Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nitin Sood

Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston huterasta ratkaisukäytännöstä, joka suosii vihreitä ja kepittää näiden poliittisia vastustajia. Vino toiminta ei jää vaille seurauksia &#8211; sen sijaan, että JSN turvaisi mediatoimijoiden riippumattomuutta, se päinvastoin tekee nämä riippuvaikseksi. Suomalaisista viestimistä on tullut riippuvaisia puoluepolitisoituneen elimen poliittisista ratkaisuista, joita on pakko totella.

Lähdetään liikkeelle tämän viikon keskiviikosta. JSN käsitteli kokouksessaan viittä tapausta, joista yksi koski Iltalehden 26.8.2019 julkaisemaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c">uutista</a> otsikolla: Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.
Tähän otsikkoon Iltalehden toimittaja Mika Koskinen oli pitkän haastattelun päätteeksi summannut ministerin kannan. Lainaus ei ole sanatarkka, vaan toimittajan oma luonnehdinta asiasta.
Asiasta tuli JSN:oon <a href="https://www.jsn.fi/paatokset/7159--7167--7170-sl-19/?year=2019">kolme kantelua</a>. Niissä painotettiin, ettei otsikon kanta ollut suora lainaus ministerin puheesta, niin kuin ei ollutkaan.
Iltalehti puolusti toimittajansa oikeutta tehdä ministerin puheesta oma tulkintansa. Lehden päätoimittaja vastasi kanteluun näin: ”Vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti tiedotusväline voi tällaisella epäsuoralla lainauksella esimerkiksi tiivistää haastateltavan laajemman sanoman tai esittää monisanaisesta ja haastavasta lausumasta oman tulkinnan.”
Kumpi on oikeassa &#8211; JSN vai Iltalehti? Onko toimituksilla oikeus esittää tulkintoja tapahtumien kulusta?
Pitäisi olla. Julkisen sanan neuvosto on 2017 antamassaan <a href="https://www.jsn.fi/uutiset/tiedotusvalineella-on-oikeus-valita-kayttamansa-ilmaisut/">julkilausumassa</a> itse todennut, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström kirjoitti tuolloin: ”Tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Neuvoston tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta.”
Seuraava tapaus.
<h4>Toisinaan saivarrellaan, toisinaan ei</h4>
Kesäkuussa JSN pohti toista tapausta, jossa Iltalehti oli ottanut suorasukaisesti kantaa vaihtoehtotoimittaja Junes Lokkaa ja valtamediatoimittaja Johanna Vehkoota koskevassa oikeudenkäynnissä. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f72d16e6-506d-4493-b096-b847b6ee45e3">jutun</a> otsikko kuului: Näkökulma: Tänään nähdään irvokas puuhasteluhetki Oulun käräjäoikeudessa.
Lehti räimi Lokkaa tavalla, joka olisi jo itsessään antanut aihetta kunnianloukkauskanteeseen. Erityisen mielenkiintoista on se, että JSN:n <a href="https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/">omien sääntöjen</a> mukaan ”oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.”
Iltalehden juttu otti päivänselvästi kantaa syyllisyyteen. Asiasta kanneltiin JSN:ään, mutta tulos oli odotusten mukainen &#8211; langettavaa päätöstä ei tullut. JSN <a href="https://www.jsn.fi/paatokset/7074-sl-19/?year=2019">perusteli</a> asiaa sillä, että Iltalehti ei samaan aikaan rikkonut muita journalistin ohjeita. Vapauttavan päätöksen perustelut olivat surkuhupaisia:
”Neuvoston aiemmissa ratkaisuissa oikeudenkäynnin kriittistä käsittelemistä ei ole tulkittu asiattomaksi vaikuttamispyrkimykseksi, ellei jutussa ole rikottu myös muita Journalistin ohjeita tai ennakoitu selvästi syyllisyyttä.”
Ratkaisua oli tekemässä useita vihreitä aktiiveja.
Todettakoon, että myös journalistien ammattilehti on ottanut toistuvasti kantaa Lokka-Vehkoo-oikeudenkäyntiin, ja tehnyt hyvin selväksi, kuka on asiassa viaton ja kuka syyllinen. Tilanne on vähintäänkin erikoinen, sillä oikeudenkäynnissä on kyse siitä, että Vehkoo on käyttänyt törkeää kieltä Lokasta. Valtamedia toisaalta on kampanjoivinaan erittäin aktiivisesti ”vihapuhetta” vastaan ja vaatii eri puheenvuoroissa lainsäädännön kiristämistä.
Vaikka Vehkoo vihapuhui ja Lokka <a href="https://stage.sudev.fi/rasistiksi-natsipelleksi-nimittaminen-rikos-karajaoikeus-tuomitsi-ylen-faktantarkistajan-sakkoihin-kaupunginvaltuutettu-junes-lokan-kunnian-loukkaamisesta/">voitti</a>, valtamedia suhtautuu silti Lokkaan erittäin vihamielisesti. Toisenlaiseenkin kantaan voisi päätyä. Vaikka mies on kieltämättä melkoinen rääväsuu, on kiistatonta, että <a href="https://stage.sudev.fi/kommentti-johanna-vehkoon-eriskummallinen-oikeudenkaynti-valtamedia-julistaa-jo-etukateen-mika-on-oikea-tuomio/">hänen ansiostaan</a> Oulussa alaikäisiin kohdistunut seksuaalirikossarja nousi 2018 lopussa julkisuuteen.
Media yritti pitkään <a href="https://stage.sudev.fi/imperiumin-vastaisku-kuinka-valtamedia-yrittaa-poisselittaa-seksuaalirikosilmiota/">poisselittää</a> rikossarjaa ja <a href="https://stage.sudev.fi/ylen-sota-todellisuutta-vastaan-kiihtyy-oulun-poliisi-lahetti-purevan-vastauksen-toimittajalle-voisitteko-ystavallisesti-kertoa/">hyökkäsi</a> kirjoituksissaan jopa poliisia vastaan.
<h4>JSN:n viherhyöky</h4>
Suomen Uutiset kritisoi noin vuosi sitten JSN:n jäsenvalintoja <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">jutussaan</a> Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö. Jutussa oudoksuttiin JSN:n tapaa valita runsaasti avoimen poliittisia toimijoita elimeen, jonka pitäisi olla journalistisen etiikan ylin valvoja Suomessa.
JSN:n istuva puheenjohtaja Elina Grundström on toiminut Vihreän langan päätoimittajana, Tuomas Rantanen on vihreiden kaupunginvaltuutettu, Nitin Sood on toiminut ex-kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) avustajana ja Maria Swanljung on puolestaan toiminut Pekka Haaviston (vihr.) kampanjassa.
<h4>Kaksoisstandardi</h4>
JSN:n henkilövalintojen, nyt nähtyjen kanteluratkaisujen sekä muiden, aivan yhtä linjattomien JSN-päätösten myötä on vaikeaa päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin tähän: JSN on politisoitunut elin. Kun vihreän puheenjohtajan johdolla päädytään säännönmukaisesti ratkaisuihin, joissa vihreitä toimijoita ja ajatuksia suositaan sekä vihreiden vastustajia lyödään, ei kyse ole enää sattumasta.
Näyttää vahvasti siltä, että JSN periaatteet eivät riipu enää riipu uutisten sisällöstä vaan siitä, koskevatko uutiset suosikkeja vai inhokkeja. Päätökset ovat tämän linjan mukaisia.
Kun vihreän ministerin Maria Ohisalon hatarista kommenteista tehdään tulkintaa, JSN älähtää. Vertailun vuoksi: perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa on on kuluvan viikon aikana sätitty &#8221;<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006284230.html">mielipiteiltään sairaaksi</a>&#8221; ja <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/01/timo-soini-voitti-voitti-ja-voitti-ja-havisi-kaiken-pieneen-pinssiin-tiivistyy">varkaaksi</a> (videon kohta 04:27). Kukaan järjissään oleva ei tekisi näistä kommenteista JSN-kantelua, koska tuloksena olisi automaattinen hylsy.
Yksistä saa sanoa mitä tahansa, toisista ei.
JSN:n toiminnassa haisee vahva kaksoisstandardi.
Sama kaksoisstandardi on parin viime vuoden aikana nopeasti vallinnut alaa suomalaisessa journalismissa. Kyse on radikaalifeminismin rinnalla nousseesta ideologiasta nimeltä intersektionalismi. Tämä <a href="https://www.merriam-webster.com/dictionary/intersectionality">tarkoittaa</a> sitä, että yksilön oikeudet määrittyvät yksilön sekundääristen ominaisuuksien (sukupuoli, etninen ryhmä jne) sekä oletetun sorron määrän perusteella.
Vaikkei asiasta ole käyty asian vakavuuden edellyttämää laajaa julkista keskustelua, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10818989">Yleisradio</a> ja <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005594582.html">HS</a> ovat omaksuneet toimintaansa intersektionalismin periaatteet. Molemmat yhtiöt esimerkiksi priorisoivat sukupuolta haastatteluvalinnoissaan. Yhtiöt eivät enää valitse haastateltavia osaamisen perusteella vaan sen, sattuuko henkilö olemaan sopivaa sukupuolta ja etnistä ryhmää. Toiminta on monin tavoin ongelmallista. Se on ensinnäkin mitä ilmeisintä syrjintää, ja toiseksi se heikentää asiaohjelmien ja uutisten tasoa olennaisesti. Lopputuloksena heikentyy myös yleisön luottamus kyseisiin viestimiin.
Mediat epäilemättä ovat itsekin huomanneet luottamuskadon. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan suomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-sen-vihdoin-paljasti-kansa-luottaa-median-tekemiin-urheilu-uutisiin-muttei-politiikan-uutisiin/">luottavat</a> kylläkin median tarjoilemiin urheilu-uutisiin, mutteivät enää politiikan uutisiin. HS puolestaan <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006249808.html">kummastelee</a>, miksi vain puolet kansalaisista uskoo sen ilmastoapokalyptisiin manauksiin.
Missäköhän vika mahtaa olla?
<h4>JSN:n asema</h4>
Suomessa on tapana, etteivät toimittajat moiti JSN:ää, vaikka se tekisi kuinka typeriä tai linjattomia ratkaisuja hyvänsä. Näin ollen lienee turha olettaa, että näistäkään tapauksista nousisi muualle mediaan minkäänlaista keskustelua.
Ehkä tällaiseen olisi kuitenkin syytä.
JSN:n sääntelyyn kuuluvat mediatoimijat alistuvat niihin päätöksiin, joita neuvosto katsoo asianmukaiseksi antaa. Esimerkiksi Iltalehti joutui keskiviikon tuomion myötä muuttamaan Ohisaloa koskevan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c">juttunsa</a> otsikkoa, kertomaan muutoksesta varsinaisen jutun lopussa sekä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11fb24da-79dc-4065-b34e-5b1ec07f3bf9">julkaisemaan</a> itsekritiikkinä vielä erillisen oikaisu-uutisen.
Kerrataan vielä lopputulos: Iltalehden riippumaton toimittaja kirjoittaa vihreästä ministeristä kriittisen jutun. Viher-JSN jyrää jutun ja pakottaa lehden muuttamaan näkemystään.
Näytämme elävän tilanteessa, jossa hyvin pieni, itse itseään täydentävä poliittisesti latautunut JSN kontrolloi lähes koko suomalaista mediakenttää. JSN:n pitäisi olla median riippumattomuuden ylin turvaaja, mutta valitettavasti koko asetelma on kiepsahtanut päälaelleen. Suomalaiset mediat ovat riippuvaisia JSN:stä. Ne ovat riippuvaisia puoluepolitisoituneen elimen poliittisista ratkaisuista, joita on pakko totella. Vihreä elin määrää, mitä mieltä toimittajat saavat olla.
Neuvostoa koskeva kritiikki on tehty mahdottomaksi. Joka sellaiseen syyllistyy, joutuu kirkonkiroukseen. Tämä ei ole vähäpätöinen asia toimittajapiireissä, joissa mahdollisia työnantajia on vain muutamia.
Suomen Uutiset ei ole JSN:n jäsen.

Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">kirjoitti</a> joulukuun alussa Julkisen sanan neuvoston jäsenistä, joilla on vahvat kytkökset vihreisiin. Asia on noteerattu myös muissa suomalaisissa uutisvälineissä, joskin asiaa on käsitelty erittäin hienovaraisesti. Onko ongelma, että JSN:ssa on vihreä kallistuma? Kysyimme asiasta neljältä tunnetulta mediavaikuttajalta.

<h4>A-P Pietilä</h4>
Emerituspäätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa, ettei tiedä, millä perusteilla JSN:n uudet jäsenet on valittu.
&#8211; Asiaan on vaikea ottaa kantaa. Nyt kannattaa ensin seurata, muuttuvatko JSN:n päätökset jollain tavalla verrattuna aikaisempaan linjaan.
<h4>Markku Huusko, Uusi Suomi</h4>
Verkkolehti Uuden Suomen vastaava päätoimittaja Markku Huusko sanoo, ettei JSN:n nykyinen kokoonpano horjuta hänen luottamustaan JSN:n päätöksiin.
&#8211; En kutsuisi JSN:n nykyistä kokoonpanoa vihreäksi kallistumaksi. Esimerkiksi Nitin Sood on valittu neuvoston varajäseneksi ja puheenjohtaja Elina Grundström ei ole tietääkseni vihreiden jäsen, on toki toiminut Vihreässä Langassa. Suoraan vihreitä edustaa vain Tuomas Rantanen, joka on vihreiden kaupunginvaltuutettu. Joidenkin muiden neuvoston jäsenten yhteydet vihreisiin ovat enemmän tai vähemmän väljiä. Kaikilla neuvoston jäsenillä ei tietenkään ole edes väljiä yhteyksiä vihreisiin.
JSN ei ole juuri avannut uusien tai aiempien jäsentensä poliittisia taustoja tai muutenkaan käsitellyt sidonnaisuuksia. Pitäisikö JSN:n kuitenkin kertoa avoimemmin neuvoston jäsenten taustoista? Päätoimittaja Huuskon vastaus on yleisellä tasolla myöntävä.
&#8211; Avoimuus on aina hyvä, ja avoimuudella saavutetaan positiivisia asioita. Se on toki lähtökohta.
<h4>Risto Uimonen, ex-JSN</h4>
Tietokirjailija, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 2010-2015 toiminut Risto Uimonen myöntää, että JSN:n nykyinen kokoonpano voidaan nähdä ongelmallisena.
&#8211; Se on ulkoapäin katsottuna kosmeettinen ongelma, vaikka neuvosto ei toki tee puoluepoliittisia päätöksiä.
Uimonen sanoo, etteivät JSN:n jäsenet voi kuitenkaan määrittää kannanottojaan asioihin puoluepoliittisin perustein.
&#8211; JSN:ssa on nyt henkilöitä, joilla on jonkinlaisia yhteyksiä vihreisiin, mutta siellä on myös selkeä enemmistö muita, Uimonen sanoo.
Hän jatkaa, että jos käsiteltävänä oleva asia JSN:ssa ”liippaa läheltä” jotakin neuvoston jäsentä, tällainen jäsen jäävätään päätöksenteosta. Uimosen omalla JSN-puheenjohtajakaudella jäävääminen oli tavallinen ja yleinen käytäntö.
&#8211; Jääväämisessä kyse ei usein ollut niinkään politiikasta, vaan kyse saattoi olla tilanteesta, jossa käsiteltävänä oleva asia liittyi esimerkiksi JSN:n jäsenen työpaikkaan.
<h4>Timo Huovinen, Yle</h4>
Yleisradion journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen sanoo, ettei hänellä ole ”nokan koputtamista” JSN:n jäsenten valintaan.
&#8211; Jäsenten valinta on tapahtunut JSN:n perussopimusten mukaan. Niin kuin aina, se millainen tämä JSN:n kokoonpano on, ilmenee sitten tämän kokoonpanon päätösten kautta. Samoin kuin JSN:n luottamus rakentuu sen tekemien päätösten kautta. Niitä jokainen on oikeutettu arvioimaan tahollaan.

Suomen Uutiset kysyi mediapomoilta: ”Näetkö ongelmana, että JSN:ssa on vihreä kallistuma?”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström saa tuekseen roiman määrän uusia vihreitä. Grundströmin aisapareina huhkivat jatkossa kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) avustajana toiminut transaktivisti Nitin Sood (vihr.) sekä Voima-lehden kustannuspäällikkö, vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen.

JSN:n aiemmin valittujen jäsenten joukossa on muun muassa Maria Swanljung, joka kertoo CV:ssään toimineensa presidenttiehdokas Pekka Haaviston (vihr.) vaalikampanjassa ja suunnitelleensa kampanjan mediastrategiaa. Swanljung toimii tällä hetkellä yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedottajana. Swanljungin <a href="https://twitter.com/mariamatilda?lang=fi">twiittivirta</a> kertoo täysin avoimesta ja jatkuvasta politikoinnista ja vihreiden sekä vasemmistoliiton kärkihahmojen kannanottojen täysin kritiikittömästä toistelusta.
‏JSN:n puheenjohtajana toimiva Elina Grundström on itse puoluelehti Vihreän Langan entinen päätoimittaja.
Julkisen sanan neuvosto ei mainitse uusien tai aikaisempien jäsentensä poliittista taustaa <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/">nimitysuutisessaan</a>.
<h4>Nettihöyrypäästä ylin journalistinen tulkitsija? </h4>
Erityistä kummastusta on sosiaalisessa mediassa aiheuttanut Nitin Soodin valinta. JSN kertoi uusia <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-hakee-yleison-edustajia-kaudelle-2018---2020/">yleisön edustajia hakiessaan</a> vaativansa ”hyvää eettistä harkintakykyä ja kykyä perustella mielipiteitään.”
Sood on herättänyt huomiota Twitterissä suorasukaisilla ja journalistisen tasapuolisuuden kannalta vähintäänkin kyseenalaisilla lausunnoillaan. Muutamia esimerkkejä:
Sood väittää, ettei vammaisen lapsen vanhempi saa puhua lapsensa yhteisön puolesta:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1069223996372238336">https://twitter.com/nnsood/status/1069223996372238336</a>
Sood pitää ongelmallisena, että Turun Sanomat levittää Miesten tasa-arvo ry:n kannanottoa:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1050710734768877568">https://twitter.com/nnsood/status/1050710734768877568</a>
Medialta on ”täysin vastuutonta” antaa Miesten tasa-arvo ry:lle tilaa:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1050709176924672000">https://twitter.com/nnsood/status/1050709176924672000</a>
Soodin mukaan Helsingin Sanomien toimittajan Anne-Mari Sipilän feminismi on ”ajoittain valkoista ja transfobista”. Sitä tulee varoa.
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1046340818683006976">https://twitter.com/nnsood/status/1046340818683006976</a>
HS “ilmentää rasismia”.
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1010423415688310785">https://twitter.com/nnsood/status/1010423415688310785</a>
Turkulainen-lehti “väheksyy romanien kokemaa syrjintää”:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1000006269074329606">https://twitter.com/nnsood/status/1000006269074329606</a>
Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että Sood <a href="https://stage.sudev.fi/jani-toivolan-eduskunta-avustaja-valppaana-loysi-rasismia-jopa-sprn-rasismia-vastustavasta-kampanjasta/">löysi rasismia</a> jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta.
JSN on journalistisen alan ylin eettinen valvoja. Suomen Uutiset ei siihen kuulu.

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö

KOMMENTTI | Aina ei voi onnistua. Ei edes rasismia vastustaessaan. SPR:n rasisminvastaisen ja yhdenvertaisuutta edistävän työn ja toiminnan Twitter-tili erehtyi linkittämään sivuilleen Ylen lastenohjelmien intiaanikohua kommentoivan tekstin. Vastaisku tuli korkealta ja kovaa. 

Tapahtumat lähtivät käyntiin, kun Satakunnan Kansan toimittaja Pasi Mattila <a href="https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/herra-heinamaen-hassutteleva-intiaani-oli-liikaa-mutta-oikeasti-rasismia-ruokkiva-lastenpeli-ei-herata-somen-moraalipoliiseja-200953579/">kirjoitti</a> lapsille tarkoitetun Pekka-pelin mahdollisesta rasistisuudesta ja aprikoi, miten pelin voisi kieltää. Tekstissä arvioitiin myös äskettäistä kulttuurinomimiskohua, joka johti Herra Heinämäki -intiaanipäällikön sensurointiin Yleltä.
Suomen Punainen Risti <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/spr.png">linkitti tekstin</a> omaan, rasismia vastustavan kampanjansa twitter-virtaansa.
Tällaisen toiminnan voisi olettaa miellyttävän rasismivastaustajia, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Veri kuohahti, intersektionaalinen mieli pahastui, ja pian Jani Toivolan eduskunta-avustaja Nitin Sood puuttui jämäkällä tarmolla peliin. Hän moitti SPR:n pataluhaksi rasistisen sisällön jakamisesta.
&#8221;Miksi SPR jakaa hyvinkin rasistista sisältöä, jossa kritisoidaan kulttuurista omimista ja väheksytään alkuperäiskansojen oikeutta omaan kulttuurin&#8221;, Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998462975479566336">tivasi</a>.
Hän jatkoi: &#8221;En oikeasti ymmärrä miten Ei rasismille-hanke, joka myös järjesti Olen Kanssasi -kampanjan osoittaakseen solidarisuuttaan vähemmistöille, jakaa kanavillaan sisältöä, jossa väheksytään Herra Heinämäen ongelmallisuutta ja rasistisia piirteitä.&#8221;
Tavallisen lukijan on vaikea nähdä SPR:n toiminnassa mitään moitittavaa, mutta Sood onnistui näkemään siinä vaikka mitä. On kuvaavaa, että edes pitkän päivätyön rasisminvastaisuudessa tehnyt Eero Mäntymaa <a href="https://twitter.com/eeromantymaa/status/998966140440338432">ei kyennyt näkemään</a>, mikä alkuperäisessä kirjoituksessa oli vikana.
SPR <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">yritti selittää</a> tapahtunutta kertomalla, että he jakavat toisinaan myös uutisia, jotka eivät edusta heidän kantaansa.
Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664">ei selitystä niellyt</a>: &#8221;Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta.&#8221;
Hän jatkoi: &#8221;Toivoisin, että SPR kantaisi vastuunsa tästä, pahoittelisi asiaa ja muuttaisi viestintälinjaansa, jotta tämä ei koskaan uudestaan tapahtuisi. Antirasistinen työ on jo niin vaikeata Suomessa ilman, että liittolaiset hankaloittavat vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.&#8221;
Kului hetki, ja SPR reagoi samalla tavalla kuin Yle inkkariinsa &#8211; deletoinnilla. SPR poisti alkuperäisen pahennusta herättäneen twiittinsä ja <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">pyyteli vuolaasti anteeksi</a>:
&#8221;Tviitti on jo poistettu, ja se oli epäonnistunut, koska siitä seurasi väärinkäsitys omasta kannastamme. Tarkoitus oli keskustella aiheesta, ei missään nimessä väheksyä kulttuurista omimista. Pahoittelemme ja otamme tästä opiksi.&#8221;
<h4>Lisää ongelmia</h4>
Sood ei tästä riemastunut, sillä SPR:n sivuilla retkotti edelleen rasistista törkyä. Yhdistys oli linkittänyt sivuilleen Turkulainen-lehden artikkelin, jossa toimittaja pukeutuu romaniksi. Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/999255790098763776">kirjoitti</a>:
&#8221;Hei SPR, teidän sivunne jakaa edelleen uskomatonta materiaalia, joka ei millään tavoin edistä rasisminvastaista työtä. Ette oikeasti voi jakaa sisältöä, jossa pukeudutaan vähemmistön edustajaksi pariksi tunniksi ja testataan miltä se tuntuu.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta. Miksi levitetään artikkelia jossa väheksytään kulttuurista omimista, mutta ei esimerkiksi <a href="https://twitter.com/PetraLaiti?ref_src=twsrc%5Etfw">@PetraLaiti</a>’n tekstiä vihapuheesta, jonka kohteeksi hän joutui? <a href="https://t.co/v5LG0fgM5X">https://t.co/v5LG0fgM5X</a>
&mdash; Nitin Sood (@nnsood) <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664?ref_src=twsrc%5Etfw">May 22, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Mistä kaikesta voisi pahastua?</h4>
Sood ei tiettävästi ole vielä pahastunut siitä, että SPR <a href="https://www.facebook.com/spreirasismille/posts/2249576348392125">toivottaa</a> Facebookissa hyvää Ramadania. Ei ole poissuljettua, ettei näin kävisi, sillä SPR:n toivotuksesta voisi saada sen käsityksen, että Ramadania harjoittamattomat haluaisivat kahmia vieraan kulttuurin perinteitä ja jakaa niistä aiheutuvaa riemua.
Toisaalta Soodin aikaa on kulunut siihen, että hän <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998892453804601344">vastustaa</a> oikeusministeriä sharian vastustamisesta. Tällainen on Soodin mukaan ongelmallista, tällä tavoin luodaan kuulemma uhkaavia mielikuvia rodullistetuista.
Soodin sarjatulipahastuminen antaa hyvää osviittaa siitä, kuinka hankalaa suomalaisten suvaitsevaisten elämä on nykyään. Soodin edustama intersektionalistinen näkemys pitää pahana käytännössä kaikkea sellaista monikulttuurisuutta, jota Suomessa on viime vuosien aikana yritetty suvaitsevaisuuden ja yhteiskunnallisen koheesion nimissä tehdä.
Niin ikään on selvää, minkälaisia keskustelupelisääntöjä intersektionaalinen kansanosa tuputtaa: rodullistamaton rasisminvastustaja häviää aina itsensä rodullistaneelle rasisminvastustajalle, vaikka jälkimmäisen puheissa ei olisi päätä eikä häntää.

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

Nitin Sood

Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

Suomen Uutiset kysyi mediapomoilta: ”Näetkö ongelmana, että JSN:ssa on vihreä kallistuma?”

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025