8211; Se on 2000-luvun sovellutus 1800-luvun valkoisen miehen taakasta. Kehittyneen lännen pitää näyttää esimerkkiä kehittyville maille, Jaakkonen irvailee ja mainitsee yhtenä esimerkkinä sähköautot.
&#8211; Maapallon mittakaavassa se on valohoitoa, kun luvut lyödään pöytään, Jaakkonen huomauttaa.
Optimistisesti sähköautoiluun suhtautuva Bloomberg ennustaa sähköautoistumisen leikkaavan öljyn kulutusta 7,3 miljoonaa tynnyriä päivässä vuonna 2040. Luku voi kuulostaa suurelta, mutta isossa kuvassa sen merkitys sulaa, väittää Jaakkonen.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman päivittäinen öljynkulutus nimittäin nousee samanaikaisesti kuusi miljoonaa tynnyriä. Kehittyvien maiden energiankulutus peittää alleen rikkaiden maiden sähköautojen hyödyt.
Jaakkosen haastattelema St1:n perustaja Mika Anttonen pitää sähköautoja lillukanvarpuina. Anttonen uskoo että vain metsittäminen voi vähentää riittävästi hiilidioksidia ilmakehästä.
Anttosen mukaan ilmastonmuutosta ei ratkaista suomalaisten kulutustapojen muutoksilla, Teslojen ostamisella tai hiilivapailla suomalaiskunnilla.
&#8211; Avainasemassa on afrikkalainen kaupunkiin muuttava perhe. Heillä ei ole mahdollisuutta valita ilmastoystävällisiä ratkaisuja, joten meidän on autettava heitä ne tekemään. Ilmastonmuutos ratkaistaan Afrikassa, ei Mynämäellä, Anttonen sanoo Ilta-Sanomille.

Mika Anttonen

PS-vaalivideo moittii ankarasti bensan hinnan kohoamista, energiajätti St1 vaatii videon poistamista televisiosta ja netistä

Romuralliharrastaja, kierrätysasiantuntija ja PS-kansanedustaja Sheikki Laakso videohaastattelussa: ”Ei keskiluokalla ole varaa autoihin, joita valtiovalta tahtoo”

Professori Eero Paloheimo yhdistäisi maailman armeijat metsittämään Saharan

Energiamiljardööri Mika Anttonen kritisoi EU:n haihattelevia ilmastotavoitteita – todellinen ratkaisu olisi Afrikan metsittäminen

Maapallon lämpenemisen kohtalon ratkaisevat kehittyvät maat, eivät suomalaiset pikkukunnat

Uusimmat

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025