Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Mikko Spolander

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja

Valtiovarainministeriö kertoo tänään julkaistussa <a href="https://vm.fi/-/kasvu-on-kaynnistymassa-mutta-julkinen-talous-pysyy-sitkeasti-alijaamaisena">ennusteessaan</a> talouden taantuman olevan vähitellen väistymässä. Loppuvuotta kohden kasvun odotetaan hieman vahvistuvan, mutta vielä tänä vuonna bruttokansantuote ei kasva. Julkisen talouden osalta uutiset ovat huonompia. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä koko ennustejakson loppuun ja velkasuhde jatkaa kasvamistaan.

Valtiovarainministeriön ennusteessa kerrotaan maailmantalouden näkymien kohentuneen ja Suomen viennin olevan sen myötä kasvussa. Tänä vuonna vienti kuitenkin vielä vähenee, osin alkuvuoden lakkojen seurauksena. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan nopeasti inflaation hidastuessa, korkojen laskiessa ja työllisyyden kohentuessa.
Poikkeuksellisen paljon vähentynyt rakentaminen vähenee vielä tänäkin vuonna, vaikka asuntomarkkinat ovatkin vähitellen toipumassa. Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä energiasiirtymään liittyviä investointeja, ja kone- ja laiteinvestoinnit ovat pysyneet kasvussa korkeista koroista huolimatta.
Talouden kasvu käynnistyy hiljalleen
Työllisyys heikkenee vielä tänäkin vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna uudelleen nousuun muun muassa hallituksen työllisyystoimien ansiosta. Vuoteen 2026 mennessä työllisyys kasvaa noin prosentin vuosittain, ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin. Vuonna 2024 työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin, kun työpaikat vähenevät rakennusalalla ja teollisuudessa. Kun tuotannon kasvu elpyy, työttömyys alkaa vähentyä. Vuonna 2026 työttömyysaste alenee 6,9 prosenttiin.
&#8211; Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa. Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Julkinen talous huolettaa
Vaikka hallituksen ohjelmassaan ja kehysriihen yhteydessä päättämät toimet vahvistavat julkista taloutta ja julkisen talouden alijäämät alkavat vähitellen pienentyä, on verokertymä jäämässä tämän vuoden osalta ennakoitua pienemmäksi. Niinpä julkisen talouden ennuste heikentyy keväällä ennustetusta.
Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia.
&#8211; Alijäämien syventymisen myötä arvio velkasuhteesta on myös hieman aiempaa synkempi. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden nollakasvun kanssa kasvattavat julkista velkaa suhteessa bkt:hen tänä vuonna, ja velkasuhde kasvaa yli 80 prosentin. Pienenevät alijäämät ja talouskasvu hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin, vaikka velkasuhteen kasvu jatkuukin läpi koko ennustejakson, kerrotaan valtiovarainministeriön tiedotteessa.
&nbsp;

VM: Kasvu on käynnistymässä – julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä

Valtiovarainministeriön talven 2023 taloudellinen katsaus julkistetaan tiistaina 19. joulukuuta. Tilaisuutta voi seurata Youtubesta suorana lähetyksenä. 

Taloudellisessa katsauksessa käsitellään talousnäkymiä sekä talouspolitiikkaa ja julkista taloutta. Taloudellista katsausta tiedotustilaisuudessa esittelevät ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, finanssineuvos Janne Huovari ja finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
<iframe loading="lazy" title="VM:n tiedotustilaisuus talven taloudellisesta katsauksesta 19.12." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/yyydJ9BC3wQ?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Valtionvarainministeriö julkaisee taloudellisen katsauksensa kello 13 (suora lähetys)

Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon esittelemä valtioneuvoston talousarvio ei nostanut hymyä kansanedustaja Juha Mäenpään huulille.

&#8211; Olemme aivan eduskunnan ydintehtävien äärellä. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Eduskunta käyttää budjettivaltaansa ennen muuta käsittelemällä valtion talousarvion, painotti Juha Mäenpää eduskuntakeskustelussa heti alkuun aiheen tärkeyttä.
Mäenpää totesi, että talouden näkymät ovat haasteelliset:
&#8211; Lainaan esityksen yleisperusteluja: ”Vuonna 2022 bkt:n kasvu yltää 1,7 prosenttiin hyvän alkuvuoden siivittämänä. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuonna 2022 ja jäävän alkuvuonna 2023 hitaammaksi kuin vielä kesällä ennakoitiin. Vuonna 23 bkt:n ennakoidaan kasvavan 0,5 prosenttia. Inflaatio on korkeimmillaan vuonna 2022 ja hidastuu keskimäärin 3,2 prosenttiin vuonna 2023. Vaikka inflaatio hidastuu vuonna 2023, heikentää se edelleen kotitalouksien ostovoiman kasvua ja yksityisen kulutuksen kasvunäkymät pysyvät heikkoina.”, Mäenpää luki talousarviota.
Rapautuva ostovoima ja nousevat korot
Mäenpää viittasi puheessaan valtiovarainministeriön ennusteeseen ja sen osastopäällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin katsaukseen taloudesta.
&#8211; Hänen mukaansa ensi vuotta kohti kuljettaessa edessä on seisahtuvan kasvun vaihe, eikä talouden ajautumista taantumaan voi sulkea pois. Julkisen talouden epätasapaino alkaa syventyä uudelleen. Näkymät taloudessa ovat alkuvuonna synkentyneet, kun inflaatio eli hintojen nousu on kiihtynyt voimakkaaksi ja talouden kasvunäkymät himmentyneet. Rapautuva ostovoima ja nousevat korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua kaikkialla, kansanedustaja luetteli.
Vaikka loppuvuonna 2023 tilanteen odotetaan parantuvan, korkealle kohonnut hintataso ja työllisyystilanteen heikentyminen jarruttavat ministeriön arvion mukaan edelleen kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuonna myös maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikommat kuin tänä vuonna, mikä hillitsee kotimaisia investointeja.
&#8211; Käsittelyssä oleva talousarvio toteaa yleisperusteluissaan julkisesta taloudesta seuraavaa: ”Nähtävissä oleva vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa ja alijäämä pysyy mittavana lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa muun muassa väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.”, Mäenpää lainasi huolestuneena.
Hallitus ei laita asioita tärkeysjärjestykseen
Puheensa aikana Mäenpää totesi, etteivät koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä niistä aiheutuvat taloudelliset haasteet ole Marin-Saarikon hallituksen vika.
&#8211; Sen sijaan se on nykyisen demarijohtoisen hallituksen vika, ettei näinkään vakavassa tilanteessa kriisistä toiseen astuessamme maamme poliittinen johto ole kyennyt laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja leikkaamaan edes toissijaisesta ja turhasta. Me perussuomalaiset olemme toistaneet näitä vaatimuksia täysistunnosta ja vuodesta toiseen, mutta tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville.
Hän huomautti puheensa aikana ymmärtävänsä, että valtiolla on tuiki tärkeitä menoja, joihin täytyy löytyä rahaa, mutta ihmetteli heti perään, miksi Suomi ottaa velkaa lähettääkseen rahaa suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin ulkomaille muun muassa kehitysyhteistyön muodossa.
Suomalaiset etusijalle
Suuri kysymys Mäenpäälle oli myös, miksi Suomen tavoite on tuoreen talousarvionkin mukaan olla hiilineutraali jo vuonna 2035, kun Euroopan unioni sitoutuu siihen vasta vuoteen 2050 mennessä. Ihmetystä sai lisäksi hallituksen haluttomuus ratkaista kaikkien tietämiä maahanmuuttopolitiikan ongelmia.
&#8211; Miksi otamme edelleen satoja turvapaikkahakemuksia vastaan kaukomaista, vaikka auttaminen lähialueilla olisi taloudellisesti paljon huokeampaa ja kannamme jo nyt kortemme kekoon tarjotessamme suojaa Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille, pääosin naisille ja lapsille?
&#8211; Me perussuomalaiset asetamme Suomen ja suomalaiset etusijalle. Nykyhallitus ja suuri osa muusta oppositiostakin taas viskelee veronmaksajien rahasäkit mielellään rajan yli saamatta mitään merkittävää paluupostia takaisin. Puolueissa ja poliitikoissa on eroja, Mäenpää muistutti.

Mäenpää hallitukselle: ”Tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville”

Mikko Spolander

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja

VM: Kasvu on käynnistymässä – julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä

Valtionvarainministeriö julkaisee taloudellisen katsauksensa kello 13 (suora lähetys)

Mäenpää hallitukselle: ”Tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025