Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

monikulttuurius

Monimuotoisuus ja monikulttuurinen yhteiskunta yhdistetään usein juuri pohjoismaalaiseen hyvinvointivaltioon. Luottamukseen, avoimuuteen ja jakamattomaan tasa-arvoon perustuva järjestelmä on kuitenkin äärimmäisen haavoittuvainen. Jos ja kun sitä halutaan käyttää hyväksi ja sitä halutaan vahingoittaa.

Vanhempi <a href="https://stage.sudev.fi/poikkeuksellisen-monta-vakoilijaa-otettu-kiinni-euroopassa-syyna-verbi-jolla-kansa-kuvailee-venalaista-huolimattomuutta-ja-epaonnistumista/">veljeksistä</a> palkattiin tullin palveluksesta turvallisuuspoliisi Säpon riveihin vuonna 2007. Kyseessä oli 10 kuukautta kestänyt perehdyttämisohjelma, jolla pyrittiin vahvistamaan viranomaisten kykyä ymmärtää ja analysoida vieraita kieliä sekä kulttuureja. Rekrytoinnissa etusijalle asetettiin ulkomaalaistaustaiset henkilöt.
Isoveli vastaa viime viikolla alkanessa <a href="https://www.sydsvenskan.se/2022-11-14/sa-foljde-sapo-pengarna-i-jakten-pa-spionerna">oikeudenkäynnissä</a> syytteisiin vakoilusta Venäjän hyväksi ja pikkuveli avunannosta vakoiluun. Isoveljen epäillään keränneen huippusalaista informaatiota työskenneltyään Säpossa sekä puolustusvoimissa. Pikkuveli sitten välitti tiedot Venäjän sotilastiedustelu GRU:lle ja vastaanotti palkkiot. Veljekset kiistävät syytteet.
&#8211; Ruotsalainen avoimuus ja luottamus ovat vahvuus. Mitä suurempaa on kansalaisten välinen luottamus, sitä vapaampi on yhteiskunta. Kyseessä voi olla myös heikkous, kun luottamusta käytetään keinona vahingoittaa meitä, <a href="https://www.svd.se/a/pQBG6V/spionbroderna-utnyttjade-den-svenska-tilliten">huomauttaa</a> toimittaja Tove Lifvendahl Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla.
Luottamusyhteiskunta jatkuvasti uhattuna
Lifvendahlin mukaan toinen räikeä esimerkki sinisilmäisyydestä on tukivetoinen ruotsalainen yhdistyskenttä, jota on toistuvasti hyödynnetty erilaisiin väärinkäytöksiin. Kyse on ollut oman taloudellisen edun tavoittelusta mutta myös vaarallisesta poliittisesta toiminnasta.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat ovat esimerkiksi <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-salafister-soker-sig-till-foreningar-och-kommuner">osoittaneet</a>, kuinka salafistiset (sunni-islamilaiset) tahot ovat hakeutuneet yhdistyksiin sekä toimintaan, jonka myötä ne voivat hankkia itselleen sekä rahaa, että valtaa.
&#8211; Tämä on nyt se todellisuus, johon Ruotsin on sopeuduttava ja rakennettava kokonaismaanpuolustuksensa. Luottamusyhteiskunnan suojelun tulee perustua ymmärrykseen siitä, että se on jatkuvassa uhattuna.

Monikulttuurinen yhteiskunta on haavoittuvainen – avoimuutta ja suvaitsevaisuutta voidaan käyttää härskisti hyväksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia kansallisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässsä ja opetuksessa.

&#8211; On selvää, että pienen kansan selviytymisen kannalta vahva kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää. Suomessa tarvitaan kansallista yhtenäisyyttä sekä nyt että tulevaisuudessa, Olli Immonen sanoo.
Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä
Immosen mukaan maailmanpoliittisen tilanteen ja Suomen turvallisuusympäristön muutos ovat johtaneet siihen, että kansallisen yhtenäisyyden merkitys osana uhkiin varautumista ja niihin vastaamista korostuu entisestään. Kansallinen yhtenäisyys liittyy oleellisesti muun muassa maanpuolustustahtoon.
&#8211; Maanpuolustustahto syntyy tunteesta, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi maaksi. Mikäli ihmiset kokevat osattomuutta ja juurettomuutta Suomeen, on olemassa vaara, että myös maanpuolustustahto heikkenee. Kansan tahto puolustaa omaa maataan ja sen suvereniteettia on erottamattomasti yhteydessä kansan omaa maataan kohtaan tuntemaan kiintymykseen, Immonen toteaa.
&#8211; Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä. Isänmaallisuus muodostuu monista tekijöistä, erityisesti terveestä kansallisesta identiteetistä ja siitä, että yksilö tuntee maan traditiot ja tavat itselleen tutuiksi. Ihmisen tunne siitä, että on arvokasta kuulua johonkin kansaan, on tärkeää. Keskeinen osa kansallista yhtenäisyyttä on terve ja elinvoimainen kansallinen identiteetti.
Kansallista identiteettiä pyritty hämärtämään
Immosen mielestä on huolestuttavaa, että suomalaiskansallisen identiteetin merkitystä on vastuuttomasti pyritty hämärtämään muun muassa Suomen koulutusjärjestelmässä moniarvoisuuden ja monikultturismi-ideologian nimissä. Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen.
&#8211; Maininta suomalaisen identiteetin merkityksestä opetuksessa puuttuu nykyisin kokonaan opetussuunnitelman yleisen osan tekstistä historian oppiaineen kohdalla. Sen sijaan opetuksen tehtäväksi on määritelty oppilaiden tiedonkäsittelyvalmiuksien vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta.
&#8211; Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuus, monikulttuurisuuden vaaliminen ja globalisaatiokehitys. Tällainen toiminta epäilemättä murentaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä se siten palvele maamme turvallisuuspoliittisia ja kansallisia etuja, Immonen varoittaa.
Suomalaisuutta on suojeltava
Immosen mukaan opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa.
&#8211; Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat ikäviä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan. Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.
&#8211; Historianopetuksen, mutta myös muun opetuksen yhteydessä on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät kansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinvoimainen kansallinen identiteetti vahvistaa kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.
Immonen korostaa, että suomalaisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden säilyttäminen edellyttää vaalimista ja suojelua.
&#8211; Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Suomalaiskansallisen identiteetin, suomalaisen kulttuurin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamisen pitää olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus.

Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”

Göteborgin vihreät ovat lähteneet purkamaan puolueen kannatusloukkua rohkein poliittisin pensselinvedoin. Kun lapsiensa tulevaisuudesta huolta kantavat vanhemmat pyrkivät pois ongelmalähiöistä, vihreät lähtevät päättäväisesti päinvastaiseen suuntaan.

Ympäristöpuolue vihreiden kannatus oli helmikuun SVT/Novuksen <a href="https://www.svt.se/special/valjarbarometern/">mittauksessa</a> 3,5 prosenttia. Se jää Ruotsin valtiopäivävaalien äänikynnyksen alle, joten vihreillä riittää haasteita ennen syyskuun tosikoitosta.
Göteborgin vihreät ovat nyt lyöneet ekopäänsä yhteen ja tuloksena on ehdotus, joka varmasti tulee herättämään keskustelua valitsijoiden keskuudessa. Tavallisia ruotsalaisia vanhempia tavallisista kaupunginosista <a href="https://www.gp.se/nyheter/g%C3%B6teborg/mp-uppmuntra-f%C3%B6r%C3%A4ldrar-att-v%C3%A4lja-skola-i-utsatt-omr%C3%A5de-1.64842201">kannustetaan</a> laittamaan lapsensa ongelmalähiöiden kouluihin, kertoo Göteborgs-Posten.
&#8211; Vanhemmat saattavat jotenkin ajatella, että se on vain minun lapseni, jolla on ruotsi äidinkielenään kyseisessä koulussa. Mutta jos porukoita kannustetaan tekemään tuo valinta yhdessä, niin silloin ei olisi niin suurta syytä huoleen, pohtii vihreiden Göteborgin valtuustoryhmän johtaja Karin Pleijel.
Keinot loppuu, konstit jää
Vihreitä raastaa ympäristöasioiden lisäksi Ruotsin ehkä keskeisin yhteiskunnallisin kysymys ja epäkohta eli väestön eriytyminen. Niinpä sekä ilmastokysymykset, että segregaatio ovat Göteborgin vihreiden keskeiset teemat syksyn vaaleissa.
&#8211; Göteborgista on mahdollista kehittyä ylpeä ja kansainvälinen kaupunki. Olen kuitenkin syvästi huolissani juuri nyt meneillään olevasta kehityksestä, se on aivan kauheata. Segregaatiosta on päästävät eroon.
Keinot syrjäytymisen ja eriytymisen vähentämiseksi ovat vihreiden mukaan moninaiset, kaupunkisuunnittelusta alkaen. Uudet asuinalueet ja koulut niiden sisällä on sijoitettava siten, että väestöpohja olisi mahdollisimman monipuolinen.
Tärkeätä on myös päästä vaikuttamaan niihin vanhempiin, joilla on ”vahvempi sosioekonominen tausta”. Jotta nämä laittaisivat lapsensa kaupungin kaikkein ongelmallisimpien lähiöiden kouluihin.
Vihreiden ääniosuus valtakunnallisissa vaaleissa Göteborgissa vuonna 2018 oli 6,9 prosenttia.
&nbsp;

Ruotsin vihreiden viesti vanhemmille vaalien alla: ”Laittakaa lapsenne ongelmalähiöiden kouluihin”

Aku Ankan Jouluparaati on 60 vuoden ajan virittänyt kansan joulutunnelmaan. Tänä aattona Ruotsin valtiollisen TV:n katsojilta saattoi mennä janssoni ja lihapullat väärään kurkkuun, kun Disney piirretyn lopputeksteissä pyysi anteeksi piirretyn mahdollisia ”haitallisia vaikutuksia”.

Väittömästi Samu Sirkan oli kajautettua Jouluparaatin viimeisen laulun, telkkaria tuijottavien ruotsalaisten hämmästyneiden silmien eteen ilmestyi <a href="https://www.aftonbladet.se/nojesbladet/a/V9e2Pl/disneys-varning--efter-kalle-anka-pa-svt">teksti</a>:
”Tämä ohjelma sisältää ihmisten ja kulttuurien kielteistä ja/tai tuomittavaa kohtelua. Tällaiset stereotypiat olivat vääriä aikanaan ja vääriä ne ovat myös nyt.”
”Pyrimme luomaan inspiroivia tarinoita”
Lopputekstin oli allekirjoittanut Walt Disney Company. Yhtiö kertoo pyrkivänsä luomaan inspiroivia tarinoita, jotka kuvaavat maailman monimuotoisuutta: ”Sisällön poistamisen sijasta haluamme tunnustaa sen haitalliset vaikutukset ja oppia sekä kannustaa keskustelua, jotta voimme yhdessä luoda osallistuvamman tulevaisuuden.”
Varoitustekstistä ei käy täysin selväksi, mistä on kyse, mutta yhtiö on lisännyt vastaavia varoituksia myös muihin elokuviin ja tv-ohjelmiin.
SVT:n ohjelmajohtaja sanoo ymmärtävänsä Disneyn vanhempiin piirrettyihin liittyviä linjauksia. Hakematta tulee mieleen pohdinta, mitäpä lukee vaikkapa ”Maantiekiitäjän” lopputeksteissä…
&nbsp;

Joulun perinteinen Aku Ankka woketuksen uhrina: Disney pahoitteli piirretystä paistavaa ihmisten ja kulttuurien kaltoinkohtelua

monikulttuurius

Monikulttuurinen yhteiskunta on haavoittuvainen – avoimuutta ja suvaitsevaisuutta voidaan käyttää härskisti hyväksi

Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”

Ruotsin vihreiden viesti vanhemmille vaalien alla: ”Laittakaa lapsenne ongelmalähiöiden kouluihin”

Joulun perinteinen Aku Ankka woketuksen uhrina: Disney pahoitteli piirretystä paistavaa ihmisten ja kulttuurien kaltoinkohtelua

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025