Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Moldova

Tomi Immonen Nato-kokouksessa Moldovassa: Länsimaisen demokratian tukeminen on tärkeä keino vastustaa Venäjän vaikutusta

Israelin tapahtumien aiheuttaman antisemitistisen hyökyaallon sekä maahanmuuttovastaisen AFD-puolueen nousun ravisuttama Saksan liittokansleri Olaf Scholz on helisemässä. Hän peräänkuuluttaa voimakkaita toimia maahanmuuton suitsimiseksi. Lausunnot ovat poikkeuksellisia &#8211; maan historia huomioiden. 

Saksan vasemmisto on perinteisesti tarttunut erittäin ärhäkästi maahanmuuton suitsimista esittäviin puheenvuoroihin. Spiegel-lehden <a href="https://www.spiegel.de/international/germany/interview-with-german-chancellor-olaf-scholz-we-have-to-deport-people-more-often-and-faster-a-790a033c-a658-4be5-8611-285086d39d38">haastattelema</a> Saksan sosialidemokraattinen liittokansleri Olaf Scholz tunnistaa ongelman, mutta puhuu tästä huolimatta rajoitustoimien puolesta.
&#8211; Ne, jotka vaativat rajoituksia hallitsemattomaan maahanmuuttoon, saavat vasemmalta syytöksiä tunteettomuudesta ja rasismista. Mutta tämä ei ole enemmistön näkemys, liittokansleri painottaa.
<blockquote>&#8221;Tärkeintä on nyt pitää yhteiskuntaamme koossa.&#8221;</blockquote>
&#8211; Tärkeintä on nyt pitää yhteiskuntaamme koossa. Osa ihmisistä vaatii rajoittamatonta maahanmuuttoa. Heidän pitäisi olla rehellisiä ja pystyä myöntämään, että jos näin toimitaan, ei nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää voi enää ylläpitää.
Scholtz peräänkuuluttaa nopeaa maasta poistamista, jos laillista syytä Saksassa oleskeluun ei ole.
&#8211; On viimein laajamittaisesti karkotettava ne, joilla ei ole oikeutta jäädä Saksaan.
Hän listaa toimenpiteitä, jolla asiaan aiottaan puuttua: menettelyjen nopeuttaminen, maahanmuuttoviraston digitalisointi, haastattelujen aloittaminen aiemmin sekä oikeudenkäyntiprosessien nopeuttaminen. Georgia ja Moldova määritellään turvallisiksi alkuperämaiksi. EU:n ulkorajojen suojelua vahvistetaan. Lisäksi Saksa ajaa EU:ssa solidaarisuusmekanismia, joka jakaisi pakolaisia tasaisemmin EU-maihin.
&#8211; Meidän on karkotettava ihmisiä useammin ja nopeammin, Scholz summaa.
Saksa haluaa myös vähentää maassa oleskelun kannustimia. Scholtz kannattaa myös ajatusta, jonka mukaan tukien sijaan turvapaikanhakijoille tarjottaisiin rahan sijasta tarvikkeita. Lisäksi harkinnassa on turvapaikanhakijoille tarkoitettu maksukortti, jolla ei voi nostaa rahaa. Tämä estäisi rahasiirrot muun muassa ihmissalakuljettajille ja ulkomaille.
<blockquote>&#8221;Meidän on karkotettava ihmisiä useammin ja nopeammin.&#8221;</blockquote>
Spiegel-lehti tenttaa liittokanslerilta, voiko liberaali demokratia varmistaa selviytymisensä vain siten, että se uhraa osan humanitaarisista pyrkimyksistään?
Scholz vastaa kieltävästi:
&#8211; Ei. Liberaalin demokratian on osoitettava toimintakykynsä. Valtion on pidettävä asiat hallinnassa. Meillä on selkeät säännöt. Massiivinen, ihmishenkiä vaarantava siirtolaisuus ei ole inhimillistä eikä edistyksellistä.

Saksan demarit vakavan äärellä – liittokansleri Scholz: rajaton maahanmuutto tarkoittaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän loppua

Saksa ottaa vastaan eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koko Euroopassa. Tulijapaineen dramaattisesti kasvaessa alkaa maksajan osa hirvittää Saksassakin. Kuluja on leikattava ja mahdollisuuksia on toki useampia.

Saksassa on pitkälle yli miljoona tilapäistä suojelua tarvitsevaa Ukrainan <a href="https://www.ft.com/content/3ce5f711-d7bb-4702-a207-ade5c52134ca">pakolaista</a>. Turvapaikkaa haki viime vuonna 218 000 henkilöä. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana maahan on saapunut 102 000 turvapaikanhakijaa Euroopan ulkopuolelta eli 78 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Saksan talousministeri Christian Lindner <a href="https://www.dw.com/en/germany-debates-funding-for-refugees/a-65557916">esitteli</a> äskettäin Deutsche Welle-sivustolla laskelman, jonka mukaan valtio käytti viime vuonna turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten palveluihin 29,84 miljardia euroa. Kuluvan vuoden maahanmuuttomenoihin on korvamerkitty 26,65 miljardia euroa.
Turvapaikanhakijan kulut 2 000 €/kk
Saksan liittotasavalta on maksanut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kustannuksista niinkin vähän kuin 20 prosenttia. Loput ovat tulleet 16 osavaltion omista budjeteista. Nyt osavaltiot vaativat tähän muutosta eli kulujen tasaamista.
Osavaltiot vaativat, että kustannukset jyvitetään ja hyvitetään realistisesti henkilömäärän mukaan, per capita. Vuodeta 2015 vuoteen 2021 liittovaltio hyvitti osavaltiolle jokaisesta turvapaikanhakijasta 670 euroa kuussa. Nyt osavaltiot vaativat tuon summan nostamista 1 000 euroon kuukaudessa.
Kustannuksia leikattava
Kustannusten noustessa Saksassa esiintyy yhä jyrkempiä vaatimuksia toimista, joilla pakolais- ja maahanmuuttomenoja pystyttäisiin pudottamaan. Eräänä keinona on tullut esiin maahan otettavien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän leikkaaminen.
Hallituksella on mielessään myös päätösprosessien tehostaminen, joka nopeuttaisi turvapaikanhakijoiden palauttamista lähtömaihinsa. Turvapaikanhakijat haluttaisiin pitää myös säilössä koko käsittelyprosessin ajan, joka sekin nopeuttaisi mahdollista palautusta.
Kehitysapu sidottava palautusten sujuvuuteen
Turvapaikanhakijoiden sijoittaminen Euroopan ulkopuolelle EU:n yhteishankkeena odottamaan asiansa käsittelyä saa sekin kannatusta.
Myös lähtömaiden turvallisuustilannetta pitäisi tarkastella kriittisesti, joka sekin laskisi turvapaikanhakijoiden määrää. Ehdotusten mukaan ainakin Georgia, Moldova ja jotkin pohjoisen Afrikan maat voitaisiin lisätä <a href="https://asylumineurope.org/reports/country/germany/asylum-procedure/the-safe-country-concepts/safe-country-origin/">turvallisten</a> maiden listalle.
Ilmoille on heitetty myös ehdotus kehitysavun leikkaamisesta sellaisilta valtioilta, jotka eivät suostu ottamaan vastaan Saksasta palautettavaksi määrättyjä omia kansalaisiaan.

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Yhdysvaltain ilmavoimien merivalvontalentokone kiersi sunnuntaina ovaalin muotoista reittiä Mustameren rantojen yllä, aivan Ukrainan rajan tuntumassa. Pienempi Italian ilmavoimien tiedustelukone kiersi omaa kehäänsä Romanian ja Moldovan välistä rajaa viistäen. Venäjän pelätään yrittävän Ukrainaan takaovesta bandiittien avulla.

Koneet lensivät transponderit päällä, jotta kaikki varmasti näkivät niiden olevan paikalla. Kyseessä lienee ennen kaikkea viesti Venäjälle ja sitä tukeville tahoille: Ukrainan sodan eskalaatio ei pääse alkamaan huomaamatta.
Kreml kiistää kaikki epäilyt <a href="https://www.ft.com/content/1a73b07d-b5cb-45af-a056-00c5aa07c406">interventiosta</a> Moldovaan ja Transnistriaan. Ukrainan presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak on ymmärrettävän kyyninen Venäjän lausunnoille:
&#8211; Moldovassa he haluavat tehdä sen eri tavalla, ei tankeilla vaan bandiittien avulla, Podolyak <a href="https://www.expressen.se/kronikorer/mats-larsson/darfor-ar-transnistrien-en-krutdurk-bokstavligen/">pohtii</a>.
Ukrainasta piti tuleman sisämaan tynkävaltio
Moldova on pieni valtio Ukrainan ja Romanian välissä. Moldova itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Runsas viikko sitten Venäjän presidentti Vladimir Putin repi vuodelta 2012 olevan sopimuksen, jonka mukaan Venäjä takaa Moldovan suvereniteetin.
Transnistria on puolestaan Moldovasta itsenäiseksi julistautunut, parisataa kilometriä pitkä, kapea maanriekale Ukrainan ja Moldovan välissä. Yksikään valtio ei ole tunnustanut venäläismielistä Transnistriaa itsenäiseksi. Vuonna 1992 käydyn sodan jäljiltä alueella on edelleen 1 600 venäläistä sotilasta.
Eräänä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan tavoitteena uskotaan olleen koko Ukrainalle kuuluvan Mustameren rannikon haltuunotto ja samalla Transnistrian liittäminen osaksi Venäjää.
Itä-Euroopan suurin ammusvarasto
Vain kahdeksan kilometrin päässä Ukrainan rajasta Transnistriassa sijaitsee Cobasnan kylä. Siellä sijaitsee Itä-Euroopan suurin ammusvarasto, jonka kätköissä odottaa noutajaansa 22 000 tonnia ammuksia. Neuvostoliiton ajan tavaraa, jota vartoivat venäläiset ”rauhanturvaajat”.
Juuri sen tyyppisistä ammuksista on pula Ukrainan sodan sekä hyökkääjällä, että puolustajalla. Ukrainalla on neuvostoajan peruja edelleen paljon tuon aikaista tykistöä, ja venäläiset ovat puolestaan joutuneet ottamaan naftaliinista yhä vanhempaa aseistusta tuhoutuneen materiaalin tilalle.
Toisaalta huomattava osa materiaalista saattaa olla <a href="https://www.arnika.org/en/hotspots/moldova/the-largest-illegal-arms-depot-in-eastern-europe">käyttökelvotonta</a> ja muodostaa akuutin räjähdysvaaran. Asevaraston räjähtäminen tai räjäyttäminen vastaisi 10 kilotonnin ydinpommia eli vaikutus olisi samaa luokkaa kuin Hiroshimaan pudotetulla, historian ensimmäisellä atomipommilla.

Transnistria on ruutitynnyri Ukrainan ja Moldovan välissä – Cobasnan ammusvaraston räjähdysvoima vastaa ydinpommia

Laittomien siirtolaisten määrä EU:n ulkorajoilla on lähtenyt pandemian jälkeen voimakkaaseen nousuun ja lähes tuplaantunut viime vuodesta. Erityisen ahkerasti EU:n alueelle yritetään entisen Jugoslavian sekä tuoreempana reittinä Kyproksen kautta.

Tammi-toukokuun aikana Euroopan unionin alueelle saapui Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin <a href="https://frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/eu-external-borders-in-may-detections-in-western-balkan-region-more-than-double-gsEhc8">ennakkotietojen</a> mukaan 86 420 henkilöä vailla tarvittavia matkustusasiakirjoja. Luku on 82 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan viime vuonna.
Itäisellä Välimerellä käy kuhina
Luku ei sisällä Ukrainan pakolaisia. Ukrainasta ja Moldovasta on saapunut EU:n alueelle yli 5,5 miljoonaa Ukrainan kansalaista Venäjän helmikuussa alkaneen hyökkäyksen jälkeen.
Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana laittomien siirtolaisten yleisimmin käytetyt reitit EU:n alueelle ovat kulkeneet läntisen Balkanin ja keskisen sekä itäisen Välimeren kautta.
Balkanin kautta tulleiden määrä kolminkertaistunut
Läntisen Balkanin eli entisen Jugoslavian alueen kautta kulkeva laiton ihmisvirta on lähes kolminkertaistunut alkuvuonna. Siirtolaiset ovat tulleet pääosin Syyriasta ja Afganistanista. He ovat oleskelleet alueella jo aikaisemmin ja tulleet EU:n ulkorajalle alun perin todennäköisesti Turkin ja Kreikan kautta.
Keskisen Välimeren kautta kulkeva reitti lähinnä Italiaan on ollut olosuhteisiin nähden rauhallinen. Laittomien maahan yrittäjien määrä on kasvanut ainoastaan 15 prosenttia. Tulijat ovat pääosin Tunisiasta, Egyptistä ja Bangladeshista.
Liikkeellä tavattu 46 eri kansallisuutta
Laittomien siirtolaisten määrä itäisen Välimeren ei lähinnä Libanonin ja Kyproksen kautta kulkevalla reitillä on sen sijaan yli kaksinkertaistunut. Kulkijat ovat pääosin olleet lähtöisin Syyriasta, Nigeriasta sekä Kinshasan Kongosta.
Laiton ihmisvirta virta Englannin kanaalin ja EU:n välillä on sekin yli tuplaantunut. Reitiltä tammi-toukokuussa tavatut henkilöt ovat edustaneet 46 eri kansallisuutta.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex: Laiton maahantulo lähes tuplaantunut EU:n ulkorajoilla alkuvuonna

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja suurimman pakolaisaallon Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Sotaan pakoon lähteneet tarvitsevat turvaa ja apua. Se voi tarkoittaa suomalaisillekin miljardien lisämenoja.

Ukrainasta on lähtenyt Venäjän hyökkäystä <a href="https://www.unhcr.org/news/briefing/2022/3/623453f14/unhcr-warns-rising-needs-ukraine-neighbouring-countries-calls-cessation.html">pakoon</a> jo yli kolme miljoonaa ihmistä. Pahiten sodasta kärsineillä alueilla asui YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan ennen Venäjän hyökkäystä 13 miljoonaa ukrainalaista, joten pakolaisvirta jatkuu kaiken aikaa sodan pitkittyessä.
Suurin osa pakolaisista suuntaa ensin Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan, Unkariin tai Moldovaan. Moni jatkaa matkaansa eteenpäin Eurooppaan, erityisesti Saksaan, Tšekkiin ja Itävaltaan. Ajan myötä pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen.
Suomeen voi tulla 100 000 Ukrainan pakolaista
Vuoden 2015 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_pakolaiskriisi#M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_Suomessa_vuonna_2015">pakolaisaallossa</a> EU:n alueelle saapui yli 1, 2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli runsaat 32 000. Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta saattaa <a href="https://stage.sudev.fi/taysimittainen-sota-ukrainassa-tietaisi-suurempaa-pakolaisaaltoa-eurooppaan-kuin-vuonna-2015/">lähteä</a> pakolaiseksi jopa viisi miljoonaa ihmistä. Samalla matematiikalla Suomesta hakisi turvaa jopa yli 120 000 ukrainalaista (yksi prosentti viidestä miljoonasta tarkoittaa 50 000 ihmistä).
Ruotsin Maahanmuuttovirasto on tehnyt kolme erilaista <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-03-11-Mycket-anstrangd-boendesituation.html">arviota</a> Ukrainan pakolaistilanteen vaikutuksista. Korkeimman arvion mukaan Ukrainasta saapuisi Ruotsiin 212 000 pakolaista kesäkuun loppuun mennessä.
Ekonomisti Joakim Ruist on laskenut pakolaisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia <a href="https://www.dn.se/ekonomi/flyktingkrisen-kommer-att-kosta-mangmiljardbelopp/">kustannuksia</a> toteutuneista kuluista peräisin olevan datan perusteella. Hänen mukaansa yhden pakolaisen nettokulut ensimmäisen vuoden aikana ovat yhteiskunnalle noin 200 000 kruunua (19 218 euroa).
Sodan kesto ratkaisee laskun suuruuden
Jos Suomeen saapuu Ukrainan kriisin seurauksena 100 000 pakolaista, se maksaisi yhteiskunnalle ensimmäisen vuoden aikana Ruistin matematiikalla runsaat 1,9 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien muiden satojen miljoonien lisäkulujen päälle.
Pakolaisten aiheuttamat menot riippuvat olennaisesti siitä, kuinka nopeasti he pystyvät huolehtimaan itsestään ja omista kuluistaan. Ekonomisti Ruistin mukaan ukrainalaisilla on paremmat lähtökohdat hakeutua eurooppalaisille työmarkkinoille kuin viime vuosikymmenten aiemmilla pakolaisryhmillä. Kyse on ensisijaisesti ukrainalaisten paremmasta koulutuksesta sekä kielitaidosta.
Tutkija kuitenkin muistuttaa, että kaikissa laskelmissa on erittäin suuria epävarmuustekijöitä, koska sodan kestosta ei kenelläkään ole tietoa.
&nbsp;

Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.

Lähes kolme miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Puolaan heistä on tullut yli puolitoista miljoonaa. Huomattava osa pakolaisista on jatkanut muualle Eurooppaan niin Puolasta, Unkarista, Slovakiasta kuin Moldovastakin.
Kaikki eivät halua Lähi-idästä tulevia
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vieraili äskettäin Puolassa ja ylisti myöhemmin sitä, kuinka pakolaisten avustaminen sujui sekä organisaatioiden osalta, että yksityisten ihmisten humaanisen avun myötä.
&#8211; Mielestäni tällä hetkellä Eurooppa tajuaa, että sodalla ja pakolaisuudella on yhteys ja että valtiot voivat joutua ottamaan vastaan suuria pakolaisjoukkoja. Tärkeintä on ymmärtää, että tarvitsemme toistemme tukea, kukaan ei selviä tästä yksin, Grandi <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fn-s-flyktingchef-andra-flyktingar-behover-samma-gehor">sanoi</a> SVT:n lähetyksessä.
Grandin mukaan aiemmissa pakolaisaalloissa on ollut hankaluuksia saada tiettyjä Euroopan maita avaamaan rajojaan pakolaisille &#8211; erityisesti Lähi-idästä, Syyriasta tai Afganistanista tulleille.
&#8211; Viestini on, että kaikki pakolaiset jakavat samat kokemukset ja kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun.
Eurooppa ei voi majoittaa kaikkia
Grandin lausunnot ovat saaneet ainakin maahanmuuttoon<a href="https://samtiden.nu/2022/03/flyktingar-ska-fa-fristad-i-naromradet-andra-an-europa-maste-ta-sitt-ansvar/"> kriittisesti</a> suhtautuvissa piireissä reaktioita, joissa painotetaan, ettei Eurooppa voi olla ainoa alue koko maapallolla, jonne suunnataan, kun kotiseudun asiat ovat pielessä.
Näin erityisesti nyt, kun arjen kustannukset ovat Venäjän hyökkäyksen seurauksena nousemassa yli perusveronmaksajien kantokyvyn ja välttämättömyydetkin saattavat joutua jossain vaiheessa kortille.
<a href="https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus-maailmalla/">Maailman pakolaisista</a> (82 miljoonaa) suurin osa pakenee kriisivaltion sisällä (48 miljoonaa) tai suuntaa naapurimaahan (26,4 miljoonaa). Turvapaikanhakijoita on 4,1 miljoonaa. Tämä oli tilanne ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Luvut voivat vielä kasvaa dramaattisesti, jos Ukrainan ja Venäjän viljanvienti loppuu kokonaan ja Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa puhkeaa <a href="https://stage.sudev.fi/vehna-menossa-kortille-lahi-idassa-ja-pohjois-afrikassa-ruokapula-voi-saada-kytevan-tyytymattomyyden-liekkeihin/">nälkämellakoita</a>.
”Mitä on solidaarisuus ja mitä röyhkeys”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on Twitterissä puuttunut pakolaisryhmien keskinäisiin väleihin, jotka pakolaismäärien kasvaessa ja vastaanottajamaiden resurssien huvetessa saattavat kiristyä. Myös kohdemaa saattaa joutua kuulemaan kunniansa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Miksi Lähi-idästä tai Afrikasta lähtöisin oleva henkilö ylipäätänsä hakee &quot;turvapaikka&quot; Euroopan alueelta? Eikö olisi luontevaa, että hän hakee turvapaikkaa Lähi-idästä tai Afrikasta. Ja taas vastaavasti Euroopasta lähtöisin oleva henkilö, hakee turvapaikkaa Euroopasta.
&mdash; Hannu Saloranta (@HannuSaloranta) <a href="https://twitter.com/HannuSaloranta/status/1503369350320992269?ref_src=twsrc%5Etfw">March 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”

Presidentti Recep Tayyip Erdogan <a href="https://www.dw.com/en/turkeys-erdogan-voices-support-for-ukraine-amid-crisis/a-57157898">totesi</a> lauantaina Istanbulissa, että Turkki tukee Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Hänen vieressään seisoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Erdogan väläytti valtiomiestaitoaan sanomalla, että maiden tavoitteena on pitää Mustameri ”rauhan ja yhteistyön merenä”.

Valtionjohtajien tapaamisessa <a href="https://www.aa.com.tr/en/europe/turkey-to-build-500-buildings-in-ukraine-/2204916">sovittiin</a> muun muassa 500 talon rakentamisesta etnisille turkkilaisille. Rakennukset pystyttää turkkilainen yritys. Asiasta ilmoitti ympäristöministeri Murat Kurum.
&#8211; Tämä on ensimmäinen konkreettinen merkki sopimuksesta, jonka tarkoitus on pystyttää koteja kotimaastaan pakoon joutuneille Krimin tataareille, muotoili puolestaan Ukrainan varapääministeri Oleksii Reznikov.
Turkin motiiveista kertonee tosin sekin, että Erdogan sanoi, ”etteivät valtioiden yhteiset sotilasteknologiset hankkeet miehittämättömien lentokoneiden ja sotalaivojen kehittämiseksi ole tähdätty ketään vastaan”.
Tataarit ahtaalla Krimillä
Venäjän liitettyä Krimin itseensä alkuvuonna 2014 siellä asui noin kaksi miljoonaa ihmistä. Asukkaista 12 prosenttia oli turkinsukuisia tataareja. Tuolloin Turkin silloinen ulkoministeri ja myöhemmin myös pääministeri Ahmet Davutoglu <a href="https://www.verkkouutiset.fi/turkki-aikoo-puolustaa-krimin-tataareja-mustanmeren-rauha-on-uhattuna-17555/#a9eefec8">muistutti</a> tataarien suvereeneista oikeuksista asuinalueellaan:
&#8211; Turkki ei luovu periaatteesta, että tataarit saavat asua Krimillä rauhassa tasa-arvoisina kansalaisina. Tataarit ovat asuneet siellä vuosisatoja ja asuvat jatkossakin. Turkin valtio tukee heitä jatkossakin.
Venäjän interventio Krimille laukaisi etnisiä mielenilmauksia tataareita kohtaan. Heidän asumuksiaan kerrottiin merkityn vihamielisillä tunnuksilla ja osa tataareista pakeni miehityksen ja kansanäänestyksen jälkeen Länsi-Ukrainaan.
Takana loistava menneisyys
Samassa yhteydessä kävi selväksi, että Krimin ja Ukrainan kohtalot kietoutuvat laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluvat Turkin mielestä Ukrainan naapurivaltio Moldova sekä Georgia ja Azerbaidžan Mustameren toisella puolen.
Erdoganin vaaleanpunaisissa ajatuksissa saattavat siintää myös muinainen Osmanien valtakunta sekä Keski-Aasian tasavallat, joilla on etnisiä siteitä turkkilaisuuteen.
Venäjän ja ennen kaikkea presidentti Putinin intohimoksi on tulkittu entisen Venäjän ja ennen kaikkea Neuvostoliiton hegemonian palauttaminen niin pitkälle kuin mahdollista. Venäjän silmissä <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007912403.html">siintänee</a> tsaarinaikainen Novorossijan maakunta, joka tarkoittaa Krimin puoleista Etelä-Ukrainaa sekä mahdollisesti Transnitriaa Moldovan ja Ukrainan välissä.
Venäjän liikkeistä Ukrainan rajoilla on erityisen kiinnostunut myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato. Raskaimman konkreettisen vastuun kantaa Yhdysvaltain kuudes laivasto, jonka ensimmäinen alus <a href="https://www.military.com/daily-news/2021/04/09/navy-warships-could-head-black-sea-russia-ukraine-tensions-escalate.html">tiettävästi</a> saapuu Mustamerelle keskiviikkona 14.4.
&nbsp;

Moldova

Tomi Immonen Nato-kokouksessa Moldovassa: Länsimaisen demokratian tukeminen on tärkeä keino vastustaa Venäjän vaikutusta

Saksan demarit vakavan äärellä – liittokansleri Scholz: rajaton maahanmuutto tarkoittaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän loppua

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Transnistria on ruutitynnyri Ukrainan ja Moldovan välissä – Cobasnan ammusvaraston räjähdysvoima vastaa ydinpommia

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex: Laiton maahantulo lähes tuplaantunut EU:n ulkorajoilla alkuvuonna

Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”

Putin voi kompastua Krimin tataareihin – Turkin ja Venäjän valtahaaveet törmäyskurssilla Ukrainassa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025