Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

nettosaajat

Perussuomalaiset katsoo, että EU:n tulisi pysyä omalla tontillaan ja toimia siinä tehtävässä, mihin EU on alunperin luotu. &#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Ylen Politiikkaradiossa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että eurojäsenyydestä ei ole ollut Suomelle hyötyä, päinvastoin.
Nykyisten EU-sääntöjen mukaan eurosta eroaminen ei ole mahdollista, koska euro on sidottu EU-jäsenyyteen. Purra katsoo, että eurojärjestelmään ei olisi koskaan pitänyt edes liittyä.
&#8211; Myös useiden asiantuntijoidenkin mukaan eurojäsenyys ei ole hyödyttänyt Suomea. Tällä hetkelläkin on nähtävissä, että EKP:n rahapolitiikka on Suomelle huonoa. Inflaatio on hidastunut, vastaavasti talous kuitenkin sakkaa ja työttömyys kasvaa. Edelleen myös ohjauskorot ovat korkealla.
Purra huomauttaa, että ei tiedetä, mihin suuntaan EU kehittyy.
&#8211; Tai mitä tapahtuu niille EU-jäsenmaille, jotka ovat jo merkittävästi ylivelkaantuneita. Jos tähän ei kyetä puuttumaan, euronkin tulevaisuus voi olla heikko.
Enemmän nettohyötyä Suomelle
Lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000 Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan ollut EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-jäsenyyden taloudellisista hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista.
Purra sanoo, että Suomen EU:sta saamat hyödyt liittyvätkin merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaan ja kaupankäyntiin. Hän kuitenkin katsoo, että EU:n nettohyötyjen Suomelle tulisi olla selvästi suurempia kuin nyt.
&#8211; Yleensä kaikissa instrumenteissa ja budjeteissa me maksamme enemmän kuin tulemme koskaan saamaan. Tilanne tuskin on muuttumassa parempaan suuntaan. EU:ssahan kaavaillaan myös laajentumista, mikä tulisi muuttamaan monen jo nykyisen nettosaajamaan nettomaksajaksi.
Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että EU toimisi siinä, mihin se on luotu.
&#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyen kustannukset Suomelle voivat olla hyvinkin suuria, Purra sanoo.
PS edistäisi Ruanda-mallia
EU-parlamentti hyväksyi äskettäin pitkään valmistellun maahanmuuttopaketin, jossa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista EU-maille, joihin kohdistuu muuttopainetta.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset kuitenkin esittää, että EU siirtyisi niin sanottuun Ruanda-malliin. Se tarkoittaa esimerkiksi jo Britannian hahmottelemaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuoliseen turvalliseen kolmanteen maahan, jossa selvitetään mahdollinen tarve suojelulle.
Purra sanoo, että EU:n maahanmuuttopaketista ei löydykään toimivia ratkaisuja, joilla olisi mahdollista puuttua varsinaiseen ongelmaan.
&#8211; Kokonaisongelma liittyy siihen, että kehittyvistä maista voimakkaasti siirrytään korkeamman elintason maihin. EU:n maahanmuuttopaketilla tämä ongelma ei ratkea, Purra sanoo.
Suomella oltava toisin toimimisen mahdollisuus
Laittoman siirtolaisuuden pääreitti Eurooppaan kulkee Välimeren kautta, missä tulijat ovat usein liikkeellä heikkolaatuisilla veneillä. Matka on vaarallinen, ja merelle myös kuolee ihmisiä.
&#8211; EU:n pitäisi lopettaa kaikki vetotekijät, jotka saavat ihmiset lähtemään tälle matkalle. Valitettavasti myös monet kansainväliset sopimukset on tehty toisenlaiseen aikaan, Purra sanoo.
Suomen EU-eroa perussuomalaisten puheenjohtaja ei pidä realistisena juuri nyt, mutta tarvittaessa tulevaisuudessa olisi oltava käytössä keinoja irtautua EU:sta, mikäli se etenee fiskaaliunionin suuntaan.
&#8211; Eurooppa koostuu itsenäisistä kansallisvaltioista, jotka kaikki ovat omanlaisiaan. Jos kuitenkin EU alkaa kehittyä liittovaltion suuntaan, Suomen on voitava valita toisin. Itsenäisellä kansallisvaltiolla täytyy olla mahdollisuus päättää siitä, minkälaisiin kokoonpanoihin se kuuluu.
Kuuntele Purran koko eurovaalitentti <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-68778873">tästä</a>.
&nbsp;

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Velkaisimmat EU-maat kuten Kreikka, Italia ja Espanja vastaanottivat EU:n tukipaketin nettosaajina eniten koronaelvytystä. Nyt nämä Etelä-Euroopan velkavaltiot ohjaavat miljardeja sähkö- ja lämmityslaskujen huojennuksiin, vaikka elvytyspaketin varoja ei kansanedustaja Ari Koposen mukaan saanut kohdentaa akuutteihin toimiin energian hintakriisiin vastaamiseksi.

Esimerkiksi Italia maksaa kansalaistensa ja yritystensä sähkö-, lämpö-, kaasu- ja polttoainelaskuja 18 miljardilla. Suomen vihervasemmistohallitus sen sijaan on korottanut liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla ja suunnittelee jakeluvelvoitteen kiristämistä, joka tulee nostamaan entisestään polttoaineiden hintoja.
&#8211; Sanna Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia, moittii kansanedustaja Ari Koponen.
Hallituksen toimenpidelista on sinnepäin sutaisu
Perjantaina hallitus ilmoitti, mitä toimenpiteitä Suomi aikoo toteuttaa energian hintakriisiin vastaamiseksi. Nämä täsmätoimet ovat euromääräisesti 130 kertaa pienemmät kuin Italian tukitoimet.
&#8211; Hallituksen toimenpidelista on sinnepäin sutaisu. Siellä ei ole mitään toimia, jotka parantaisivat kansalaisten ostovoimaa tai pienentäisivät polttoainelaskuja.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt osoittaa toimeentuloluukun lisäksi aitoja toimia vähävaraisille sekä seurata oman hallitusohjelmansa kirjausta eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden ja köyhtymisen vähentämisestä. Jälleen kerran näemme, miten juhlapuheet eivät konkretisoidu teoiksi, päättää Koponen.

Koponen: Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia

Pääministeri Sanna Marin on edelleen vakuuttunut siitä, että elvytyspaketti on Euroopalle hyvä ratkaisu ja sen seurauksena myös Suomen talous jotenkin hyötyy. Kukaan ei vaan tiedä, miten se tapahtuisi.

Pääministeri Sanna Marinia (sd) ei nähty eilen eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen karanteenin vuoksi. Tänään Marin saapui kuitenkin paikan päälle puolustamaan EU-elvytyspakettia, yhteisvastuullista velkahimmeliä, josta seuraa Suomelle useiden miljardien tappiot.
Pääministeri ei puheenvuorossaan eduskunnalle maininnut sanallakaan tai ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Ylläpitää tarinaa, että Suomi menestyi EU-neuvotteluissa
Marinin puheenvuoro oli enimmäkseen jo useaan kertaan aiemmin kuultujen tarinoiden toistamista, miten viime kesän neuvottelut muiden EU-johtajien kanssa menivät. Marin oli itse henkilökohtaisesti tuolloin sopimassa paketin sisällöstä muiden EU-johtajien kanssa.
Marin – luonnollisesti &#8211; haluaa vahvistaa narratiivia, jonka mukaan neuvottelutulos olisi ollut Suomelle menestys. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa.
&#8211; Me onnistuimme niissä keskeisissä tavoitteissa, joita eduskunta meiltä edellytti. Ensinnäkin monivuotisen rahoituskehyksen osalta onnistuimme erittäin hyvin. Saimme neuvoteltua Suomelle 500 miljoonan euron erillisrahoituksen, tällaisen erilliskuoren, niin maaseudun kehittämisen kuin esimerkiksi aluekoheesiorahoituksen osalta — muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille saatiin ensimmäistä kertaa oma erillisrahoitus, Marin lausui ja väitti, ettei ”nuukan nelikon” saamista jäsenmaksualennuksista olisi ollut Suomelle hyötyä.
Korosti jälleen Euroopan elpymisen tärkeyttä
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Marin ei itsekään puheenvuorossaan osoittanut tai perustellut, miten ja millä mekanismilla elvytyspaketti elvyttäisi nimenomaan Suomen taloutta, vaan hän keskittyi toistelemaan, miten laajemmin Euroopan talouden elpyminen on tärkeää.
&#8211; Me näemme, että Yhdysvalloissa, Kiinassa, muussa maailmassa elvytetään erittäin voimakkaasti ja jos Eurooppa jäisi tämänkaltaisesta elvytyksestä sivuun, niin se olisi kyllä erittäin valitettava ja erittäin huono asia koko Euroopan taloudelle, niin Suomen taloudelle kuin koko tälle yhteiselle sisämarkkinalle, Marin sanoi.
Pääministerin logiikan mukaan Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttäminen pohjoisten nettomaksajien kustannuksella jollain tavalla myös tukisi Suomen taloutta ja vientiteollisuutta, vaikka tästä hän ei ole esittänyt mitään näyttöä.

Pääministeri Marin saapui lopulta elvytyspakettikeskusteluun: Toisti samaa mantraa viime kesän neuvotteluista – väittää edelleen, että paketti olisi Suomelle hyvä

Perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi vastustaa elvytysmiljardien pumppaamista EU:n kautta Etelä-Eurooppaan, mikä ei rakenna Suomeen kestävää yritystoimintaa. Sen sijaan valtion olisi tuettava suoraan niitä ihmisiä Suomessa, jotka koronapandemian takia ovat menettäneet toimeentulonsa. 90-luvun laman seuraukset eivät saa toistua.

Yhdysvaltain osavaltiot ja Sveitsin kantonit vastaavat itse omasta taloudestaan ilman, että liittovaltio tai federaatio tulisivat siihen väliin sotkemaan. Kansanedustaja Veijo Niemi uskoo, että juuri siksi nuo liitot ovat toimineet onnistuneesti.
&#8211; Korona-ajan tuki kohdistuu USA:ssa suoraan kansalaisille. Viimeksi jokainen heistä sai 1 400 dollarin elvytyssekin ja pienyritykset saavat palkanmaksutukea, jotta vältytään työntekijöiden irtisanomisilta. Niin toimii liittovaltio! Tukirahat kohdistuvat suoraan. Niitä ei pyöritetä ympäri maan ääriä, Niemi sanoo.
Mitä Etelä-Eurooppaan kipatut miljardit tuovat Suomelle?
Puola, Kreikka ja Romania ovat jo vuosia olleet suurimpia EU:n tuensaajia. Niemi kysyy, ovatko ne luoneet omaa tuottavaa toimintaa. Miksi Italia ei halua lainaa edes negatiivisella korolla, vaan tulonsiirtoja toisista maista? Luonnollisesti sellaista halutaan jatkaa loputtomiin.
&#8211; Elvytysrahan pumppaaminen EU:n kautta kiertävään näennäiseen toimintaan ei rakenna kestävää yritystoimintaa. Kuka muistaa, kun viisi vuotta sitten suurimpia maataloustuen saajia olivat mm. kuningatar Elisabet II ja miljardööri, saudiprinssi Khalid Abdullah al Saud?
&#8211; Mitä odotatte Etelä-Eurooppaan kipattujen miljardien oikeasti tuovan Suomelle? Mikä vientiteollisuuden haara Suomessa silloin menestyy? Niemi kysyy.
Elvytysrahat kohdennettava Suomeen
Nyt monet PK-yritykset ovat ongelmissa. Kun halutaan aitoa kotimaista elvytystä, on Niemen mielestä tehtävä järkevää kohdentamista ja motivoimista. Silloin yritystoiminta saadaan nousuun ja työntekijät aidosti työllistyvät.
&#8211; Meidän on tuettava suoraan USA:n elvytyssekkien tavoin myös niitä ihmisiä, jotka ovat nyt menettäneet toimeentulonsa. Heitä ei saa 1990-luvun laman tyyliin antaa perintäfirmojen saaliiksi.
&#8211; Siis ei rahojamme Etelä-Eurooppaan, vaan kotimaahan aktiivisia ihmisiä ja yrityksiä rehellisesti tukemaan ja motivoimaan, Niemi vaatii.
&nbsp;

Niemi: Elvytysrahan pumppaaminen EU:n kautta kiertävään näennäistoimintaan ei rakenna kestävää yritystoimintaa

Jussi Halla-aho sanoo, että myös pienet nettosaajamaat, kuten Kypros, pystyvät puolustamaan EU:ssa kansallista etuaan ja kieltäytymään omaa etuaan uhkaavista hankkeista. &#8211; On se nyt ihmeellistä jos nettomaksaja (Suomi) ei pysty sitä tekemään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tyrmää väitteet siitä, että Suomi ei muka voisi kansallisella päätöksellään jäädä EU-elpymispaketin ulkopuolelle.
Hallituksen suunnalta, kuten esimerkiksi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnältä on tullut vihjauksia siitä, että elpymispaketista kieltäytyminen tarkoittaisi samalla eroa Euroopan unionista.
Halla-aho huomauttaa, että esimerkiksi Kypros on aiemmin onnistunut yksin estämään EU-tason linjaukset Valko-Venäjän tilanteeseen.
Halla-aho luettelee lisää esimerkkejä:
&#8211; Keski-Euroopan maat ovat tyrmänneet yhteisen turvapaikkapolitiikan, jos ne eivät saa käytännössä vapautusta siitä itse. Maastrichtin sopimus kaatui aikoinaan eräissä EU-maissa kansanäänestyksessä ja nämä maat jäivät itselleen vaikeiden yhteistyömuotojen ulkopuolelle. Lissabonin sopimus, eli EU:n perustuslaki, kaatui aikanaan kansanäänestyksissä useissa maissa, jolloin palattiin neuvottelupöytään.
Jos Suomi ei voi nyt sanoa ei, niin miten voisi jatkossa?
Halla-ahon mukaan on joutavanaikaista pelottelua ja puppua väittää, että Suomen kannalta vahingollisen EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle.
&#8211; Jos pieni nettosaajamaa pystyy puolustamaan EU:ssa kansallista etuaan ja kieltäytymään kansallista etuaan uhkaavista hankkeista, niin on se nyt ihmeellistä, jos nettomaksaja ei pysty sitä tekemään.
Halla-ahon mukaan parhaillaan tehdään tulkintaa siitä, muuttaako EU-tukipaketti olennaisesti EU:n ja Suomen välistä suhdetta. Tulkinta liittyy siihen, missä prosessissa tukipaketista voidaan päättää, eli riittääkö päätökseen eduskunnan yksinkertainen enemmistö vai tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö.
Halla-aho toteaa, että on sanomattakin selvää, mitä mieltä perussuomalaiset ovat.
&#8211; Hallitus toki yrittää saada tämän läpi sammutetuin lyhdyin, ikään kuin pienenä ja vähäpätöisenä asiana. Haluan kuitenkin korostaa, että kyse ei olisi ainutkertaisesta kriisityökalusta: valtiovarainministeri on todennut, että jos vastaavia ehdotuksia tulisi jatkossa, niin Suomi sanoo niihin ei. Kysymys kuuluu, että jos Suomi ei voi nyt sanoa ei, niin millä ihmeen muskeleilla Suomi voisi jatkossa sanoa ei.
Elvytyspaketin kaataminen perussuomalaisten tärkein tavoite
Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina käsittelyyn Perussuomalaisen Nuorison käynnistämä kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä EU-tukipaketista. Halla-aho arvelee, että jopa kansalaisaloitteella on mahdotonta vaikuttaa eräisiin liittovaltiomyönteisiin kansanedustajiin.
&#8211; Ikävä kyllä näitä löytyy niin vasemmalta kuin oikealta. Kuitenkin keskeltä – mainitsematta mitään puoluetta nimeltä – löytyy paljon kansanedustajia, joille kysymys tukipaketista on erityisen vaikea. Toivomme, että kansalaisaloite omalta osaltaan herättelisi heitä ajattelemaan myös sitä, mitä mieltä kansalaiset tukipaketista oikeasti ovat.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 5.10.2020 (Halla-aho, Bergbom)" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6vYDpBlmStY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaisten tärkein tehtävä eduskunnan syysistuntokaudella on kaataa elvytyspaketti. Halla-ahon mukaan tavoitteeseen pyritään useilla eri keinoilla.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä omilla toimillaan, välikysymys ja lisäksi kansalaisaloite pyrkivät kaikki luomaan painetta niihin kansanedustajiin, joita puoluekurilla ollaan pakottamassa kannattamaan EU-tukipakettia, vaikka he hyvin tietävät, että omat äänestäjät ja kannattajat suhtautuvat pakettiin skeptisesti.

Halla-aho: On joutavanaikaista pelottelua väittää, että EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle

Perussuomalaisten mukaan EU:n elpymisrahastolla ja uusilla yhteisvastuilla ei lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita. Niillä lääkitään Etelä- ja Keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia, rakenteellisia ongelmia.

Eduskunnassa keskustellaan tänään EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta.
&#8211; Unioni käyttää jokaista kriisiä oman valtansa vahvistamiseen jäsenmaiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Never waste a good crisis, älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan, sanoi Winston Churchill 40-luvulla, aloitti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Jussi Halla-aho.
Korona tarjoaa savuverhon koijaukselle
Halla-ahon mukaan elvytysrahastolla ja uusilla yhteisvastuilla ei lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita. Niillä lääkitään Etelä- ja Keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia, rakenteellisia ongelmia.
&#8211; Finanssikriisi opetti Euroopan vallanpitäjille, että näitä ongelmia on poliittisesti vaikea ratkaista jäsenmaiden sisäisillä hevoskuureilla. Kansalaiset eivät pidä niistä, vaan äänestävät valtaan EU:n kannalta epämiellyttäviä puolueita sekä vasemmasta että oikeasta laidasta.
&#8211; Toinen tapa on sosialisoida näiden maiden ongelmat ja panna talouttaan paremmin hoitaneiden jäsenmaiden kansalaiset maksamaan. Haasteena on ollut vain se, miten myydä tämä ajatus pohjoisten jäsenmaiden kansalaisille. Juuri tähän korona tarjoaa savuverhon, Halla-aho totesi.
Nettosaajat välttyvät vyönkiristyksiltä
Halla-aho myöntää, että elvytysrahasto on monen maan kannalta järkevä ratkaisu.
&#8211; Nettosaajat välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä ja voivat lahjarahan turvin ylläpitää Suomea matalampia verokantoja tai julkisia palveluja, johon niillä ei ole varaa. Italialaisen kotitalouden varallisuus on suurempi kuin suomalaisen, mutta suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi.
&#8211; Saksa toki on maksumies, mutta toisaalta eteläeurooppalaiset voivat lahjarahalla jatkaa saksalaisten autojen ostamista. Ja toisaalta Saksalla EU:n johtavana valtiona säilyy kontrolli rahoihinsa, vaikka ne nimellisesti siirtyisivät kansallisesta budjetista EU:n budjettiin, Halla-aho huomautti.
Askel kohti syvempää liittovaltiota
Pääministeri Sanna Marin on korostanut elvytystoimien kertaluonteisuutta ja tarkkarajaisuutta.
&#8211; Hän voisi kertoa tämän myös eurooppalaisille aatetovereilleen. Saksan sosialidemokraattinen valtiovarainministeri näkee elpymisrahaston peruuttamattomana askeleena kohti uudenlaista, syvempää liittovaltiota. Ja sitähän se onkin. EU on poliittinen projekti. Se ei ole jäsenmaiden asialla, vaan omalla asiallaan, Halla-aho muistutti.
&#8211; Tässä talossa on niitä, jotka avoimesti kannattavat liittovaltiota, tulonsiirtounionia ja velkaunionia. Heitä en halua kritisoida. Ongelmallisempana pidän sitä, että osa puolueista, tietoisena oman äänestäjäkuntansa kriittisistä näkemyksistä, haluaa maalata tämän projektin joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole. Keskusta sanoo, että lahjoittamalla miljardikaupalla rahaa ulkomaille Suomi puolustaa omaa vientiään. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat käyttäisivät saamansa rahat suomalaisten vientituotteiden ostamiseen. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat edes olisivat Suomelle merkittäviä vientikohteita.
Miljardit käytettävä kotimaan hyväksi
Suomen hyvinvointi on vientiteollisuuden varassa, eikä vientiteollisuudella mene tällä hetkellä hyvin.
&#8211; Tähän on moniakin syitä, mutta jos hallitus haluaisi puolustaa suomalaista vientiä, se voisi käyttää miljardit vaikkapa Suomen kilpailukykyä tai kotitalouksien ostovoimaa edistäviin veroratkaisuihin eikä kilpailijamaiden rahoittamiseen, Halla-aho huomautti.
&#8211; Hallitus, ja hallituksen äänitorveksi taantunut Yleisradio, rummuttavat jättipottina ja suoranaisena lottovoittona sitä, että Suomi saa rahaa elpymisrahastosta. Pienellä präntillä, jos silläkään, mainitaan, että Suomi saa takaisin noin puolet maksamastaan summasta. Suomi siis elvyttää omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi samalla summalla toisten taloutta.
Onko enää varaa kuulua tällaiseen unioniin?
Halla-ahon mielestä maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio.
&#8211; On niitäkin, jotka ymmärtävät, mistä todellisuudessa on kyse, mutta jotka ajattelevat, että Suomi ei voi kaataa elpymisvälinettä, koska sillä olisi kauaskantoisia poliittisia seurauksia, joihin meillä ei ole varaa. Asiaa voidaan kuitenkin lähestyä myös toisesta kulmasta: Onko Suomella varaa kuulua tällaiseen unioniin? Onko jäsenyyden tarjoama hyvä niin hyvää, että meidän on syytä luopua paitsi rahoistamme myös budjetti- ja lainsäädäntösuvereniteetistamme?
&#8211; Elpymisrahastoon liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja. Pohjimmiltaan tämä asia on poliittinen, eivätkä hallitus tai eduskunta voi piileskellä neuvoston oikeuspalvelujen selän takana. Katson ennen kaikkea keskustaa: on älyllisesti laiskaa ja epärehellistä sanoa, että hyväksymme elpymisrahaston mutta emme kannata liittovaltiota. Liittovaltio on prosessi, ja tämä on osa sitä prosessia. Maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio vaan osavaltio, Halla-aho painotti.

Halla-aho: Koronakriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen – ”Suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi”

nettosaajat

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Koponen: Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia

Pääministeri Marin saapui lopulta elvytyspakettikeskusteluun: Toisti samaa mantraa viime kesän neuvotteluista – väittää edelleen, että paketti olisi Suomelle hyvä

Niemi: Elvytysrahan pumppaaminen EU:n kautta kiertävään näennäistoimintaan ei rakenna kestävää yritystoimintaa

Halla-aho: On joutavanaikaista pelottelua väittää, että EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle

Halla-aho: Koronakriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen – ”Suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025