Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nato-kysymys

Mitkä asiat Suomen EU-politiikassa ovat pielessä, ja mihin asioihin Suomen tulisi jatkossa pyrkiä vaikuttamaan? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että EU:n suurin ongelma on ylipäätään se, että unioni ei noudata omia sääntöjään. &#8211; Jatkossa Suomen tulee ryhdistäytyä EU:ssa ja tuoda kansalliset kannat paremmin esille päätöksenteon pohjaksi, Purra sanoo. Hän puhui tänään Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalitilaisuudessa.

Riikka Purra ensinnäkin huomauttaa, että unionin perussopimuksissa ja muissa EU-säännöissä yhteisvelka- ja tulonsiirtopaketit on kielletty, eli jo EU:n omat säännöt kieltävät sen, että jäsenvaltiot joutuisivat takaamaan toistensa lainoja.
&#8211; Yhteisvelkajärjestelyjä ja takauksia kuitenkin EU:ssa tehdään. Esimerkiksi elvytyspakettia ei olisi pitänyt tapahtua, mutta se kuitenkin vietiin läpi, muka koronan vuoksi, vaikka sillä ei ollut juuri mitään tekemistä koronan kanssa, Purra sanoo.
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on edessä.
&#8211; Jo kesän kynnyksellä todennäköisesti esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi on tulossa ennallistamisasetusta ja paljon muuta. Selitykset näille aina keksitään, vaikka eduskunta jo elvytyspaketin yhteydessä sai aikaan lausumat, että Suomi ei osallistu muihin vastaaviin yhteisvelkapaketteihin.
&#8211; Eduskunta on myös ottanut yksimielisesti kantaa, että Suomi ei kannata EU-verotusta, mutta sekin näyttää etenevän.
Brysselin virkamiehet eivät tiedä Suomen kantoja
Suomen omaa EU-politiikkaa Purra moittii hampaattomaksi.
&#8211; EU-vaikuttaminen on ollut lyhytjänteistä, etenkin viime aikoina. Monen asian kohdalla on nähty, että hallitus ei ole ollut ajoissa liikkeellä, eikä hallitus ole edes kyennyt muodostamaan yksiselitteistä Suomen kantaa, jota edistää Brysselissä.
Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan Suomen EU-politiikka on heikompaa.
&#8211; Ruotsi ja Tanska ajavat omia intressejään unionissa selvästi Suomea voimakkaammin, joten tässä on yksi selkeä tavoite EU-politiikan parantamiselle, Purra sanoo ja huomauttaa, että Suomen epäselvistä kannoista kuulee myös EU-virkamiesten suusta Brysselissä.
&#8211; Virkamiesten on vaikea tietää, mitä tehdä, jos heillä ei ole tiedossa Suomen kanta, mitä siis pitäisi edistää. Suomi ikään kuin vain kelluu EU-politiikassa, kaikki on kuulemma kotiin päin, kun EU:ssa kerätään pääomaa, jota ei kuitenkaan koskaan käytetä.
Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä
EU on jatkuvasti hivuttaen siirtynyt kohti liittovaltiota, ja toimivaltaa on siirtynyt hiljalleen jäsenvaltioilta EU:lle. Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä, ja perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman strateginen pitkän aikavälin tavoite on EU-ero. Se ei kuitenkaan ole ajankohtainen hanke.
&#8211; Suomessa EU:ta tällä hetkellä kannatetaan laajasti, varmasti osaksi turvallisuuspoliittisista syistä. Koska kansa ei kannata EU-eroa, perussuomalaisetkaan ei sitä aktiivisesti edistä. Toisaalta kansan mielipide voi muuttua nopeasti, mikä nähtiin myös Nato-kysymyksen suhteen vuosi sitten, Purra sanoo.
Perussuomalaiset on Suomen ainoa EU-kriittinen puolue.
&#8211; Me kerromme kansalle, kuinka paljon EU-jäsenyys maksaa, kuinka paljon EU-tukipaketit maksavat veronmaksajalle, miten EU:n metsäpolitiikka vaikuttaa suomalaisiin metsänomistajiin ja miten päätösvaltaa valuu unionille. Me kerromme suomalaisille myös eurovaluutan ja eurojärjestelmän ongelmista.
Vaikka unionin kehityssuunta onkin kohti liittovaltiota, Purra toteaa, että EU:sta on myös hyötyjä.
&#8211; Ukrainan sodan yhteydessä EU on onnistunut näyttämään myös vahvuutensa. Totta kai myös EU:n kauppapolitiikkaan liittyy paljon hyötynäkökulmia Suomelle.
&nbsp;

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikon täysistunnossa kantaa Nato-kysymykseen korostaen erityisesti maanpuolustustahtoa ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Lopullisen kantansa Nato-jäsenyyteen Mäenpää itse aikoo muodostaa vasta siinä vaiheessa, kun jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet tiedetään.

Kansanedustaja Juha Mäenpää pitää eduskunnassa keskustelun aiheena ollutta valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta merkittävänä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei, Mäenpää huomautti.
Huoltovarmuusasiat lähellä sydäntä
&#8211; Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta, vannoi Mäenpää.
Hän huomautti, että huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto ja että se pitää turvata, oltiin sitten Natossa tai ei.
&#8211; Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan.
&#8211; Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 2022. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua, selvensi Mäenpää merkittävää rooliaan huoltovarmuusasioiden suhteen eduskunnassa.
Naton vaikutus maanpuolustustahtoon mietitytti
Myös mediassakin paljon näkyvillä ollut Nato-kysymys sai Mäenpäältä huomiota. Hän kytki kysymyksen laajemmin maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon.
&#8211; Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema, julisti kansanedustaja.
&#8211; Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, pohti Mäenpää.
Liittyykö Nato-jäsenyyteen tai sen hakemiseen riskejä?
Puheensa loppuvaiheessa Mäenpää esitti liudan kysymyksiä, jotka häntä Nato-jäsenyyden suhteen askarruttivat.
&#8211; Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman?
&#8211; Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin. Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet, Mäenpää totesi.
&nbsp;

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Nato-kysymys

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025