Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Mosambik

Afganistan on yksi perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion linjaamista lakkautettavista maaohjelmista. Vielä vuonna 2021 Afganistan sai Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista eniten tukea, noin 30 miljoonaa euroa.

Petteri Orpon hallituksen tekemistä kehitysyhteistyön 1 030 miljoonan euron säästöistä 500 miljoonaa euroa tulee maaohjelmien lakkautuksista.
&#8211; Taleban on vallassa Afganistanissa, enkä katso, että Suomi voi tehdä sen kanssa yhteistyötä. Samankaltainen tilanne on Myanmarin osalta, jossa vallassa on sotilasjuntta, ministeri Ville Tavio toteaa.
Kymmenestä maaohjelmasta neljä loppuu
Myös Myanmar kuuluu lakkautettaviin maaohjelmiin. Lisäksi lakkautetaan Kenian ja Mosambikin maaohjelmat. Kymmenestä maaohjelmasta loppuu näin ollen neljä.
Keniaa voidaan jo pitää onnistuneena mallina siitä, miten tehdyn kehitysyhteistyön pohjalta voidaan siirtyä yksityisen sektorin kehitysyhteistyömuotojen kautta kauppasuhteisiin, jotka hyödyttävät suomalaisia yrityksiä.
Kehitysavusta kauppayhteistyöhön
Myös Mosambikin yhteistyön suuntaa tullaan siirtämään yhä enemmän kaupallistaloudellisiin suhteisiin.
Ohjelmien päättämisessä on käytetty kokonaisharkintaa siitä lähtökohdasta, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat, nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni ja ohjelmien lopettaminen tehdään hallitusti. Harkinnassa painoivat muun muassa mahdollisuudet kaupallistaloudellisen yhteistyön vahvistamiseen.
Maaohjelmien lakkautukset tulevat etenemään hallituskauden sisällä kukin omassa tahdissaan niihin liittyvien hankkeiden aikataulujen vuoksi.
&nbsp;

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle useita miljardeja euroja vuodessa, vaikka kerta toisensa jälkeen osoittautuu, ettei rahoilla saavuteta pysyvää muutosta, vaan korruptio pikemminkin lisääntyy. Siksi perussuomalaiset irtisanoutuvat kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, jossa kehitysapua esitetään nostettavaksi joka vuosi 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 saakka.

Suomi maksoi Afganistanille viime vuonna toiseksi eniten kehitysyhteistyörahojaan &#8211; yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. Länsimaiden lähdettyä Afganistanista maa sortui muutamassa päivässä talibanien käsiin. Sen enempää suomalaisten kuin muidenkaan maiden kansalaisten verorahojen pumppaaminen ei ollut johtanut pysyvään muutokseen, kertoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Sen sijaan ääri-islamilainen sharia-laki palasi voimaan, ja tytöt alkoivat polttamaan koulutodistuksiaan. Kaikki raha ja tavarat, mitä olemme antaneet maahan, ovat nyt Talibanin käytössä, Tynkkynen sanoi.
&#8211; Jos tämä tuntuu käsittämättömältä, kannattaa muistaa, että Suomi antoi kehitysapua Nicaraguaan yli 30 vuoden ajan ja joutui lopulta katkaisemaan rahahanat kokonaan, sillä korruptio vain lisääntyi maassa.
Ei ylivaalikautisille suunnitelmille
Eduskunnan käsiteltävänä oli tiistain täysistunnossa paperi, jonka tarkoitus on linjata Suomen kehityspolitiikkaa ylivaalikautisesti. Toisin sanoen kehityspolitiikan ylivaalikautisessa selonteossa on tarkoitus päättää niistä periaatteista, joiden mukaan jatkossa autetaan riippumatta siitä, keistä tulee seuraavissa vaaleissa pääministeripuolue ja keistä hallituksen muut apupuolueet.
&#8211; Ajatus on kaunis, mutta tämän lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin. Nimestään huolimatta tästä paperista löytyvät linjaukset eivät ole ylivaalikautisia, sillä me perussuomalaiset emme seiso näiden takana.
Mahdotonta tukea kehitysavun korotuksia
Jos perussuomalaiset nousevat seuraavien vaalien jälkeen hallitukseen, ei puolueen edustajille voi kukaan tulla sanomaan, että nyt nostetaan kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon mukaisesti kehitysapua 600 miljoonalla eurolla joka vuosi aina vuoteen 2030 saakka, sillä perussuomalaiset eivät koskaan ole sitoutuneet tällaiseen tavoitteeseen.
&#8211; On täysin mahdotonta antaa hyväksyntää vielä isommalle rahan syytämiselle kehitysapuun, kun jo nykyisillä rahoilla tehdään mitä sattuu ja samaan aikaan auttamisresurssejamme poltetaan ilmaan ylläpitämällä nykyistä ”lottovoittajien” vastaanottokeskusverkostoa. Suomi voisi auttaa yhtä maassamme täysylläpitoa nauttivaa humanitääristä maahanmuuttajaa kohden yli 30 humanitääristä apua tarvitsevaa ihmistä YK:n pakolaisleireillä, Tynkkynen kertoi.
Humanitääristä maahanmuuttoa on jarrutettava ensin
Perussuomalaisten ohjelmassa vuodelta 2019 todetaan muun muassa seuraavaa: “Ensisijainen tavoitteemme maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Vastaavasti kehitysapujärjestelmää tulee tehostaa ja uudistaa tätä tavoitetta paremmin tukevaksi.”
&#8211; Tämänkin keskustelun aikana varmasti moni edustaja tulee laulamaan sitä väsynyttä virttä, että “miksi te ette ole valmiita lisäämään kehitysyhteistyövaroja, jos kerran haluatte auttaa paikan päällä”.
&#8211; Jos looginen päättelykyky toimii, pystyy asian ymmärtämään helposti. Kuten olemme sanoneet: jos humanitäärinen maahanmuutto Suomeen suostutaan lopettamaan, olemme valmiita panostamaan enemmän siellä, missä apua ja kehitystä oikeasti tarvitaan, Tynkkynen linjasi.
Hyvä omatunto ostetaan veronmaksajien rahoilla
Tällä hetkellä humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle useita miljardeja vuodessa. Raha ei kasva puussa. Jos muut puolueet ensin päättävät käyttää monta miljardia euroa siihen, että joka vuosi otetaan muutama tuhat onnekasta Ruotsin rajalta ja suorilla lennoilla Suomeen elämään, niin sitten ei sovi valittaa siitä, että rahaa pitäisi saada enemmän paikan päällä auttamiseen, jolloin apu olisi moninkertaista.
&#8211; Teidän muiden puolueiden on päätettävä, että haluatteko te auttaa oikeasti vai leikkiä auttajia tuhlaamalla auttamisrahamme siihen, että tänne otetaan ihmisiä hyvän omantunnon ostamiseksi.
Projektit levällään ja vaikuttavuus kyseenalaista
Perussuomalaiset haluavat parannuksia myös kehitysavun kohdentamiseen ja valvontaan. Esimerkiksi Afrikan kaakkoisrannikolla sijaitsevassa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Suomelle viiden miljoonan kansalaisensa huolehtijana jo Maputo olisi kooltaan jättimäinen kehitysyhteistyökohde, saati sitten kuusi kertaa Suomen kokoinen Mosambik.
&#8211; Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Suomi tekee kuitenkin pienenä maana kahdenvälistä kehitysyhteistyötä kolmessa maanosassa ja 16 maassa. Tässä ei ole mitään järkeä.
&#8211; Tällä selonteolla jatketaan käytännössä nykylinjalla, eli kehitysyhteistyömme olisi levällään kuin Jokisen eväät, Tynkkynen ihmetteli.
Perussuomalaiset irtisanoutuu suunnitelmista
Perussuomalaisille on tärkeää hyveposeeramisen sijaan aito auttaminen ja suomalaisten verorahojen tuhlaamisen lopettaminen.
&#8211; Siksi irtisanoudumme tästä kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, Tynkkynen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset irtisanoutuu kehityspolitiikan selonteosta: ”Lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin”

Mosambik

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Perussuomalaiset irtisanoutuu kehityspolitiikan selonteosta: ”Lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025