Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

naiset ja lapset

Kansanedustaja Mika Niikko Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on huolissaan avioliittojensa vangeiksi jääneiden naisten ja heidän lastensa kohtaloista. 


Mika Niikko puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa keskiviikkona, kun yleiskokouksen käsiteltävänä hollantilaisen kansanedustajan Margareet De Boeerin raportti aviovankeuden ongelmista.
&#8211; Euroopassa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia naisia, jotka haluaisivat lähteä avioliitostaan mutta eivät voi, koska pelkäävät henkensä puolesta. Uhkana voi olla myös, että he menettävät lapsensa, joutuvat karkotetuiksi tai heidät eristetään yhteisönsä ulkopuolelle, Niikko totesi.
Kunniaväkivalta ei saa levitä
Tietoisuus aviovankeudesta on vähäistä, eikä aviovankeuden käsite ole kunnolla vakiintunut suomen kieleen. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa avioliiton toinen osapuoli haluaa lopettaa sen, mutta ei pysty. koska pelkää väkivaltaa, huoltajuuden menettämistä, yhteisön painetta tai ero ei ole mahdollinen taloudellisen itsenäisyyden puuttumisen takia.
&#8211; Jos avioliitto on uskonnollinen, lailliset oikeudet eivät aina ole voimassa. Tämä on nähty monissa eri uskonnoissa, mutta tilanne on erityisen huolestuttava muslimien avioliitoissa. Olemme myös nähneet niin sanottua kunniaväkivaltaa esimerkiksi Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Sellainen ei saa levitä Euroopassa, Niikko vaati.
&#8211; Meidän lainsäätäjinä on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että lakimme ovat ajan tasalla ja että yhteiskuntamme pystyvät suojelemaan kaikkia, erityisesti naisia ja lapsia, Niikko painotti.

Niikko Euroopan neuvostossa: Naisia suojeltava aviovankeudelta

Ukrainalaisten naisten, lasten ja vanhusten ja liikekannallepanoa paenneiden venäläismiesten sijoittaminen samoihin vastaanottokeskuksiin huolestutti perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnilaa eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Sisäministeri Krista Mikkonen vastasi, että nyt tilanteeseen puututaan. 


Ukrainalaisnaiset, lapset ja vanhukset on sijoitettu samoihin tiloihin liikekannallepanoa pakenevien venäläismiesten kanssa.
&#8211; Osa on jopa menettänyt heille huoneensa. Tilanne on järjetön, sillä ei kettuakaan päästetä kanalaan, vaikka kuinka vakuuttelisi vastustavansa kanojen syömistä, toteaa Vilhelm Junnila.
&#8211; Maahanmuuttoviraston mukaan ihmisiä ei kuitenkaan ole tarkoitus erotella vastaanottokeskuksissa. Rintamakarkureilla ei edes pitäisi olla oikeutta turvapaikkaan.
”Pitääkö odottaa, että jotain pahaa tapahtuu?”
Olemme tulleet helvetistä, ja nyt se sama helvetti on täällä. He kuuntelevat puhelimesta kovaan ääneen Venäjän propagandauutisia, mutta eivät halua mennä rintamalle ammuttavaksi, ukrainaisnainen kertoi tiistaina Salon Seudun Sanomille.
Junnilan penäsi ennaltaehkäisyä reagoinnin sijaan.
&#8211; Pitääkö taas odottaa, että jotain pahaa tapahtuu ennen kuin asiaan reagoidaan? Ministeri Pekka Haavisto, olette osoittaneet johtajuutta sodan aikana. Hoidattehan asian kuntoon yhdessä sisäministerin kanssa, ettei ukrainalaisten tarvitse kärsiä myös Suomessa, kuten Salossa on jo käynyt, Junnila vaati.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vih.) vastasi, että Migriä on nyt ohjeistettu, ettei ukrainalaisia ja venäläisiä majoiteta samoihin tiloihin.

Junnila: Ei ukrainalaisia ja venäläisiä samoihin tiloihin vastaanottokeskuksissa

Presidentti Tarja Halosen aiemmat Venäjästä ja Vladimir Putinista antamat lausunnot ovat muuttuneet varsin hämmentäviksi kun niitä lukee nykykontekstissa. Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Halonen myös vähätteli suomalaisten pelkoja Venäjästä.

Presidentti Tarja Halosen suhde Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin on nostanut esille runsaasti kysymyksiä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on saanut monet suomalaiset eturivin päättäjät tarkistamaan käsityksiään Venäjästä sekä siitä, onko Venäjä uhka kotimaallemme. Tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012 toimineelle demaritaustaiselle Tarja Haloselle Venäjän invaasion tuomitseminen näytti kuitenkin olleen pitkään erityisen vaikeaa.
Ylelle maaliskuun lopussa antamassaan haastattelussa Halonen perusteli presidenttikautensa näkemyksiä Venäjästä. Vladimir Putinin suhteen Halonen pysytteli melko vaitonaisena. Haastattelussa laajaa <a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-presidentti-halosen-nakemykset-baltian-maista-ovat-hapeallisia/">tyrmistystä</a> herätti Halosen lausunto jonka mukaan Baltian maiden Nato-jäsenyyden taustalla olisi se, että maat olisivat tottuneet kollektiivisiin turvajärjestelyihin neuvostoaikana. Baltian maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004.
Halonen pyyteli sittemmin lausuntoaan anteeksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Eilisessä Yle-haastattelussa käyttämäni ilmaisu Baltian maiden historiallisesta suhteesta kollektiivisiin turvajärjestelyihin oli huono, ja se on loukannut monia. Pyydän anteeksi epäonnistunutta ilmaisuani. (1/2)
&mdash; Tarja Halonen (@TarjaHalonen) <a href="https://twitter.com/TarjaHalonen/status/1509522241528254465?ref_src=twsrc%5Etfw">March 31, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Venäjällä ja Suomellako muka samat päämäärät?
Presidentti Halosen monet aiemmat Venäjästä ja Putinista antamat lausunnot ovat muuttuneet erittäin hämmentäviksi kun niitä lukee nykykontekstissa.
Erityisen huonolla tavalla on vanhentunut Halosen ensimmäisellä presidenttikaudellaan antama <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5219315">haastattelu, </a>jossa Halonen vähättelee suomalaisten pelkoja Venäjästä. Halonen myös ylistää Putinin hallintoa, joka on Halosen mielestä osoittautunut paljon paremmaksi, kuin mitä 15 vuotta sitten epäiltiin Venäjälle syntyvän.
Halonen muistuttaa, että Suomen naapurina ei ole enää Neuvostoliitto tai tsaarin Venäjä. Halosen mukaan Suomi ja Venäjä jopa jakavat samat ideologiset päämäärät, kuten demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon. Keväällä 2022 Tällaiset arviot Venäjästä näyttäytyvät lähinnä irvokkailta.
Venäjä syyllistynyt sotarikoksiin
Useiden eurooppalaisten oikeusasiantuntijoiden mukaa Venäjä on syyllistynyt <a href="https://fi.eureporter.co/general/2022/04/15/european-rights-experts-say-russia-has-committed-war-crimes-in-ukraine/">sotarikoksiin</a> Ukrainassa.
ETYJ:n asiantuntijavaltuuston tuoreessa raportissa on listattu useita Venäjän vastuulla olevia häikäilemättömiä tekoja. Lausunnossaan Yhdysvaltain Etyj-lähettiläs Michael Carpenter totesi, että koko raportti &#8221;dokumentoi luettelon Venäjän joukkojen Ukrainassa tekemästä epäinhimillisyydestä&#8221;.
Venäjä on esimerkiksi tuhonnut pommituksillaan siviilikohteita sekä lastensairaalan Mariupolin satamakaupungissa Itä-Ukrainassa. Venäjän isku pakotti sairaalan potilaat evakuoitumaan, joukossa oli paitsi sairaalan henkilökuntaa, myös useita raskaana olevia naisia.
Venäjän joukot tunnetusti myös käyttävät laajamittaista <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/mika-aaltola-laajamittaisen-raiskaamisen-kayttaminen-on-karmivaa/#0ab923da.">raiskaamista</a> sota-aseenaan. Seksuaalinen väkivalta kertoo epäinhimillisyydestä sekä vihasta naisia ja lapsia kohtaan.
Hyväuskoisuus jyräsi reaalipolitiikan yli
Suomen kuvalehden jutussa vuodelta 2011 Halonen jopa kertoo luonteensa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/presidentti-tarja-halonen-vladimir-putinista-olemme-ystavia/">ystävyyssuhteen</a> Putiniin.
Halosen mukaan Putinilla on hyvä huumorintaju, samankaltainen kuin hänellä itsellään.
&#8211; Huumorista pitää pystyä erottamaan, että mikä siinä on tosi kovaa ja mikä semmoista taiteellista lisää, Halonen sirkuttaa.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg katsoo, että presidentti Halonen on päässyt Venäjä-keskustelussa <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4524697">liian helpolla</a>. Professori haluaisi selvittää, miksi presidentti Tarja Halosella oli väärä analyysi Venäjästä.
Entinen kansanedustaja Jukka Tarkka puolestaan toteaa, että Halosen ajattelussa romanttinen <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4524697">hyväuskoisuus</a> jyräsi reaalipoliittisen ajattelun yli.

Nyt ei lausunto vanhentunut arvokkaasti: Presidentti Halosen mukaan Venäjän päämäärinä ovat demokratia, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti tiistain täysistunnossa kantaa lähetekeskustelussa olleeseen lakialoitteeseen koskien ulkomaalaislain muuttamista. 
 

Toisen oppositiokansanedustajan tekemällä lakialoitteella pyritään ”vähentämään seksuaalirikosten yleistymistä, antamaan maassa oleskeleville ulkomaalaisille signaali siitä, kuinka tuomittavana suomalainen yhteiskunta pitää seksuaalirikoksiin syyllistymistä, sekä turvaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jokaisen henkilökohtaista koskemattomuutta.”
Juha Mäenpää kehui puheessaan aloitteen sisältöä loistavaksi.
&#8211; Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset pitää täysin tuomita. Itse olen kokenut, että nämä tuomiot, mitä näistä meidän oikeusjärjestelmämme antaa, ovat mielestäni hyvin lieviä. Seksuaalirikoksia ei tule sallia &#8211; ei ulkomaalaisilta eikä suomalaisilta.
Amnesty syyttää eriarvoisesta kohtelusta
Yle uutisoi samana päivänä (29.3.) Amnestyn todenneen tuoreessa vuosiraportissaan Euroopan osalta, että &#8221;Ukrainan sota on paljastanut eriarvoisuuden pakolaisten kohtelussa.&#8221;
Amnesty Suomen ihmisoikeustyön johtaja sanoi Ylen haastattelussa: &#8221;Se, että nyt pystytään näin isoja määriä ihmisiä ottamaan vastaan suht ongelmitta, niin se osottaa kyl sen, että tässä on kyse rakenteellisesta rasismista, kun sillon aikasemmin 2015–2016 huomattavasti pienemmät määrät turvapaikanhakijoita muualta maailmasta tuotti suuren kriisin &#8211; vastuunkannon kriisin &#8211; ja sillon keskityttiin lähinnä pitämään ihmisiä ulkona, että sitä tarkoitetaan tällä kaksoisstandardilla.&#8221;
Edustajan kannanotto kummastutti
Mäenpää nosti salissa aiemmin mainittuun lakialoitteeseen liittyneessä puheessaan keskusteluun Amnesty International -järjestön edustajan antamat lausunnot Ylellä. Hän kummasteli Amnestyn edustajan tapaa kuitata ”rakenteellisena rasismina” suomalaisten suopeampaa suhtautumista Ukrainan naisiin ja lapsiin kuin Lähi-idän nuoriin miehiin.
&#8211; Ihmettelen, että siinä arvosteltiin suomalaisten suopeaa suhtautumista Ukrainasta pakeneviin naisiin ja lapsiin, ja nämä koettiin siellä Amnestyn ihmisoikeusjärjestössä ”rakenteelliseksi rasismiksi”, tuhahti Mäenpää.
Yliedustettuina rikostilastoissa
Mäenpää huomautti, että nyt Suomesta hakevat suojaa naiset ja lapset, kun taas turvapaikanhaun ennätysvuonna 2015 maahan saapui lähinnä nuoria miehiä Lähi-idän seuduilta Syyrian sodan varjolla.
Kansanedustaja nosti puheessaan esiin myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedot, joiden mukaan alueen kulttuureista tulevat ovat yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa.
&#8211; Täysin järjetöntä, päätti Mäenpää puheensa viitaten Amnestyn edustajan lausuntoihin ”rakenteellisesta rasismista”.

Mäenpää ihmettelee Amnestyn näkemyksiä rakenteellisesta rasismista: ”Täysin järjetöntä”

Ukrainan pakolaiset olettavat uuteen maahan saavuttuaan päässeensä pois sodan helvetistä. Kahdellesadalle juuri maahan saapuneelle naiselle ja lapselle meno ruotsalaisessa matkustajakodissa saattoi tuoda mielen kotimaan kauhut.

140 ukrainalaista lasta ja 60 naista oli paennut ankarien koettelemusten jälkeen Ukrainasta ja asettautui toissa viikon loppupuolella Örebron kaupungin tilapäismajoitukseen eteläisessä Ruotsissa.
Lauantain puolella aamuyöstä matkustajakodin ulko-ovea hakattiin voimalla ja kaksi miestä <a href="https://sverigesradio.se/artikel/okanda-man-tog-sig-in-pa-vandrarhem-dar-ukrainska-kvinnor-och-barn-bor">pyrki</a> Ruotsin radion mukaan väkisin sisälle asuntolaan. Ukrainalaispakolaiset olivat kauhuissaan, sillä he luulivat selvinneensä turvaan sodan ja mielipuolisen väkivallan jaloista.
Miehet pääsivät asuntolaan sisälle ja yrittivät tunkeutua huoneeseen, jossa oli kielitaidoton ja kauhistunut ukrainalainen äiti kahden lapsensa kanssa.
”Nelivuotias oli hiljaa mutta kaksivuotias huusi”
&#8211; Nelivuotias oli hiljaa mutta kaksivuotias huusi, kertoo tapauksen nähnyt vapaaehtoinen auttaja.
Paikalla ollut ukrainalaisnainen <a href="https://samnytt.se/ukrainska-kvinnornas-skracknatt-somalier-tog-sig-in-pa-boendet-jag-ar-sa-radd-att-jag-vill-aka-hem/">yritti</a> keskustella miesten kanssa englanniksi. Hetken kuluttua asuntolaan ilmestyi myös kolmas vieras mies. Naiset ja lapset pysyttelivät huoneissaan lukkojen takana.
&#8211; Meille sanottiin, että ruotsi on turvallinen maa mutta ei se siltä näytä, ukrainalaisnainen tilittää.
Viiden aikaan aamuyöstä revohka jatkui, kun asuntolan ovelle rynnisti taas miesjoukko. He eivät kuitenkaan päässeet matkustajakotiin sisälle.
Rikosilmoitus ja väärinkäsitys
Kukaan asuntolassa olleista pakolaisista tai vapaaehtoisista auttajista ei halua kertoa yön tapahtumista omalla nimellään. Siksi kertomuksiin ja niiden yksityiskohtiin on syytä suhtautua varauksella. Tapahtumista on tiettävästi tehty rikosilmoitus.
Ruotsin Maahanmuuttoviraston mukaan tapahtumissa oli kyse <a href="https://sverigesradio.se/artikel/migrationsverket-missforstand-bakom-incident-pa-vandrarhem">väärinkäsityksestä</a>. Juuri ennen ukrainalaisten saapumista välikohtauksen näyttämönä olleessa huoneessa oli asunut ”muita hotellivieraita”. Aamuyöstä matkustajakotiin tunkeutuneet olivat maahanmuuttoviraston mukaan halunneet tavata kyseisessä huoneessa asuneita ystäviään.
Maahanmuuttoviraston mukaan kyse ei siis ollut uhkaavasta tilanteesta, vaan kuten sanottu &#8211; väärinkäsityksestä. Vastaavia tilanteita ei viraston mukaan pääse enää syntymään, koska asuntolassa on nyt majoittuneina ainoastaan Ukrainan pakolaisia.
&nbsp;

Miesjoukko tunkeutui ukrainalaispakolaisten tilapäismajoitukseen: ”Meille sanottiin, että Ruotsi on turvallinen maa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii, että Ukrainan sodan vuoksi valtio nollaa niin sanotun pakolaiskiintiön, jonka kautta Suomeen saapuisi tänäkin vuonna toista tuhatta pakolaista kolmansista maista. 

Riikka Purra perustelee vaatimusta valtiontaloudellisilla syillä ja sillä, että perinteisesti pakolaisstatuksella Suomeen saapuvien ja Ukrainasta sotaa pakoon lähtevien välillä on eroa.
&#8211; Ukrainasta pakenee sodan jaloista naisia ja lapsia. Miehet jäävät puolustamaan maataan. Myös Suomi on tarjonnut pakeneville suojaa. Heitä saapuu sekä tilapäisen suojelun kanavaa pitkin että muilla statuksilla.
&#8211; Ukrainalaisten auttaminen on tärkeää. Useimmille on selvää, miksi tällainen humanitaarisuus on täysin eri kategoriassa kuin se, mitä Suomi yleensä vastaanottaa – tuhansien kilometrien takaa saapuvia kohdemaansa valikoivia nuoria miehiä, jotka jäävät maahan riippumatta päätöksestä turvapaikkahakemukseensa. Eivätkä he koskaan poistu kuin korkeintaan lomailemaan kotimaahansa, Purra perustelee.
Valtiontalous jo ennestään rapakunnossa
Purra huomauttaa, että myös Suomen resurssit auttamiseen ovat rajalliset ja siksi niitä tulee kohdentaa eniten apua tarvitseville.
&#8211; Valtiontalous on jo ennestään rapakunnossa ja tulee sitä Ukrainan sodan vaikutusten takia olemaan vielä enemmän. Siksikin on tärkeää, että ukrainalaisten turvaa hakevien saapuminen nollaa pakolaiskiintiön ainakin tältä ja seuraavalta vuodelta. Seuraava hallitus tarkastelee tilannetta uudelleen.
&#8211; Tämä on parasta auttamista ja juuri sitä, mihin pakolaiskiintiötä kannattaa käyttää.

Purra: Hallituksen nollattava pakolaiskiintiö – ”Ukrainalaisten auttaminen on tärkeää”

Afganistanin ongelmat ovat hyvin syviä ja syvällisiä. Taliban ei ole niistä ainoa, joskin tällä hetkellä akuutein ja vakavin. Näitä ongelmia sekä Yhdysvaltain liittouma että kansainvälinen yhteisö, Suomi mukaan lukien, ovat vuosia ja vuosikymmeniä yrittäneet korjata, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Riikka Purran mukaan Afganistanin ongelmia on aiheutettu sekä suurvaltakamppailun että muunlaisten intressien edistämisen kautta.
&#8211; Toisaalta valtio ja kulttuuri vaikuttavat olevan kykenemättömiä yksin tai voimakkaastikaan autettuna kehittymään sellaiseksi, että ihmisillä, varsinkaan naisilla ja lapsilla, olisi maassa hyvä ja turvallista olla. Tämä on tosiasia, mutta ei Suomen tai muiden länsimaiden korjattavissa, Purra kirjoittaa <a href="http://Afganistanin ongelmat ovat hyvin syviä ja syvällisiä. Taliban ei ole niistä ainoa, joskin tällä hetkellä akuutein ja vakavin. Näitä ongelmia sekä Yhdysvaltain liittouma että kansainvälinen yhteisö, Suomi mukaan lukien, ovat vuosia ja vuosikymmeniä yrittäneet korjata. Yhtäältä maan ongelmia on aiheutettu niin suurvaltakamppailun kuin muunkinlaisten intressien edistämisen kautta. Toisaalta valtio ja kulttuuri vaikuttavat olevan kykenemättömiä yksin tai voimakkaastikaan autettuna kehittymään sellaiseksi, että ihmisillä, varsinkaan naisilla ja lapsilla, olisi maassa hyvä ja turvallista olla. Tämä on tosiasia, mutta ei Suomen tai muiden länsimaiden korjattavissa. Meillä on edessämme jälleen yksi sotilaallisen ja humanitaarisen intervention epäonnistuminen, jonka jälkipyykkiä pestään vielä kauan, niin Yhdysvaltain sisäpolitiikassa kuin muuallakin. Vanhan hallinnon ja järjestyksen kaatuminen muutamassa päivässä aiheuttaa vakavaa pohdintaa sen suhteen, mihin energiaa ja resursseja kannattaa käyttää. Suomen kannalta merkittävin uhka tässä akuutissa tilanteessa on se, että Afganistanista saattaa ja todennäköisesti lähtee merkittävät turvapaikanhakijavirrat kohti Eurooppaa. Mukaan virtoihin liittyy turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia muualta maailmasta, pakenivatpa nämä konflikteja, henkilökohtaista vainoa tai huonoa elintasoa. Vuoden 2015 tapahtumat ovat lähellä toistua. Eurooppa, EU, saati Suomi, ei kestä sitä. Suomi on pannut Afganistaniin kahden vuosikymmenen aikana kriisinhallinnan, humanitaarisen ja kehitysavun kautta noin 850 miljoonaa euroa. Joissakin arvioissa puhutaan yli miljardista eurosta. Suomeen on saapunut myös merkittävä määrä turvapaikanhakijoita Afganistanista, ja nämä ovat pääsääntöisesti jääneet maahan. Kustannukset ja muut seuraukset ovat erittäin merkittävät. Vaikka alueella on varmasti jotakin hyvääkin saatu aikaiseksi, ovat tulokset laihoja – ja juuri nyt nekin ovat mitä ilmeisimmin tuhottu. Nykyisin Suomi maksaa Afganistanille kehitysapua noin 28 miljoonaa euroa vuodessa eli enemmän kuin millekään muulle maalle. Kansainvälisen yhteisön ja yksittäisten maiden kaiken humanitaarisen energian ja resurssien pitäisi nyt keskittyä sen varmistamiseen, että maasta ei lähde laajamittaisia turvapaikanhakijavirtoja Eurooppaan. Iran ja Pakistan ja muut lähialueen maat voivat vastaanottaa turvaa tarvitsevia ihmisiä, mikäli Afganistanin sisällä ei turvallisia alueita enää ole. Akuutin suojelun tarjoaminen sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti läheltä on paras vaihtoehto. Eri maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, intressit ongelmavyyhdin suhteen on syytä realistisesti ottaa huomioon. Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu, ei nyt eikä yleisesti. Se ei ole ratkaisu yksittäisiin konflikteihin, jotka seuraavat toinen toisiaan eivätkä koskaan lopu, eikä se ole ratkaisu globaaleihin elintasoeroihin. Kansainvälinen suojelu tai sitä koskevat sopimukset eivät velvoita tarjoamaan suojaa tietystä maasta eikä suojan antamisen kuulu tarkoittaa oikeutta jäädä maahan ja saada kansalaisuutta. Turvapaikanhakemisen, kansainvälisen suojelun ja kansalaisuuden saamisen välinen yhteys on purettava. Mikäli ja kun Suomi haluaa auttaa afganistanilaisia ja maailman hätää kärsiviä, lähialueilla ja paikan päällä tapahtuva kriisiauttaminen on aina moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa, koska pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä. On kaikin tavoin myös eettisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueiden lähellä kuin pienemmälle joukolle hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Yhtä totta on, että Suomi on jo ”syytänyt sinne aivan jäätäviä summia”, kuten tutkija Ilona Kuusi on todennut, saamatta aikaiseksi mitään kovin merkittävää. Olisiko aika keskustella tästäkin asiasta?">blogissaan</a>.
&#8211; Meillä on edessämme jälleen yksi sotilaallisen ja humanitaarisen intervention epäonnistuminen, jonka jälkipyykkiä pestään vielä kauan, niin Yhdysvaltain sisäpolitiikassa kuin muuallakin. Vanhan hallinnon ja järjestyksen kaatuminen muutamassa päivässä aiheuttaa vakavaa pohdintaa sen suhteen, mihin energiaa ja resursseja kannattaa käyttää.
Vuoden 2015 tapahtumat uhkaavat toistua
Purran mielestä Suomen kannalta merkittävin uhka tässä akuutissa tilanteessa on se, että Afganistanista saattavat ja todennäköisesti lähtevät merkittävät turvapaikanhakijavirrat kohti Eurooppaa.
&#8211; Mukaan virtoihin liittyy turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia muualta maailmasta, pakenivatpa nämä konflikteja, henkilökohtaista vainoa tai huonoa elintasoa. Vuoden 2015 tapahtumat ovat lähellä toistua. Eurooppa, EU, saati Suomi, ei kestä sitä.
Suomi satsannut Afganistaniin jopa miljardin
Purra huomauttaa, että Suomi on satsannut Afganistaniin kahden vuosikymmenen aikana kriisinhallinnan, humanitaarisen ja kehitysavun kautta noin 850 miljoonaa euroa.
&#8211; Joissakin arvioissa puhutaan yli miljardista eurosta. Suomeen on saapunut myös merkittävä määrä turvapaikanhakijoita Afganistanista, ja nämä ovat pääsääntöisesti jääneet maahan. Kustannukset ja muut seuraukset ovat erittäin merkittävät. Vaikka alueella on varmasti jotakin hyvääkin saatu aikaiseksi, ovat tulokset laihoja – ja juuri nyt nekin ovat mitä ilmeisimmin tuhottu, Purra muistuttaa.
Nykyisin Suomi maksaa Afganistanille kehitysapua noin 28 miljoonaa euroa vuodessa eli enemmän kuin millekään muulle maalle.
Lähialueilta turvaa tarvitseville
Purra sanoo, että kansainvälisen yhteisön ja yksittäisten maiden kaiken humanitaarisen energian ja resurssien pitäisi nyt keskittyä sen varmistamiseen, että maasta ei lähde laajamittaisia turvapaikanhakijavirtoja Eurooppaan.
&#8211; Iran ja Pakistan ja muut lähialueen maat voivat vastaanottaa turvaa tarvitsevia ihmisiä, mikäli Afganistanin sisällä ei turvallisia alueita enää ole. Akuutin suojelun tarjoaminen sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti läheltä on paras vaihtoehto. Eri maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, intressit ongelmavyyhdin suhteen on syytä realistisesti ottaa huomioon.
Humanitaarinen maahanmuutto ei auta
Purra muistuttaa, ettei humanitaarinen maahanmuutto ole ratkaisu.
&#8211; Se ei ole ratkaisu yksittäisiin konflikteihin, jotka seuraavat toinen toisiaan eivätkä koskaan lopu, eikä se ole ratkaisu globaaleihin elintasoeroihin. Kansainvälinen suojelu tai sitä koskevat sopimukset eivät velvoita tarjoamaan suojaa tietystä maasta eikä suojan antamisen kuulu tarkoittaa oikeutta jäädä maahan ja saada kansalaisuutta.
&#8211; Turvapaikanhakemisen, kansainvälisen suojelun ja kansalaisuuden saamisen välinen yhteys on purettava, Purra painottaa.
Pienemmällä rahalla enemmän apua
Mikäli ja kun Suomi haluaa auttaa afganistanilaisia ja maailman hätää kärsiviä, Purra painottaa lähialueilla ja paikan päällä tapahtuvan kriisiauttamisen olevan moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa, koska pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä.
&#8211; On kaikin tavoin myös eettisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueiden lähellä kuin pienemmälle joukolle hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
&#8211; Yhtä totta on, että Suomi on jo ”syytänyt sinne aivan jäätäviä summia”, kuten tutkija Ilona Kuusi on todennut, saamatta aikaiseksi mitään kovin merkittävää. Olisiko aika keskustella tästäkin asiasta? Purra kysyy aiheellisesti.

Purra tarjoaisi apua Afganistanin lähialueilla: Suomi ja Eurooppa eivät kestä uutta turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten virtaa

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen vuosikertomusta viime vuodelta. Vuosikertomuksessa ei pistänyt silmään se, mitä siihen oli kirjoitettu, vaan se, mitä jätettiin tietoisesti kertomatta.

&#8211; Vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti kutsun Lähi-itään kohtalokkain seurauksin. Kymmeniä tuhansia pääosin nuoria miehiä marssi Suomeen, ja kuten moni pelkäsi, silloin alkoi niin sanotusti tapahtua, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lataa.
Lähi-itä vastasi pääministerin kutsuun
Vuosikertomuksessa sisäisen turvallisuustilanteen järkkyminen hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena on ohitettu kokonaan. Hallitus pyrkii viimeisenä tekonaan lakaisemaan epäonnistumisensa piiloon.
&#8211; Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena oli, että Suomi on maailman turvallisin maa asua. Mitä Sipilä tavoitteen eteen teki? Tarjosi maailmanparannushengessä kotiaan turvapaikanhakijoille.
&#8211; Tämä kutsu uutisoitiin Lähi-idässä laajalti. Tämän jälkeen Turussa kaksi naista menetti henkensä ja kahdeksan haavoittui terrori-iskun seurauksena. Sittemmin vielä suurempi joukko tyttöjä ja naisia on joutunut raiskausten ja hyväksikäytön uhreiksi, Antikainen muistuttaa.
&#8211; Miksi hallitus ei ota esille kertomuksensa sisäisen turvallisuuden kohdassa ääri-islamin nousua sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuneita seksuaalirikoksia?
Hallitus ei halua puhua seksuaalirikoksista
Hallitus joutui lopulta tunnustamaan tosiasiat käytännössä ja budjetoi lisätalousarviossaan 4,7 miljoonaa euroa lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan, mutta vuosikertomuksessaan se ei sanallakaan mainitse sitä, kuinka suuressa nousussa seksuaalirikokset ovat olleet Suomessa vuoden 2015 jälkeen.
&#8211; Suomalaisista naisista ja lapsista harva tuntee olonsa turvallisemmaksi ulkona liikkuessaan nyt kuin neljä vuotta sitten, ennen Sipilän hallituskauden alkua. Useat suomalaiset naiset ja lapset ovat joutuneet maksamaan hallituksen sinisilmäisyydestä kovan hinnan. Juha Sipilä, miten meni, noin niin kuin omasta mielestä? Antikainen kysyy.

naiset ja lapset

Niikko Euroopan neuvostossa: Naisia suojeltava aviovankeudelta

Junnila: Ei ukrainalaisia ja venäläisiä samoihin tiloihin vastaanottokeskuksissa

Nyt ei lausunto vanhentunut arvokkaasti: Presidentti Halosen mukaan Venäjän päämäärinä ovat demokratia, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto

Mäenpää ihmettelee Amnestyn näkemyksiä rakenteellisesta rasismista: ”Täysin järjetöntä”

Miesjoukko tunkeutui ukrainalaispakolaisten tilapäismajoitukseen: ”Meille sanottiin, että Ruotsi on turvallinen maa”

Purra: Hallituksen nollattava pakolaiskiintiö – ”Ukrainalaisten auttaminen on tärkeää”

Purra tarjoaisi apua Afganistanin lähialueilla: Suomi ja Eurooppa eivät kestä uutta turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten virtaa

Antikainen: Sipilän hallitus kaunistelee synkkää seksuaalirikostilannetta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025