Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Mika Kari

Tomi Immonen Nato-kokouksessa Yhdysvalloissa: Ukrainan tie Naton jäseneksi on peruuttamaton

Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.

Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
&#8211; Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
&#8211; Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
&#8211; Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
&#8211; Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
&#8211; Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
&#8211; Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
&nbsp;

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Suomi ja Ruotsi delegaatioineen jatkoivat Nato-neuvotteluja tällä viikolla Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Molempien maiden Nato-hakemuksille tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn.

Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat julkisuudessa jääneet osin täsmentämättömiksi. Tiettävästi Turkki on kuitenkin ainakin esittänyt listan kurdijärjestöistä, joita Turkki pitää terroristijärjestöinä ja asialistalla ovat olleet myös asevientikiellot Turkkiin, joita maa haluaa purkaa. Turkki on myös vaatinut eräiden henkilöiden luovuttamista.
Turkki on viestittänyt muun muassa tavoittelevansa kirjallisia sopimuksia Suomen ja Ruotsin kanssa. Neuvottelujen on tarkoitus jatkua lähiaikoina.
Turkki pitänyt esillä rajoitusten purkua
Perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että ainakin asevientirajoituksiin, joiden purkua Turkki on pitänyt esillä, voidaan kohdistaa poliittista harkintaa.
&#8211; Asevientirajoitukset ovat aina tapauskohtaisia ja niissä on tietty poliittinen aspekti. Ei siis ole selkeää sapluunaa, jonka mukaan päätöksiä voitaisiin tehdä. Voisin siis kuvitella, että tämän aihepiirin tiimoilta Suomi ja Turkki voisivat ainakin lähestyä toisiaan.
Sdp:n kansanedustaja Mika Kari arvioi, että ”listan ulkopuolelta” Suomen tulisi korostaa vahvistuvan kokonaisturvallisuuden merkitystä.
&#8211; Eli että meidän (Suomen ja Ruotsin) osallistuminen Natoon lisää kaikkien Nato-maiden turvallisuutta.
Myös Turkki joutuu tulemaan vastaan
Halla-aho uskoo, että Turkissa kyllä hyvin ymmärretään, että Suomen ja Ruotsin Nato-etenemisen tahallinen hidastaminen heikentää Turkin omaa vaikutusvaltaa Naton sisällä.
&#8211; Turkin esittämällä listalla on joitakin asioita, joista Turkki itsekin tietää, etteivät Suomi ja Ruotsi voi niiden osalta taipua. Pidemmän päälle Turkille ei jääne paljon muita vaihtoehtoja kuin tinkiä osasta omia vaatimuksiaan ja tulla vastaan.
Useiden arvioiden mukaan ratkaisun saavuttamiseen tarvittaisiin myös muiden Nato-maiden vaikutusta. Tiettävästi Turkkia kaivertaa putoaminen Naton ja Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmasta, jonne Turkki Haluaisi takaisin.
Halla-aho kuitenkin uskoo, että Suomen kannattaa pyrkiä kunnioittavassa ja rakentavassa sävyssä selvittämään Turkin kanssa kahdenvälisesti, mistä ”kenkä puristaa”.
&#8211; Tavoitteena on löytää yhteisiä näkemyksiä.

Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi torstain kyselytunnilla ympäristöasioista vastaavalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta (vihr.), aikooko hallitus huolehtia siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lyijykielto heikentäisi reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

&#8211; Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? kansanedustaja Juha Mäenpää tiukkasi vihreältä ympäristöministeri Emma Karilta.
<a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-38-2022?start=1132&amp;end=1218&amp;speaker=1437">Suullisen kysymyksensä</a> aluksi edustaja Mäenpää huomautti, että on ollut liikenteessä asian suhteen jo kauan ennen nykyistä sodan laajentumista Ukrainassa:
&#8211; Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta.
&#8211; Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Toimintakykyinen reservi on puolustuskyvyn perusta
Mäenpää viittasi suullisessa kysymyksessään vuonna 2020 puolustusvaliokunnassa läpi menneeseen esitykseensä liittyen lausunnon antamiseen hallituksen vuoden 2019 vuosikertomuksesta. Valiokunnan yksimielisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_3+2020.aspx">lausunnon</a> kirjaamisesta Mäenpää haluaa erityisesti kiittää vasemmistoliiton Markus Mustajärveä, SDP:n Mika Karia ja kokoomuksen Timo Heinosta. Kirjauksessa sanotaan:
&#8211; Ennaltaehkäisevän sotilaallisen puolustuskyvyn perusta on vahva ja toimintakykyinen koulutettu reservi, jonka sotilaallisia taitoja ylläpidetään kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviläisjärjestöjen toimesta. Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia.
&#8211; Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. Reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä.
Ympäristöministeri meni sanattomaksi
Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari meni sanattomaksi eikä kyennyt vastaamaan kysymykseen. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ohjasikin kysymyksen ympäristö- ja ilmastoministerin sijaan puolustusministerille.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan.
&nbsp;

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Mika Kari

Tomi Immonen Nato-kokouksessa Yhdysvalloissa: Ukrainan tie Naton jäseneksi on peruuttamaton

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025