Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

miljoonat

Ministeriksi palanneen, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivän Annika Saarikon mukaan kansalaisjärjestöille etsitään rahoitusta muualta valtion budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velaksi. Saarikon mukaan ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen.

Veikkauksen edunsaajat, eli useat kansalaisjärjestöt, ovat havahtuneet siihen ikävään tosiasiaan, että niiden ensi vuoden rahoitus on uhattuna: Veikkauksen tuotot ovat kutistumassa, sillä koronaepidemia sulki keväällä pelikoneet ja -salit ja useita tapahtumia peruttiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia erilaisille kansalaisjärjestöille. Avustuksia voivat hakea ja saada yleishyödylliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
STEA:n tänä vuonna jakama kokonaissumma on 385 miljoonaa, mutta ensi vuonna rahat ovat vähentymässä. Järjestöille ongelma on todellinen, sillä käytännössä useiden Veikkauksen edunsaajien toiminta on täysin avustuksista riippuvaista.
Järjestöjen ei tarvitse sopeutua taloustilanteeseen
Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään palannut, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Annika Saarikko on väläyttänyt järjestöjen toiminnan rahoituksen maksamista veronmaksajien piikkiin, jolloin järjestöjen ei tarvitsisi sopeutua koronan vuoksi huonontuneeseen taloustilanteeseen.
Saarikko arvioi aiemmin STT:lle, että järjestöjen rahoitusvaje ensi vuodelle olisi 140 miljoonaa euroa. Saarikko kertoi lähtevänsä siitä, että aukko tilkitään keinolla millä hyvänsä.
Rahoitusvajetta on tarkoitus tilkitä syyskuun budjettiriihessä. Saarikon mukaan 140 miljoonaa on Veikkauksen tämänhetkiseen arvioon perustuva luku, mutta summa voi olla suurempikin. Saarikon mukaan järjestöille etsitään rahoitusta muualta budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velkarahalla.
–  Ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen, Saarikko toteaa.
Erikoinen linjaus synkän työmarkkinasyksyn alussa
Saarikon linjaus järjestöjen pelastamisesta veronmaksajien piikkiin on erikoinen synkän työmarkkinasyksyn alussa.
Keskiviikkona UPM ilmoitti Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta, ja päätös uhkaa jopa 450 työpaikkaa. Keskiviikkona myös makeisvalmistaja Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön työntekijöitä Lappeenrannan ja Karkkilan tehtaissa.
Aiemmin tällä viikolla Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
Markkinatalouden ulkopuolella toimivien järjestöjen ei Saarikon mukaan siis tarvitsisi välittää talouden suhdanteiden vaihteluista.
Edunsaajien vastarinta alkoi heti
Veikkauksen edunsaajat ovat luonnollisesti ryhtyneet pitämään ääntä kurjasta kohtalostaan. Pohjois-Savon liikunnan toiminnanjohtaja Risto Kovanen esittää Ylen haastattelussa, että järjestöjen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11510125">rahoitusvirta</a> voisi olla monikanavaisempi.
&#8211; Esimerkiksi erilaiset tulonsiirrot voisivat olla vaihtoehto. Eihän voi olla niin, että jos suomalaiset pelaavat vähemmän, niin se tarkoittaa automaattisesti huonompia olosuhteita ja toimintaedellytyksiä järjestöille, Kovanen sanoo.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka puolestaan kirjoittaa blogissa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mirkavainikka/poikkeusajan-reikia-turvaverkossa-on-loydyttava-tahtoa-niiden-tukkimiseksi/">rahoitusongelma</a> tulisi ratkaista tulevina vuosina pitkäjänteisesti.
&#8211; En hyväksy sitä, että nyt leikataan järjestöjen tekemästä sosiaali- ja terveystyön turvaverkon paikkaustyöstä, Vainikka sanoo ja ilmoittaa samalla ettei hyväksy ”lyhyitä paniikissa tehtyjä leikkausratkaisuja&#8221;.
Maahanmuuttoon ja monikulttuuriin miljoonia
STEA-tukien piirissä on useita keskenään varsin erityyppisiä edunsaajia. Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestölle helposti satojen tuhansien, jopa <a href="https://stage.sudev.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">miljoonien eurojen</a> avustustulot vuositasolla.
Tänä vuonna maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Myös Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnetut kaarnavenemiehet Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat vuoden 2017 jälkeen keränneet pelkästään STEA-rahaa yhteensä 1 043 189 euroa. Rantalan ja Milonoffin hankkeiden saavutukset ovat jääneet epäselviksi, ja avustusvarat menevätkin enimmäkseen työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Julkisen tuen turvin järjestöt pystyvätkin maksamaan työntekijöilleen korkeita palkkoja, ja moni järjestöjohtaja<a href="https://stage.sudev.fi/moni-jarjestojohtaja-tienaa-ministeri-diakonissalaitoksen-pomon-tulot-lahes-20-000-euroa-kuukaudessa/"> tienaa kuin ministeri</a> – esimerkiksi Diakonissalaitoksen säätiön johtajan Olli Holmströmin tulot ovat lähes 20 000 euroa kuussa.
Irti Huumeista ry:n nimi saattaa johtaa harhaan, sillä järjestönsä rahoituksesta huolestunut toiminnanjohtaja Vainikka avoimesti lobbaa julkisten <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/mirkavainikka/">huumeidenkäyttöhuoneiden</a> puolesta. Tänä vuonna STEA jakoi useille <a href="https://stage.sudev.fi/huumeidenkayton-vapauttamista-lobbaaville-jarjestoille-jaettiin-yli-kymmenen-miljoonaa-veikkausvoittovaroja/">huumeidenkäytön vapauttamista</a> vaativille kansalaisjärjestöille yli kymmenen miljoonaa euroa.
Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ei hakenut tälle vuodelle STEA-avustusta, koska STEA on jättänyt avustuksen myöntämättä jo useana vuotena peräkkäin. STEAn mukaan yhdistyksellä on jo <a href="https://stage.sudev.fi/hurstin-leipajonoille-ei-heru-stea-avustuksia-turha-hakea-kun-aina-tulee-kieltava-vastaus-yhden-kommentin-mukaan-meilla-on-jo-liikaa-rahaa/">liikaa rahaa</a>, toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi aiemmin Suomen Uutisille.
STEA-tukea saavilta järjestöiltä vaaditaan vuosittain raportointia siitä, mitä avustuksilla on saatu aikaan. Käytännössä tuloksellisuuden seuraaminen on vähäistä. Suomen Uutiset on myös kertonut järjestöjen toiminnan <a href="https://stage.sudev.fi/stean-avustusten-kaytossa-epaselvyyksia-sprlla-outoja-kustannuseria-hamaraa-toimintaa/">epäselvyyksistä</a>.
Toiminta ja tulokset pitäisi selvittää tarkemmin
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ei suoraan lämpene Saarikon esitykselle tukea järjestöjä verovaroista. Rantasen mukaan järjestöille kanavoitavia avustuksia tulisi tässä tilanteessa tarkastella uudestaan.
&#8211; Pitäisi selvittää ja käydä tarkemmin läpi, mitä rahaa menee, kenelle ja mitä rahalla on saatu aikaan. Hyvin usein puhutaan kolmannesta sektorista siinä mielessä, että toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön tai jäsenyyteen. Tänä päivänä kolmannen sektorin toiminta on kuitenkin käytännössä jo lähes osa julkista sektoria.
Rantanen sanoo, että erityisesti tulisi selvittää jokaisen Veikkauksen edunsaajan toiminnan yleishyödyllisyyttä.
&#8211; Tekevätkö kaikki järjestöt jotain sellaista, mikä kuuluisi julkiselle sektorille, mutta puuttuu sieltä? Asioita voidaan toki tehdä myös yksityisesti tai ostopalveluina kolmannelta sektorilta, mutta järjestöjen avustus veronmaksajien rahoista voi olla kyseenalaista, Rantanen sanoo.
Hän toteaa, että varojen käyttöä pitäisi seurata huomattavasti tarkemmin kuin nyt tehdään.
&#8211; Suomi on täynnä erilaisia hankkeita ja projekteja, mutta harvemmin saadaan kuulla, mitä tosiasiassa on saatu aikaan. Voitaisiinko STEA-rahoja käyttää tehokkaammin niin, että saataisiin enemmän aikaiseksi konkreettisia palveluja ja hyvinvointia kansalaisille? Rantanen kysyy.
&nbsp;

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

Koronan torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja valtio valmistautuu jo ottamaan lisää velkaa. Poikkeuksellinen tilanne ei näy millään tavalla ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä: useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut rahat vastaavat arvioiden mukaan jopa 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Koronaviruksen leviämisen torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja julkisen talouden tulevaisuudennäkymät ovat heikot: Useiden arvioiden mukaan kriisi voi olla jopa pahempi kuin 1990-luvun lama.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä poikkeuksellista tilaa ei voi havaita, sillä useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Tässä jutussa esitetyt rahoituspäätökset on tehty helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kuitenkin katsoo, että koronakriisin vuoksi Suomen on tärkeää kohdentaa rajalliset resurssit ennen kaikkea <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-avokatinen-kehitysapu-ei-sovi-koronakriisiin/">oman kansan hyvinvointiin</a> ja suomalaisen työn pelastamiseen. Ryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Halonen häärää luottamustoimissa
Ulkoministeriö tukee presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisia tehtäviä 50 000 eurolla. Rahoituspäätöstä perustellaan sillä, että Halosella on useita kehityspoliittisia luottamustehtäviä. Halonen on mm. YK:n pääsihteerin Every Woman Every Child -liikkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja ja pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsen. Halonen myös toimii aktiivisesti Sustainable Development Solutions -verkostossa ja on monen kansainvälisen kestävän kehityksen parissa työskentelevän järjestön hallintoelimen jäsen.
YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahtaa kolme miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitus käyttää kehitysapuhankkeisiin Kongossa, jossa ulkoministeriön mukaan on yli 15,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa.
UNHCR toimittaa pakkomuuttaneille hätäaputarvikkeita ja pyrkii parantamaan pakolaisten huomioimista kansallisessa politiikassa. Ulkoministeriö myös huomauttaa, että jatkuva alirahoitus vaikeuttaa järjestön keskittymistä pitkäaikaisiin kehitystoimiin.
Kestävän kehityksen edistämiseen 2,5 miljoonaa
YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tehtävänä kerrotaan olevan ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen YK-järjestelmässä sekä ympäristön tilan puolestapuhujana ja globaalin ympäristöagendan asettajana toimiminen.
UNEP:n työohjelma tavoittelee siirtymistä vähähiiliseen, vähäpäästöiseen, resurssitehokkaaseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen, joka pohjautuu ekosysteemipalvelujen suojelulle ja kestävälle käytölle, vahvistuneelle ympäristöhallinnolle ja ympäristöriskien vähentämiselle.
Suomen osuus YK:n ympäristöohjelmaan osallistumisesta oli maaliskuussa 2,5 miljoonaa euroa.
Maailmankansalaisuuteen kasvaminen on kallista
Ulkoministeriö rahoittaa sidosryhmäviestintää 60 000 eurolla ja globaalia kasvatusta peräti 100 000 eurolla. Kummankin toiminnan konkreettisesta sisällöstä on hankalaa saada selvyyttä.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Globaalikasvatukseen varattu 100 000 euron määräraha käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin.
Ulkoministeriön mukaan pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.
YK:n järjestöjen jäsenyys maksaa selvää rahaa
Tiesitkö, että YK:n puitteissa toimii teollisen kehityksen järjestö UNIDO, jonka jäsen Suomikin on? Jäsenyyden myötä tulee vuosittain maksettavaksi sääntömääräinen jäsenmaksu, joka vuonna 2020 on Suomen osalta 476 327 euroa.
UNIDO:n tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen osana kansainvälistä kehitysagendaa. Suomi on ollut UNIDO:n jäsen sen perustamisesta vuonna 1966 lähtien.
Ulkoministeriö rahoittaa myös julkaisutuotantoa 70 000 eurolla.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksikkö tukee kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä toteuttavia osastoja viestinnässä.
Somalian maahanmuuttovirasto sai miljoonan etuajassa
Jo aiemmin, viime vuoden puolella, suomalainen veronmaksaja pääsi osallistumaan niinkin erikoiseen hankkeeseen kuin Somalian maahanmuuttoviraston institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen.
Ulkoministeriön päätöksellä joulukuussa kohdistettiin miljoona euroa Somalian maahanmuuttovirastolle. Päätöksen toimialaksi on mainittu julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi sekä hallittu, turvallinen ja vastuullinen maahanmuutto.
Hankkeen kuvauksessa mainitaan, että pitkään jatkuneen konfliktin seurauksena rajavalvonta Somaliassa on kärsinyt, mikä luo hedelmällisen toimintaympäristön valtioiden rajat ylittävälle, järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä laittomalle kaupalle.

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

miljoonat

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025