Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

muuttovoitto

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tänään <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/">maahanmuuton ajankohtaiset tilastotiedot</a> pääkaupunkiseudulta ja raportin niistä. Tuloksista käy ilmi, että erityisesti isoista pakolaismaista ja muista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista kotoisin olevat saavat suhteettoman paljon toimeentulotukea kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen kertoi esittelypuheenvuorossaan, että lähiöluvut ovat karu osoitus epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja ghettoutuvan pääkaupunkiseudun ongelmista.
&#8211; Silti edelleen suurimpien kaupunkien johtavat poliitikot hurraavat niin kutsutusta muuttovoitosta, joka perustuu lähes kokonaan vieraskieliseen väestöön. Tämä toiminta on ja on ollut vastuutonta, ja sen seuraukset me voimme kaikki arkielämässämme havaita, Rantanen totesi.
Ongelmista on voitava puhua
Maahanmuuttajien määrän kasvu on eri asuinalueilla erittäin nopeaa, erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulleilla. Luvuissa korostuu alle 16-vuotiaiden osuus, joka puolestaan näkyy kouluissa, joista useassa on jo maahanmuuttajataustaisten enemmistö.
Rantanen korosti, että perussuomalaiset puhuvatkin maahanmuutosta juuri siksi, että sillä on seurauksia läpileikkaavasti koko yhteiskuntaan ja eri sektoreille.
&#8211; Sitä faktaa ei päästä karkuun, että vaikutuksia on niin talouteen ja turvallisuuteen kuin kieleen ja kulttuuriinkin. Ei ole vihamielistä tai rasismia sanoa ongelmat ääneen, puhua niistä, tunnistaa ne ja ryhtyä korjaamaan tilannetta. Perussuomalaiset ovat valmiita toimiin, Rantanen totesi.
&#8211; Varsinkin pääkaupunkiseutu on ajautumassa täyteen kriisiin maahanmuuton takia – Ruotsin tilanne lähenee päivä päivältä, ja piirteitä on jo olemassa: jengirikollisuus, koulujen oppimistulosten ja turvattomuuden ongelmat sekä julkisen talouden rasittuminen, Rantanen jatkoi.
Ryöstöjä, väkivaltaa, alistamista…
Viime viikolla Helsingin poliisi piti tiedotustilaisuuden uudesta katujengeihin liittyvästä rikoskokonaisuuden esitutkinnasta. Poliisi kertoi, että Suomessa on tähän mennessä tunnistettu noin kymmenen asuinalueisiin liittyvää katujengiä, joissa on noin 200 aktiivista jengiläistä tai jengien liepeillä pyörivää henkilöä.
&#8211; Katujengiläiset koostuvat lähes pääosin toisen polven maahanmuuttajataustaisista nuorista, Rantanen sanoi.
&#8211; Yhä lisääntyviä ryöstöjä, väkivaltaa, alistamista, puukkoja, nyrkkirautoja, viidakkoveitsiä ja pyssyjä. Espoon poliisi eilen kertoi, että on suoranainen ihme, ettei joku ole jo päässyt hengestään. Sekin päivä tulee, jos näiden alaikäisten ja jengiläisten toimintaan ei puututa nyt voimakkaasti, Rantanen harmitteli.
Perussuomalaiset vastaisivat tähän kiristämällä merkittävästi maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa.
&#8211; Ainoa tapa vastata tähän on vähentää tuntuvasti maahanmuuttoa ja koventaa rangaistuksia. Suomessa on viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa.
Kouluhin tarvitaan oppimisrauha
Yle julkaisi taannoin koulukoneen, josta voi hakea tiedot lähikoulujen vieraskielisten S2-oppilaiden määristä.
Julkaisusta tuli aivan karmea parku. Ei sen vuoksi, mitä yhä lisääntyvä maahanmuuttajataustaisten määrä tekee koko koululaitoksellemme, oppimistuloksille, koulujen turvallisuudelle sekä koulupäivien rauhallisuudelle, vaan parku alkoi siksi, ettei näitä tietoja olisi saanut julkistaa.
&#8211; Opetushallitus pyrki vaientamaan Ylen ja vaati, ettei tietoja julkistettaisi. Jälleen kerran ei ollut millään muulla väliä kuin sillä, että maahanmuuton määrien seurauksia ei kerrottaisi ihmisille. Ei siinä painanut huoli suomalaislasten oppimisesta saati lasten ja opettajien turvallisuudesta, Rantanen moitti.
Perussuomalaiset lähtisivät purkamaan vyyhtiä kiristämällä maahantulon ja oleskelulupien säännöksiä, jotta tilanne ei entisestään pahene.
Jopa laittomat halutaan Suomeen
Kaikkein härskeimpänä Rantanen pitää sitä, että Sanna Marinin hallitus teki kaikkensa pitääkseen laittomasti Suomessa oleskelevat maassa.
&#8211; Hallitus laajensi laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa. Kaiken terveydenhuollon kriisin keskelläkin vihervasemmisto priorisoi ilman oleskelulupaa olevat suomalaisten edelle sen sijaan, että heidät pyrittäisiin poistamaan maasta.
Eduskunnassa hyväksyttiin viimeisessä täysistunnossa uusi kotouttamislaki. Rantasen mukaan se oli todellinen maahanmuuttajien palveluiden riemuvoitto.
&#8211; 101 pykälää pelkkiä oikeuksia ilman mitään velvollisuuksia. Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen, Rantanen kuvaili.
Halpatyövoima turvautuu Kelaan
Perussuomalaiset alleviivaa, että Suomeen on tervetullut ihminen, joka tulee toimeen omalla palkallaan ja sopeutuu yhteiskuntaan. Heitä tulee kuitenkin suhteellisen vähän verrattuna henkilöihin, jotka eivät tule toimeen taloudellisesti eivätkä sosiaalisesti.
&#8211; Oikeiden osaajien sijaan Suomi on houkutteleva maa matalapalkka-aloille monestakin syystä. Ensinnäkin sosiaaliturva kattaa elämisen kustannuksia palkkatason ollessa reilut 700 euroa kuukaudessa, ja työttömyysturvaoikeus syntyy kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen. Nämä ehdot ovat omiaan houkuttelemaan Suomeen kynnysrahoja maksavia ihmisiä, joihin kohdistuu niin ihmiskauppaa kuin kiskontaa, ja näitä henkilöitä tulee poliisinkin mukaan paljon. Poliisin mukaan oleskelulupa Suomeen heltiää keskimäärin 15 000 eurolla, Rantanen muistutti.
&#8211; Tällä panostuksella on loppuelämä turvattu tarvittaessa suomalaisen Kelan taholta. Maabrändimme tunnetuin osuus maailmalla työperäisessä maahanmuutossa onkin mainoslause Kela-money, joka on tullut tutuksi myös rikostutkintojen kautta, Rantanen sivalsi.
Sosiaaliturvaa omille kansalaisille
Perussuomalaisten pitkään esittämä kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva poistaisi Rantasen mukaan niin suomalaisen veronmaksajan riskit kuin työperäisesti riistettäviin ihmisiin kohdistuvat rikokset. Rantanen myöntää, että tämä on pidemmän aikavälin tavoite, sillä muut puolueet eivät tunnu hyväksyvät ajatusta.
&#8211; On syytä kysyä, miksi elinkeinoelämä ja kokoomus eivät ole yhdessäkään puheenvuorossaan nostaneet esiin sitä, että lakia rajat ylittävästä sosiaaliturvasta ja lakia työttömyysturvasta tulisi muuttaa. Jos tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa? Rantanen kysyi.
Pulaa on vain halpatyövoimasta
Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuun työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli 258 000 työtöntä työnhakijaa, joista vieraskielisiä oli 47 558. Nousua vuodessa oli 10 prosenttia, jota ei katsauksen mukaan voi selittää ukrainalaisilla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö povaa työttömyyden lisääntymistä.
&#8211; On selvää, että muiden puolueiden ja elinkeinoelämän papukaijamainen hokema osaajapulasta ei tarkoita osaajapulaa vaan halpatyövoimapulaa. Vuonna 2015 huudettiin, että meillä on unelma. Nyt 2023 huudetaan, että meillä on osaajapula. Seuraukset ovat täysin samat: meille tulee lähinnä alikehittyneistä tai kehitysmaista kynnysrahoja maksavaa väkeä, jotka rasittavat julkista taloutta puhumattakaan peruspalvelujärjestelmästämme, Rantanen ynnäsi.
Kotoutuneetkaan eivät ymmärrä
Rantanen kertoi keskustelleensa lukuisten maahanmuuttajataustaisten työssäkäyvien ja yhteiskuntaa rakentavien maahanmuuttajien kanssa. Suomen tähän asti harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei aiheuta Rantasen mukaan hurraahuutoja heissäkään.
&#8211; Päinvastoin. He kysyvät, miksi ihmeessä meillä voi turvaa hakeva lomailla kotimaassaan Kelan rahoilla ja miksi muut puolueet eivät ymmärrä, että Suomessa on luonnollista, että suomalaiset tulevat aina ensin. He kysyvät, miten tämä sekoilu on mahdollista ja miten sitä muutetaan. Perussuomalaisilla on vastaus ja kannatusta myös kotoutuneiden maahanmuuttajien keskuudessa.
Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020. Muiden sosiaalietuuksien eli työttömyysturvaetuuksien ja asumistukien alueittainen ja ryhmittäinen jakautuminen muistuttaa tuloksia toimeentulotukien saamisesta.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Amerikkalainen talouslehti ihmettelee Saksan maahanmuuttopolitiikan surullista tilaa. Vaikka Saksa on vuoden 2015 turvapaikkanhakija-aallosta alkaen saanut yli kolmen miljoonan ihmisen muuttovoiton, maata vaivaa sitkeä työvoimapula. Massamaahanmuutto ei ole siis tuonut riittävästi työntekijöitä. Sen sijaan sosiaaliturvan saajien ja rikollisten määrät ovat kasvaneet. 
Tunnettu amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal hämmästelee <a href="https://www.wsj.com/articles/germany-is-short-of-workers-but-its-migrants-are-struggling-to-find-jobs-11670844930">artikkelissaan</a> Saksan tilannetta. Vuosien 2015 ja 2021 välillä Saksaan on muuttanut yli 11 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan maasta pois on muuttanut noin kahdeksan miljoonaa ihmistä, <a href="https://de.statista.com/statistik/daten/studie/28347/umfrage/zuwanderung-nach-deutschland/">kertoo</a> Saksan tilastokeskus.
Muuttovoitto ei ole tuonut työvoimaa
Saksan saama muuttovoitto on siis kolmisen miljoonaa ihmistä. Mutta monet tulijat näkyvät rikos- ja sosiaalitukitilastoissa sen sijaan, että heistä tulisi kipeästi kaivattua työvoimaa. Ja Saksan hallituksella ei ole pienintäkään aikomusta tehdä mitään epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikkansa korjaamiseksi, kommentoi <a href="https://jungefreiheit.de/politik/2022/wall-street-journal-migration-brd/">Junge Freiheit</a> -nettilehti.
Wall Street Journalin mukaan Saksan pääongelma on siinä, että suurimmalla osalla tulijoista ei ole riittävää koulutusta tai sopivaa työkokemusta. Heille on vaikea löytää paikkaa Saksan työmarkkinoilla, joilla vaaditaan pätevyystodistuksia ja osoitettua osaamista.
Kouluttamattomia tulijoita vaikea työllistää
Saksa ei myöskään ole onnistunut tulijoiden kouluttamisessa kovin hyvin. Niinpä tulijoiden on vaikea löytää töitä.
Osaltaan ongelma johtuu siitä, että humanitaarisen maahanmuuton osuus on niin suuri. Vain kymmenisen prosenttia maahanmuuttajista tulee Saksaan työn perässä, kun esimerkiksi Kanadan kohdalla työperäisten, koulutettujen tulijoiden osuus on kolmannes.
Tilanne ei parannu avoimien rajojen politiikalla
Wall Street Journal ei näe parannusta Saksan tilanteeseen. Sallivasta maahanmuuttopolitiikastaan tunnettu Saksa tullee jatkossakin ottamaan vastaan paljon turvapaikanhakijoita, joita se ei kykene työllistämään. Niinpä humanitaaristen maahanmuuttajien yliedustus rikos- ja sosiaaliturvatilastoissa tulee jatkossakin olemaan suuri.
Talouslehden mukaan Saksan työvoimapulan ratkaisemiseen tarvittaisiin noin 400 000 koulutettua maahanmuuttajaa joka vuosi. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei kykene tätä tarvetta täyttämään laadullisesti.
Tulijoiden määrä sinänsä riittäisi, sillä vuoden 2015 jälkeinen muuttovoitto on ollut suunnilleen tuo vaadittu 400 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Mutta humanitaarisista tulijoista ei ole ratkaisuksi työvoimapulaan, jos ja kun he eivät työllisty.

Massamaahanmuutto ei ole tuonut Saksaan kaivattua työvoimaa – Wall Street Journal kummastelee Saksan maahanmuuttopolitiikkaa

Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.

Maailman väkimäärä jatkaa kasvamistaan ja porukkaa on pallolla jo 8 miljardia. Väestönkasvu on nopeaa, sillä 7 miljardin asukkaan raja meni rikki vuonna 2011. YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan kehitys <a href="https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2022_wpp_key-messages.pdf">johtuu</a> ravinnon ja hygienian parantumisesta sekä panostuksista kansanterveyteen.
Maailman väkiluku kasvaa teoriassa (ilman katastrofeja) 10,4 miljardiin vuonna 2086. Sen jälkeen populaatio alkaa hitaasti pienentyä. Eräs syy väkiluvun kasvuun on eliniän pidentyminen. Globaalisti naisten elinaikaodote on nyt 73,8 vuotta ja miesten 68,4 vuotta.
Puolet väestönkasvusta tapahtuu kahdeksassa maassa eli Nigeriassa, Tansaniassa, Kongossa, Egyptissä, Etiopiassa, Pakistanissa, Intiassa ja Filippiineillä. Intia on jo ensi vuonna maailman väkirikkain valtio yli 1,4 miljardilla asukkaallaan.
Väki pyrkii paremman elämän äärelle
Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.
Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää <a href="https://stage.sudev.fi/laiton-maahanmuutto-repii-italiaa-tuhat-valimerelta-saapunutta-paasi-maihin-perusongelma-ratkaisematta/">yhteistä linjaa</a> edes EU:n sisällä.
<a href="https://stage.sudev.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Painetta</a> ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin <a href="https://www.afrobarometer.org/wp-content/uploads/migrated/files/publications/Publications%20conjointes/partenaires/afrobarometer-moibrahim-updata-ing-the-narrative-about-african-migration.pdf">mukaan</a> runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Väestöliike käy Suomessa isossa kuvassa kahteen suuntaan: ulkomailta tulevat haluavat urbaaniin sykkeeseen ja keskuksissa jo asuvat suomalaiset haluavat sieltä pois. Kunnallisalan kehittämissäätiö on tutkinut tätä toista puolta eli poismuuttoa pohtivien perusteluita.

<a href="https://kaks.fi/uutiset/yli-700-000-suomalaista-harkitsee-muuttoa-lahivuosina-haetaan-viihtyisyytta-luonnonlaheisyytta-ja-turvallisuutta/">Tutkimuksen</a> mukaan hatkat ollaan valmiita ottamaan, koska asumisen viihtyisyys ja laatu eivät kivierämaassa tyydytä ja turvallisuus mietityttää. Ruohokin eli luonto voisi olla vihreämpää kunnanrajan tuolla puolen. Nämä seikat korostuvat erityisesti helsinkiläisillä poismuuttoa pohtivilla, asumisen hinnalla vielä lisättynä.
PS-kannattajat muuttohalukkaita
Todennäköisimpiä muuttajia ovat opiskelijat (47 %), 18–30-vuotiaat (43 %), pienituloiset (27 %) sekä perussuomalaisten (24 %) ja vihreiden (24 %) kannattajat sekä Etelä-Suomessa asuvat (23 %). Vähiten muuttohalukkuutta on yrittäjille (4 %), eläkeläisillä (8 %), yli 60-vuotiailla (9 %) ja maaseutumaisissa kunnissa asuvilla (11 %).
<div>
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.11-1.12.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 014. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
</div>
Jaloillaankin voi äänestää
Pääkaupunkiseudulta on jo lähdetty muualle viime vuosina oikein porukalla. Äidinkielen mukaan tarkasteltuna Uudenmaan maakunta<a href="https://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html"> menetti</a> Tilastokeskuksen mukaan kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona vuonna 2020 yli 1 200 henkilöä.
Vieraskielisiä Uusimaa sai muuttovoittona vajaat 3 200 henkilöä. Viimeisen 30 vuoden aikana Uusimaa on menettänyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona aiemmin vain vuonna 2003.
Perussuomalainen kuntapoliitikko Samuli Voutila <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/samulivoutila/miksi-suomenkieliset-jattavat-helsingin/">pohti</a> maassamuuttoa viime syksynä Uudessa Suomessa:
&#8211; Helsinki kasvaa hurjaa vauhtia ja kaikki väestön kasvuun liittyvä ei ole ongelmatonta. Lähiluontoa ja virkistusaluitea muutetaan asuinalueiksi, väestönkasvu perustuu lähinnä vieraskielisiin ja segregaatio kasvaa. Kaikki nämä ynnättynä vähentävät Helsingin vetovoimaa ja ohjaavat ihmisiä asumaan sinne, missä edellä mainittuja haasteita ei esiinny.

Kantakansa haluaa pois kaupunkien kauhuista – 700 000 miettii muuttoa muualle

Vieraskielisten määrä pääkaupunkiseudulla jatkoi vankkaa kasvuaan myös vuonna 2020. Metropolin valoihin tultiin erityisesti EU:n ulkopuolelta. Kotimaisia kieliä puhuvat sen sijaan karistivat pääkaupunkiseudun pölyt jaloistaan jopa ennätyksellistä vauhtia.

Tilastokeskuksen <a href="https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html">raportin</a> mukaan vuonna 2020 pääkaupunkiseudulle muutti ulkomailta ja Suomesta 6 752 henkilöä enemmän kuin alueelta lähti pois. Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. Vieraskielisten määrä lisääntyi Helsingissä ja kehyskunnissa 8 297 henkilöllä. Kotimaisten kielten taitajat taas äänestivät jaloillaan 1 545 henkilön voimin.
Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu painui tappiolle. Espoon muuttotappio oli suurin 70 vuoteen ja Helsingissäkin pahin sitten vuoden 2005.
Muuttotappio johtui kotimaista kieltä puhuvista
Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli Tilastokeskuksen mukaan 1 889 muuttoa ”voitollinen”.
Koko Suomen saama muuttovoitto koostui suurelta osin EU:n ulkopuolelta muuttaneista. Vuonna 2020 Suomi sai 13 730 henkilöä muuttovoittoa EU:n ulkopuolelta, edellisvuonna vastaava voitto oli yli 14 000. Muuttovoitto EU-maista kasvoi edellisvuoden vajaasta 2 000:sta 4 146 muuttajaan.
Kaikkialta maailmasta muutetaan jo kaikkialle Suomeen
Suomeen muutti 1 855 Venäjän kansalaista enemmän kuin täältä muutti pois. Irakin kansalaisten osalta luku oli 1 189 henkilöä plussan puolella. Kolmanneksi suurin maahanmuuton voitto tuli Suomen kansalaisista, etenkin Suomen kansalaisten suuren paluumuuton myötä.
Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen seitsemässä maakunnassa.
&nbsp;
&nbsp;

Vieraskielisten virta pääkaupunkiseudulle jatkuu – kanta-asukkaat muuttavat muualle

Maahanmuutto ja maahanmuuttajaperheisiin syntyneet lapset ovat muuttaneet Espoon väestörakennetta nopeasti. Muutoksen ennakoidaan jatkuvan ja väestöennusteiden mukaan vieraskielisiä espoolaisia on jo 30 prosenttia kaupunkilaisista vuonna 2034. Espoon kaupungin asiantuntijoiden mukaan väestörakenteen nopea ja voimakas muutos haastaa monin tavoin kaupungin palveluntuotantoa. Samaan aikaan ihmetellään, miksi Espoo on pääkaupunkiseudun suurin häviäjä muuttoliikkeessä. 
Espoon väestö kasvaa, mutta hitaammin kuin viime vuonna. Asukkaiden määrän kasvua merkittävämpi muutos on väestörakenteen nopea muuttuminen.
Vieraskielisiä asukkaita oli syyskuun lopussa 55 800, eli 19 prosenttia Espoon väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-syyskuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia, kirjoittaa tutkija Teija Jokiranta Espoon kaupungin Eetvartti 4/2020 -tutkimusjulkaisussa.
Espoon väestö oli lokakuun lopussa 292 100 asukasta. Eniten väkilukua lisäsi maahanmuutto. Suurin osa (71 prosenttia) Espoon ulkomailta saamasta muuttovoitosta tulee Pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta.
Väestörakenteen muutos on nopea
Väestörakenteen muutos on ollut nopea, sillä vuosituhannen vaihteessa vain 3,8 prosenttia espoolaisista eli yhteensä 7 900 asukasta puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Nyt vieraskielisten osuus Espoon väestöstä on jo 19 prosenttia ja kasvaa nopeasti. Ennusteen mukaan viidentoista vuoden kuluttua 30 prosenttia espoolaisista on vieraskielisiä, kirjoittaa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto.
Mikäli <a href="https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset">väestöennuste</a> toteutuu, Espoossa on vuonna 2034 vieraskielisiä asukkaita yhteensä 105 400. Vuoden 2017 lopussa Espoossa oli vieraskielisiä 44 655, joten ennustekaudella vieraskielinen väestö kasvaa yli 60 700 asukkaalla. Kaikkien vieraskielisten kieliryhmien ennustetaan kasvavan. Eniten kasvavat Muu Aasia -kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki).
Joka neljäs ekaluokkalainen on vieraskielinen
Erityisen selkeästi väestörakenteen muutos näkyy kouluissa: joka neljäs ensimmäisen luokan oppilas on vieraskielinen. Koko suomenkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten osuus on nyt 22 prosenttia ja sen ennustetaan nousevan vuoteen 2035 mennessä 34 prosenttiin.
Espoon puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, englanti, kiina ja somali. Vieraskielisten oman äidinkielen opetuksen osallistujamäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Vuonna 2012 oman äidinkielen opetukseen osallistui 2400 lasta ja vuonna 2020 lähes 4800 lasta. Opetettavien kielten määrä on kasvanut 40:een.
Monikielisyys tuo haasteita palvelujen järjestämiseen, mutta Espoossa se halutaan nähdä voimavarana. Espoon sivistystoimen asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten Espoon oppimistulokset jatkossa ylläpidetään vieraskielisten oppilaiden määrän kasvaessa.
Huolta herättävää on esimerkiksi se, että alakoululaisten lukutaito heikkenee. PISA-tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Suomeen lapsena muuttaneiden nuorten matematiikan osaaminen oli 15-vuotiaana yli kaksi vuotta jäljessä kantaväestön ikätovereihin verrattuna. Haasteita tulee siis riittämään.
Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista
”Espoossa on nyt pelko, että se on muuttumassa Vantaaksi”, otsikoi Helsingin Sanomat äskettäisen <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007682376.html">juttunsa</a>. Artikkelin mukaan asukkaat pakenevat Espoosta ennätyksellistä tahtia, joka on yllättänyt tutkijatkin. Helsingin Sanomien jutussa Espoon asukkaiden pakenemisen selitykseksi tarjotaan muun muassa koronavirusta.
Espoon väestörakenteen muuttumisesta uutisoi ensimmäisenä paikallislehti <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3194255">Länsiväylä</a>. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/alankomaiden-vaestorakenne-monikulttuuristuu-maahanmuuttajataustaisia-42-vuoteen-2070-mennessa/">kertoi</a> äskettäin Alankomaiden tilanteesta. Siellä kantaväestön määrä on ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2015 lähtien. Alankomaiden väestönkasvusta peräti 96 prosenttia on koostunut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajista. Espoo kulkee samaa polkua, koska vieraskielisten osuus väestönkasvusta on nyt yli 90 prosenttia.

muuttovoitto

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Massamaahanmuutto ei ole tuonut Saksaan kaivattua työvoimaa – Wall Street Journal kummastelee Saksan maahanmuuttopolitiikkaa

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Kantakansa haluaa pois kaupunkien kauhuista – 700 000 miettii muuttoa muualle

Vieraskielisten virta pääkaupunkiseudulle jatkuu – kanta-asukkaat muuttavat muualle

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025