Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nils Torvalds

Perussuomalaisten slogan EU-vaaleissa on ”Päätetään itse”. Puolueen istuva Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner painottaa, että kysymys ei ole ainoastaan kauniista sanoista, vaan konkreettisesta periaatteesta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista.

– EU:ssa kiihtyvä keskustelu perussopimusten muuttamisesta haastaa Suomen kansallista päätösvaltaa omiin asioihinsa. Euroopan parlamentti äänesti viime marraskuussa kannastaan perussopimusten muuttamiseksi, jossa liittovaltiokehitystä pyrittiin kiiruhtamaan, varoittaa Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2015-19 ja 2023-24 toiminut Pirkko Ruohonen-Lerner.
Ei yhtään enempää päätösvaltaa EU:lle
Täysistunnon hyväksymässä päätöslauselmassa mepit pyrkivät siirtämään ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Toisin sanoen jäsenmailla ei olisi jatkossa lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Mepit halusivat EU:lle jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), pelastuspalvelu, teollisuus ja koulutus. Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
– Päätösvaltaa ei tule siirtää yhtään enempää unionin tasolle. Itsenäiset jäsenmaat tuntevat parhaiten oman tilanteensa, eikä EU:n tule sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan alalle, sanoo Ruohonen-Lerner.
Liittovaltiokehitys on mahdollista pysäyttää
Mepit vaativat myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä monelta osin ja samalla luopumista yksimielisyysvaatimuksesta.
– Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen merkitsee Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tapauksessa käytännössä sitä, että luovutamme oman päätösvaltamme kokonaan muille, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Ruohonen-Lerner kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan parlamentin marraskuinen päätöslauselmateksti hyväksyttiin varsin täpärästi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.
– Tulevissa EU-vaaleissa on aito mahdollisuus pysäyttää EU:n liittovaltiokehitys, mutta tähän tarvitaan jokaisen ääntä. Omasta puolestani voin sanoa, että jokaista äänestyspäätöstäni ohjaa nimenomaan Suomen kansallinen etu, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Moni suomalaismeppi liittovaltion kannalla
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamiseen kehottavan päätöslauselman puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Virkkunen äänesti alun perin tyhjää, mutta on korjannut pöytäkirjaan kannattaneensa esitystä.
Vastaan äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Eero Heinäluoma (sd.).
Tyhjää äänesti Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
&nbsp;

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Eduskunnan suuri valiokunta kuuli etäyhteyksin keskiviikkona suomalaisia europarlamentaarikkoja Suomen avaintavoitteista seuraavalle EU-vaalikaudelle, vuosille 2024–2029. Europarlamentaarikkojen kuulemiseen osallistui suuren valiokunnan jäsenten lisäksi useita erikoisvaliokuntien kansanedustajia.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti europarlamentaarikkojen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Suuri-valiokunta-kuuli-suomalaisia-europarlamentaarikkoja-Suomen-avaintavoitteista-seuraavalle-EU-vaalikaudelle.aspx">kuulemisessa</a> keskusteluun Euroopan unionin suunnitteleman lyijyasetuksen. Mäenpää on pureutunut EU:n lyijyasetuskysymykseen vuodesta 2020 lähtien, jolloin hän sai kirjattua puolustusvaliokunnan kantaan asian tärkeyden Suomen reserviläisarmeijan kannalta. Hän on vienyt tämän jälkeen viestiä eri kielillä useisiin EU-maihin luottamustoimiensa yhteydessä.
Yleisesti meppien kuulemisissa toistuivat muun muassa turvallisuus ja talous. EU:n kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta kriittisissä raaka-aineissa ja teknologioissa esitettiin huolia. Lisäksi Euroopan valtiontukipolitiikan vaikutuksista sisämarkkinoiden toimivuuteen käytiin kriittistä keskustelua. Muita aiheita olivat esimerkiksi omavaraisuus ruoan ja energian tuotannossa, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä Itämeren suojelu.
Reserviläisarmeijan erityisasema huomioitava
Mäenpää huomautti puheenvuorossaan, että Suomessa puolustuskyky ja maanpuolustustahto perustuu reserviläisarmeijaan ja siihen, että meillä on historiamme ja että meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
&#8211; Tällä hetkellä kannan erittäin suurta huolta siitä, mitä Euroopan unionissa on käynnissä. Se on tietenkin tämä toinen lyijyasetus. Se on Euroopan unionin kemikaaliviraston uusi tavoite rajoittaa lyijynkäyttöä luodeissa. Se ei koske käytännössä muiden maiden puolustusvoimia, mutta koska Suomessa on erilainen tilanne – meillä on reserviläisarmeija – niin pelkään, että tämä lyijyasetus romuttaa suomalaista reserviläistoimintaa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenäkin toimiva Mäenpää kuvasi puheessaan, kuinka Suomessa reserviläiset harjoittelevat hyvin suurelta osin omalla aseellaan ja omilla itse maksamillaan luodeilla. Suomessa reserviläisjärjestöjen kautta erilaisissa ampumaharjoituksissa ammutaan noin 9 miljoonaa laukausta vuosittain.
&#8211; Jos lyijy korvataan jollain muulla materiaalilla, niin se moninkertaistaa sen luotien hinnan, sekä vaikeuttaa ampumaratojen sekä ampumaharrastuksen toimintaa ja ylläpitoa. Suomi on pieni maa Euroopan unionissa. Tämän toisen lyijyasetuksen muuttaminen sillä tavalla, että se ei koske Suomea, sen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite.
Lyijyasetuksen taloudelliset vaarat
Talousvaliokunnan varajäsenenä Mäenpää nosti esiin myös kustannuspuolen julkiselle taloudelle.
&#8211; Jos lyijyluodit korvataan jollakin muulla materiaalilla, kasvaa luotien läpäisykyky. Silloin myös poliisi joutuu varautumaan läpäisevämpiin luoteihin, ja tällöin suojaliivien ja suojavälineiden uusinta tulee ajankohtaiseksi. On arvioitu, että Suomessa, jossa on noin 8 000 poliisia, se maksaa kymmeniä miljoonia euroja.
Mäenpää huomautti, että puolustusvaliokunnassa on ollut hyvä yhteisymmärrys asiasta, ja kannanotot lyijyasetuksesta onkin kirjattu yksimielisesti useisiin eri lausuntoihin. Hän luki myös pätkän nykyisestä hallitusohjelmasta:
&#8211; Hallitus vaikuttaa EU:n lyijynkäyttökiellon (osana REACH-asetusta) valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta tulee rajata kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus toimii aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä, eikä hyväksy EU:n lyijynkäyttökiellon ja -rajoitusten laajentamista luoteihin.
&#8211; Miten voitte itse vaikuttaa siellä eri valiokunnissa tämän kansamme kannalta tärkeän asian edistämiseksi? Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/suv_06032024">kysyi</a> europarlamentaarikoilta.
Seuraavalla kaudella asetuksesta ”tapellaan”
Europarlamentaarikoista Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Nils Torvalds (r) vastasivat kysymykseen.
Kumpula-Natri vastasi, että hänen käsityksensä mukaan europarlamentaarikkojen kesken suomalaiset ovat olleet yksimielisiä tukemaan lyijyasetuksissa poikkeusta Suomelle ja perustelleet sitä samoilla perusteilla kuin mitä puolustusvaliokunnassa on käytetty.
&#8211; REACH eli kemia-asetus on lykätty ja osittain juuri Venäjän hyökkäyksestä johtuen. Seuraavalla kaudella tästä tullaan tappelemaan, vastasi Torvalds.
Vastausten perusteella asia työllistää jatkossakin suomalaisia poliitikkoja sekä kotimaassa että kauempana Euroopassa.

Mäenpää esitti huolensa lyijyasetuksesta europarlamentaarikkojen kuulemisessa: Romuttaa suomalaista reserviläistoimintaa

Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossaan keskiviikkona 22. marraskuuta kiistellyistä muutoksista EU:n perussopimuksiin, jotka siirtäisivät merkittävän määrän kansallista toimivaltaa EU:lle. Tarkistetut ehdotukset perussopimusten muuttamiseksi menivät niukasti läpi äänin 305 puolesta, 276 vastaan ja 29 tyhjää. Äänestyksessä oli erikseen myös muutoksiin kehottava päätöslauselma, joka meni sekin läpi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.

Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdotti täysistunnon käsittelyyn jättämässä mietinnössään laajoja toimivallan siirtoja kansalliselta tasolta EU:n päätettäväksi. Tarkemmin valiokunnan esityksestä <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Feun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi%2F&amp;data=05%7C01%7C%7C2daba31f20864b1df14b08dbeb8e6ff6%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638362769225606608%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=hd8liFc80E8agvW3%2B5DGKkisMvuHPvRYujaLVFtzOOc%3D&amp;reserved=0">täällä</a>.
Täysistunnon hyväksymässä tekstissä mepit pyrkivät lisäämään EU:n yksinomaista toimivaltaa ympäristökysymyksissä. EU:lle halutaan jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), väestönsuojelu, teollisuus ja koulutus.
Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
Mepit ehdottavat myös määräenemmistöpäätösten lisäämistä monilta osin ja samalla yksimielisyysvaatimuksesta luopumista. Parlamentille halutaan lisäksi täysimittainen lainsäädännön aloiteoikeus.
Mepit haluavat myös nimetä komissio uudelleen ”Euroopan toimeenpanoelimeksi”. Tämä enintään 15-jäseninen elin koottaisiin sen puheenjohtajan poliittisten mieltymysten mukaan. Nykyisellään jokaisella maalla on oikeus nimittää oma komissaarinsa.
Lopulliseen tekstiin jäi parlamentin esityksenä myös se, että eurosta tulisi koko EU-alueen yhteinen rahayksikkö. Ajatus EU-tason kansanäänestyksistä kaatui niukasti äänestyksessä.
Neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Parlamentti odottaa, että Eurooppa-neuvosto kutsuu joulukuussa valmistelukunnan koolle perussopimusten muuttamista varten.
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamisten puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Petri Sarvamaa (kok.) äänesti muutoksiin kehottavan päätöslauselman puolesta, mutta äänesti muutosesityksistä tyhjää.
Vastaan äänestivät Pirkko-Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (rkp) ja Eero Heinäluoma (sdp).
Tyhjää äänesti Henna Virkkunen (kok.). Miapetra Kumpula-Natri (sdp) äänesti perussopimusmuutoksiin kehottavan päätöslauselman kohdalla tyhjää, mutta itse muutosesityksiä vastaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta

Euroopan unioni on komission puheenjohtajan mukaan halukas laajentumaan itään. Eräs ongelmista on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia. EU:n laajentumisaikeista ja sen vaatimista toimista keskusteltiin Ylen A-Talk -ohjelmassa.

EU haluaa byrokraattisten organisaatioiden tapaan laajentua itään ja parhaillaan kuusi valtiota onkin jäsenyysprosessissa. Ja Moldova sekä Ukraina vielä ovella odottamassa. Laajentumisen kannalla on erityisen näkyvästi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Koska prosessi kokonaisuudessaan on raskas, olisikin kenties mahdollista ottaa jäseniä sisään joihinkin EU:n yhteistyökuvioihin. Ikäänkin vaiheittain osajäseneksi. Tämä mahdollisesti nousee esiin jo EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Espanjassa perjantaina 6.10.
Yleisradion <a href="https://areena.yle.fi/1-6394475">A-Talk -ohjelmassa</a> teemasta olivat keskustelemassa entiset europarlamentaarikot ja nykyiset kansanedustajat perussuomalaisten Laura Huhtasaari sekä vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Mukana ohjelmassa olivat myös vihreiden Ville Niinistö sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, molemmat nykyisiä europarlamentaarikkoja.
Geopoliittinen intressi kaiken takana
Keskustelijoiden yhteisen näkemyksen mukaan laajentuminen on toki mahdollista mutta ongelmallista. Suurin este on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia.
Kyse onkin enemmän siitä, paljonko ollaan valmiita maksamaan demokraattisen järjestelmän antamista takuista Venäjän ja muiden totalitaaristen valtioiden mahdollista aggressiota vastaan. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat kysymysmerkki Euroopan kannalta.
&#8211; Yhdysvalloissa on käynnissä hyvin vahva demografinen muutos. Kohta siellä ei pääse presidentiksi ilman latinojen ääniä ja voidaan miettiä, kuinka paljon he ovat kiinnostuneita Euroopan puolustamisesta tai millainen yhteys heillä enää on Eurooppaan, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Huhtasaari huomautti.
Diktatuurin pelko on viisauden alku
Huhtasaari toki sanoi ymmärtävänsä von der Leyeniä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa.
&#8211; Jos emme täytä sitä aukkoa Länsi-Balkanilla tai Ukrainassa, niin kyllä siellä ihan monia muitakin mielenkiintoisia kumppaneita löytyy autoritaarisista maista, kuten Kiina. Eli tässä on aivan selvästi geopoliittinen intressi. On kovin perusteltua, että ollaan siellä.
Vastauksena kysymykseen siitä, kannattaako perussuomalaiset nyt EU:n laajentumista Huhtasaari asetti sanansa varovasti. Hän sanoi kannattavansa ”kumppanimaita” ja ”naapuruston kehittämistä”. Ukrainan nopeaa jäsenyyttä ei voi kannattaa &#8211; useammastakaan syystä.
&#8211; Jos katsomme EU:n liittymiskriteereitä, niin se ei ole mitenkään realistista lähivuosina.
Pois tulonsiirtounionista
Huhtasaaren mielestä köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja. Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta. ”Ei näitä rahalla kaikkia ratkaista”, vaikka EU tuppaakin usein yrittämään pääomavaltaisia ratkaisuja.
&#8211; Samaan aikaan kun me Suomessa mietimme kuumeisesti leikkauslistoja, niin samanaikaisesti EU:n rahoituskehyksen väliarviointiin halutaan 100 miljardia lisää.
&#8211; Meidän tulee radikaalisti muuttaa EU:ta tulonsiirtounionista toisenlaiseen EU:hun.
”EU paisuu kuin pullataikina”
Laajeneva EU tarkoittaisi kehittyviä ja laajentuvia sisämarkkinoita eli lisää vientimahdollisuuksia suomalaisillekin. Riippumattomuuskin kasvaisi, jos ajatellaan suhteita vaikkapa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta sitten on se toinen puoli:
&#8211; EU on sellainen pytinki, joka paisuu kuin pullataikina ja meppejä tulee paljon lisää.
&#8211; EU:n pitäisi muuttua radikaalisti ja juuri tulonsiirtoa pitäisi vähentää. EU ei tarvitse parlamenttia, vaan komission ja EU:n ministerineuvoston tulee riittää. Neuvostossahan on eri maiden demokraattisesti valittujen hallitusten edustus, Huhtasaari sanoi.
Muut keskustelun osanottajat hämmästyivät säikähtäin ja päitään puistellen ohittivat Huhtasaaren esityksen.
&#8211; Tästä ei tule mitään, ajatus siitä, että romuttaisimme Euroopan parlamentin, se on kuolleena syntynyt, siunaili RKP:n meppi Torvalds.
Isot maat ajavat omaa etuaan
EU:n hallintoon ja parlamentaariseen edustukseen tarvitaan kuitenkin muutoksia mahdollisesti laajenevassa unionissa. Siitä keskustelussa vallitsi poliittinen yksimielisyys.
Joidenkin mielestä tärkeintä saattaisi olla siirtyminen määräenemmistöön, jossa päätökset syntyvät jo kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällä estettäisiin päätöksenteon halvaantuminen.
&#8211; Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat sitä, että isot maat päättävät ja sitten menemme vielä enemmän isojen maiden ehdoilla.
&#8211; Ainahan isot maat kuitenkin ajavat omaa etuaan. Kun on yksimielisyysvaade, niin pienelläkin maalla on väliä, Huhtasaari muistutti.

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Tuoreen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10006272">Ylen</a> presidentinvaalikyselyn mukaan Sauli Niinistön kannatus on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Niinistö johtaa kolme viikkoa ennen vaaleja galluppeja edelleen ylivoimaisesti, mutta toinen kierros ei ole vielä mitenkään poissuljettu vaihtoehto.

Niinistön kannatus oli nyt 72 prosenttia, Vihreiden Pekka Haaviston 11 ja Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren 5 prosenttia. Haavisto ja Huhtasaari nostivat molemmat kannatustaan prosenttiyksiköllä.
Kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen on nyt ensimmäistä kertaa mukana Ylen mittauksessa. Neljän prosentin kannatuksella Väyrynen meni heti neljänneksi kaksi kertaa Keskustan Matti Vanhasta suuremmalla kannatuksella.
Väyrynen on Huhtasaaren ohella ainoa euro- ja maahanmuuttokriittinen ehdokas, mutta kyselystä päätellen Väyrynen ei vienyt Huhtasaaren ääniä.
Sdp:n, Keskustan, Vasemmistoliiton ja Rkp:n ehdokkaiden yhteinen kannatus on 8 prosenttia. Näiden neljän puolueen eduskuntavaalikannatus on viimeisessä Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9996681">kannatusmittauksessa</a> 49 prosenttia.
<h4>Toinen kierros on vielä mahdollinen</h4>
Politiikan asiantuntijoiden käsitys kuitenkin on, että vaalikampanjan kiihtyessä puolueuskollisuus kasvaa ja asetelma tasoittuu.
Analytiikkayhtiö <a href="http://www.accuscore.fi/vaalit.html">Accuscore</a> ennusti joulun alla, että vaalit ratkeavat vain niukasti ensimmäisellä kierroksella. <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712232200626755_pi.shtml">Iltalehden</a> mukaan Accuscoren simulaatio ennustaisi Niinistölle vain 52,4 prosenttia äänistä.
Accuscore ei tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamaa kyselyaineistoa ja simuloi niistä oman ennusteensa. Simuloinnista käytetään muun muassa tietoja edellisten vaalien äänestämisestä. Eduskuntavaaleissa 2015 Accuscore ennusti Perussuomalaisten loppukirin, jota tutkimuslaitokset eivät viimeisissä mittauksissaan tunnistaneet.
Ylen kyselystä käy ilmi myös se, mistä ehdokkaat kannatuksensa saavat. Huhtasaaren kannatus tulee käytännössä kokonaan perussuomalaisilta, joista tosin joka kolmas on Niinistön takana. Haavisto ei saa kuin 40 prosenttia vihreiden äänistä, koska enemmistö vihreiden kannattajista aikoo äänestää Niinistöä. Sen sijaan 31 prosenttia Vasemmistoliiton kannattajista aikoo äänestää Haavistoa.
<h4>Henkilökeskeisyys hallitsee vielä</h4>
Ennakoimattomuutta tämänkertaisissa vaaleissa voi lisätä se, että poikkeuksellisen suuri osa suomalaisista joutuu äänestämään vähiten huonoa ehdokasta jo ensimmäisellä kierroksella. Vaalikoneiden mukaan arvokonservatiivisia ehdokkaita on vain Huhtasaari ja Väyrynen, eikä yksikään ehdokas profiloidu oikeistolaiseksi.
Vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka Naton kannattajia on Suomessa <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005468606.html">tuoreen tutkimuksen mukaan</a> 22 prosenttia. Torvalds saa gallupeissa prosentin kannatuksen.
Ennakoimattomuutta voi lisätä sekin, että ehdokkaiden kannatus näyttää vielä tässä vaiheessa seurailevan ennemminkin henkilöihin liittyviä mielikuvia kuin poliittisia mielipiteitä.
Suomalaisista peräti 40 prosenttia on <a href="https://stage.sudev.fi/laura-huhtasaari-ylivoimainen-ykkonen-mtvn-presidentinvaalikoneessa/">MTV:n vaalikoneen</a> mukaan lähimpänä Perussuomalaisten Huhtasaaren mielipiteitä, kun Huhtasaaren kannatus nyt on viisi prosenttia. Sdp:n Haataista kone ehdottaa joka neljännelle, vaikka Haataisen kannatus on vain kolme prosenttia. Vastaavasti Niinistön kanssa samanmielisiä on MTV:n vaalikoneen tehneistä vain kymmenen prosenttia, vaikka kannatus nyt julkaistussa Ylen kyselyssä oli yhä yli 70 prosenttia.

Yle: Niinistön kannatus laskee, Huhtasaari kolmantena

Epäonnistunut yhteisvaluutta pitää purkaa, ja unionista pitäisi tulla itsenäisten isänmaiden kauppaliitto, vaati Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari eilen Ylen suuressa presidentinvaalikeskustelussa.

Ylen toimittajien kehittämässä skenaariossa Baltian maat pyytävät Suomelta sotilaallista apua Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa. Miten toimisitte presidenttinä, kysyttiin kaikilta ehdokkailta.
&#8211; Luonnollisesti Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi vihollisuuksiin. Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa sillä että, me puolustamme meidän ilmatilaa ja aluevesiä ja siinä itse asiassa autamme jo todella paljon, vastasi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Viroon Huhtasaari ei olisi sotilaallista apua lähettämässä.
&#8211; Me ensisijaisesti suojaisimme omia alueitamme emmekä antaisi Suomen aluetta kenenkään vihollisuuksien käyttöön.
<h4>&#8221;EU ei ole suurvalta&#8221;</h4>
Kun ehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä, ehdokkaita jakaa Nato-kysymystä enemmän suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen turvallisuuspoliittiseen merkitykseen.
Huhtasaari toppuutteli kilpakumppaneitaan, jotka korostivat EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta. Lauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan EU-maata, joka on joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
&#8211; On turha antaa sellaista kuvaa että tämä lauseke olisi sotilaallisesti velvoittava koska näin ei ole. Minä puhun vain tosiasioita.
Huhtasaari muistutti, että EU ei ole sotilaallinen suurvalta varsinkaan nyt kun ydinasevaltio Britannia on tekemässä lähtöä unionista.
&#8211; Jos me haluamme sotilaallista selkärankaa niin kyllähän se tulee Yhdysvalloilta.
Huhtasaaren mukaan Venäjäkään ei pidä EU:ta uskottavana sotilaallisena toimijana. Siksi Suomen EU-jäsenyys ei ole Venäjälle samanlainen ongelma kuin jos Suomi liittyisi Natoon.
&#8211; Venäjä ei katso, että EU on uskottava vastus. Tässä on kysymys Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikasta ja Venäjän suurvaltapolitiikasta, Huhtasaari sanoi.
<h4>Tuleeko Putinia ikävä?</h4>
Huhtasaarta on mediassa yritetty leimattu Venäjä-mieliseksi, mutta hän oli presidenttiehdokkaista ainoa, joka <a href="https://vaalikone.yle.fi/presidentinvaali2018?lang=fi-FI#1">Ylen vaalikoneessa</a> piti Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.
&#8211; Venäjä tulee aina olemaan Suomelle potentiaalinen uhka. Realistisempi uhkahan Euroopassa on tällä hetkellä tänne tulevat jihadismi ja terrorismi ja poliittinen islam, mutta kyllä Venäjä tulee meille aina olemaan potentiaalinen uhka, Huhtasaari sanoi.
Huhtasaari ei usko, että Venäjän uhka automaattisesti poistuu heti, kun Putinille joskus valitaan seuraaja.
&#8211; Kyllä vähän jo mietin, että millaista henkilöä on Putinin jälkeen tulossa, että tulisiko meille joskus myöhemmin jopa Putinia ikävä, Huhtasaari sanoi.
<h4>EU on tulossa T-risteykseen</h4>
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto piti tärkeänä, että presidentillä on aktiivinen, keskusteleva rooli myös Eurooppa-kysymyksissä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuunottamatta EU-asiat eivät suoranaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan.
&#8211; Jos katsoo esimerkiksi <a href="https://stage.sudev.fi/schulzin-liittovaltioultimaatumi-tuli-taysin-puskista/">Martin Schulzin esitystä</a>, meillähän hallitus sanoo että mennään keskitietä, mutta me ollaan tulossa ehkä T-risteykseen, ja se joka menee keskitietä, saattaa joutua pusikkoon, Haavisto sanoi.
&#8211; On aivan mahdollista, että EU:n toinen puoli kehittää federalistisempia rakenteita, ja toinen puoli eroaa, Haavisto sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei lähtisi kehittämään Eurooppaa enää ollenkaan yhteisvastuun suuntaan.
&#8211; Alkujaan lähtökohta EMU:n kehittämisessä oli nimenomaan ei yhteisvastuuta ja jostain kumman syystä sille puolelle on lipsahdettu, Niinistö sanoi.
Huhtasaari jakoi Haaviston käsityksen T-risteyksestä.
&#8211; Käytännössä ilman liittovaltiota toimivat valuuttaunionit ovat aina hajonneet. Meillähän ei ole muuta vaihtoehtoa euroalueella kuin liittovaltio tai purkaa tämä. Kumpaa sinä kannatat, Huhtasaari kysyi Niinistöltä.
Huhtasaarella itsellään oli vastaus.
&#8211; Tämä valuuttaunioni on epäonnistunut. Ehdottomasti pitää löytää eurolle tiekartta ulos. Kreikka on 80 vuotta eurovankilassa ja heillä ei ole mitään suvereeniutta mihinkään omiin päätöksiinsä, Huhtasaari sanoi.
&#8211; EU:n pitäisi olla isänmaiden Eurooppa, itsenäisten maiden Eurooppa ja kauppaliitto. Minä toivon että EU hajoaa kauppaliittoon ja että me saamme itsenäisyyden takaisin niin kuin Norjalla, Sveitsillä ja Islannilla on.

Nils Torvalds

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Mäenpää esitti huolensa lyijyasetuksesta europarlamentaarikkojen kuulemisessa: Romuttaa suomalaista reserviläistoimintaa

Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Yle: Niinistön kannatus laskee, Huhtasaari kolmantena

Laura Huhtasaari Ylen vaalikeskustelussa: pitää löytää tiekartta ulos eurosta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025