Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nina Malm

Vasemmistopuolueiden edustajat tarjosivat kylmää kyytiä suomalaisille työttömille puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä eilen. Vasemmalta julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi esitettiin haaveilua vientimarkkinoiden piristymisestä sekä vaadittiin lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sen sijaan lisäisi työn vastaanottamisen kannustavuutta kasvattamalla työstä käteen jäävän tulon määrää.
 
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselta on hartaasti ja pitkään odotettu työllisyystoimia, jotta sadat tuhannet työttömät ja vajaatyöllistetyt löytäisivät töitä.
Työllisyyttä vahvistavat päätökset ovat tärkeitä paitsi jokaiselle työttömälle, myös julkiselle taloudelle, sillä työttömyyden hoitaminen käy kalliiksi.
Toistaiseksi mitään ei ole tehty eikä ole aikomustakaan tehdä.
Budjettiriihi vaihtumassa ílmastoriiheksi
Hallituksen ministerit ylenkatsovat työllisyystoimien tekemistä viikoittain. Kukaan ministeri ei näytä osoittavan mitään kiinnostusta suomalaisia työttömiä kohtaan.
Uusimmat näytteet työttömien halveksumisesta tarjoavat juuri vanhempainvapaalta opetusministeriksi palannut Li Andersson (vas) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).
Kesäkuussa hallituksen tiedotustilaisuudessa Andersson <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/li-andersson-syksyn-budjettiriihi-on-ilmastoriihi-tyollisyystoimet-keskeisempia-vasta-2022/8180810#gs.6ejljf">esitti</a>, että syksyn budjettiriihi onkin ilmastoriihi, eikä työllisyystoimia nosteta pöydälle. Saarikko puolestaan kertoo Ylen haastattelussa, että Suomeen tarvitaan <a href="https://www.verkkouutiset.fi/annika-saarikko-ylella-suomeen-tarvitaan-lisaa-ulkomaista-tyovoimaa/#be569887">runsaasti lisää ulkomaalaisia</a> työntekijöitä.
Saarikon oudon logiikan mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden haaliminen Suomeen ei olisi pois suomalaisten työllistämisestä.
Opetusministeri: Ei edellytyksiä työllisyystoimille
Puoluejohtajien SuomiAreena-tentissä Andersson ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-puheenjohtajatentti-10003189/suomiareena-puheenjohtajatentti-1439808">nöyryyttää jälleen</a> suomalaisia työttömiä. Opetusministeri esitti, että hallituksella ei ole edellytyksiä tehdä tai panna toimeen päätöksiä työllisyystoimista eikä toimia myöskään ole valmisteltu.
Andersson vihjasi ylimielisesti, että työllisyystoimien tekemisellä ei muutenkaan ole mikään kiire, vaan niiden pariin voidaan palata ehkä joskus myöhemmin vaalikauden aikana, koska missään ei ole linjattu, että työllisyystoimia pitäisi tehdä syksyn budjettiriihessä.
Anderssonilta kysyttiin suoraan työllisyyspäätöksistä, mutta vastausta ei kuulunut. Andersson kuitenkin ovelasti lausui, että tavoite olisi työllisyystoimi.
&#8211; Hallituksen ei kannata rakentaa itselleen mahdottomia aikatauluja, ottaen huomioon, että työllisyystoimia on tällä hallituskaudella jo tehty niin paljon, että tavoitetta on kahdesti nostettu, Andersson väitti.
Halla-aho: Perusedellytys on, että syntyy uusia työpaikkoja
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho huomautti Anderssonille, että tavoite työllistämisestä ei ole toimenpide.
&#8211; Pikemminkin tuossa käy niin, että kun ei kyetä tekemään toimenpiteitä, jotka lisäisivät työpaikkoja, niin tekemättömyys korvataan asettamalla entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, joista ei ole kenellekään mitään iloa.
Halla-aho totesi, että perusedellytys julkista taloutta vahvistavalle työllisyysasteen nousulle on se, että syntyy uusia työpaikkoja.
&#8211; Työpaikkoja pitää syntyä nimenomaan yksityissektorille. Valtio voi toki työllistää kaikki, mutta se ei sitten vahvista vaan päinvastoin heikentää julkista taloutta.
Halla-aho myös painotti, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat on saatava kohtaamaan toisensa. Halla-aho ei kuitenkaan lähtisi kepittämään työttömiä sosiaaliturvan leikkauksilla. Halla-aho totesi, että parempi tapa kannustaa työllistymään on lisätä työstä käteen jäävän tulon määrää.
&#8211; Käteen jäävän työtulon määrään voidaan vaikuttaa verotuksella sekä puuttumalla niihin syihin, joiden vuoksi asuminen ja liikkuminen on Suomessa sietämättömän kallista.
SDP:n työllistämistoimet toiveiden varassa
Pääministeri Marinia SuomiAreena-tentissä sijaistanut kansanedustaja Niina Malm ei osannut sanoa mitään, kun häneltä kysyttiin, millaisia rakenteellisia uudistuksia SDP olisi valmis tekemään työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi.
Ensinnä Malm alkoi sopertaa osatyökykyisten työllistämishankkeesta, joka on enemmänkin sosiaalipolitiikkaa kuin työllistämistä.
&#8211; Sehän maksaa, eikä se paranna julkista taloutta, Malmille huomautettiin.
&#8211; Se on ikävää, kun se maksaa, mutta ennalta joudutaan tekemään jotain, Malm esitti.
Toisin kuin Halla-aho, Malm ei sanonut mitään työn kannustinongelmien purkamisesta. Sen sijaan demariedustaja viittasi epämääräisesti kuntakokeiluun sekä esitti toiveen nuorten työllistämisestä. Malm myös toivoi, että vientiteollisuuden piristyessä syntyisi uusia työpaikkoja.
Hallitukselta puuttuu kyky vahvistaa julkista taloutta
Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että Malmin esitykset työllisyystoimista ovat ”pilipalitoimintaa”.
&#8211; Jos katsotaan, paljonko meidän bruttokansantuotteemme nousee tänä vuonna, eli 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia, niin Ruotsissa bkt nousee melkein viisi prosenttia. Se johtuu siitä, että Ruotsi tekee työllisyystoimia koko ajan. Jos Suomi jättää työllisyystoimet tekemättä, putoamme kelkasta pois, Harkimo tylytti.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah totesi, että hallituksen ongelman ydin on siinä, että hallitukselta puuttuu kyky tehdä sellaisia työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta.
&#8211; Julkista taloutta vahvistavat toimet olisivat sellaisia, että yrityksien olisi kannattavaa palkata uutta henkilökuntaa. Tämä puoli puuttuu kokonaan hallituksen työllisyystoimista, Essayah sanoi.
Vihreät vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa
Puoluejohtajien työllisyyskeskustelun lopuksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kaatoi täyden sangon kylmää vettä suomalaisten työttömien ja vajaatyöllistettyjen niskaan.
Ohisalo ryhtyi puhumaan työperäisestä maahanmuutosta ja muistutti, että hallitus on jo sopinut linjauksista, joilla työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään vauhdittamaan.
&#8211; Tämä on aivan keskeinen toimi, mitä täytyy puskea eteenpäin, Ohisalo sanoi ja esitti, että työn tekemisen voisi myös yhdistää sosiaaliturvaan.

Ministeri Anderssonilta kysyttiin työllisyystoimista, alkoikin puhua tavoitteista – Halla-aho huomautti, ettei tavoite ole toimenpide – ”Ei kenellekään mitään iloa”

Valehtelusta ja vääristelystä on tullut politiikan tekemisen, oikeastaan politikoinnin keskeinen retorinen työkalu. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä vain suinkin ehtivät. Tässä jutussa tarkastellaan SDP:n kansanedustajien virheellisiä väitteitä perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta.

Valtioelimissä toimivat poliitikot saavuttavat asemansa luottamuksella, ja luottamuksen varaan jokaisen poliitikon ura rakentuu myös vaalipäivän jälkeen. Totuuden kunnioittaminen on niin olennainen osa politiikan tekemisen pelisääntöjä, että eduskunnassa jopa on kiellettyä syyttää toista valehtelijaksi. Jos joku kansanedustaja näin tekee, yleensä siitä seuraa eduskunnan puhemiehen ankarat moitteet. Toisaalta jokaiselta kansanedustajalta samalla odotetaan ja edellytetään totuudessa pysymistä.
Kansanedustajan totuudessa pysymisen velvollisuus on hakattu valtiosäännön kivijalkaan eli Suomen perustuslakiin. Perustuslain mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta.
Ministereiden ominaisuuksista perustuslaissa puolestaan säädetään, että ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Koska yleensä ministerit ovat samalla kansanedustajia, ministereitä tavallaan koskee kaksinkertainen perustuslaillinen rehellisyyden ja totuudessa pysymisen vaatimus.
Erityisen palkitsevaa valehdella siitä, mitä opponentti esittää
Valehtelusta ja tahallisesta vääristelystä on kuitenkin tullut politiikan teon &#8211; tai tarkemmin politikoinnin &#8211; keskeinen työväline. Eduskuntasalin ulkopuolella myös ministerit usein puhuvat perinteisessä mediassa palturia tai kirjoittavat puuta heinää sosiaaliseen mediaan, minkä suinkin ehtivät.
Näyttäisi siltä, että valehtelu ja vääristely ovat henkisesti erityisen palkitsevia, kun eteen tarjoutuu tilaisuus kohdistaa pötypuhetta poliittiseen opponenttiin tai varsinkin siihen, mitä opponentti on esittänyt.
Tosin on huomattava, että opposition ja hallituksen välinen jännite sekä vastapuolen esitysten arviointi &#8211; useimmiten myös kritiikki &#8211; ovat osa täysin normaalia demokratiaa. Tässä jutussa kuitenkin tarkastellaan suoraa valehtelua ja vääristelyä, jotka eivät suinkaan ole sama asia kuin kritiikki.
Vaihtoehtotodellisuus ei muuttunut todeksi
Esimerkiksi voidaan nostaa valehtelu ja vääristely, jotka viime aikoina ovat kohdistuneet alkukesän kenties huomiota herättävimpään poliittiseen puheeseen eli perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon toukokuun lopussa perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa esittämään linjapuheeseen.
Hallituksen eräät ministerit &#8211; varsinkin demariministerit &#8211; sekä hallituspuolueiden kansanedustajat ovat viime päivinä ahkerasti esittäneet eri kanavissa itse keksimiään epätosia väitteitä Halla-ahon ja perussuomalaisten työmarkkinapoliittisista tavoitteista sekä Halla-ahon puheen sisällöstä, samalla ilmeisesti toivoen, että vasemmistolainen vaihtoehtotodellisuus muuttuisi äänestäjien ajatuksissa todeksi.
Tuppuraiselle kävi huonosti Twitterissä
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa Twitterissä, että ”perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho haluavat poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan&#8221;.
Tuppuraisen seuraajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita, sillä eurooppaministerin väitteet ammutaan alas saman tien:
&#8211; Et vissiin kuunnellut tai ymmärtänyt. Veikkaan jälkimmäistä.
&#8211; Nyt en ymmärrä. Eihän missään vaiheessa Halla-aho sanonut noin. Tytti on nyt keksinyt jotain. Pyhälehmä sentään.
&#8211; Voisitko Tytti näyttää mulle missä Halla-aho noin sanoo?
Tuppuraisen seuraajat kuittaavat ministerin ulostulon osoitukseksi vaalipaniikista, jossa saattaa hyvinkin olla perää, koska kuntavaalien kannatuskyselyissä demarit ovat jääneet selvästi perussuomalaisten taakse.
Kommentit ovat sitä luokkaa, että Tuppurainen ei ole enää ryhtynyt perustelemaan mitenkään väitettään siitä, mitä perussuomalaiset hänen mielestään haluavat. Eräs Tuppuraisen seuraaja toteaakin osuvasti:
&#8211; Tytti, miksi kukaan ei täällä sinua ja mielipidettäsi puolusta ?? Meniköhän jotain pieleen ??
Demarit aloittivat valehtelun heti
Demarien koko eduskuntaryhmä tormakoitui välittömästi Halla-ahon puheen jälkeen, etenkin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tarttui Halla-ahon puheeseen kuin hukkuva oljenkorteen.
Pari päivää Halla-ahon puheesta median sähköpostilaatikoihin ilmestyi kirjoitus, jossa Lindtman aloittaa harhaisen hyökkäyksensä väitteillä, että perussuomalaiset olisivat ”romuttamassa yleissitovuutta ja leikkaamassa työttömyysturvaa”. Lindtmanin mielestä Halla-aho myös ”heikentäisi palkansaajien neuvotteluasemaa&#8221;.
Lindtmanin edustajatoverin, sittemmin rikosepäilyjen kohteeksi joutuneen Niina Malmin väitteiden mukaan PS:n linja ”uhkaa jopa hyvinvointivaltiota heikennyksillä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisella”.
Kuten tällä ja viime viikolla puoluejohtajatenteissä on nähty, myös pääministeri Sanna Marin on virittänyt itsensä hurjille kierroksille esittäessään tv-yleisölle mielikuvituksellisia väitteitä Halla-ahon linjapuheesta.
Tämä nähtiin esimerkiksi MTV:n kuntavaalitentissä, jossa kiihtynyt Marin väitti perussuomalaisten ”haluavan purkaa mallin, jolla Suomessa on varmistettu työehdot ja vähimmäispalkat&#8221;.
Luetun ymmärtämisestä olisi demareille hyötyä
Onko Halla-aho esittänyt haluavansa poistaa yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan? Esittääkö Halla-aho työttömyysturvan leikkausta? Ei ole.
Se, mitä Halla-aho oikeasti esitti, olisi selvinnyt myös demarikansanedustajille ja ministereille, jos he vain olisivat viitsineet lukea Halla-ahon puheen. Tai toisaalta, lukeminen ei vielä ole riittävää, koska pitäisi myös ymmärtää mitä on lukenut.
Kuten Halla-ahon puheesta käy ilmi, perussuomalaisille yrityksen ja työntekijän välinen tasapaino on olennaisinta. Se, että suomalaiset työpaikat säilyvät ja kasvavat sekä se, että jokainen suomalainen tulee palkallaan toimeen ja elättää perheensä. Samalla parannetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä yritysten palkanmaksukyky ei riipu tuotannon määrän vaan tuotannon arvon kasvusta.
Neuvotteluvoimaa ja luottamusta
Puheessaan Halla-aho kehotti molempia työmarkkinaosapuolia katsomaan peiliin ja hakemaan ratkaisuja, jotka palvelevat molempien osapuolten intressejä. Toisin kuin demariedustaja Lindtman väittää, Halla-aho ei ole esittänyt esimerkiksi palkansaajien neuvotteluaseman heikentämistä. Päinvastoin: Halla-aho painotti puheessaan sitä, että kummallakin osapuolella, sekä ay-liikkeellä että elinkeinoelämällä on oltava neuvotteluvoimaa takanaan.
<a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-kannustaa-molempia-tyomarkkinaosapuolia-rakentamaan-luottamusta-ja-hakemaan-ratkaisuja-kun-yrittaa-saada-kaiken-kay-helposti-niin-etta-ei-saa-mitaan/">Puheessaan</a> Halla-aho korosti , että työmarkkinaratkaisu on löydettävissä, kun osapuolet saavuttavat keskinäisen luottamuksen. Halla-aho totesi, että työntekijöillä on oltava varmuus siitä, että yhdessä sovituilla ratkaisuilla säilytetään työpaikat &#8211; ja vastaavasti työnantajalla on oltava varmuus siitä, että ratkaisuilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Ministereiden on lain mukaan oltava rehellisiä – ministerivalehtelu rehottaa silti somessa ja muillakin sähköisillä alustoilla

Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurun (sdp.) kujanjuoksu on alkanut. Kokoomus ilmoitti perjantain tiedotustilaisuudessa Kiurua koskevasta <a href="https://stage.sudev.fi/ministeri-krista-kiurun-luottamus-vaakalaudalla/">epäluottamuslauseesta</a>. Vaikka pääministeri Sanna Marin (sdp.) vakuuttelee viran puolesta, että Kiurulla on hallituksen tuki, kertoo hallituskumppaneiden somehiljaisuus tilanteesta paljon.

Vihreiden puheenjohtaja on hiljaa.
Vihreät kansanedustajat ovat hiljaa.
Keskustan puheenjohtaja on hiljaa.
Keskustan kansanedustajat ovat hiljaa.
Ilmiö on sama kuin Antti Rinteen päministeriyden viimeisillä hetkillä. Taustajoukot vetäytyivät, ja Rinne jäi yksin.
<h4>Vaimenevat äänet</h4>
Keskustan Mikko Kärnä kommentoi eilen:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Aion nukkua yön yli ja pohtia. Mutta kyllä alkaa näyttämään <a href="https://twitter.com/KirsiVarhila?ref_src=twsrc%5Etfw">@KirsiVarhila</a> <a href="https://twitter.com/Twivikka?ref_src=twsrc%5Etfw">@Twivikka</a> siltä, että te olette harhauttaneet maamme hallitusta ja eduskuntaa selvityksillänne. Samoin <a href="https://twitter.com/mapetti?ref_src=twsrc%5Etfw">@mapetti</a> <a href="https://twitter.com/mika_salminen?ref_src=twsrc%5Etfw">@mika_salminen</a>. Pseudotieteellinen maskiselvityksenne täysi farssi. Hävetkää!
&mdash; Mikko Kärnä 🇫🇮🇺🇦 (@KarnaMikko) <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1314267562847408131?ref_src=twsrc%5Etfw">October 8, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tänään hän oli tullut johtopäätökseen, että ongelma on <a href="https://www.suomenmaa.fi/keskusta/karna-jarkyttyi-maskikohusta-sosiaali-ja-terveysministerion-virkamiesjohto-olisi-syyta-vaihtaa/">valehtelevissa virkamiehissä</a>.
Vasemmistoliiton ja SDP:n kansanedustajissa on vielä hitunen taisteluhenkeä.
Antti Lindtmanin (sdp.), Hanna Sarkkisen (vas.) ja Nina Malmin (sdp.) mukaan opposition &#8221;mopo keulii&#8221;. Veronika Honkasalon (vas.) mukaan &#8221;oppositio tekee performatiivista politiikkaa&#8221;. Matias Mäkynen (sdp.) retwiittaa viestin, jossa valitetaan Iltalehden otsikoinnista. 
Useat SDP-toimijat ovat vedonneet Sanna Marinin omiin lausumiin, mutta niistä ei tässä tapauksessa ole kyse. Kyse on siitä, antoiko Kiurun johtama STM julkisuuteen tahallaan väärää tietoa. Jos antoi, Kiuru ei voi jatkaa enää ministerinä. Jos tämä tapahtui Sanna Marinin valvovan silmän alla, joutuu myös hänen oma jatkonsa punnintaan.

Sanna Marin vakuuttelee hallituksen tukea kujanjuoksuun joutuneelle Krista Kiurulle, mutta hallituskumppanit ovat hiirenhiljaa

Nina Malm

Ministeri Anderssonilta kysyttiin työllisyystoimista, alkoikin puhua tavoitteista – Halla-aho huomautti, ettei tavoite ole toimenpide – ”Ei kenellekään mitään iloa”

Ministereiden on lain mukaan oltava rehellisiä – ministerivalehtelu rehottaa silti somessa ja muillakin sähköisillä alustoilla

Sanna Marin vakuuttelee hallituksen tukea kujanjuoksuun joutuneelle Krista Kiurulle, mutta hallituskumppanit ovat hiirenhiljaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025