Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

monikulttuuristuminen

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus saattaa olla muutosten edessä, kun asiaa koskeva lakialoite aikanaan tulee eduskunnan käsittelyyn. Sara Seppäsen mielestä kyse ei ole vain koulusta, vaan koko yhteiskunnasta. Kyse on nyt siitä, mitä me kansana haluamme ja mihin olemme menossa.

Peruskoulussa ja lukiossa on nykyisin kaksi katsomusainetta: uskonto ja elämänkatsomustieto (ET). Valtaosa oppilaista osallistuu enemmistöuskonnon eli evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen. Muut voivat halutessaan opiskella elämänkatsomustietoa.
Yhteiskunnalliset paineet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen uudistamiselle kuitenkin kasvavat yhä monikulttuurisemmaksi käyvässä arjessa. Eduskunnalle onkin jätetty lakialoite katsomusaineiden opetuksen uudistamiseksi.
Kyse ihmiskäsityksestä ja maailmankuvasta
Eduskunnan kansalaisinfossa käytiin tiistaina keskustelua teemalla “Katsomusaineiden opetuksen haasteet ja tulevaisuus”. Tilaisuuden veti itsekin opettajataustan omaava kansanedustaja ja EU-vaaleissa ehdolla oleva Sara Seppänen.
&#8211; Ei ole kyse mistä tahansa oppiaineesta vaan ylipäätään siitä, että mihin perustuu ihmiskäsityksemme ja maailmankuvamme, maailmankatsomuksemme, Seppänen sanoo.
&#8211; On kyse pienistä ihmisistä, oppilaista ja lapsista. Mitä on se opetus, mitä heille tarjotaan?
&#8211; Itse asiassa uskonnon opettamisen kysymys on itseään isompi. Sillä on yhteiskunnallinen merkitys ja se on myös viesti siitä, mitä me haluamme ja mihin suuntaan olemme menossa.
Perinteestä irrottautuminen iso muutos
Seppäsen mukaan demokratiassa pitäisi mennä enemmistön nuottien mukaan, vähemmistöjen kanta toki huomioiden. Paikallista kulttuuria ja perinteitä pitää kunnioittaa, niistä rakentuu kansallinen identiteetti.
&#8211; Meidän kulttuuriperintöämme on se, että kevätjuhlissa lauletaan Suvivirsi ja meillä voi olla joulujuhla. Jos ajattelen peruskoulua, niin vuoden kierto kaikkine tapahtumineen hyvin pitkälle kietoutuu kristillisen kulttuuriperinteen vaalimiseen.
&#8211; Jos me tästä lähdemme irrottautumaan, niin se tarkoittaa isoa muutosta yhteiskunnassa.
Demokratiassa enemmistö päättää
Seppäsen mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista, että suomalaista kulttuuria pidettäisiin “väen vängällä jossakin karsinassa”. Kyse on muutoksen ehdoista ja sen suunnasta.
&#8211; Sellainen ajatus, että yhteiskunnan perustavanlaatuisia rakenteita lähdetään muuttamaan sillä ehdolla, että meillä on vähemmistöjä ja meidän muidenkin pitää luopua omastamme, se ei ole järkevää.

Sara Seppänen koulujen katsomusaineiden tulevaisuudesta: Suvivirsi soikoon!

Tilastokeskuksen eilen YouTubessa järjestämä striimi otsikolla <a href="https://www.youtube.com/watch?v=axGQWiKrguI">”Suuri maahanmuuttokeskustelu”</a> ei ollut suuri mediatapahtuma parin sadan katsomiskerran puolesta eikä myöskään siinä esitettyjen näkökulmien takia, jotka koostuivat ”meillä on huutava työvoimapula” ja ”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” -kaltaisista kliseistä. Keskustelu herätti kuitenkin asiasta <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookiin</a> kirjoittaneen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin huomion.

Viime vuonna Suomeen muuttaneiden 72 000 maahanmuuttajan määrä &#8211; josta esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi riviuutisen kohdassa ”Lyhyesti” &#8211; ei ole herättänyt juuri vastaavanlaisia keskusteluja televisiossa tai radiossa, vaikka maahanmuuton määrän nopean kasvun luulisi olevan väitetystä maahanmuuton tarpeesta päivittäin huutavien ajankohtaisohjelmien vakioaihe, kertoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Kyseisessä striimissä Janne Antikainen aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:stä ja Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela iloitsivat maahanmuuton kasvusta ja toivat samalla esille tilastotietoa muuttoliikkeestä, Grönroos kirjoittaa.
Tulijat eivät ole nettoveronmaksajia
Isompaa maahanmuuton määrää pidettiin keskustelun puheenvuoroissa tärkeämpänä kuin korkeaa työllisyysastetta, ja Suomen väkiluvun riemuittiin voivan olla parissa vuosikymmenessä lähemmäs seitsemää miljoonaa, mikäli maahanmuutto jatkuisi nykyisellä korkealla tasolla. Ravintola-alan ja sote-alan väitettiin olevan työvoimapula-aloja, koska kotimaasta ei muka löydy tekijöitä, vaikka tosiasiassa osaavia tekijöitä löytyisi kyllä molemmille aloille myös Suomesta, mutta heikot palkat ovat ajaneet kymmenet tuhannet suomalaiset ammattilaiset muille aloille.
&#8211; Korkea maahanmuutto toi keskustelijoiden mukaan ”valoa tilanteeseen” myös siksi, että sen nähtiin ratkaisevan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmat, vaikka todellisuudessa Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttajat eivät ole nettoveronmaksajia ja he näin ollen päinvastoin kasvattavat julkisen talouden rahoituksen ongelmia, Grönroos huomauttaa.
Suomessa ei ole työvoimapulaa
Maahanmuuton todettiin tulevan monia eri väyliä pitkin, ja aasialaisten valtioiden todettiin korostuvan lähtömaiden joukossa. Etenkin opiskelijamaahanmuuton todettiin nousseen isoksi maahanmuuton osa-alueeksi, jonka kautta Suomeen tulee väkeä hyvinkin eksoottisista maista, kuten Bangladeshista ja Sri Lankasta, joista jälkimmäisestä tulevat muuttajat ovat myös kärjessä perheenyhdistämiseen liittyvän maahanmuuton saralla.
&#8211; Esitetyt väitteet maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista eivät pidä paikkaansa, sillä tilastot kertovat karua kieltään maahanmuuttajien maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista, joiden summa on julkisen talouden kannalta negatiivinen. Tiedämme yhtä lailla, että Suomessa ei ole työvoimapulaa, joka vaatisi maahanmuuttoa, Grönroos toteaa.
Taloudellisten kysymysten lisäksi maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaan myös monilla muilla tavoilla, jotka jätetään usein keskustelussa huomioimatta. Grönroos kehottaa miettimään hetken sitä, minkälaiseksi maaksi monikulttuuristuva Suomi muuttuu yhteiskuntarauhan kannalta, jos nykyisille tulijavirroille ei saada laitettua stoppia. Tämä onnistuu vaikka hieman silmäilemällä monikulttuurisuuden onnistumista uusien, hieman eksoottisten ja paljon hehkutettujen maahanmuuttajaryhmien kotimaiden tilanteen kautta.
Intian etniset levottomuudet
Intian eteläpuolella sijaitseva Sri Lankan saarivaltio on tullut teelippujen lisäksi suomalaisille parhaiten tunnetuksi uutisissa aika ajoin käsiteltävistä etnisistä levottomuuksista ja aikanaan vuosikymmeniä käydystä sisällissodasta, joiden osapuolina ovat olleet maan valtaväestönä olevat buddhalaiset singaleesit ja brittien siirtomaakaudella teeplantaaseille työvoimaksi tuomat hindulaiset tamilit. Konfliktin luonnetta kuvaa osaltaan se, että stereotyyppinen terroristien käyttämä dynamiittivyö ei ole Lähi-idässä kehitetty varuste, vaan todellisuudessa tamilikapinallisten lanseeraama väline.
Sri Lankan naapurissa sijaitsevan Intian ja tämän koillisnaapurin Bangladeshin yhteinen historia taas katkesi Britannian vallan päättymiseen alueella vuonna 1947. Tuolloin brittiläisen Intian alueella asuneiden hindujen ja muslimien kärjistynyt konflikti johti Intian itsenäistyessä alueen islamilaisten osien erkaantumiseen Pakistaniksi, josta Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh taas itsenäistyi 1970-luvun alussa.
&#8211; Gandhi ja muut Intian itsenäisyysaktivistit katsoivat rauhanomaisen vastarinnan oikeaksi tieksi, kun kamppailtiin aikansa suurinta imperiumia vastaan, mutta väkivallattomat keinot unohtuivat taas nopeasti, kun uskonnolliset ryhmät alkoivat selvittää välejään siirtomaavallan otteen antaessa periksi, Grönroos kirjoittaa.
Myös kiinalaisten maahanmuutto kasvussa
Suomeen tulevien maahanmuuttajien kasvavaan joukkoon kuuluvat myös intialaisten kanssa maailman väkirikkaimman kansakunnan tittelistä kilpailevat kiinalaiset, joiden kohtaamiset muiden alueen kansojen kanssa ovat myös olleet usein vähemmän positiivisia. Islamilaisten uiguurialueiden kiinalaistaminen on noteerattu usein kriittisesti länsimaissakin, mutta kiinalaisen maahanmuuton myötä tapahtuva miehitetyn Tiibetin kiinalaistaminen taas on saanut länsimaisen yleisön keskuudessa osakseen vähemmän huomiota.
&#8211; Jos siis maahanmuuttajien lähtömaissa hindut, buddhalaiset ja muslimit eivät tule keskenään toimeen – tai kiinalaisten maahanmuutto ei välttämättä rikastuta pienempien kansojen kulttuuria &#8211; niin miten 5,5 miljoonan ihmisen Suomi voisi säilyttää yhteiskuntarauhansa ja välttää uskonnolliset ja etniset konfliktit, jos se ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia mitä kaukaisimmista maailman kolkista? Grönroos kysyy.
Tilastoja ei käytetä riittävästi
Grönroosin vetää hiljaiseksi, kun hän näkee koulutettujen ihmisten hurraavan ennätyksellisen suuria maahanmuuttolukuja, selittävän maahanmuuton tuomat taloudelliset vaikutukset päinvastaisiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja leikkivän, että maahanmuuton aiheuttamia kulttuurillisia ja etnisiä ristiriitoja ei ole olemassa.
&#8211; Jos jotain positiivista halutaan nähdä, niin kiitokset Tilastokeskukselle maahanmuuton määrien tilastoinnista ja esillä pitämisestä. Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa ja tilastoja olisi olemassa, vaan siinä, että niitä ei käytetä riittävästi, Grönroos huomauttaa lopuksi.
&nbsp;

Suomen Perustan Simo Grönroos suuresta maahanmuuttokeskustelusta: Maahanmuutto ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmia – päinvastoin

Sisäinen turvallisuus muuttuu Suomessa yhä karmeammaksi ja hyvinvointivaltion perustukset murtuvat. Se tarkoittaa jengien riehumista, katujen puukkovaltaa, nuorten ryöstämistä ja pahoinpitelyä. &#8211; Olemme rotkon reunalla, muistuttaa Riikka Purra.

&#8211; Vaikka omaa salkkuani kuvaa lähinnä talouden kivireki, kaatui syliimme hallituksessa paljon muutakin. Yhä karmeammaksi muuttuva sisäinen turvallisuus tarkoittaa väkivaltaa, jengien riehumista, katujen puukkovaltaa, nuorten ryöstämistä ja pahoinpitelyä. Maahanmuuton ongelmat yleistyvät ja arkipäiväistyvät, mutta ovat valtaosaltaan edelleen piilossa, sanoi puheenjohtaja Riikka Purra puoluevaltuuston avanneessa puheessaan Pikkuparlamentissa.
Taustalla on Purran mukaan yhteiskunnan perustavanlaatuinen muuttuminen kehitysmaaperäisen massamaahanmuuton seurauksena. Tämä aiheuttaa ongelmia kaikille osa-alueille, kouluista sosiaali- ja terveydenhuollon kautta turvallisuuteen.
Länsimaita uhkaava ilmiö
Purra sanoo, että kyseessä on aktiivisen politiikan aikaansaama, itsestään ja maailmasta liikaa uskovien poliitikkojen, typerien ja naiivien päättäjien tuottama yhteiskunnan uusi ominaisuus, maahanmuuton ongelma.
&#8211; Tämä rikkoo meidän maatamme, meidän turvallisuuttamme, meidän puolustettavaa hyvinvointiamme ja rauhaamme, kuten se tekee kaikissa muissakin länsimaissa.
&#8211; Maahanmuutto on fundamentaalein länsimaita, Eurooppaa ja Suomea uhkaava ilmiö, ei pelkkä pelko vaan jatkuvasti, koko ajan toteutuva kehityssuunta.
Suomi hyvyyskilpailun priimus
Suomalaisten syliin ovat kaatuneet myös Venäjän hybriditoimet ja rajan yli saapuvat ”maahanpyöräilijät, nuo haavoittuvat ihmispolot, joita sosiaalijärjestelmämme niin kovin mielellään haluaa paijata”.
Rajalainsäädäntöä muokattiin ajoissa toissa kesänä, joten suomalaiset kykenivät toimimaan. Kun raja jälleen aukesi, Venäjä toimi juuri siten, kuten voitiin odottaakin. Sille annettiin mahdollisuus reagoida myös toisin, koska Purran mukaan toimiva raja on myös Venäjän etu.
&#8211; Näin ei käynyt, ja hallitus teki uuden päätöksen heti.
&#8211; Mutta kyllä, kokonaisuus on vaarallisen puutteellinen. Olemme lähellä rotkoa jatkuvasti. Ja miksi? Koska olemme kansainvälisen hyvyyskilpailun priimus, kuin tehty valtaamista varten. Asylum, asylum, tulkaa ja ottakaa. Lainsäädännössämme ja järjestelmässämme on vielä enemmän ongelmia kuin osasin oppositiopoliitikkona pelätä.
Maahanpyöräilijöistä miljoonien kustannukset
Talouden epätasapainoa voidaan korjata, jos halutaan. Ja niinhän nyt toimitaan. Monikulttuuristuminen eli väestöpohjan käytännössä peruuttamaton muuttuminen ja sen myötä syntyvät ongelmat kuitenkin jäävät.
Ongelmia ei korjaa nousukausi, eikä Purran mukaan edes leikkausintoinen valtiovarainministeri, saatikka teknologinen innovaatio. Niitä ei korjaa yksikään hallitus sen jälkeen, kun tilanne on tarpeeksi paha.
&#8211; Ja tietenkin, rahaahan tähänkin menee – jos lasketaan keskimäärin miljoonan elinkaarikustannukset yhdelle maahanpyöräilijälle, jokainen voi ynnätä, että ei ole roposista kyse.
&#8211; Pelkästään se, paljonko maahan pyöräiltiin eilen, yhden päivän aikana, saa aikaan pakokauhua. Mutta jossakin hierotaan käsiä. Sillä yhden pakokauhu on toisen riemu; lisävelka ja väsymätön veronmaksaja on toisen kasvava tuotto.
Vaihtoehdot vähissä
Perussuomalaiset on hallituksessa, jotta saataisiin aikaan muutosta. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Sisäministeri taistelee, valtiovarainministeri taistelee, kaikki perussuomalaiset ministerit taistelevat. ”Kunpa suomalaisten silmät aukeaisivat, muidenkin kuin perussuomalaisten”.
&#8211; Kyllä, perussuomalaiset on erilainen puolue, Purra totesi.
&#8211; Toivottavasti muustakin syystä kuin siksi, ettei se ole vielä ehtinyt kokemattomuuttaan ja lyhytikäisyyttään paatua. Älkäämme kuplautuko, älkäämme muuttuko standardipuolueeksi!
<iframe loading="lazy" title="Riikka Purra puhuu puoluevaltuustossa 16.12.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PiUcsDlDkcE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Riikka Purra: Maahanmuutto on perustavanlaatuisin Suomea ja Eurooppaa koskeva uhka

Keskiviikkona eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. Kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_108+2022+4+6+6.aspx">arvosteli</a> voimakkaasti nykyhallituksen maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-108-2022?start=6336&amp;end=6769&amp;speaker=1437">tarjosi vaihtoehdoksi</a> periaatetta ”maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla”.

Viestimissä toistellaan vuodesta toiseen erilaisin sanankääntein seuraavasti: Suomi ei selviä ilman maahanmuuttajia tai Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Juha Mäenpää ihmetteli näiden hokemien ja hallituksen esityksen ristiriitaisuutta.
&#8211; Eikö ole hieman ristiriitaista toisaalla esittää maahanmuuton olevan elintärkeä työvoimapoliittinen ratkaisu ja toisaalla väittää sen olevan merkittävä työvoimapoliittinen haaste? Mäenpää kysyi.
Palveluita palveluiden perään
Hallituksen esityksen pituus, 437 sivua, kiinnitti osaltaan Mäenpään huomion, mutta erityisesti hän ihmetteli koko esityksen peruslähtökohtaa.
&#8211; Eihän meillä tarvittaisi tällaisia tiiliskivimäisiä lakiesityksiä ongelman ratkaisemiseksi, jos maahanmuutto ja maahanmuuttajat työllistäisivät sujuvasti itse itsensä, eikä sitä sen kummemmin tarvitsisi edistää esityksessäkin mainituin erilaisin kotoutumispalveluin, valtionavustuksin, kotoutumisohjelmin, kotoutumistarjottimin, kotoutumissuunnitelmin ja kotoutumista edistävin palveluin ja hankerahoituksin, hän luetteli.
Mäenpää ennakoi puheessaan jo seuraavaa salissa vuorossa ollutta asiakohtaa, nimittäin keskustelua susista.
&#8211; Tämä esitys on susi, pamautti Mäenpää viitaten kuitenkin käsittelyssä olevaan esitykseen kotouttamisen edistämisestä.
&#8221;Uudenlaisia toimintatapoja&#8221;
Hallituksen esitykseen oli eksynyt vuoden 2022 keskustelun yleiseenkin tasoon suhteutettuna kummallisia väitteitä. Esityksessä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_208+2022.aspx">kirjoitettiin</a> muun muassa: ”Monikulttuuriset kaupungit luovat usein kasvualustaa innovatiivisen ja luovan taloudellisen ja muun toiminnan kehittymiselle, ja maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja edistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.”
&#8211; Väite siitä, että maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja kuulostaa kieltämättä totuuspohjaiselta — aivan viime viikolla nimittäin jopa kritiikittömälle maahanmuuttomyönteiselle vaikuttamiselle alustaa usein tarjoava Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka nuorison alistusväkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunkiseudulla ja kuinka rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajatausta tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta.
&#8211; Viitattiinko hallituksen esityksessä kenties näihin ”uudenlaisiin toimintatapoihin”? kysyi Mäenpää epäuskoisena.
&#8221;Kansainväliset osaamisverkostot&#8221;
&#8211; Entä viitataanko hallituksen esityksessä ”kansainvälisillä osaamisverkostoilla” kansainvälisesti hyvin verkottuneisiin, uusiin, erittäin viranomaisvastaisiin ja väkivaltaisiin jengeihin? hän jatkoi.
Monille esitystä lukeneille välittyykin varmasti tunne siitä, että on ikään kuin palaisi 1990-luvun lopun ja 2010-luvun alun suhteellisen kehittymättömään maahanmuuttopoliittiseen julkiseen keskusteluun.
&#8211; Lukiessani tätä esitystä tuli mieleeni, oletteko pyytäneet lausuntoja Markku Paretskoilta tai Keijo Kaarisateelta, koska on ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut, Mäenpää mietiskeli.
Maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla
Pudisteltuaan hetken päätään hallituksen päättömyyksille Mäenpää vakavoitui.
&#8211; On varmasti totta, että rajatussa määrin ja oikein toteutettuna tietty osa maahanmuutosta voi hyödyttää Suomea. Valtiomme harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan ole vuosikausiin, jos ollenkaan 1990-luvun jälkeen, ollut tämän politiikan osa-alueen suhteen kovin kestävällä pohjalla. Ratkaisuna ongelmiin olisi mielestäni periaate: maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla, hän linjasi.
&#8211; Silloin kun työntekijä tulee tänne työluvalla, niin siihen sitoutuu samalla myös työnantaja, joka on puoltamassa tätä työluvan myöntämistä. Tämä on mielestäni ainut oikea tapa toimia, Mäenpää päätti.
&nbsp;

Mäenpää maahanmuuttajien kotoutumista edistämään pyrkivästä laista: ”Ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut”

Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos pitää maahanmuuttoon ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä kohtalonkysymyksinä niin Espoossa, Suomessa kuin muuallakin länsimaissa seuraavien vuosikymmenien aikana. Espoon kaupunginvaltuustossa eilen puhunut Grönroos vaatii Espoota tunnustamaan, ettei maahanmuuttajien kotoutuminen nykyisellä politiikalla onnistu.

Suomen länsinaapurin Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu ja määrältään liian suuri maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä, uskoo Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos.
Amerikan intiaanien jääminen vähemmistöksi perinteisillä kotiseuduillaan Euroopasta viime vuosisatojen aikana tulleen muuttoliikkeen myötä taas käy esimerkkinä siitä, mitä on pitemmän päälle edessä myös eurooppalaisille, jos vallitsevalle kehitykselle ei aseteta loppua.
&#8211; Maahanmuuttajataustaisten osuus Espoon väestöstä on noussut lyhyessä ajassa 20 prosenttiin kaupungin väestöstä. Yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistuvan miljardista neljään miljardiin ihmiseen kuluvan vuosisadan aikana, Grönroos kertoi.
&#8211; Muuttopaine paremman elämän perässä Eurooppaan, Suomeen ja Espooseen tulee jatkumaan niin pitkään kuin annamme kehityksen jatkua. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tänään uutisoiman African Youth Survey -tutkimuksen mukaan puolet Afrikan nuorista harkitsee muuttoa ulkomaille.
Kotoutuminen ei nykyisellä politiikalla onnistu
Maahanmuuton tulee olla määrältään maltillista, laadultaan valikoitua ja kotouttamisen tulee toimia. Grönroos ei usko Espoon kaupunginvaltuustossa eilen käsittelyssä olleen kotouttamisohjelman edistävän näitä periaatteita ja teki siksi muutosesityksen seuraavien periaatteiden ottamiseksi Espoon kotouttamisohjelmaan:
&#8211; Espoo tunnustaa, että nykyinen vieraskielisen väestön kasvuvauhti ei mahdollista toimivaa kotoutumista. Espoo vaatii valtiovallalta tiukempaa ja valikoivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka on edellytys onnistuneelle kotoutumiselle.
&#8211; Espoo pyrkii myös omin toimin poistamaan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä sekä pyrkii määrätietoisesti hillitsemään maahanmuuttoon perustuvaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä väestönkasvua, Grönroos vaati.
Maahanmuuttajien suosiminen lopetettava
Grönroos vaatii Espoota luopumaan myös monikultturistisesta politiikasta, jossa maahanmuuttajien oman kulttuurin ja kielen harrastamista tuetaan yhteiskunnan toimesta. Espoon ei pidä tarjota palveluita maahanmuuttajien omilla kielillä – maahanmuuttajan tulee sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan eikä päinvastoin. Grönroos pitää suomen kielen osaamista edellytyksenä suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle.
&#8211; Espoo ei harjoita maahanmuuttajien suosimista suomalaisten kustannuksella esimerkiksi palkkaamisessa, työllisyyspalveluissa tai opiskelupaikoissa. Kotoutuminen on ennen kaikkea maahanmuuttajan itsensä vastuulla oleva asia. Integraation suhteen ongelmallisten maahanmuuttajien suhteen Espoo harjoittaa ”positiivisen syrjinnän” sijaan paluumuuton edistämistä, Grönroos toivoi.
&nbsp;

Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – ”Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”

Pääkaupunkiseudulla kerrostalossa vuokralla perheineen asuvan Hannelen elämä muuttui painajaismaiseksi viime vuonna, kun asunnon yläkertaan muutti monikulttuurisia asukkaita.

Hannele (nimi muutettu) kertoo Suomen Uutisille, että aiemmin suhteellisen rauhallisen kerrostalon ilmapiiri muuttui välittömästi, kun monikulttuurinen perhe muutti Hannelen kodin yläkertaan.
Jatkuva meteli on kestänyt jo yli vuoden.
&#8211; Meteli on liki yhtäjaksoista asunnossa juoksemista, jumputusta, tavaroiden viskelyä kovalle laminaattilattialle, huonekalujen siirtelyä lattiaa pitkin vetämällä, naputtelua, rummuttelua, ovien paiskontaa sekä jatkuvaa ravaamista rappukäytävässä eri kerroksien asuntojen välillä. Perheen pienimmät lapset ilmeisesti ovat myös asialla yötä myöten, sillä he juoksevat ympäri kämppää puolille öin. Kyllä siitä ääntä lähtee. Eivät ilmeisesti käytä lapsia juurikaan ulkona, Hannele kertoo.
Kommunikointi naapurien kanssa on hankalaa kielimuurin vuoksi. Aluksi Hannele kuitenkin pyrki, muiden talon asukkaiden tapaan, toivottamaan uudet asukkaat tervetulleeksi.
&#8211; Toivotin perheen tervetulleeksi taloon ja kysyin montako lasta heillä on. Perheen äiti ei osannut suomea muutoin, mutta hän sanoi lapsia olevan kaksi: teini-ikäiset tyttö ja poika. Melko pian kävi selväksi, että talossamme jo aiemmin asunut monikulttuurinen perhe on tätä samaa klaania. Heillä on ainakin kolme alle 4-vuotiasta lasta.
Raikuva meteli vei yöunet
Yläkerrasta raikuva meteli on haitannut monella tavoin Hannelen perheen elämää. Hannele sanoo, että tv-ohjelmien seuraaminen asunnossa on mahdollista yleensä vain korvakuulokkeiden avulla.
&#8211; Olen hankkinut meille kalliit ammattilaistason kuulosuojaimet ja useita erilaisia korvatulppia. Katson ja kuuntelen televisiota laitteeseen yhdistettyjen kuulokkeiden kautta. Tosin nekään apuvälineet eivät peitä töminää ja paukutusta.
Hannelen mukaan hän ei ole ikinä nukkunut niin huonosti kuin nykyisessä asunnossaan. Vaikka meteli on jatkuvaa, se on erityisesti voimistunut uskonnollisten juhlien, kuten ramadanin aikaan. Hannele sanoo, että huonosti nukutun yön jälkeen töissä jaksaminen on hankalaa.
&#8211; Jokaöinen meteli tekee ihmisestä väsyneen, kärttyisen ja keskittymiskyvyttömän. Tosin myös päiväsaikaan kuuluvat äänet, kummallinen pauke ja kolina häiritsevät normaalia elämää. Kerrostaloasunnoissa on ohuet seinät ja naapurin ääniä ei pääse karkuun.
Metelistä kärsivät myös Hannelen opiskelevat ja koulua käyvät lapset, jotka toisinaan ovat lähteneet sukulaisten ja tuttavien luokse esimerkiksi valmistautumaan kokeisiin.
&#8211; Tyttäreni käy lukiota toista vuotta, ja hän etäopiskelee kotona. Hän on usein joutunut siirtymään kotoaan sukulaisten nurkkiin tai vanhemman siskonsa luokse meteliä pakoon.
Isännöitsijä viittaa kintaalla
Hannele on usein ilmoittanut häiritsevistä naapureista myös talon isännöitsijälle sekä vuokranantajalle. suhtautuminen yhteydenottoihin on ollut välinpitämätöntä.
&#8211; Olen soittanut ja kertonut tilanteestamme, lähettänyt usein sähköpostitse kuvauksen tapahtumista sekä kirjallisia valituksia, mutta mikään ei ole muuttunut. Saamani vastaukset ovat olleet vähätteleviä. En ole varma, onko kyse siitä, että tapaukseen ei haluta puuttua vai onko kyse uskalluksen puutteesta.
&#8211; Isännöitsijä oli puhelimessa kovin ylimielinen ja ilmoitti, että lähettämäni kirjalliset valitukset on suunnilleen heitetty suoraan roskiin, koska en ole hakenut muiden asukkaiden nimiä papereihin.
Syyttäjää ei kiinnostanut
Naapurit ovat kohdatessa suhtautuneet tylysti ja jopa aggressiivisesti Hanneleen ja hänen perheeseensä. Viime syksynä Hannele joutui ensimmäisen kerran ottamaan yhteyttä poliisiin.
&#8211; Lokakuussa 2020 eräänä viikonloppuna meno yläkerran asunnossa oli ollut taas aivan käsittämätöntä yöaikaan. Äänistä päätellen yläkerrassa marssittiin ja hypittiin ja ehkä myös tavaroita paiskottiin seinille. Lähtiessäni aamulla koiramme kanssa ulos, yläkerran perheen tytär tuli talon ulko-ovella vastaan. Kysyin häneltä, miksi heidän asunnostaan on kuulunut moinen möykkä ja sanoin hänelle, ettemme ole nukkuneet tyttäreni kanssa koko yönä.
Tyttö kimmastui Hannelelle ja alkoi huutaa ja kuvata puhelimellaan. Hannele reagoi tilanteeseen yrittäen kuvata tyttöä omalla puhelimellaan.
&#8211; Sitten tyttö yhtäkkiä löi minua käsille. Yritin estää häntä lähtemästä ennen kuin poliisit tulisivat paikalle. Mutta hän painui kotiinsa. Tein siitä rikosilmoituksenkin, joka eteni syyteharkintaan. Syyttäjä päätti kuitenkin olla syyttämättä.
Tapahtumat eskaloituivat väkivaltaan
Sittemmin Hannele pyrki välttämään kohtaamisia hankalien naapurien kanssa. Pari viikkoa sitten perjantaina tapahtumat eskaloituivat väkivaltaisiksi.
&#8211; Minä yritin viettää perjantai-iltaa koirani, kutimeni ja telkkarin kanssa. Yläkerrassa vaan ei ollut hetken hiljaisuutta. Vähän ennen kello yhtätoista lopulta koputin harjanvarrella kattoon, että älyäisivät jo rauhoittua. Arvasin kyllä, että saavat vain lisää vettä myllyynsä, ja niinhän siinä kävi, että varmaan koko klaani alkoi meuhkata ja hyppiä entistä kovempaa.
Hannele muisti, että hän on tulostanut paperille talon järjestyssäännöt, ja hän päätti lähteä huomauttamaan naapureita.
&#8211; Alleviivasin punakynällä säännöistä kohdat, joissa mainitaan hiljaisuusajasta ja toisille asukkaille annettavasta asumisrauhasta. Menin portaita ylöspäin tarkoituksenani soittaa ovikelloa ja laittaa järjestyssäännöt heidän postiluukustaan, mutta toisin kävi: äiti ja tytär olivatkin portaikossa, ja eräs toinen nainen asunnon ovella.
Hannele kuvaa, että naiset kävivät hänen kimppuunsa kuin hyeenat.
&#8211; Äiti ja tämä jo minua aiemmin lyönyt tyttö alkoivat meuhkata ja huutaa ja kävivät kimppuuni. Äiti löi minua päähän ainakin kahdesti, tyttö löi vartaloon ja alkoi vetää minua kaulahuivin toisesta päästä, jolloin liina kuristui kaulani ympärille. Aloin huutaa apua, jolloin he loittonivat. Eräästä asunnosta kurkkasi nainen, mutta hän pani oven äkkiä kiinni. En tiedä, soittiko hän poliisille. Mutta minä pääsin kotiin ja soitin hätäkeskukseen.
Rikosilmoitus seuraavana päivänä
Järkyttävän välikohtauksen jälkeen Hannele joutui odottamaan poliisia toista tuntia.
&#8211; Poliisit tulivatkin suoraan ovellemme soittaen ovikelloa. Kysyin, miten he pääsivät alaovesta. Heillä on kuulemma keinonsa. No sitten selvisi, että yläkerran naapurit olivat myös soittaneet hätäkeskukseen ja menneet poliiseja ovelle vastaan. Poliiseilta kuulin, että he olivat siis menneet ensin yläkerran naapureille. Siinä puhuessamme poliisi mainitsi, että naapurit olivat väittäneet minun raapineen heitä ja että me muka metelöimme perheemme asunnossa. Melkein tärisin raivosta ajatellessani, että miten ne kehtaavat valehdella.
Hannele teki seuraavana päivänä rikosilmoituksen naapureistaan. Hannelella ei ole vielä tietoa, miten asian käsittely etenee. Hän otti myös välittömästi yhteyttä talon asuntojen vuokranantajayhtiöön. Samalla Hannelen mielessä oli jo kypsynyt päätös siitä, että hän ei voi enää asua talossa.
&#8211; Esitin vuokranantajayhtiölle, että meidän on pakko muuttaa pois asunnostamme vaikka aiemmin ajattelin, että olemme tässä vaikka hammasta purren siihen saakka, kun tyttäreni saa lukion loppuun. Mutta ei, kokemamme jatkuva ja aivan tahallinen häirintä naapurien taholta ja nämä päälle käymiset ovat saaneet meidät niin väsyneiksi ja pelokkaiksi, ettei tästä tule enää mitään.
Hannele korostaa, että vuokranantajayhtiössä on oltu jo pitkään tietoisia talon tilanteesta. Hannele esitti yhtiölle sen verran vastaan tulemista, että hän saisi perheineen lähteä asunnosta niin pian kuin mahdollista joutumatta maksamaan seuraavan kuukauden vuokraa.
Vuokranantaja &#8221;seuraa tilannetta&#8221;
Hannelen saama vastaus oli yllättävä.
&#8211; Vuokranantajayhtiö ilmoitti vain ryhtyvänsä seuraamaan asiaa. Yhtiön edustaja kehotti välttämään kohtaamista kyseisen naapurin kanssa kunnes asia on saatu selvitettyä ja hoidettua. Vastauksena kysymykseeni, voimmeko muuttaa niin pian kuin löydämme uuden asunnon, siten ettei meidän tarvitse maksaa huhtikuun vuokraa, meille kerrottiin, että voimme muuttaa yhtiön toiseen kohteeseen ja saamme viikon ilmaista asumisaikaa. Emme todellakaan ole muuttamassa kyseisen yhtiön asuntoon enää ikinä.
Hannelen perhe etsii parhaillaan uutta kotia.
&#8211; Yhden asunnon olisimme jo saaneet yksityiseltä vuokranantajalta nykyistä taloamme vastapäätä. Mutta emme halua nähdäkään enää tätä gettoa. Edellisen vuokranantajayhtiön tarjous oli naurettava. Heidän vuokransakin ovat järjestään kalliimpia kuin yksityisillä. Muillakin yhtiöillä taitaa olla halvempia.
Hannelella on hyödyllinen käytännönohje jokaiselle vuokra-asunnon etsijälle, jos vain haluaa välttyä joutumasta ongelmiin.
&#8211; Käy ensin katsomassa talon nimitaulua, ennen kuin vuokraat asunnon.
Suomen Uutiset pyysi kommenttia vuokranantajayhtiöltä saamatta minkäänlaista vastausta.

Monikulttuurista kerrostaloelämää: Meteliä ympäri vuorokauden, naapuri hyökkäsi Hannelen kimppuun kuin hyeena, poliisit paikalle – ”Katso ensin talon nimitaulua ennen kuin vuokraat asunnon”

Viime perjantaina Helsingin pormestarikisaan ilmoittautunut perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tänään MTV:n Uutisaamussa, että perussuomalaiset pyrkii kevään kuntavaaleissa Helsingin suurimmaksi puolueeksi.

Jussi Halla-ahon mukaan Helsingin ei tarvitse olla monikulttuurinen. Uutisaamussa Halla-aho tarkensi, että kyse on Helsingin strategisesta visiosta.
&#8211; Nykyinen Helsingin johto ja nykyiset suuret puolueet yksimielisesti haluavat edistää monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa. Me (perussuomalaiset) näemme, että tämä on kielteinen ilmiö, joka johtaa gettoutumiseen ja muihin lieveilmiöihin ja pitää asumisen hintaa korkealla. Samalla aiheutuu taloudellista kuormitusta, niin kunnan kuin valtionkin tasolla. Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset haluaa, että Helsinki on viihtyisä, kohtuuhintainen ja turvallinen asuinpaikka omille asukkailleen ja hyvä toimintaympäristö yrityksille.
&#8211; Helsinki saa myös olla houkutteleva investoinneille ja turismille. Myös sellaisille maahanmuuttajille, jotka elättävät itsensä omalla työllään, Halla-aho sanoi.
Epäterveet houkutustekijät pois
Perussuomalaiset ajaa humanitaarisen maahanmuuton lopettamista kokonaan. Halla-aho korostaa, että huono maahanmuutto ei ole luonnonvoima, joka tapahtuu täysin kansalaisista riippumatta.
&#8211; Ajatellaan vaikka naapurikaupunkiamme Tallinnaa. Viro on EU:n ja YK:n jäsen, ja täysin saman kansainvälisen sopimusjärjestelmän piirissä kuin Suomikin on. Silti Viroon ei tule juuri nimeksikään humanitaarista maahanmuuttoa, eikä Tallinnassa ole monikulttuurisuuden lieveilmiöitä, kuten maahanmuuttajajengien väkivaltaa tai gettoutuvia kaupunginosia.
Halla-ahon mukaan humanitaarisen maahanmuuton lopettamisessa kyse on pitkälti myös siitä, millaista viestiä kunta tai valtio lähettää.
&#8211; Suomessa on epäterveitä houkutustekijöitä. Tänne voi muuttaa veronmaksajien elätettäväksi loppuelämäkseen, eikä yhteiskunta aseta ihmisille minkäänlaisia kannustimia kotoutua, opetella kieltä tai työllistyä. Tämä myös näkyy tuloksissa: esimerkiksi pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista yli puolet on tällä hetkellä ulkomaalaisia. Tilanne pahenee kaiken aikaa. Haluaako Helsinki jatkossa ennen kaikkea tarjota kohtuuhintaista asumista työssäkäyville ihmisille vai kokonaan tukien varassa oleville ihmisille? Halla-aho kysyi.
Edunvalvontaa samalla valtion suuntaan
Halla-aho sanoi, että Helsinki on maahanmuuttoasioissa myös Suomen valtion merkittävä keskustelukumppani.
&#8211; Helsingin pitää harjoittaa aktiivista edunvalvontaa valtion suuntaan. Samalla Helsingin pitää omalta osaltaan pyrkiä edistämään maahanmuuttolainsäädäntöä, jotta se kehittyisi sellaiseen suuntaan, että Helsinki ei kärsi huonon maahanmuuton tuloksista.
Halla-aho esitti kritiikkiä Helsingin nykyiselle pormestarille, kokoomuksen Jan Vapaavuorelle. Vapaavuori on ilmoittanut, että ei ole ehdolla seuraavissa kuntavaaleissa.
&#8211; Maahanmuutto on sokea piste Vapaavuorelle, jolla toki on muita ansioita. Ne 30 000 ihmistä, jotka äänestivät Vapaavuorta viime kuntavaaleissa eivät suinkaan antaneet luottamuslausetta hänen maahanmuuttovisioilleen, vaan suuri osa äänesti Anni Sinnemäkeä (vihr.) vastaan.
Halla-aho muistuttaa, että viime kuntavaalien keskeinen kysymys oli Helsinkiin kaavailtu suurmoskeijahanke.
&#8211; Moni äänestäjä koki, että kuntavaaleissa otettiin samalla kantaa suurmoskeijahankkeeseen, jota Sinnemäki kannatti ehkä hieman lämpimämmin kuin Vapaavuori.
&nbsp;

Helsingin johtoon pyrkivä Halla-aho tahtoo kaupungista viihtyisän ja turvallisen omille asukkailleen – antaa kritiikkiä nykyiselle pormestarille: ”Maahanmuutto on hänelle sokea piste”

Eduskunta keskusteli lähetekeskustelussa hallituksen esityksestä nostaa oppivelvollisuusikää. Taloudellisesti suurin muutos koskisi toisen asteen opintojen muuttumista opiskelijoille maksuttomiksi. Tämä on välttämätöntä, jos oppivelvollisuusikä nostetaan 18 vuoteen.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on yksi uudistukseen kriittisesti suhtautuneista.
&#8211; Olen suhtautunut johdonmukaisen kielteisesti hallituksen uudistukseen, vaikka koululaitos, peruskoulu ja osaaminen ovat armaassa Suomessamme itselleni yksiä tärkeimpiä yhteiskunnallisia asioita, Purra sanoo.
&#8211; En siksi, että vastustaisin kouluttautumista, työllisyyden parantumista tai sitä, että kaikilla on mahdollisuus käydä toinen aste, vaan siksi, että kyse on hyvin perinteisestä vasemmistolaisesta laastaritoimenpiteestä, joka ei korjaa ainuttakaan niistä ongelmista, joita sen toivottaisiin korjaavan, Purra huomauttaa.
Toinen aste liian myöhäinen paikka tehdä korjauksia
Purra selittää, että suurin osa ongelmista juontaa peruskoulusta. Toinen aste on liian myöhäinen paikka yrittää ratkaista aiemmin syntyneitä ongelmia.
&#8211; Suuret erot eri koulujen ja alueiden välillä, yhä haastavampi oppilasaines, opettajan heikko auktoriteetti, oppilaiden omaan motivaatioon luottava vaativa opetussuunnitelma, digilaitteiden itseisarvo, käytös- ja keskittymishäiriöt ja oppimisvaikeudet ja erityisesti se, että minkäänlaisia takeita oppimisesta ei ole, ovat suistaneet entisen Pisan ykkösmaan huolestuttavaan luisuun, Purra luettelee.
Purra muistuttaa, että koululaisten osaamistaso laskee ja taidot heikentyvät kaiken aikaa, niin äidinkielessä kuin matemaattisissa aineissa. Tuloksiin vaikuttavat monikulttuuristuminen, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oleminen tavallisissa luokissa eli inkluusio ja lasten kotiolot.
&#8211; Monissa kouluissa menee hyvin. Monissa ei. Niissä on lapsia, joilta puuttuvat sosiaalisen kanssakäymisen taidot, vanhemmuuden tuki ja turva. Niissä on impulsiivisia ja huonovointisia lapsia, jotka elävät peli- tai virtuaalimaailmoissa ja joille koulun henkilökunta ei riitä avuksi. Syrjäytymistie on siinä valmiiksi taputeltuna, Purra sanoo.
Oppimistakuu kouluihin
Perussuomalaiset esitti ennen eduskuntavaaleja, että peruskouluun tarvittaisiin oppimistakuu. Luokalta toiselle ei saa päästää, mikäli tiettyä osaamista ei saavuteta.
&#8211; Etenkään tsemppi- tai säälinumeroita ei saisi antaa ysiluokan päästötodistukseen, ei maahanmuuttajille eikä kenellekään muullekaan. Kun peruskoulussa asioita katsotaan läpi sormien, ongelmat kasautuvat toiselle asteelle, erityisesti ammattikouluihin. Nuori, joka osaa hädin tuskin lukea ja kärsii elämänhallinnan ongelmista jo teini-iässä, ei selviä amiksessa, jossa lähiopetus on vähäistä eikä kukaan katso riittävästi perään, Purra kuvaa.
&#8211; Ongelma ei tälläkään hetkellä ole se, ettei toiselle asteelle mentäisi, vaan se, että ammattikoulu keskeytetään niin usein.
Hyvät perusasiat on hylätty
Purran mukaan pitäisi myöntää koulutuspolitiikassa tehdyt virheet, mikäli haluaisimme palauttaa suomalaisen koulun ja osaamisen kiitettävälle tolalle.
&#8211; Koulun liiallinen liberalisointi, keskittyminen ideologisiin hankkeisiin, maahanmuuton ongelmien maton alle lakaisu ja ylipäätänsä hyväksi osoittautuneiden perusasioiden hylkääminen ovat kaikki syitä tähän tilanteeseen.
&#8211; Myös opettajan auktoriteetin lasku kohdistuu nähdäkseni erityisesti poikalapsiin, jotka keskimäärin hyötyisivät tiukemmista rajoista. Puhelimet ja muut laitteet aiheuttavat monissa luokkahuoneissa enemmän ongelmia kuin oppimista. Paluu kynien pariin ja oppimistilanteiden rauhoittaminen digitulvalta auttaisi monia, Purra sanoo.
Kännykkäkielto tunneille
Purra muistuttaa, että on tehty useita tutkimuksia, joiden tulosten perusteella koululaisten ja nuorten aivot aktivoituivat selvästi enemmän käsin kirjoittaessa kuin tietokoneen kanssa toimiessa. Yksittäiset opettajat ovat Suomessakin tehneet kokeita, joissa ovat huomanneet, että oppilaiden koearvosanat paranevat huomattavasti, kun näppäimistöjen sijaan muistiinpanot tehdäänkin kynällä.
&#8211; Palautetaan käsinkirjoittamisen taito. Se ei tee huonoa meille aikuisillekaan.
Perussuomalaiset on esittänyt kännykkäkieltoa oppitunneille.
&#8211; Alakoululaisilla puhelinta ei tarvittaisi välitunneillakaan. Suomen ei pitäisi olla teknologiauskossaan naiivi, Purra sanoo.
&#8211; Se, mitä kouluihin tarvitaan, on arvonpalautus – perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, lisärahan lappaminen digiin ja monikulttuurisuushankkeisiin tai muut keinotekoiset apukeinot eivät auta.

monikulttuuristuminen

Sara Seppänen koulujen katsomusaineiden tulevaisuudesta: Suvivirsi soikoon!

Suomen Perustan Simo Grönroos suuresta maahanmuuttokeskustelusta: Maahanmuutto ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmia – päinvastoin

Riikka Purra: Maahanmuutto on perustavanlaatuisin Suomea ja Eurooppaa koskeva uhka

Mäenpää maahanmuuttajien kotoutumista edistämään pyrkivästä laista: ”Ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut”

Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – ”Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”

Monikulttuurista kerrostaloelämää: Meteliä ympäri vuorokauden, naapuri hyökkäsi Hannelen kimppuun kuin hyeena, poliisit paikalle – ”Katso ensin talon nimitaulua ennen kuin vuokraat asunnon”

Helsingin johtoon pyrkivä Halla-aho tahtoo kaupungista viihtyisän ja turvallisen omille asukkailleen – antaa kritiikkiä nykyiselle pormestarille: ”Maahanmuutto on hänelle sokea piste”

Oppivelvollisuusiän nosto eduskuntaan – Purra: Todellisia koulun ja osaamisen ongelmia ei haluta tunnistaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025