Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

miljardilasku

Perussuomalaisten linja EU:ssa on selkeä, kielteinen ja torjuva uudelle yhteisvelalle, valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi Ilta-Sanomien järjestämässä puoluejohtajien eurovaalitentissä tiistaina. 


Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus hyväksyi kolme vuotta sitten niin sanotun EU-elvytyspaketin eli yhteiseen velkaan pohjautuvan rahoitusvälineen, josta Suomen maksuosuus on vähintään 7,2 miljardia euroa korkoineen. Tämä osuus tulee Suomen veronmaksajien maksettavaksi vuosina 2028–2058 &#8211; ja kaikki raha on pois Suomen peruspalveluista, kuten esimerkiksi sotesta ja tieväylien kunnossapidosta.
Perussuomalaiset vastusti elvytyspakettia alusta alkaen, sillä järjestely paitsi kasvattaa Suomen velkavastuita lisäämättä hyötyä Suomelle, kyseessä on myös EU-perussopimusten vastainen menettely.
EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan.
Sittemmin elvytysrahojen on uutisoitu muun muassa valuvan väärinkäytöksiin. Lisäksi varoilla muun muassa remontoidaan italialaisten koteja – suomalaisen veronmaksajan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kustannuksella</a>.
Lindtmanilta kysyttiin: Oliko se hyvä diili?
Ilta-Sanomien järjestämässä puoluejohtajien eurovaalitentissä tiistaina SDP:n nykyiseltä puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiinkin vastuuta EU-yhteisvelkajärjestelystä, joka lisää suomalaisten veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin.
IS-tentin vetäjä kysyi Lindtmanilta suoran kysymyksen:
&#8211; Demarit kehuivat (elvytyspakettia) hyväksi sopimukseksi. Oliko se hyvä sopimus?
Lindtman pyöritteli sanojaan, mutta häneltä irtosi kehu elvytyspaketille.
&#8211; Niissä oloissa &#8211; kukaan ei voi sanoa, että se oli täydellinen &#8211; mutta niissä oloissa neuvoteltiin paras mahdollinen ratkaisu.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään Lindtmanin vastaukselle.
&#8211; Voi veronmaksajaa, Purra huokaisi.
Demaripomo kiemurteli tuolissaan
Hyväksyisikö SDP myös jatkossa uudet EU-yhteisvelkamekanismit, jotka lisäisivät suomalaisten veronmaksajien taakkaa? Lindtmanin mukaan puolueen linja on ”selkeä”, mutta demaripomo ei tarkentanut, mitä selkeä linja tarkoittaa.
Demarien eurovaaliehdokkaan Dimitri Qvintuksen mukaan on selvää, että EU ottaa tulevina vuosina <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010456156.html">yhteistä velkaa</a>. Hänen mukaansa Suomi ei voi sanoa ”ei” yhteisvelalle tilanteessa, jossa EU:n taloutta on vahvistettava.
Lindtman ei tehnyt irtiottoa puoluetoverinsa yhteisvelkapuheista, vaan tyytyi toteamaan, että viime vaalikaudella tehty päätös osallistua yhteisvelkaan tehtiin ”poikkeuksellisina aikoina”.
&#8211; Oli aito riski siitä, että EU:n talous ja keskeiset palvelut romahtavat, Lindtman selitteli.
Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sivalsi Lindtmania huomauttamalla, mihin elvytysrahoja on käytetty.
&#8211; On ollut niin mukavaa saada veronmaksajien rahaa, jota on käytetty italialaisten ikkunaremontteihin ja ties mihin.
Perussuomalaiset vastustaa EU-yhteisvelkaa
Perussuomalaisten linja on selkeä, kielteinen ja torjuva uudelle EU-yhteisvelalle, ministeri Purra sanoo.
&#8211; Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu yhteinen kantamme tämänkaltaisia mekanismeja kohtaan: me vastustamme niitä. Jos haluamme tukea Ukrainaa lisää, siihenkin löytyy muita keinoja kuin yhteisvelka.
Viime aikoina EU:ssa on väläytelty monenlaisia uusia EU:n tulonsiirtoratkaisuja milloin milläkin verukkeella, esimerkiksi investointien &#8211; ja jopa kilpailukyvyn korjaamiseksi.
Purra toteaa, että kaikki tällaiset vaihtoehdot ovat huonoja.
&#8211; Suomen tulee niitä vastustaa.
Vasemmistolle maistuu myös uusi velka
Vasemmistoliitto olisi valmis ottamaan yhteisvelkaa esimerkiksi Ukrainan tukemiseen, vaikka se olisikin viimesijainen keino, puolueen puheenjohtaja Li Andersson totesi tentissä.
&#8211; Yhteisvelkaa ei voi kategorisesti sulkea pois, Andersson sanoi.
Purra korosti, että veronmaksajien rahojen kippaaminen erilaisiin hankkeisiin tai ongelmiin ei voi olla kestävä ratkaisu tulevaisuudessa.

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla vastauksia siihen, aikooko hallitus estää miljardilaskun suomalaisille tuovan EU:n ”luonnonennallistamisprojektin”, jossa suomalaisia metsiä ja turvepeltoja pitäisi käytännössä palauttaa sotien jälkeiseen tilaan. Tällä olisi arvioiden mukaan vakavia taloudellisia vaikutuksia puhumattakaan huoltovarmuustekijöistä, jos turvepeltoja jouduttaisiin poistamaan käytöstä.

&#8211; EU ei yllätä! Uusimpana osana vyörytystä EU:n komissio on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista ja kolmasosa Suomesta eli yli 12 miljoonaa hehtaaria pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tylytti.
Elomaa huomautti, että Ruotsin valtiopäivät torppasi EU:n esityksen heti alkujaan. Hallituksen kanta on ollut korkeintaankin kriittinen tai sekava. Elomaa yrittikin kysellä selkeän kannan perään hallitukselta.
Täysin ristiriitaiset vastaukset
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi, että on välttämätöntä suojella suomalaisen luonnon tilaa. Siksi hallitus on Ohisalon mukaan katsonut, että EU:n esittämiä toimia tullaan tarvitsemaan.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) puolestaan vastasi, ettei hallitus tule hyväksymään sellaista esitystä, joka toisi miljardilaskun kansantaloudelle.
Kurvinen huomautti, että nyt vasta alkavat neuvottelut.
Paluu esiteolliseen aikaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle ristiriitaiset vastaukset eivät tulleet yllätyksenä.
&#8211; Kuten arvelinkin, niin kahden ministerin välillä on selvä epäsynkronia tässä asiassa. Niinpä minä kohdistan kysymykseni pääministerille, joka vastaa koko hallituksen toiminnasta, Purra totesi.
Purra kuvasi, että ennallistamisessa on tarkoitus laittaa luonto sellaiseen tilaan, kun se on ollut sotien jälkeen tai jopa esiteollisena aikana.
&#8211; Miljardikustannukset eivät riitä. Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto on arvioinut, että mikäli talousmetsiin ei saisi koskea, kustannukset ovat korkeammat kuin esimerkiksi Fortumin Uniper-seikkailusta &#8211; jopa kuusi miljardia! Purra huomautti.
Kanta on ”kriittinen”
&#8211; Miten ruotsi on luonut tästä kriittisen linjan, mutta suomi ei? Purra tivasi pääministeri Sanna Marinilta (sd).
Marinin mukaan hallitus lähtee siitä, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä ja että hallitus suhtautuu esitykseen ”kriittisesti” sekä pyrkii vaikuttamaan siihen.
Selkeää vastausta ei siis saatu.
PS-kansanedustajat Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa, Toimi Kankaanniemi, Lulu Ranne ja Jani Mäkelä avaavat metsien ennallistamiskysymyksen rajuja vaikutuksia Suomelle ja metsänomistajille.
<iframe loading="lazy" title="EU metsävarkaissa, punavihreät hurraavat. Suomalaisilta menee rahat ja työt." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/FFwv6t7lasM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?

miljardilasku

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025