Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Muovivero

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila kritisoi voimakkaasti yömyöhään venyneessä eduskunnan täysistunnossa kaavailtuja uusia EU:n omien verojen luokkia. Junnilan mukaan on vaarana, että unionin budjettikuri voi lopullisesti tuhoutua, jos verotusoikeuksia luovutetaan pois kansallisista käsistä.

&#8211; Kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva kansallinen maksuosuus, ns. muovivero, lisäisi EU:n verotuksellista toimivaltaa suhteessa kansallisvaltioihin. Samalla ollaan avaamassa mahdollista pandoran lipasta, jossa tulevaisuudessa unioni voi helposti laajentaa omien varojensa hankkimista verotuksellisin keinoin, toteaa kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Olemme pian loputtomassa kierteessä
EU-komissio ei olekaan jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on ehdottanut, että päästökauppaa laajennetaan ja viidennes sen tuotoista ohjataan EU:lle. Lisäksi seuraavaksi vuodeksi on tulossa ainakin esitys digiverosta. Muutos tulee olemaan suuri, jos unionin omat varat jatkossa koostuvat yhä enemmän veroista, sillä tällä hetkellä EU:n tulot kertyvät pitkälti EU-maiden jäsenmaksuista.
&#8211; On myös täysin mahdollista, että koska tulonlähteet muuttuvat enemmän veroperusteisiksi jäsenmaksujen sijaan, on unionin budjettia helpompi paisuttaa, koska kansalaisten nurina korotetuista jäsenmaksuista ei enää olisi ongelma. Paisunut budjetti tarvitsee tietenkin lisää tuloja ja olemme pian loputtomassa kierteessä, jossa yhä kunnianhimoisempia maailmanparannushankkeita rahoitetaan alati kiristyvällä EU-verotuksella, jossa vain taivas on rajana, muistuttaa Junnila.
Verotus yhä enemmän unionitasolle?
Suomen taloushistoriassa rahapolitiikalla on ollut aina keskeinen rooli suhdannepolitiikassa. Euroon liittymisen myötä tämä mahdollisuus on poissa, joten keskeisimmäksi välineeksi talouspolitiikan suhdanteiden tasaajana meille jää oma veropolitiikka.
&#8211; Tämän paketin osalta onkin vaarana, että verotuksellista toimivaltaa hivutetaan yhä enemmän jatkossa unionitasolle. Alati nousevat maksut tulevaisuudessa luovat painetta Suomen kokonaisveroasteelle, joka on jo nyt EU-maiden yksi korkeimmista, noin 43 prosenttia, Junnila varoittaa.
&nbsp;

Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto päätti EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä heinäkuussa, Suomea edusti pääministeri Sanna Marin (sdp). Europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren (ps.) mukaan Suomen tavoite muiden maiden jäsenmaksualennuksien lakkauttamisesta joutuu outoon valoon, kun verrataan neuvottelutulosta ja komission vuoden 2018 <a href="https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:d7369bdc-4ed9-11e8-be1d-01aa75ed71a1.0005.02/DOC_1&amp;format=PDF">pohjaesitystä</a>.

– Nuukan nelikon (Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska) sekä Saksan saamat alennukset olivat tähtitieteellisiä verrattuna komission pohjaesitykseen. Olemalla tiukkana erityisesti nuuka nelikko onnistui mainiosti. Lisäksi alennusten piti loppua 2025, nyt ne jatkuvat vuoteen 2027, Huhtasaari avaa.
– Oheinen vertailutaulukko osoittaa, kuinka valtaisilla summilla jäsenmaksualennuksia onnistuttiin nostamaan:
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td>MAA </td>
<td>Komission 
esitys 2018 
(alennus 
vuosille 
2021-25 
yhteensä) </td>
<td>Neuvottelutulos 
(alennus 
2021-27 yht.) </td>
<td>EROTUS</td>
</tr>
<tr>
<td>Itävalta</td>
<td>330 milj</td>
<td>7&#215;565 milj 
= 3955 milj</td>
<td>+3,625 mrd</td>
</tr>
<tr>
<td>Tanska</td>
<td>354 milj</td>
<td> 7&#215;377 milj 
= 2639 milj</td>
<td>+2,285 mrd</td>
</tr>
<tr>
<td>Saksa</td>
<td>8396 milj</td>
<td> 7&#215;3671 milj 
= 25697 milj</td>
<td>+17,301 mrd</td>
</tr>
<tr>
<td>Alankomaat</td>
<td>5798 milj</td>
<td> 7&#215;1921 milj 
= 13447 milj</td>
<td>+7,649 mrd</td>
</tr>
<tr>
<td>Ruotsi</td>
<td>1734 milj</td>
<td> 7&#215;1069 milj 
= 7483 milj</td>
<td>+5,749 mrd</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<hr />
<h4>Muoviverosta alennusta, muttei Suomelle</h4>
Eurooppa-neuvosto sopi myös uudesta verosta, eli ”yhdenmukaisen verokannan soveltamisen kunkin jäsenvaltion tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon. Verokanta on 0,80 euroa kilogrammaa kohti.”
– Suomen medialta jäi jostain syystä uutisoimatta, että osa maista saa alennusta muoviverostakin. Neuvoston julkisen <a href="https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10025-2020-INIT/fi/pdf">29.7.2020 päivätyn asiakirjan</a> mukaan Suomi ei ole tästäkään alennusta saamassa, hämmästelee Huhtasaari.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-66843" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu.png" alt="" width="1009" height="502" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu.png 1009w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu-300x150.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu-768x382.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu-100x50.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/09/eu-60x30.png 60w" sizes="auto, (max-width: 1009px) 100vw, 1009px" /></a>
Huhtasaari pitää erittäin huolestuttavana kehityssuuntaa, jossa EU kahmii itselleen verotusoikeutta ja kehittyy kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Euroopan parlamentti käsittelee omia varoja ja muoviveroa 14.9. alkavalla täysistuntoviikolla. Suomessa keskustan tukema vihervasemmistohallitus on johdonmukaisesti tukenut esitystä.
– Kesän neuvottelut osoittavat, että Suomen päättävä eliitti haluaa EU-liittovaltiota ja eroon Suomen itsenäisyydestä. Onperussuomalaisen puolueen tehtävä olla se kansallismielinen vaihtoehto, joka vastustaa vallansiirtoa Brysseliin ja EU-liittovaltiokehitystä, päättää Huhtasaari.

Huhtasaari moittii: Nuukan nelikon ja Saksan jäsenmaksualennukset valtavia – osalle maista myös EU:n muoviverosta alennusta

EU esitteli tänään elpymisrahastosta <a href="https://g8fip1kplyr33r3krz5b97d1-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2020/07/MFF-presentation.pdf">päivitetyn version</a>. Muutokset aiempaan ovat pääosin kosmeettisia. Paketissa 750 miljardin elpymisosuus pysyy pilkulleen ennallaan. Uutta on sen sijaan se, että EU pyrkii lahjomaan pakettia kritisoineita maita jäsenmaksualennuksilla.

Aiemman esityksen kritiikki kohdistui nimenomaan Next Generation EU -nimellä kulkeneeseen elpymispakettiin. 750 miljardin euron paketista kaksi kolmasosaa olisi lahjoituksia ja kolmasosa lainamuotoista tukirahoitusta. Tämä jaottelu ennallaan. Läpimenoa on pyritty voitelemaan EU:n jäsenmaksualennuksilla. Alennusta saisivat nuukana nelikkona tunnetut Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Alennuksia tarjotaan myös Saksalle.
Suomen perustuslakivaliokunta kritisoi pakettia voimakkaasti, eikä paketti ole kriittisiltä osin siis muuttunut miksikään.
<h4>Kosmeettisia leikkauksia EU-budjettiin</h4>
EU:n monivuotista rahoituskehystä eli budjettia on laskettu helmikuun esityksestä 1 074 miljardiin euroon. Leikkauskohteiden rahoitus silti lisääntyy paikoittain, kun elpymisrahaa on kanavoitu joillekin budjetin momenteille.
Budjetin koko on nyt suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin mitä Suomi esitti vajaa vuosi sitten EU:n puheenjohtajuutensa aikana. Budjettia pidettiin tuolloin liian kireänä ja Suomen esitys ei mennyt läpi.
Budjetin kosmeettiset leikkaukset jäävät kuitenkin armotta elpymispaketin mittakaavan jalkoihin. Esitys on Suomelle poskettoman kallis hyväksyä. Esitys tarvitsee yksimielisen hyväksymisen jokaiselta jäsenmaalta. Suomi voisi siis torpata veronmaksajilleen kalliiksi tulevan paketin.
<h4>EU-veroja tasaiseen tahtiin</h4>
EU aikoo nostaa sääntöjensä vastaisesti markkinoilta lainaa 750 miljardin euron pakettiinsa. Lainat olisi tarkoitus maksaa pois erilaisilla uusilla EU-tason veroilla.
EU on iskenyt silmänsä jo ensi vuoden alusta kannettavaan muoviveroon.
Perussuomalaiset kartoitti äskettäin suomalaisten halukkuutta muoviveron maksamiseen. Selvitys paljasti, että suomalaisten <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-enemmisto-suomalaisista-ei-ole-valmis-maksamaan-uusia-eu-menoja/">enemmistö</a> olisi valmis maksamaan muoviveroa vuodessa korkeintaan kympin. Neljä suomalaista kymmenestä ei maksaisi muoviveroa lainkaan.
Digiveroa kaavaillaan vuodesta 2023 alkaen.
Lisäksi EU aikoo miettiä muita veromuotoja kyetäkseen maksamaan elpymispaketin vuoksi nostetut luotot takaisin.

EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla

Muovivero

Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Huhtasaari moittii: Nuukan nelikon ja Saksan jäsenmaksualennukset valtavia – osalle maista myös EU:n muoviverosta alennusta

EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025