Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Niina Malm

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

PÄIVÄN POINTTI | Vieläkö muistat kevään eduskuntavaalien alla esitetyt vaatimukset työperäisen maahanmuuton voimakkaasta lisäämisestä työvoimapulan verukkeella? Ne ajat ovat menneet, ja samalla myös työvoimapula näyttää äkillisesti Suomesta loppuneen – ainakin poliittisen retoriikan tasolla. Syksyn tullen vasemmiston puheet kertovat nyt siitä, että maassamme ei olisikaan töitä. 

Mikäli SDP:n puoluelehteä Demokraattia ja demarien varapuheenjohtajaa, kansanedustaja Niina Malmia on uskominen, vuoden 2023 lokakuussa työpaikat Suomesta ovat lähes kadonneet eikä uusia ole tulossa.
Demokraatin jutun <a href="https://demokraatti.fi/malm-hallitus-patistaa-toihin-joita-ei-ole/?utm_campaign=twitter&amp;utm_medium=twitter&amp;utm_source=twitter">otsikko julistaa</a> kansalle ”Töitä ei ole”, juttuun haastatellun Malmin suulla. Artikkelissa kerrotaan, että tällä hetkellä avoimia työpaikkoja on markkinoilla yli 60 000 vähemmän kuin viime vuonna.
– Kyseessä on erittäin vaikea tilanne. Työt lähtevät monilta alta ja uusia työpaikkoja ei synny, Malm valittelee.
Viime joulukuussa – eduskuntavaalien alla &#8211; demareilla oli toinen ääni kellossa. Tuolloin demariedustaja Malm <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/69960566/sdpn-niina-malm-tyovoimapulaan-vastaaminen-tarkoittaa-osaamisen-kehittamista?publisherId=4165">vakuutti puoluelehdessä</a> , että Suomessa on työvoimapula ja Malmi luetteli keinoja siihen vastaamiseksi.
Malmin tuolloisen lausunnon mukaan edes pelkät poliittiset päätökset eivät riitä ratkaisuksi työvoimapulaan, vaan myös yritysten on huolehdittava siitä, että ne ovat houkuttelevia työnantajia.
Demareissa väitteet työvoimapulasta liittyivät usein vaatimuksiin lisätä työperäistä maahanmuuttoa, koska – puheiden mukaan – maassamme ei olisi riittävästi väkeä tekemään töitä.
Työvoimapulapuheautomaattina tunnetuksi on myös tullut etenkin kansanedustaja Matias Mäkynen, joka viime talvena esitteli ”faktan”, jonka mukaan Suomessa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Meillä ei ikävä kyllä väki Suomessa riitä ja tilanne uhkaa heikentyä jatkuvasti, Mäkynen <a href="https://yle.fi/a/74-20015447">mehusteli</a> Ylen jutussa.
Myös vihreiden ja vasemmistoliiton riveistä on vuosikausien ajan <a href="https://vasemmisto.fi/li-andersson-sosiaali-ja-terveydenhuollon-tyovoimapula-on-ratkaistava/">kuultu puhetta</a> työvoimapulasta.
Vielä niinkin myöhään kuin kesäkuun alussa kansanedustaja – silloinen ympäristö- ja ilmastoministeri &#8211; Maria Ohisalo <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/69986789/maria-ohisalo-suomi-elaa-tyovoiman-pula-aikaa?publisherId=69818932">vakuutteli</a>, että Suomessa olisi meneillään ”työvoiman pula-aika”.
<hr />
Päivän pointti -sarjassa <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/paivan-pointti/">julkaistaan</a> Suomen Uutisten kokoamia kommentteja ajankohtaisista poliittisista aiheista.

SDP äsken: Suomessa on työvoimapula – SDP nyt: Suomessa ei ole työpaikkoja

Veronmaksajain keskusliitto järjestää huomenna keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajille tarkoitetun talouskeskustelun, jossa tarkoitus on käydä läpi talous- ja veropolitiikan päävaihtoehdot ensi vaalikaudelle sekä kuulla puoluejohtajien näkemykset asiaan. Pääministeri Sanna Marinin linjauksia ei kuitenkaan ole mahdollista kuulla, koska Marin ei ole paikalla – tälläkään kertaa.

Huomiseen puheenjohtajapaneeliin on kutsuttu kuuden suurimman puolueen puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja keskustan Annika Saarikko sekä varapuheenjohtajat Elina Valtonen (kok.), Matias Mäkynen (sd.), Atte Harjanne (vihr.) ja Veronika Honkasalo (vas.).
Kuten paneelin osallistujaluettelosta näkyy, pääministeri Sanna Marin (sd.) ei löytänyt kalenteristaan aikaa osallistuakseen paneeliin, jossa mukana on myös kahden pääoppositiopuolueen johtoa.
Tilanne ei ole uusi, sillä avoin keskustelu opposition kanssa ei tunnetusti Marinia juuri napostele. Pääministeri mielellään jättää debatin opposition kanssa väliin, etenkin kun puhe on talousasioista.
Poissaolot tulleet tutuiksi
Etenkin eduskuntavaalien alla Marinin poissaolo taloutta koskevista puheenjohtajapaneeleista on kuitenkin äänestäjien kannalta harmillinen. Monet olisivat varmasti halunneet kuulla Marinin näkemyksiä esimerkiksi julkisen talouden epätasapainon ja sote-rahoitusvajeen ratkaisuista sekä kuulla perustelut, miksi Marinin mielestä Suomen ulkopuolelle kohdistuvista tulonsiirroista, kuten kehitysavusta, ei voi leikata.
Marinin poissaolot puoluejohtajien debateista ovat tulleet tutuiksi. Kun puhe on taloudesta, Marin usein lähettää tilalleen luottopakkinsa demarien eduskuntaryhmästä, usein Mäkysen. Mäkynen <a href="https://stage.sudev.fi/puoluejohtajat-kutsuttiin-tv-debattiin-valtiontalouden-madonluvuista-sopeutuksista-ja-leikkauksista-paaministeri-ja-valtiovarainministeri-eivat-saapuneet-paikalle/">sijaisti</a> pääministeriä myös joulukuussa Ylen A-Talkissa, jonne oli tuolloin kutsuttu suurimpien puolueiden puheenjohtajia keskustelemaan valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista.
Viime heinäkuussa puolueiden puheenjohtajat keskustelivat SuomiAreenassa muun muassa verotuksesta ja valtiontaloudesta, mutta Marinia ei paikalla nähty. Tuolloin häntä tuurasi demarien varapuheenjohtaja Niina Malm.
Reissua ihmeteltiin Uudessa-Seelannissa asti
Pääministerikaudellaan Marin on viettänyt huomattavan paljon aikaa Suomen ulkopuolella, joko EU-tehtäviin liittyen tai muuten – jopa siinä määrin, että matkojen syy on saattanut jäädä hämäräksi. Marraskuussa Marin singahti kaikkien yllätykseksi Uuteen-Seelantiin, missä paikallinen mediakin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92955f9a-787a-49eb-9daf-105f2475ff49">ihmetteli</a> visiitin tarkoitusta.
Kotimaan poliittisten vääntöjen sijaan Marin viihtyykin mieluummin maailman eliitin salaseurojen tilaisuuksissa, kuten Bilderberg-kokouksissa, johon Marin <a href="https://stage.sudev.fi/paaministeri-marin-singahti-yhdysvaltoihin-maailman-eliitin-salaperaiseen-bilderberg-kokoukseen-kansa-moittii-avoimuuden-puutteesta-yle-hehkuttaa-innoissaan/">osallistui</a> viime kesänäkin. Pari kuukautta sitten Marin myös <a href="https://valtioneuvosto.fi/en/-/10616/prime-minister-marin-to-attend-world-economic-forum-in-davos">ehti ottaa osaa</a> World Economic Forumin (WEF) yleisöltä suljettuun kokoukseen Sveitsin Davosissa. Marin kuuluu myös maailman nuorten huippujohtajien Young Global Leaders -verkostoon, jonka toiminta ja kokoontumiset ovat salaisia.
Eduskunnan ulkopuolella Marinin julkiset esiintymiset onnistuvat usein silloin kun kutsu tulee mukavaan tilaisuuteen, kuten Flow-festivaalin paneeliin, jossa keskustellaan musiikkialan edistämisestä. Myös tv:n viihdeohjelmiin Marin menee mielellään. Viime aikoina hänet on nähty esimerkiksi <a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000009218424.html">Joonas Nordman Show&#8217;ssa</a> sekä <a href="https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/bc6eb4f5-8a61-4a31-8807-e04048fcd246">Laulu rakkaudelle -ohjelmassa</a>.
&nbsp;

Reissupääministeri Sanna Marin ehtii Ukrainaan ja vaikka Uuteen-Seelantiin asti sekä viihdeohjelmien vieraaksi – talouskeskustelu kotimaassa ei kiinnosta

Pääministeripuolue SDP on linjannut talouspolitiikkaansa, jonka mukaan yli 2 500 euroa kuukaudessa bruttona ansaitseville ei kuulu veronalennuksia. Jos duunarin rahat eivät silti tahdo riittää sähkölaskuun tai työmatkabensoihin, demariministeri Tytti Tuppurainen kehottaa kaupittelemaan omaisuutta ja tyhjentämään kodin säästöpossut.

Koko Eurooppa kärvistelee paisuvien energian hintojen kanssa, ja suomalaiset tankkaavat autoihinsa maanosan kalleinta polttoainetta.
Työssäkäynti on monelle jo muuttunut <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008919241.html,">kannattamattomaksi</a>, koska käteen jäävästä rahasta kolmannes saattaa mennä työmatkojen polttoainekuluihin. Hallitus on vielä lisäämässä autoilijoiden taakkaa lainsäädännöllä, joka mahdollistaa jatkossa <a href="https://moottori.fi/liikenne/jutut/ruuhkamaksun-valmistelu-etenee-ministeriossa/">ruuhkamaksujen</a> käyttöönoton. Kyseessä on käytännössä uusi työssäkäyntivero, joka heikentää ennestään työn tekemisen kannustimia.
Siinä missä useimmat EU-maat tukevat monin eri tavoin kansalaistensa sähkö- ja polttoainelaskujen maksamista muun muassa veronalennuksilla, Suomessa moinen ei tule kuuloonkaan. Sen sijaan energiaköyhtyvä kansa saa kuulla ministerien suusta <a href="https://stage.sudev.fi/huippukallis-sahko-ja-polttoaine-koyhdyttavat-kansaa-keskustan-johdolta-ylimielista-puhetta-sopeutukaa-uuteen/">kehotuksia sopeutua</a> tilanteeseen tai hakemaan Kelan luukulta toimeentulotukea, jos palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun tai polttoaineen maksamiseen.
Kylmää vettä tavan palkansaajan niskaan
Ensi keväänä edessä olevat eduskuntavaalit ovat kuitenkin pakottaneet jopa SDP:n avaamaan keskustelua veronalennuksista. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen tosin kaataa saavillisen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0e16bc87-8c0a-4c85-afaf-e2358690890e">kylmää vettä</a> monien tavallisten palkansaajien ja pienyrittäjien päälle. Tuppuraisen mielestä ”hyvätuloiset” voivat joutua myymään omaisuuttaan hintojen nousun vuoksi, sillä veronalennukset eivät kuulu heille.
&#8211; Varakkailla on mahdollisuus käyttää sukanvarteen kertyneitä säästöjä ja ehkä omaisuuttakin realisoida, Tuppurainen sanoo Iltalehdessä.
Tuppurainen jatkaa ylimielistä puhettaan:
&#8211; Se on elämän tosiasia, kun hinnat ovat kallistuneet.
Tuppurainen ei tietenkään kerro, ketkä ovat ”varakkaita” tai ”hyvätuloisia”, eli kuinka paljon tulojen pitää olla, jotta demarileirissä katsotaan kyseisen ihmisen joutavan kauppaamaan kodin irtaimistoa selviytyäkseen energian, asumisen ja ruuan hinnannousuista.
Näin siksi, että demareilla säilyy mahdollisuus siirrellä maalitolppia ja tarpeen mukaan muokata ”hyvätuloisten” kansanluokkaa, joka ei ansaitse veronalennuksia.
Marinin tuuraaja lipsautti, missä raja kulkee
SuomiAreenan eilisessä puoluejohtatentissä ei ollut mahdollista esittää SDP:n puheenjohtajalle tarkentavaa kysymystä, jotta olisi saatu selville, missä kulkee ”varakkaan” tai ”hyvätuloisen” raja, koska demareiden puoluepomo, pääministeri Sanna Marin ei osallistunut tenttiin.
Moni olisi kuitenkin halunnut tietää, kuuluuko kenties itse siihen ryhmään, joka ei SDP:n mukaan ansaitse veronalennuksia, vaan joutuu ennemmin myymään omaisuuttaan perushyödykkeiden hankkimiseksi.
Sanna Marinia tentissä sijaistanut kansanedustaja ja demarien varapuheenjohtaja Niina Malm kuitenkin lipsautti tiedon vastauksessaan, kun häneltä kysyttiin veronkevennyksistä.
Malm esitti ensin tutut demarijargonit ”oikeudenmukaisuudesta”. Kansanedustaja myös kertoi olevansa huolissaan suomalaisista lapsiperheistä.
&#8211; Inflaatiosta kärsivät eniten pienituloiset, Malm sanoi.
&#8211; Mikä on SDP:n mielestä pienituloinen? Malmilta kysyttiin.
&#8211; Sanoisin, että kun lähdetään alaspäin kahdesta ja puolesta tonnista, niin heitä on paljon ja he tekevät vielä tässä kohtaa töitäkin, Malm lausui tarkoittaen mitä ilmeisimmin palkansaajaa, joka ansaitsee alle 2 500 euroa bruttona kuukaudessa.
Demarin käskyttämä verottaja ei armahda
SDP:ssa on siis muotoiltu linjausta, jonka mukaan 2 500 euroa kuukaudessa tai enemmän bruttona ansaitsevat kuuluvat ryhmään, jotka eivät tarvitse veronalennuksia vaan omaisuutta on realisoitava, jos laskuista ei selviä muuten. Tässä kohtaa sopiikin muistuttaa, keitä tähän ryhmään kuuluu.
Esimerkiksi <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/03923b16-81ce-44b5-876d-5912062a883a">sairaanhoitajat</a>, joiden tehtäväkohtainen palkka eli peruspalkka on ammattiliitto Tehyn mukaan keskimäärin 2 546 euroa kuukaudessa ilman lisiä. Heille ei siis veronalennuksia demarien mallin mukaan.
Vai työskenteletkö kenties poliisissa vanhempana konstaapelina? Silloin palkkasi voi olla jo lähes 3 000 euroa kuukaudessa, joten demareiden <a href="https://poliisivalmennus.fi/poliisin-palkka-paljonko-konstaapeli-tienaa/">veroale ei hyödytä sinua</a>, vaan joudat Tytti Tuppuraisen ohjeiden mukaan laittamaan perintöhopeat ja muun omaisuutesi myyntiin, jos rahat eivät riitä laskuihin.
Jos olet luokanopettaja, keskimääräinen kuukausipalkkasi on 3 450 euroa kuukaudessa, etkä siten demareiden mukaan ansaitse saada veronalennusta. Tai jos olet esimerkiksi nuoriso-ohjaaja joko kuntasektorilla tai yksityissektorilla, ansaitset vähintään 2 500 euroa kuukaudessa, joten osaksesi jää ilolla maksaa jatkuvasti kallistuvia asumisen, ruuan ja liikkumisen kustannuksia. Demarin käskyttämä verottaja ei sinuakaan armahda.
Perussuomalaiset arvostaa kaikkea työtä
Perussuomalaiset on työn ja yrittämisen ykköspuolue Suomessa. Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa.
Perussuomalaisten viime syksynä julkistetussa vaihtoehtobudjetissa esitetään <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/12/Perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-2022.pdf">tuloveron keventämistä</a> 145 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten mallissa veronalennukset kohdistuisivat kaikille, sillä toisin kuin demarit, perussuomalaiset puolustaa kaikkien töiden tekijöitä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio painottaa, että perussuomalainen vaihtoehto jättää aina enemmän rahaa ihmisille itselleen.
&#8211; Ostovoima vahvistuu, kun valtiovalta ei päätä ihmisten puolesta mitä heidän rahoillaan tehdään.
Kotitalouksille enemmän ostovoimaa
Perussuomalaiset nostaisi myös työtulovähennystä, joka lisäisi työllistymisen kannustimia etenkin pienituloisimmilla. Korkeamman työllisyyden lisäksi tämä tarkoittaisi työssä käyville enemmän käteen jäävää rahaa ja näin sosiaalitukien tarve pienenisi.
Kotitalouksien ostovoimaa perussuomalaiset pyrkisi vahvistamaan myös puuttumalla järkyttäviin <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-haluaa-vahvistaa-kotitalouksien-ostovoimaa-alentamalla-sahkon-ja-polttoaineiden-veroja-25-prosentilla-tamakin-on-arvovalinta/">energian kustannuksiin</a>. Perussuomalaisten mallissa sähkön ja polttoaineiden veroja alennetaan 25 prosentilla.
Yksikään hallituspuolue eikä oppositiosta edes kokoomus halua <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-hallituspuolue-ei-halua-alentaa-polttoaineveroa-purra-muistutti-karuista-tosiasioista-suomen-valttamatonta-luopua-tavoitteesta-olla-hiilineutraali-vuonna-2035/">alentaa polttoaineveroa</a>.

Ansaitsetko yli 2 500 euroa kuukaudessa? SDP kehottaa suomalaisia myymään omaisuuttaan sähkölaskujen maksamiseksi

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Velkaa, veroja vai leikkauksia? -webinaarissa tiistaina kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk), Niina Malm (sdp) Kai Mykkänen (kok) ja perussuomalaisten Jani Mäkelä debatoivat julkisesta velasta, verotuksesta ja leikkauksista. Puolueiden linjaerot tulivat hyvin esille.
 
Suomen velkaantuminen kiihtyy ja valtion budjetti on tänä vuonna lähemmäs 10 miljardia alijäämäinen. EVA:n tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) arvioikin, että julkisen talouden nopea velkaantuminen on suuri huoli, sillä tuleville sukupolville jää velasta kohtuuton lasku.
Perussuomalaisten kannattajat käsittävät, ettei yli varojen voi elää loputtomasti. Nyt velkaa on kuitenkin jo otettu ennätysmäärä, eikä aiempaakaan velkaa ole oikein kyetty lyhentämään.
&#8211; Tällainen meno ei yksinkertaisesti voi pitkään jatkua, joten uskon, että tukea löytyy toimille, joilla tilannetta saadaan korjattua. On muistettava, että hyvä taloudenpito on myös aina tavallisen ihmisen ja vähäosaisenkin etu, Jani Mäkelä sanoi.
Perussuomalaiset kuitenkin korostaa taloustoimissa kansallista näkökulmaa. Mäkelä tarkensi, mistä siinä on kyse.
&#8211; Talousvyötä ei pitäisi kiristää ennen kuin on leikattu ulkomaille meneviä tulonsiirtoja, kuten esimerkiksi kehitysapua, EU:n sisäisiä rahansiirtoja ja maahanmuuton kustannuksia. Vasta sen jälkeen voidaan keskustella, mistä Suomessa leikataan. Asiat on toki voitava kotimaassakin laittaa tärkeysjärjestykseen. Perusasioista kuten terveydestä, koulutuksesta ja turvallisuudesta on Suomessa leikattava vasta viimeisenä.
PS keventäisi verotusta ja purkaisi turhia normeja
Keskeisenä ongelmana Suomessa on heikko työllisyyskehitys, jonka taustalla on useita syitä. Sanna Marinin johtama hallitus teki äskettäin päätöksen poistaa eläkeputken, eli työttömyysturvan lisäpäivät. Kuitenkin nyt tarvittaisiin myös muita tehokkaita työllistämistoimia.
Demareiden Niina Malmilla ei ollut esittää mitään konkreettisia keinoja työllistämiseen. Malm ainoastaan totesi, että nykyään työelämästä eläköidytään mielenterveysongelmien vuoksi, joten olisi kartoitettava syitä, miksi työelämässä voidaan huonosti. Keskustan Antti Kurvinen puolestaan esitti paikallista sopimista. Kurvinen myös valitteli heikon työllisyyskehityksen johtuvan yhteiskunnan jäykistä rakenteista.
Kokoomuksen Kai Mykkänen esitti ratkaisuksi osa-aikatyöt sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen.
Mäkelä sanoi, että Suomen talous- ja työllisyysongelmien taustalla on osin mukanaolo euroalueessa, joka on jälkikäteen osoittautunut haitalliseksi ratkaisuksi. Mäkelä korosti, että työllisyyttä voidaan vahvasti nostaa parantamalla rakenteellisesti kaiken työn tekemisen kannattavuutta.
&#8211; Verotusta on siis kevennettävä ja samalla purettava normeja, koska normin noudattaminen on aina pois tuottavasta työstä ja vastaavasti myös normin noudattamisen valvominen maksaa. Ellei normin säätämiseen ole välttämätöntä pakkoa, niitä ei pidä tehdä.
Mäkelän mukaan työn tekemisen pitääkin aina kannattaa itsessään.
&#8211; Liiat viherrykset, esimerkiksi turpeen käytön alasajo, pitäisi ymmärtää jättää pois. Kilpailuetuja ei ole enää varaa vahingoittaa, kyllä Suomessa tarvitaan edullista logistiikkaa ja kuljetusta ja edullista energiaa. Näistä asioista kun huolehditaan, niin teollisuus pysyy pystyssä.
Yrityksiä ei pidä kiusata anonyymillä työnhaulla
Kansanedustajat ottivat kantaa myös anonyymiin työnhakuun, eli käytäntöön, jossa työnantaja muun muassa käsittelisi työhakemuksia ilman hakijoiden tunnistetietoja kuten nimeä, ikää ja sukupuolta.
Malmin mielestä idea anonyymiydestä on hyvä ja kehityskelpoinen. Hieman yllättäen myös Mykkänen väläytti idealle vihreää valoa, ja ilmaisi olevansa kokeilujen kannalla.
Kurvinen sanoi vierastavansa työnantajien ohjaamista anonyymien työhakemusten kehittelyyn. Kurvinen kuitenkin sanoi olevansa ”varovaisen myönteinen” kokeiluille.
Mäkelä ei kannata anonyymejä työnhakuprosesseja sen enempää yksityiselle kuin julkisellekaan puolelle. Mäkelän mielestä työnantajalla pitää olla oikeus valita, kenet ottaa töihin.
&#8211; Kun meillä Suomessa on yrittämisen ja elinkeinonharjoittamisen vapaus, niin olisi aika erikoista lähteä rajoittamaan työnantajia tällä tavalla työhönotossa, Mäkelä linjasi.
Kokoomus tahtoo virkamiehille lisää rahakannustimia
Monien suomalaisten mielestä taloutta tulisi vahvistaa julkisen sektorin tehostamistoimilla. Kansanedustajat esittivät hyvinkin erilaisia konsteja vaikuttavuuden kasvattamiseksi.
Malm toisi hallintoon mukaan tekoälyn, joka voisi vaikka suunnitella koulujen ruokalistoja tai miettiä, milloin katuvaloja pidetään päällä tai mitä tienpätkiä aurataan lumesta. Kurvinen tehostamistoimena hyödyntäisi digitalisaatiota ja kartoittaisi etätyömahdollisuuksien lisäämistä.
Mäkelä, joka on koulutukseltaan ja taustaltaan tietojärjestelmäasiantuntija, huomautti, että monissa asiantuntijatehtävissä aikaa menee huomattavan paljon teknisten järjestelmien ongelmien kanssa ”puljaamiseen”.
&#8211; Tehottomia tietojärjestelmiä ei pidä väkisin työntää sinne, minne ne eivät sovellu. Ehdotankin, että organisaatioita voitaisiin tehostaa yksinkertaisesti sillä, että ihmiset tekisivät niitä töitä, jotka sopivat heille parhaiten. Tällöin esimerkiksi lääkäri käyttää työaikansa lääkärin työn tekemiseen, eikä hänen tarvitse toimia sihteerinä tai etsiä vikoja tietojärjestelmistä.
Yllättävimmän vastauksen tehostamiskysymykseen tarjosi Mykkänen, joka haluaisi laittaa virkamiesten ”kannustinpalkkiojärjestelmät kuntoon”. Mykkäsen mukaan virkamiesten muhkeammat tulospalkkiot lisäisivät virkamiesten motivaatiota pyrkiä kustannustehokkuuteen.
Perussuomalaiset leikkaisi muualta kuin peruspalveluista
Kansanedustajia pyydettiin myös nimeämään pari julkisen talouden kokonaisuutta, joihin voisi kohdistaa leikkauksia.
Malm linjasi, että demarit ei halua leikata mistään, vaan sen sijaan on tarvittaessa vaikka kiristettävä verotusta, että kaikki julkiset menot ja palvelut voidaan säilyttää. Kurvisen mukaan sote-kulujen ja asumistuen kulujen kasvua voidaan leikata.
Mykkänen nosti esille passivoivien tulonsiirtojen parantamisen perumisen.
Mäkelä korosti, että julkisessa taloudessa etusijalle tulee asettaa peruspalvelut, joten leikkauskohteita on haettava muualta kuin peruspalveluista.
&#8211; Näitä esimerkkejä on paljon erilaisia. Omassa vaalipiirissäni on esimerkiksi kuusi kaupunginteatteria ja neljä kaupunginorkesteria. 300 000 &#8211; 400 000 asukkaan alueella pärjättäisiin varmaan vähemmälläkin. Leikkauksia voidaan tehdä myös julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa tehostamalla. Keskijohtoa julkisissa organisaatioissa voidaan varmasti vähentää.

Kansanedustajat väittelivät julkisesta taloudesta ja velasta: Demarit eivät tahdo leikata mistään, vaan kiristävät mieluummin veroja – perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei osta sisäministeri Maria Ohisalon selitystä, jonka mukaan jengien katuväkivalta johtuu eriarvoisuudesta ja koronasta. Halla-aho totesi AlfaTV:llä, että maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, katuväkivalta ja ryöstely on ollut kaikissa länsimaissa lähes automaattinen seuraus laajamittaisesta, Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta suuntautuneesta maahanmuutosta.

Suomessa on viime päivinä jälleen keskusteltu katuväkivallasta, kun Helsingin Sanomat viime viikolla uutisoi pääosin maahanmuuttajataustaisen, noin 100-150 alle parikymppisen henkilön joukon aiheuttavan vaaraa pääkaupungin kaduilla. Teräaseilla varustautunut joukko piinaa erityisesti ikätovereitaan, mutta muutkaan kaupunkilaiset eivät voi luottaa olevansa turvassa.
Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon mukaan jengien katuväkivalta johtuu eriarvoisuudesta ja koronasta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoo, että korona on heppoinen selitys Helsingin katuväkivallalle. Halla-aho toteaa, että maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, katuväkivalta ja ryöstely on ollut kaikissa länsimaissa lähes automaattinen seuraus laajamittaisesta, Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta suuntautuneesta maahanmuutosta.
&#8211; Kun olen itse seurannut tilannetta jo parikymmentä vuotta, niin olen huomannut että sama keskustelu käydään parin vuoden välein: Media välillä nostaa esille näitä tapahtumia, jonka jälkeen yhteiskuntaan tulee hetkeksi kriisitunnelma. Sitten saatetaan keksiä joku ajankohtainen selitys, mikä on mennyt pieleen, kuten tällä kertaa korona, Halla-aho sanoi maanantaina AlfaTV :n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa.
Päivi Räsänen: Halla-aho on oikeassa
Halla-aho katsoo, että väkivallanteot kaduilla ovat oire laajemmasta ongelmasta. Halla-ahon mukaan puheet siitä, että ongelma ei liittyisi tietynlaiseen maahanmuuttoon on älyllisesti epärehellistä puhetta.
&#8211; Kyse on siitä, että edellä mainituilta alueilta muuttavilla ihmisillä on suuria vaikeuksia integroitua eurooppalaiseen elämänmenoon ja arvoihin. Väkivalta ja jengiytyminen korreloivat monien muidenkin ongelmien, kuten työttömyyden ja tukiriippuvuuden kanssa.
Ohjelmassa vieraina olivat myös keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä kansanedustajat Niina Malm (sd) ja Päivi Räsänen (kd). Räsänen toimi itse sisäministerinä 2010-luvulla. Räsänen myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina jengirikollisuudessa.
&#8211; Sama ilmiö oli nähtävissä jo silloin kun itse toimin ministerinä. On huolestuttavaa, että nuorten tekemät välivaltarikokset eivät ole laskeneet. Nythän meillä on samaan aikaan myös kouluväkivaltaa ja muuta nuorten pahoinvointia, Räsänen harmitteli.
Myös Pakarinen myönsi, että kehityssuunta on huolestuttava ja että maahanmuutto on osa ongelmaa.
Ratkaisua voi hakea poliittisilla päätöksillä
Koska ongelmien taustalla on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, Halla-aho esittää, että ratkaisuvaihtoehtojakin etsittäisiin poliittisesta keskustelusta.
&#8211; Maahanmuutto ei ole luonnonilmiö, eikä sen edessä tarvitse nostaa käsiä pystyyn. Maahanmuutto voi olla, ja sen pitää olla valikoivaa, Halla-aho sanoi.
Hän korosti, että jo nykyinen lainsäädäntö pyrkii minimoimaan maahanmuutosta aiheutuvia haittoja ja samaan aikaan mahdollistamaan vastaanottavan yhteiskunnan kannalta hyödyllisen maahanmuuton.
&#8211; Valitettavasti tämä ei vaan oikein toteudu. Humanitaarisesta maahanmuutosta on tullut kanava haitalliselle maahanmuutolle. Suomen tämänhetkiset ongelmat maahanmuuton kanssa, kuten gettoutuminen, rikollisuus ja huikea työttömyys ovat samoja ilmiöitä joita on todistettu niissä maissa joissa maahanmuutolla on pidempi historia kuin Suomessa, Halla-aho sanoi
Massiivisista ja kalliista kotouttamistoimista huolimatta Suomi on monella tavalla epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa. Halla-aho alleviivasi, että kotoutumisen mittarina ei voida pitää kotoutumiseen käytettyjen julkisten varojen määrää.
&#8211; Mielekkäitä mittareita ovat sen sijaan työllisyysaste, tukiriippuvuus ja yliedustus rikostilastoissa.
Räsänen esitti erääksi ratkaisuksi kielitestejä ja velvoitetta osallistua vastaanottokeskusten yhteiskuntaopetukseen ja toimintaan vastaanottorahan vastineeksi.
Kansainvälisissä sopimuksissa tulkinnanvaraa
Halla-aho totesi, että humanitaarisia kanavia pitkin, turvapaikkajärjestelmän kautta Suomeen tulevilla ihmisillä on usein jo lähtökohtaisesti heikot valmiudet löytää töitä jälkiteollisessa yhteiskunnassa, josta helposti löydettävät ”sisäänheittoammatit” ovat katoamassa.
&#8211; Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta tai pakota ketään kotoutumaan, ja täällä on myös mahdollista elää koko elämänsä tulonsiirtojen varassa. Usein näin myös käy. Tämä yhdistelmä on vaarallinen, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälistä suojelua hakevan asemaa koskeviin sopimuksiin, mutta Halla-aho huomauttaa, että sopimuksetkin jättävät tilaa tulkinnalle.
&#8211; Voimme ottaa esimerkiksi naapurimaamme Viron, joka on saman sopimusjärjestelmän piirissä kuin Suomikin on. Virossa humanitaarinen maahanmuutto on hyvin vähäistä. Näkisin, että ensisijaisena ongelmana ovat epäterveet houkutustekijät jotka liittyvät turvapaikkakäytäntöihin, perheenyhdistämiseen ja sosiaaliturvaan, Halla-aho sanoi.
Turvapaikkajärjestelmää käytetään hyväksi
Halla-aho huomautti, että turvapaikan hakemista koskevat kansainväliset sopimukset on aikoinaan suunniteltu aivan toisenlaiseen maailmaan.
&#8211; Sopimusten tarkoituksena ei ole ollut mahdollistaa massamittaista siirtolaisuutta mantereelta toiselle, vieläpä niin, että ihmiset valikoivat sen kohdemaan, jossa saatavilla on kaikista parhaat etuudet. Juuri se, että turvapaikkajärjestelmää käytetään härskisti hyväksi, niin se nakertaa koko järjestelmän hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä. Hyväksikäyttö pitäisi saada kuriin.
Demarikansanedustaja Malmin mukaan olemassa oleva turvapaikkajärjestelmä on hyvä ja että ihmisiä pitää auttaa. Malm kuitenkin esitti epäonnistuneen vertauksen rinnastaen Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat humanitaariset maahanmuuttajat siirtoväen, kuten karjalaisevakoiden kanssa, jotka asutettiin Suomen uuden rajan sisäpuolelle toisen maailmansodan tapahtumien jälkeen. 
Siirtoväki joutui aikoinaan muuttamaan, koska heidän kotiseutunsa jäivät Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
Ongelmat kasaantuvat
Keskustelussa pohdittiin keinoja, mitä Helsingin kaduilla häiriötä aiheuttaville nuorille pitäisi tehdä. Räsänen myönsi, että myös rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaa tietoisesti käytetään hyväksi.
&#8211; Kun tiedetään, että seuraamuksia ei tule, niin vanhemmat nuoret myös ohjaavat näitä alle 15-vuotiaita rikoksentekijöiksi. Meillä tulisi olla keinoja, joilla 12-14-vuotiaillekin saataisiin rajat, jos näiden nuorten vanhemmat eivät kykene hallitsemaan eivätkä asettamaan rajoja lapselleen, Räsänen sanoi.
Halla-ahon mukaan ensimmäinen askel on se, että tilanteen paheneminen lopetetaan, ja siihen voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla. Halla-aho sanoi, että teini-ikäisten oireilussa ja rikoksissa on yleensä taustalla pitkän ajan kuluessa kasaantuneita ongelmia, jotka ovat usein alkaneet jo koulussa.
&#8211; Epäilemättä kouluissa tilanne on se, että kun oppilasaines muuttuu haastavammaksi ja elämänhallintaongelmat lisääntyvät, niin samaan aikaan opettajilta on viety auktoriteettia ja työkaluja puuttua asioihin. Peruskoulusta valmistuu oppilaita, joilla on vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Nämä ongelmat heijastuvat sitten toisella asteella, jossa lähiopetus usein vähenee. Tähän ei mikään oppivelvollisuuden pidentäminen auta ollenkaan.

Niina Malm

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

SDP äsken: Suomessa on työvoimapula – SDP nyt: Suomessa ei ole työpaikkoja

Reissupääministeri Sanna Marin ehtii Ukrainaan ja vaikka Uuteen-Seelantiin asti sekä viihdeohjelmien vieraaksi – talouskeskustelu kotimaassa ei kiinnosta

Ansaitsetko yli 2 500 euroa kuukaudessa? SDP kehottaa suomalaisia myymään omaisuuttaan sähkölaskujen maksamiseksi

Kansanedustajat väittelivät julkisesta taloudesta ja velasta: Demarit eivät tahdo leikata mistään, vaan kiristävät mieluummin veroja – perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta

Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025