Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

No bailout

Perussuomalaisten linja EU:ssa on selkeä, kielteinen ja torjuva uudelle yhteisvelalle, valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi Ilta-Sanomien järjestämässä puoluejohtajien eurovaalitentissä tiistaina. 


Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus hyväksyi kolme vuotta sitten niin sanotun EU-elvytyspaketin eli yhteiseen velkaan pohjautuvan rahoitusvälineen, josta Suomen maksuosuus on vähintään 7,2 miljardia euroa korkoineen. Tämä osuus tulee Suomen veronmaksajien maksettavaksi vuosina 2028–2058 &#8211; ja kaikki raha on pois Suomen peruspalveluista, kuten esimerkiksi sotesta ja tieväylien kunnossapidosta.
Perussuomalaiset vastusti elvytyspakettia alusta alkaen, sillä järjestely paitsi kasvattaa Suomen velkavastuita lisäämättä hyötyä Suomelle, kyseessä on myös EU-perussopimusten vastainen menettely.
EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan.
Sittemmin elvytysrahojen on uutisoitu muun muassa valuvan väärinkäytöksiin. Lisäksi varoilla muun muassa remontoidaan italialaisten koteja – suomalaisen veronmaksajan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kustannuksella</a>.
Lindtmanilta kysyttiin: Oliko se hyvä diili?
Ilta-Sanomien järjestämässä puoluejohtajien eurovaalitentissä tiistaina SDP:n nykyiseltä puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiinkin vastuuta EU-yhteisvelkajärjestelystä, joka lisää suomalaisten veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin.
IS-tentin vetäjä kysyi Lindtmanilta suoran kysymyksen:
&#8211; Demarit kehuivat (elvytyspakettia) hyväksi sopimukseksi. Oliko se hyvä sopimus?
Lindtman pyöritteli sanojaan, mutta häneltä irtosi kehu elvytyspaketille.
&#8211; Niissä oloissa &#8211; kukaan ei voi sanoa, että se oli täydellinen &#8211; mutta niissä oloissa neuvoteltiin paras mahdollinen ratkaisu.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään Lindtmanin vastaukselle.
&#8211; Voi veronmaksajaa, Purra huokaisi.
Demaripomo kiemurteli tuolissaan
Hyväksyisikö SDP myös jatkossa uudet EU-yhteisvelkamekanismit, jotka lisäisivät suomalaisten veronmaksajien taakkaa? Lindtmanin mukaan puolueen linja on ”selkeä”, mutta demaripomo ei tarkentanut, mitä selkeä linja tarkoittaa.
Demarien eurovaaliehdokkaan Dimitri Qvintuksen mukaan on selvää, että EU ottaa tulevina vuosina <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010456156.html">yhteistä velkaa</a>. Hänen mukaansa Suomi ei voi sanoa ”ei” yhteisvelalle tilanteessa, jossa EU:n taloutta on vahvistettava.
Lindtman ei tehnyt irtiottoa puoluetoverinsa yhteisvelkapuheista, vaan tyytyi toteamaan, että viime vaalikaudella tehty päätös osallistua yhteisvelkaan tehtiin ”poikkeuksellisina aikoina”.
&#8211; Oli aito riski siitä, että EU:n talous ja keskeiset palvelut romahtavat, Lindtman selitteli.
Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sivalsi Lindtmania huomauttamalla, mihin elvytysrahoja on käytetty.
&#8211; On ollut niin mukavaa saada veronmaksajien rahaa, jota on käytetty italialaisten ikkunaremontteihin ja ties mihin.
Perussuomalaiset vastustaa EU-yhteisvelkaa
Perussuomalaisten linja on selkeä, kielteinen ja torjuva uudelle EU-yhteisvelalle, ministeri Purra sanoo.
&#8211; Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu yhteinen kantamme tämänkaltaisia mekanismeja kohtaan: me vastustamme niitä. Jos haluamme tukea Ukrainaa lisää, siihenkin löytyy muita keinoja kuin yhteisvelka.
Viime aikoina EU:ssa on väläytelty monenlaisia uusia EU:n tulonsiirtoratkaisuja milloin milläkin verukkeella, esimerkiksi investointien &#8211; ja jopa kilpailukyvyn korjaamiseksi.
Purra toteaa, että kaikki tällaiset vaihtoehdot ovat huonoja.
&#8211; Suomen tulee niitä vastustaa.
Vasemmistolle maistuu myös uusi velka
Vasemmistoliitto olisi valmis ottamaan yhteisvelkaa esimerkiksi Ukrainan tukemiseen, vaikka se olisikin viimesijainen keino, puolueen puheenjohtaja Li Andersson totesi tentissä.
&#8211; Yhteisvelkaa ei voi kategorisesti sulkea pois, Andersson sanoi.
Purra korosti, että veronmaksajien rahojen kippaaminen erilaisiin hankkeisiin tai ongelmiin ei voi olla kestävä ratkaisu tulevaisuudessa.

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille.
EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle.
&#8211; Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti.
Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi
Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa.
&#8211; Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa.
Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia.
&#8211; Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan.
EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan
Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut.
Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa.
&#8211; EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua.
Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.
Lue blogi <a href="https://www.soste.fi/blogikirjoitus/riikka-purra-suomen-etu-edella-euroopan-unionissa/">täältä</a>.
&nbsp;

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Suomen seuraava hallitus todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti tänään aamupäivällä Ilta-Sanomien vaaligrilli-ohjelmassa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat jo aiemmin sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa. Nyt vihreät kuitenkin vihjailee lipsuvansa siitä, mitä on sovittu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen johdolla eduskunta hyväksyi kesällä 2021 EU-elvytyspaketin eli yhteisvelkajärjestelyn, josta Suomelle koituu miljardien tappiot. Suomen seuraava hallitus myös todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin ja yhteisvelkaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi tänään Ilta-Sanomien vaaligrilli -ohjelmassa, että Suomen kanta seuraavaan tukipakettiin on kielteinen, koska kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Meillä on eduskunnan yhdessä sovitut lausumat elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä, joissa sanotaan selvästi, että Suomi ei halua enempää yhteistä velkaa eikä veroja unionitasolle, Purra sanoo. Hän oli tänään keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kanssa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009483952.html">haastateltavana</a> Ilta-Sanomien vaaligrillissä.
Vihreät väläyttää jo lipeävänsä sovitusta
Lähtökohtaisesti Suomi ei siis tule hyväksymään uusia EU-yhteisvelkapaketteja. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) <a href="https://stage.sudev.fi/sanna-marin-ilmoitti-topakasti-vastustavansa-eu-yhteisvelkapaketteja-purra-ei-ole-uskottavaa/">vakuutteli eilen</a> samaa eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä esiintyen uusien EU-pakettien vastustajana.
Kuitenkin osa puolueista on jo nyt lipeämässä sovitusta: esimerkiksi vihreät <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009466724.html">väläyttelee jo</a>, että se saattaa olla valmis siihen, että Euroopan unioni ottaisi vastaisuudessakin yhteisesti velkaa.
Vaarana onkin, että kun EU:n no bailout -periaatteesta on jo kerran luistettu, unionissa on houkutusta pyrkiä tekemään sama uudestaan. Mikäli asia on perussuomalaisista kiinni, Suomi ei tule enää osallistumaan uusiin tukipaketteihin.
Korkokuluista kertyy karmeasti maksettavaa
EU-elvytyspaketin maksaminen alkaa vuonna 2028. Taloudellisesti paketti oli jo alun alkaenkin suomalaisten kannalta surkea.
Purra huomauttaa, että Suomen 6,6 miljardin maksuosuus elvytyspaketista on nykyisellä korkotasolla nousemassa jopa 10 miljardiin euroon.
&#8211; Minua ihmetyttää, kuinka vähän elvytyspaketista puhutaan näiden eduskuntavaalien alla. Nyt puhutaan illasta toiseen muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta siitä ei puhuta, että Marinin hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa, Purra sanoo.
Uutta EU-pakettia pukkaa
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on siis hyvin todennäköisesti edessä. Jo kesän kynnyksellä luultavimmin esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi tulossa voi olla ennallistamisasetus.
Kepun Saarikko on aiemmin ilmoittanut vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa – vaikka hyväksyi edellisen paketin Marinin hallituksessa. Saarikko toisti aiemman kantansa ja totesi, että jatkossa komission suunnitelmiin – esimerkiksi koskien suvereniteettirahastoa – tulisi vaikuttaa aikaisemmassa vaiheessa.
&nbsp;

Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

Eduskunnan suuri valiokunta otti kantaa EU:n talouspolitiikan sääntökehikon uudistamiseen. Perussuomalaiset pitävät talouspolitiikan sääntöjen tarkastelua ja uudistamista perusteltuna, mutta eivät voi allekirjoittaa kaikkia valiokunnan lausunnossa esitettyjä näkökohtia.

Poikkeuslausekkeella kytkettiin nyt pois valvonta vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja vajerajoista vuosiksi 2020—2022.
&#8211; Syynä tähän oli Covid-19-pandemia. On ilmeinen riski, että vihreän siirtymän, energiakriisin, Ukrainan sodan ja talousnäkymien yleisen heikentymisen seurauksena houkutus poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisille kasvaa ja jäsenmaat ylivelkaantuvat entisestään. Tätä ei tule hyväksyä. Mielestämme poikkeuslausekkeen käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian, perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Olli Immonen ja Jenna Simula vaativat.
Maltillinen velkataso ehkäisee velkakriisejä
Perussuomalaiset painottavat, että tärkeintä nykytilanteessa on markkinakurin palauttaminen ja sanktio- tai palkkiomekanismien luominen. Vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja ei juuri ole noudatettu, eikä sääntöjen rikkomisesta ole kertaakaan seurannut huomautusta voimakkaampia toimenpiteitä, vaikka säännöt sinänsä taloudellisiin rangaistusmaksuihin antavatkin mahdollisuuden.
Perussuomalaisten mukaan ei ole myöskään uskottavaa, että sääntöpohjaisuus voisi toimia ilman markkinakuria tai poliittisen harkintavallan ulkopuolella olevia sanktiomekanismeja.
&#8211; Maltillinen velkataso ja riittäväksi katsotut aktiiviset sopeutustoimet ehkäisevät parhaiten velkakriisejä. Sellaisia menojen sopeutustoimia, jotka heikentävät talouden kasvunäkymiä, tulee kuitenkin toteuttaa varoen. Mikäli velkasuhderajaa nostettaisiin esimerkiksi 80 prosentin tasolle, se saatettaisiin tulkita niin, että velkarajalla ei oikeasti ole väliä. Tämä saattaisi vain lisätä moraalikatoa, joka on jo valmiiksi merkittävä ongelma, valiokunnan varapuheenjohtaja Mäkelä huomauttaa.
Osittainen markkinakurimalli ja velkasuhderaja
Perussuomalaiset muistuttavat, että ne maat, joiden velkasuhde on selvästi velkasuhderajaa korkeampi, tarvitsevat joka tapauksessa erikseen heille räätälöityjä toimia. Näiden maiden talouspolitiikan arviointi ei ole varsinaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaan velkajärjestelyjen ja jopa euroerojen tie.
&#8211; Siksi pidämme epäoptimaalisesti edelleen voimassa olevan 60 prosentin velkasuhderajan, mutta muuttaisimme sen tulkintaa sitovan ylärajan sijasta tavoitetasoksi, jota kohti maita velvoitettaisiin siirtymään budjettivajeita supistamalla tai talouskasvua lisäämällä, toteaa Simula.
&#8211; Lisäksi ehdotamme osittaisen markkinakurin mallia. Mallissa valtio velvoitettaisiin uusien velkakirjojen liikkeellelaskun yhteydessä laskemaan liikkeelle myös juniorivelkakirjoja (no-bailout -velkaa) esimerkiksi 5—10 prosenttia liikkeelle laskettavien velkakirjojen nimellismäärästä.
&#8211; Ehdottamamme malli olisi inhimillinen, sillä aluksi tätä &#8221;no-bailout -velkaa” olisi koko velkakannasta vain muutama prosentti, ja pitkänkin ajan kuluttua korkeintaan määritellyn minimirajan (5—10 %) verran.
Yhden alijäämä on toisen ylijäämä
Vaihtotaseiden tarkastelun yhteydessä on perussuomalaisten mielestä alettava kiinnittää huomiota alijäämien sijaan myös ylijäämiin.
&#8211; Yhden maan alijäämähän on tunnetusti toisen ylijäämä. Esimerkiksi pankkivalvonnassa on katsottu velallisen valvomisen sijaan helpommaksi valvoa pankkeja ja asettaa niille pääoma- ja raportointivaatimuksia. Makrovakaussopimuksissa liian suuri ylijäämä on jo nyt epävakauskriteeri, jonka pitäisi velvoittaa korjaavaan toimintaan, mutta tähän asti mitään ei ole tehty.
&#8211; Ylijäämien torjunta estäisi euromaista toisiin euromaihin kohdistuvia sijoitusbuumeja, joita pidetään keskeisenä syynä eurokriisiin. Lisäksi, mikäli ylijäämäisiä maita ohjataan ajoissa pienemmälle ylijäämälle, näiden maiden saatavat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi, että velkaleikkaukset muuttuisivat mahdottomiksi.
Vihreät investoinnit ja ns. kultainen sääntö
Erityisen ongelmallisena perussuomalaiset pitävät ehdotettua vihreiden investointien jättämistä pois velkalaskennasta (ns. kultainen sääntö).
&#8211; Vihreiksi arvioitavien investointien jättäminen kokonaan velkakriteerien ulkopuolelle ohjaisi maita ylivelkaantumaan. Lisäksi ehdotus siirtäisi merkittävästi talouspoliittista valtaa EU-komissiolle, joka tarvittavan taksonomian ilmeisesti laatisi, Immonen huomauttaa.
&#8211; Myös muunlainen poikkeava suhtautuminen esimerkiksi investointeihin otettaviin lainoihin on ongelmallista. Laajasti tulkiten mikä tahansa koulutuksesta terveydenhuoltoon olisi tulkittavissa investoinniksi. Markkinakuri olisi tässäkin tapauksessa EU-komissiota parempi tuomari.
&#8211; Euroalueelle ei tule myöskään perustaa yhteistä fiskaalikapasiteettia eli yhteistä budjettia tai nyt nähdyn elpymisrahaston tapaisia tulonsiirtomekanismeja. Mikäli euroalueen ongelmia halutaan ratkaista, pitää kiinnittää huomiota juurisyihin: yhteinen rahapolitiikka ja yhteisvastuun mahdollistava EKP, sen osto-ohjelmat ja erilaiset tukimekanismit.
Euroalueen ongelma on euro
Euromaiden kykyyn korjata hintakilpailukykyään ja edellytyksiin sopeuttaa budjettien menoeriä tulee suhtautua varauksellisesti. Käytännössä monelle maalle ainoa toimiva vaihtoehto olisi oman kansallisen valuutan heikentyminen, joka sopeuttaisi työn ulkoisen hinnan ohella myös budjetissa olevien menoerien ulkoista hintaa.
&#8211; Euroalueen ongelma on euro, ja siksi komission tiedonannon suurin ongelma on, ettei siinä ole mainittu euroeron mahdollisuutta. Euroeron ei tarvitse olla pysyvä, kuten asiantuntijalausunnossa on nostettu esiin.
&#8211; Euroeron hyöty on ilmeinen. Sillä voidaan välttää poliittisesti riitaisten pääomien siirtäminen jäsenmaasta toiseen etenkin, kun pääomien tulisi saada liikkua euroalueella vapaasti. Toiseksi sillä voidaan lievittää talousvaikeuksia kustannuskilpailukyvyn kasvun avulla, lisäävät perussuomalaiset.
&nbsp;

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pohtii, millainen Euroopan ja EU:n pitäisi olla. Mäkelälle itselleen asia on selvä. EU:n tulisi olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto &#8211; maiden, jotka vaalivat omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Jani Mäkelä korostaa, että aivan ensimmäiseksi on tehtävä ero sen välillä, että EU ja Eurooppa ovat kaksi eri asiaa. Eurooppaa on myös EU:n ja euron ulkopuolella. Suomi tarvitsee joka tapauksessa kaupankäyntiä, mutta sen toteuttamiseen olisi ollut muitakin keinoja kuin EU.
&#8211; EU:n tulisi olla kauppaliitto, joka ei puutu asioihin, jotka eivät ole välttämättömiä kaupankäynnin sujuvuuden kannalta. Joukkovoimaa pitää hyödyntää asioihin ja toimijoihin, joiden kanssa on pakko olla tekemisissä ja joihin vaikuttamiseen eivät yksittäisen maan voimat riitä, Euroopan tulevaisuuskonferenssin edustaja ja Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja korosti tänään Turun Eurooppa-foorumilla.
Isotkaan maat eivät saa palautettua turvapaikanhakijoita
Yhtenä esimerkkinä asioista, joissa EU:n joukkovoimaa kannattaisi hyödyntää, Mäkelä mainitsee massiivisen maahantulon ja tulijoiden palautuksen. Isotkaan maat eivät ole onnistuneet turvapaikanhakijoiden palautuksissa. Toinen esimerkki ovat kansainväliset suuryhtiöt, joita Suomen kannan ei tarvitse kiinnostaa, mutta EU:n kannan tarvitsee.
Suurimpana uhkana EU:lle Mäkelä pitää ehdottomasti Kiinaa, jonka suhteen ei pidä olla naiivi. Kiina on totalitaristinen ihmisoikeusrikkuri ja roistovaltio, jota ei pidä ajatella tasavertaisena kumppanina, vaan vastavoimana.
&#8211; Ympäristöasioissa EU-maat ovat niin eri tilanteissa, että EU:n pitäisi sisäisen puuttumisen sijaan pyrkiä painostamaan todellisia saastuttajia. Maailman merien muovi tulee kehitysmaiden joista, eikä siinä auta mitään se, että EU vainoaa muovipillejä niin, että lapset tukehtuvat paperipilleihin. Ei siinä auta, että EU painostaa kaikki käyttämään sähköautoja, joiden ostamiseen ei laajassa mittakaavassa ole varaa, joiden ominaisuudet eivät vielä riitä ja joiden valmistaminen akkuineen kuormittaa ympäristöä, Mäkelä huomauttaa.
&#8211; Ilmastoposeerauksen sijaan tarvitaan konkreettisia toimia sen eteen, että kehitysmaissa saadaan väestönkasvu hallintaan ja päästöt vähenemään.
EU:n ongelmat
Mäkelä kysyy, miksi kutsutaan sellaista sopimuspohjaista järjestelmää, jonka sopimukset eivät pohjimmiltaan pidä tosipaikassa. Liittovaltio on ruma sana, jota harva haluaa sanoa, mutta johon johtavia ratkaisuja lähes kaikki tekevät. Liittovaltiota on vähitellen syvennetty kriisien varjolla ja sopimuksia venyttäen.
&#8211; EU:lle vallan antaminen on yksisuuntainen tie, koska mitään sinne annettua valtaa tai rahaa ei tulla saamaan koskaan takaisin. Pessimisti tai realisti tosin sanoisi, että EU kahmii lisää pään avattuaan, mutta kukaan ei voi kiistää, että se pitää kaiken, mitä kerran saa. Täytyy ymmärtää myös positiiviselta tai neutraalilta vaikuttavassa toimivallan siirrossa, että missään maailmantilanteessa sitä valtaa ei EU luovuta meille. Yksimielisyyspäätöksistä luopuminen ja enemmistöpäätöksiin siirtyminen on aina pois pienen maan vaikutusvallasta, oli kyse miten viattomasta asiasta tahansa.
Ei tekemistä turvallisuuden kanssa
Mäkelä huomauttaa, että toisin kuin suomalaiset haluavat mielellään kuvitella, vaikka fiksuimmat tajuavatkin kuvitelman pötypuheeksi, EU:lla ei ole juuri mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.
&#8211; Kun keskustelee Euroopassa eri maissa EU-puolustuksesta, vastaus on aina sama kohtelias myötähäpeä: ”Kiintoisa aihe, mutta kuulumme jo Natoon”. Mitä EU tosipaikassa voi Venäjälle, kun jopa pikkuvenäjä pystyy pitämään sitä pilkkanaan pikku hybridioperaatiolla ja massiivisen maahantulon rajatulla harjoituksella? Mäkelä kysyy.
&#8211; Miten EU voisi mitään Venäjälle, kun sen mahtimaat ovat riippuvaisia Venäjän energiasta ja sen kanssa käydystä kaupasta? Sen lisäksi, että Saksan seuraava liittokansleri voi olla velkaunionimyönteinen, hän voi olla myös ”Venäjän ystävä”. Mitä tämä tarkoittaa meille?
Tehtyjä virheitä on vaikea muuttaa
Mäkelä kysyy, mitä tarkoittaa tässä päivässä vähemmän, mutta parempaa EU:ta. On lähdettävä siitä, missä ollaan. Mäkelä pitää katkerana virheenä sitä, että Suomi ei liittynyt Natoon eikä vähintäänkin sopinut pysyvänsä euron ulkopuolella, jos muka oli pakko liittyä unioniin.
&#8211; Kuitenkin niitä asioita on vaikea muuttaa. On omituista polarisoida keskustelu siihen, että haluatko erota EU:sta. Vastaus kuuluu aina, että mitä jos käyttäisimme keinot vaikuttaa siellä ensin, Mäkelä pohtii.
Kauniit puheet elvytyspaketista päätettäessä
Kun elvytyspaketista päätettiin, eduskunta teki paljon lausumia. Kun Mäkelä epäili, onko Euroopassa kukaan kuullut näitä lausumia, hän käänsi muutamia niistä englanniksi ja esitti perusajatukset COSAC-puheenjohtajien kokouksessa.
&#8211; Toin esille, että Suomi on eduskunnan yksimielisellä päätöksellä ottanut selvän kannan, että paketti on poikkeuksellinen ja ainutkertainen järjestely ja että Suomi ei tule hyväksymään sen uusimista tai pysyväksi muuttamista. Euroopan maiden tulee mielestämme kantaa vastuu taloudestaan ja veloistaan, no bailout -periaatteen uskottavuus on palautettava ja unionin sisäisiä tulonsiirtoja emme hyväksy.
&#8211; Toin vielä erikseen esille sen kaikkien vastuullisten poliittisten puolueiden Suomessa jakaman käsityksen, että komissio ja unioni pitäkööt näppinsä erossa Suomen metsistä. Paljon kauniita sanoja, mutta mitä nyt pitää tehdä, on huolehtia siitä, etteivät ne jää vain sanoiksi, Mäkelä kertoo.
Kynnysmatosta aktiiviseksi vaikuttajaksi
Muilla mailla on aina ensimmäisenä agendalla oma kanta ja intressi. Suomalaiset ministerit sanovat, että oma maa ensin -ajattelu on vahingollista. Mäkelä uskoo, että tällä asenteella kynnysmaton rooli on taattu.
&#8211; Kynnysmaton sijaan pitää ottaa aktiivisen vaikuttajan rooli. Suomen pitää ajaa omaa intressiään häpeämättä ja häikäilemättä aikaisessa vaiheessa, jo kauan ennen komission esityksiä. Lobbauksen pitää olla kovaa, ja siinä pitää valjastaa kaikki tasot virkamiehistä hallituksen kautta meppeihin. Yksimielisyysvaatimuksella on prässättävä läpi myönnytyksiä.
&#8211; Tuhoisinta vaikuttamisen kannalta ovat sisäiset viidennet kolonnat, joita nähtiin esimerkiksi mainitussa metsäkysymyksessä. Suomen äänen tulee olla yhtenäinen ja keskittyä siihen, mikä meille on tärkeää, Mäkelä painottaa.
&nbsp;
&nbsp;

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Suomen perustuslain ensisijainen tulkitsija, eduskunnan perustuslakivaliokunta suhtautui jo vuosi sitten nihkeästi EU-elvytyspakettiin.

Hallituksen kehysriihiveivaukseen liittyvä poliittinen teatteri jäi eilen monelta hetkeksi vähemmälle huomiolle, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-lausunto-Euroopan-unionin-omien-varojen-jarjestelmasta.aspx">lausuntonsa</a>, jonka mukaan EU-elvytyspaketin läpimeno vaatii kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnan äänestyksessä.
Tiedossa on jo, että perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt pyrkivät torjumaan elvytyspaketin, joka veisi veronmaksajat vuosikymmenien velkavankeuteen ja josta seuraisi Suomelle useiden miljardien nettotappiot.
Kokoomus jätti vastuunkannon muille
Käytännössä hankkeen läpimenon ratkaisijaksi on nousemassa kokoomus, jonka ilmoitti eilen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan Kai Mykkäsen suulla, että kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista.
Koska tyhjiä ääniä ei lasketa, kokoomuksen selkärangaton tyhjänäänestäminen tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Sanna Marinin johtaman hallituksen olisi mahdollista juntata elvytyspaketti läpi.
Suomelle haitallinen, rikkoo EU-perussopimuksia
Useiden asiantuntijoiden mukaan elvytyspaketti on Suomen taloudelle haitallinen ja menettelyn on myös katsottu rikkovan EU-perussopimusten no bailout-periaatetta, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät ota vastatakseen toisten jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kehottanut euromaita ryhdistäytymään ja <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006515342.html">noudattamaan</a> EU-perussopimuksia.
Vaikka elvytyspaketilla on edelleen laskennallisesti mahdollisuus mennä läpi, on syytä muistaa, että perustuslakivaliokunta suhtautui torjuvasti jo itsessään hankkeen sisältöön viime kesänä. Tuolloin perustuslakivaliokunta katsoi, että <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunta-on-arvioinut-EUn-elpymissuunnitelmaa.aspx">Suomen ei tule hyväksyä</a> ehdotettua lainanottoa eikä siihen kytkettyä vastuuta avustusmuotoon.
Perustuslakivaliokunta linjaa: Valiokunnan mielestä valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.
Pakettia moititaan joka suunnasta
Perustuslakivaliokunta viime vuonna evästi päättäjiä myös varmistamaan, että hankkeeseen liittyvillä päätöksillä on takanaan kansalaisten tuki.
Perustuslakivaliokunta lausuu: Valtioneuvoston kirjelmän mukaan päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista. Valiokunta korostaa, että demokraattisen legitimiteetin varmistaminen on tärkeää, kun päätetään jatkossa tukivälineen toimeenpanosta.
Seuraavaksi voidaankin pohtia, onko elvytyspaketilla takanaan kansalaisten tuki. Vastaus kysymykseen on, että suurella todennäköisyydellä tukea ei löydy. Ensinnäkin eduskunnan toiseksi suurin puolue, perussuomalaiset vastustaa yksimielisesti liittovaltiokehitystä ja EU-vastuiden paisuttamista velkarahalla. EU-elvytystä moititaan myös <a href="https://stage.sudev.fi/keskustan-hoskonen-ei-hyvaksy-eu-elvytyspakettia-eika-turpeen-alasajoa-kyse-ei-ole-kapinoinnista-vaan-lain-ja-hallitusohjelman-puolustamisesta/">hallituksen riveistä</a>.
Hallitus torjuu kansanäänestyksen
Moni on myös unohtanut, että viime syksynä elvytyspaketista kansanäänestystä vaativa kansalaisaloite sai vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ennätysajassa, ja kannatusilmoitusten keräys jopa keskeytettiin asian kiireellisyyden vuoksi. Myös perussuomalaiset on jättänyt samasta asiasta oman lakialoitteen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja pääministeri Sanna Marin ovat kuitenkin <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-ei-halua-kansanaanestysta-valtavasta-eun-tukipaketista-ei-uskalla-kysya-kansalta/">tyrmänneet </a>esityksen kysyä kansan näkemystä asiaan.
Tuppurainen myös linjasi jo viime kesänä, että oma kansa ensin -ajattelu on <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ministeri-tytti-tuppurainen-nousi-elamansa-virheen-partaalta-suomen-etujen-vartijaksi-oma-kansa-ensin-ajattelu-on-vahingollista/00553fcc-bc74-4ded-9a37-4a28b00ba45b">vahingollista</a>.

Perustuslakivaliokunta linjasi jo viime kesänä: ”Valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa”

VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen Uutisille EU-elvytysrahaston laillisuutta. Toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita komission ja neuvoston päätösten laillisuudesta. 

Komission toukokuun lopulla julkistama elvytysrahasto on joutunut kiihkeän keskustelun kohteeksi. Helsingin Sanomat julkaisi 2.7 <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006558899.html">laajan kirjoituksen</a> aiheesta. Lähtökohtana oli unionin neuvoston oikeuspalvelun laatima arvio rahaston laillisuudesta. Arvio on, että rahasto on pääosin EU:n perussopimusten mukainen. Arvio on 68-sivuinen ja luottamuksellinen, mutta sen päätulos on julkistettu. HS on saanut haltuunsa koko lausunnon. Suomen eduskunnassa rahastosta on alettu käyttää nimeä elpymisväline.
HS:n haastattelemat oikeusoppineet Tuomas Ojanen ja Allan Rosas ovat yksiselitteisesti neuvoston lausunnon kannalla. He eivät näe mitään olennaisia juridisia ongelmia elpymisvälineen käyttöönotolle. HS:n <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006558664.html">pääkirjoituksessa</a> todetaan, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta joutuu kyseenalaistetuksi. HS:n kirjoitus on kaikkiaan varsin puutteellinen. Siinä ei myöskään tuoda esille, mikä oikeudellinen painoarvo on neuvoston oikeuspalvelun lausunnolla todellisuudessa.
EU:n toimielinten oikeuspalvelujen arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita komission ja neuvoston päätösten laillisuudesta EU:n perussopimuksiin nähden. Näiden arviointien lähtökohtana on arvioida sitä, olisivatko tehdyt päätökset kestäviä Euroopan tuomioistuimen käsittelyssä. Jos elpymisrahasto hyväksytään, siitä lähes varmasti tehdään valitus EU:n tuomioistuimelle. Tuomioistuimen käsittely kestää yleensä 2-3 vuotta. Rahaston joutuminen tuomioistuimen käsittelyyn ei kuitenkaan keskeytä sen käyttöönottamista, jolloin avustuksia ja lainoja voidaan ryhtyä myöntämään heti kun rahastosta on tehty päätös. Saksa aloitti 1.7 EU:n puheenjohtajuuskautensa ja tähtää kovasti päätöksen tekemiseen neuvoston kokouksessa 17.7 Brysselissä.
EU:n tuomioistuimen kielteisille kannanotoille on käynyt pääosin aiemminkin siten, että tällaisessa tapauksessa jaettuja rahoja ei ole ryhdytty perimään takaisin (<a href="https://www.ceps.eu/next-generation-eu/">CEPS</a>). Myös tuomioistuin on itsekin todennut takaisinperimisen mahdottomaksi. Uuden elpymisrahaston myöntämät avustukset ja lainat on tarkoitus jakaa neljässä vuodessa. Aika saattaa myös lyhentyä, koska useat maat ovat vaatineet 2-3 vuoden aikataulua Suomi mukaan lukien. Tällöin tuomioistuimen mahdollisuudet estää rahanjaon toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Kokonaan eri asia on, mikä tuomioistuimen päätös lopulta tulisi olemaan.
<h4>No bailout -periaate</h4>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ja suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) pitävät tukipakettia EU:n perussopimusten vastaisena ja ensi sijassa huonosti talouttaan hoitaneiden jäsenmaiden pelastusyrityksenä yhteisellä vastuulla. Tällöin rikotaan no-bailout sääntöä rikotaan. Komissio väittää, ettei kyse ole pelastusrahastosta vaan EU-maiden investointien tukemisesta. Siksi komissio onkin antanut rahastolle nimen ”Next Generation EU”. Komissio uskoo saavansa rahastolla aikaan uusia investointeja, merkittäviä rakenneuudistuksia ja ohjaavansa EU-maiden taloudet innovatiiviseen suuntaan tulevia sukupolvia varten.
Komissio ehdotti rahaston kooksi 750 miljardia euroa. Siitä 500 miljardia myönnettäisiin avustuksina EU:n laajennetun budjetin kautta ja 250 miljardia lainoina. Rahaston perustamiseen sisältyy useita juridisia ongelmia. Komissio on varsin puutteellisesti käsitellyt rahaston yhteensopivuutta EU:n perussopimusten kanssa (SEUT: Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, englanniksi TFEU). Keskeisiä ovat artiklat SEUT 122 ja 125 sekä SEUT 310.
Elpymisrahasto nojautuu keskeisesti hätärahoituksen mahdollistavalle artiklalle 122. SEUT 122 on kuitenkin ajallisesti rajattu. Kyse voi olla hätärahoituksesta vain lyhyen ajan. Komissio kuitenkin ehdottaa laina-ajaksi 30 vuotta siten, että lainat 750 miljardia maksettaisiin takaisin vuosina 2028-2058. Lainan kokonaiskustannuksia on mahdotonta arvioida näin pitkälle ajalle.
SEUT 125 artikla sisältää no bailout -periaatteen. Artiklan mukaan unioni ja jäsenvaltiot eivät saa ottaa vastuulleen toisten jäsenvaltioiden sitoumuksia. Komission ehdotuksessa on kuitenkin vahvasti yhteisvastuullisia piirteitä kuten Suomen perustuslakivaliokuntakin toteaa. Helsingin Sanomien kirjoituksessa oikeustieteen tohtori Allan Rosas kuitenkin väittää, että komission ehdotus ei perustu yhteisvastuuseen. Rosas perustelee tätä siten, että EU hankkii myöhemmin varat ottamiensa lainojen takaisinmaksuun. Komission ehdotuksessa lainojen kuoletus ja korot maksettaisiin jäsenmaksujen korotuksella ja mahdollisesti uudella EU-tason verotuksella. EU-verojen aloittaminen on poliittisesti hyvin hankalaa eikä ole lainkaan varmaa, että siinä onnistuttaisiin. Todennäköisin lainakulujen rahoituslähde ovat jäsenmaksujen korotukset. Lisäksi on mahdollista, että joku EU:n uutta lainaa ottava maa ei selviydykään lainanhoitokuluistaan. Italia voi lyhyellä tai pitkällä ajalla ajautua velkasaneeraukseen. Monet asiantuntijat pitävät tätä hyvin todennäköisenä.
<h4>Unioini ei voi rahoittaa toimintaansa ottamalla lainaa</h4>
Erityisen hankala on SEUT 310 -artikla rahaston kannalta. Komission ehdotukset ovat ilmeisesti ristiriidassa tämän artiklan kanssa. Artikla 310 määrittelee tasapainoisen EU:n budjetin periaatteen. Sen mukaan EU:n budjetin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Tämä ehto myös estää unionia rahoittamasta toimintaansa ottamalla lainaa. Sama tulkinta on myös komission verkkosivuilla: ”EU borrowing is only permitted to finance loans to countries. EU cannot borrow to finance its budget”. Komissio perustelee varsin köykäisesti tämän artiklan kiertoa (<a href="https://www.ceps.eu/next-generation-eu/">CEPS</a>).
Artiklan 310 ongelmat elpymisrahaston kannalta otti myös eduskunnan perustuslakivaliokunta selkeästi esille <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_16+2020.aspx">lausunnossaan elpymisvälineestä</a>. Valiokunta ei pidä EU:n lainanottoa jäsenmaille ongelmana. Tämä on ollut myös eduskunnan valiokuntien kuulemien juristi-asiantuntijoiden kanta. Kaavaillun rahaston pääosa olisi kuitenkin avustuksia, yhteensä 500 miljardia euroa. Käytännössä ne rahoitettaisiin EU:n ottamalla 750 miljardin lainalla. Tällöin avustuksia rahoitettaisiin lainanotolla.
Komissio perustelee ehdotustaan sillä, että elpymisrahasto ei olisi osa 7-vuotista rahoituskehystä vaan eräänlainen lisä sen päälle (&#8221;extra on specific budget&#8221;). Komissio myös korostaa sitä, että elvytysrahasto ei ole mikään pelastusrahasto, koska siinä painotetaan investointeja. Pääosa lainasta käytettäisiin tulevaisuuden investointeihin kuten vihreän teknologian ja digitalisaation kehittämiseen. Kyse ei olisi julkisen kulutuksen lisäämisestä. Komissio on tarkoituksella antanut rahastolle nimen ”Next Generation EU”. Komissio jopa väittää, että rahaston avulla luodut investoinnit maksaisivat itse itsensä takaisin. Taloustieteen professori Matti Viren on <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/viela-niista-komission-luvuista/">kritisoinut voimakkaasti</a> tällaista ajattelutapaa.
<h4>Merkittävä toimivallan siirto</h4>
Elpymisrahastoon sisältyy EU:n perussopimusten lisäksi myös muita juridisia ongelmia. Jos rahasto jossain muodossa hyväksytään, joutuu Suomen eduskunta ottamaan kantaa rahaston vaikutukseen Suomen budjettisuvereniteetin kannalta. Kysymys on siitä, kuinka suuria EU-liitännäisiä lisävastuita Suomi voi ottaa kantaakseen ottaen huomioon perustuslaissa asetetut velvoitteet. Lisäksi on arvioitava perustuslain 94§:n toisessa momentissa tarkoitettua merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille. Verotus oli tällainen toimivallan siirto.
Rahaston aiheuttamia kokonaisvastuiden kasvua Suomelle on mahdotonta arvioida, vaikka tiedettäisiin rahaston koko, Suomen mahdollisesti saamat avustukset ja lainat. Jos rahasto olisi 750 miljardia euroa niin hyvin alustavan arvion mukaan Suomen vastuut olisivat noin 13 miljardia euroa. Avustuksia Suomi saisi noin 8 miljardia euroa, jolloin nettovastuut kasvaisivat noin viidellä miljardilla. Laina-ajan ollessa 30 vuotta on mahdotonta arvioida korkokuluja näin pitkältä ajalta. Lisäksi Suomen vastuut ovat jo kasvaneet aiempien EU:n tukitoimien kautta. Näitä olivat SURE-tuki 100 miljardia euroa ja EVM:n lisätty ns. koronalainakapasiteetti 230 miljardia euroa. Voidaan myös kysyä, miksi Suomi ylipäänsä olisi näissä EU:n tukipaketeissa nettomaksaja, koska taloutemme tunnusluvut ovat varsin huonot verrattuna Saksan, Hollannin, Itävallan, Tanskan ja Ruotsin tunnuslukuihin. Esimerkiksi Suomen BKT on nyt vuoden 2008 tasolla kun näillä muilla mailla taso on 10-20 prosenttia korkeampi. Suomi on ollut jo 10 vuotta varsin heikosti kasvava talous ja työllisyytemme on paljon alempi kuin em. vertailumailla.
Edellä todettujen juridisten ongelmien lisäksi suunnitellun rahaston varojen käyttöön sisältyy vakava ehdollisuuden ongelma. Tämä ongelma tuli esille jo huhtikuussa päätetyn EU-tukipaketin osalta. EVM:n luotonanto kasvatettiin yli 200 miljardilla koronakriisin torjunnan nimissä. Myönnettäville luotoille ei vaadittu EVM:n sääntöjen mukaisia tiukkoja ehtoja. Ainoa ehto oli, että saatuja lainoja tuli käyttää koronan aiheuttamien terveydenhoitokulujen rahoitukseen. Tässä rikottiin selvästi EVM:n sääntöjä.
Nyt komissio on ehdottanut, että elpymisvälineen ehdollisuus toteutuisi pääosin EU:n ns. ohjausjakson kautta. Komissio pyrkisi ohjaamaan jäsenmaiden rakenne- ja talouspolitiikkaa kehittämällä taloudellisia kannustimia avustuksiin, takauksiin ja lainoihin. Elpymisvälineessä jäsenmaat ehdottaisivat kansallisissa uudistusohjelmissaan investointeja ja rakenneuudistuksia, jotka tukisivat ohjausjaksossa määriteltyjä talouspolitiikan tavoitteita. Tuen saamisen ehtona olisi kansallisen elpymissuunnitelman laatiminen.
Neuvostolla olisi mahdollisuus komission ehdotuksesta keskeyttää avustusten ja lainamuotoisen tuen jatkaminen, jos jäsenmaa rikkoisi maakohtaisten suositusten toimeenpanoa. Tukea saaneiden maiden tulisi raportoida komissiolle välitavoitteiden saavuttamisesta.
Tällainen komission ohjailu investointipäätöksissä vaikuttaa kovin epärealistiselta. Kyseessä olisikin eräänlainen EU:n ”Gosplanin” perustaminen. Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea.
Investointipäätöksiä tulisi ohjata yritysten ja pääomamarkkinoiden kautta. Pääomamarkkinaunionin kehittäminen ei ole edennyt lainkaan, vaikka sillä piti olla keskeinen merkitys EU-alueen kehitykselle. Komission ohjausjakson avulla toteutettava ehdollisuus tuskin toimii ja on luultavasti tehotonta sekä voi suunnata investointeja huonoihin hankkeisiin. Ehdollisuus ei olisi lainkaan yhtä tiukkaa kuin oli eurokriisin aikaan EVM:n antamissa luotoissa. Elpymisvälineen kautta saatujen varojen valvontakin olisi hankalaa. Varoja menisi varmasti turhaan byrokratiaan, huonoon toteutukseen, korruptioon ja muuhun väärinkäyttöön.
<h4>Vakaus- ja kasvusopimusta rikottu jatkuvasti</h4>
Komission ohjausjakson tehokkuutta ja luotettavuutta arvioitaessa on pidettävä mielessä vakaus- ja kasvusopimuksen kohtalo. Sen piti olla keskeinen väline kurinalaisen talouspolitiikan ja erityisesti finanssipolitiikan aikaansaamisessa euromaissa. Sopimusta rikottiin lukuisia kertoja eikä mitään sanktioita uskallettu antaa. Koronakriisin alkaessa koko sopimus hyllytettiin eikä takaisintulosta ole mitään suunnitelmia. EU:ssa ollaan ilmeisesti luopumassa kurinalaisesta talouspolitiikasta. Lisäksi ollaan menossa holtittoman velkaantumisen tielle.
Angela Merkelin, Emmanuel Macronin sekä komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ylevät puheet Next Generation EU -hankkeesta ovat vaarallisen pinnallisia ja epärealistisia. Merkel ja Macron tapasivat alkuviikolla ja hioivat elpymisrahastoa. YLE:n tekstityksen mukaan he sanoivat mm. seuraavaa: ”Euroopalla on paljon tehtävää maailmalla. Kyse on digitalisaatiosta ja ilmastonsuojelusta. EU:n tulee olla vihreä, digitaalisesti vahva, omavarainen, solidaarinen ja suvereeni”. Näitä valtionjohtajia eivät kiinnosta EU:n perussopimukset eikä elvytysrahaston toimeenpanon ongelmat. Voidaan pitää varmana, että he ovat jo päättäneet viedä EU:ta kohti poliittista unionia kuten der Spiegel ja the Economist-lehdetkin arvelivat. Toistaiseksi ei vielä kehdata sanoa avoimesti, että kyseessä on ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen.
<h4>Liittovaltiosta pitäisi äänestää uudelleen</h4>
Jos tähän suuntaan todella haluttaisiin avoimesti ja demokraattisesti edetä, olisi EU:n perussopimusten uudistaminen käynnistettävä nopeasti. Merkel on jopa vihjannut tämän tarpeeseen pari viikkoa sitten. Kyseessä olisi mittava hanke, joka veisi hyvinkin viisi vuotta. EU:n uutta perussopimusta, joka olisi samalla liittovaltio-EU:n perustuslaki, käsittelisivät jäsenmaiden parlamentit monta kertaa ja monessa maassa EU-perustuslaki menisi kansanäänestykseen. Ainoastaan tällaisella menettelyllä voitaisiin jatkaa EU-liittovaltion tiellä.
Jos kansalaiset sen hyväksyisivät niin asia olisi selvä, perustetaan virallisesti uusi liittovaltio. Jos taas kansalaiset eivät hyväksyisi niin nykyisenkaltainen laiton ja epädemokraattinen liittovaltiokehitys pysäytettäisiin. Lopuksi voidaan sanoa, että jo nyt ehdotettu elpymisrahasto edellyttäisi EU:n perussopimusten muuttamista. Perussopimukset ovat aikansa eläneet ja niiden tulkinnasta on tullut puhdasta politiikkaa tai ainakin epämääräinen sekoitus poliittis-oikeudellista tulkintaa.

Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen. 

Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron yllättivät pari viikkoa sitten. He ehdottivat 500 miljardin elvytysrahaston perustamista. Komissio ottaisi lainaa, jonka vakuutena olisi EU:n budjetti, joka kattaa vuodet 2021-2028. Tästä rahastosta annettaisiin suoria tulonsiirtoja erityisesti koronasta pahiten kärsineille maille. Ehdotus on herättänyt valtavasti keskustelua. Saksa on tähän saakka vastustanut tiukasti yhteisvastuullisia lainoja, mutta nyt Merkel yllättäen muutti linjaa.
The Economist -talouslehti arvioi numerossa 23.-29.5.2020, että Merkel tämän lisäksi yllättää vielä uudelleenkin. Hän on jo viitannut EU:n perussopimusten uusimisen tarpeeseen. Hän saattaa ehdottaa vielä poliittisen unionin luomista eli EU-liittovaltion perustamista.
<h4>Suomen linja epäselvä</h4>
Suomen hallituksen linja on edelleen täysin epäselvä elvytysrahaston perustamiseen. Pääministeri ja muutkin ministerit vain hokevat, että Suomi suhtautuu ehdotuksiin joustavasti ja rakentavasti. Ns. uuden Hansa-liiton maat Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska vastustavat elvytysrahaston kautta jaettavia suoria tulonsiirtoja. Ne saattaisivat hyväksyä lainamuotoista tukea tiukoilla ehdoilla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11362637">muistuttanut</a> viime päivinä useaan kertaan no bailout -säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioita ei pelasteta muiden jäsenmaiden tuella. Niinistön mukaan kunkin maan tulisi vastata omista veloistaan. Presidentti näyttää olevan aivan eri linjalla kuin hallitus.
Professorit Päivi Leino-Sandberg ja Vesa Vihriälä ehdottavat yhteisessä blogissaan, että kaavailtuun elvytysrahastoon osallistuisivat vain halukkaat maat. Heidän <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006517688.html">mielestään</a> elvytysrahasto ei ole EU:n nykyisten sopimusten mukainen. Perussopimuksen artikla 125 nimenomaan kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. He toteavat myös, että tällaisilla ehdotuksilla rakennetaan unioniin oikeudellista korttitaloa, jossa sopimusten tulkintoja venytetään äärimmilleen. Rahasto kasvattaisi Suomen vastuita noin 8,5 miljardilla eurolla.
Elvytysrahasto merkitsisi huomattavaa tulonsiirtoa korkeasti velkaantuneille maille, jotka aiemmin ovat hoitaneet huonosti julkista talouttaan. Useat jäsenmaat eivät ole noudattaneet vakaus- ja kasvusopimusta, jonka mukaan julkinen velka per BKT saisi olla enintään 60 prosenttia. Budjetin alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio on ollut hyvin leväperäinen näiden sääntöjen valvonnassa.
<h4>Merkelin oman puolueen taloustyöryhmä vastustaa tulonsiirtoja</h4>
Merkelin ja Macronin ehdotus on herättänyt kiivasta keskustelua myös Saksassa. Kristillisdemokraattien CDU:n talouspoliittinen työryhmä on viikonlopulla kritisoinut elvytysrahastoa. Asiasta <a href="https://www.spiegel.de/politik/merkel-macron-fonds-cdu-csu-wirtschaftsfluegel-pocht-auf-rote-linien-a-3cf71990-720b-4d7f-a106-6173eee7de7f">kertoo</a> Spiegel. Työryhmän mukaan elvytysrahasto ei saisi johtaa tulonsiirtounionin perustamiseen. Rahaston tulisi olla EU:n perussopimusten mukaisen. Työryhmä näyttäisi tukevan lainamuotoista elvytystä.
Komissio esittää tällä viikolla oman ehdotuksensa elvytysrahastosta. Aiemmin komissio on ehdottanut jopa 1000-2000 miljardin suuruista rahastoa. Tuhannen miljardin rahastossa Suomen vastuut olisivat peräti 17 miljardin tasoa. Suomen hallituksen olisi nyt otettava selkeä ja tiukka kanta tulossa olevaan komission ehdotukseen. &#8221;Rakentava ja joustava&#8221; linja ei nyt riitä alkuunkaan. On otettava huomioon, että aiemmin on jo hyväksytty 540 miljardia euroa laina- ja muuta tukea. EVM:n kautta aletaan myöntää noin 240 miljardia lainoja, joiden ehdot ovat hyvin löysät. Tältä osin on jo poikettu EVM:n sääntöjen mukaisesta tiukasta ehdollisuudesta. Lisäksi Euroopan investointipankin luotonantoa yrityksille kasvatetaan 200 miljardilla eurolla. Luotonannon lisäyksen takaavat jäsenmaat. Kolmas jo hyväksytty tuki on SURE-ohjelma, jolla tuetaan työllisyyttä. Komissio vastaa SURE:sta.
Elvytysrahasto ja aiemmin myönnetty tuki ovat yhteensä yli 1000 miljardia euroa. Suomen vastuut kasvaisivat peräti noin 17 miljardilla eurolla. Suomen hallituksen ja eduskunnan on nyt lopultakin otettava kantaa siihen, halutaanko jatkossa noudattaa EU:n perussopimuksia, jotka kieltävät jäsenmaiden pelastamisen. Tällaisilla pelastusohjelmilla luodaan valtavasti moraalikatoa ja romutetaan lopullisesti markkinakurin toimivuus EU-alueella. Tämän seurauksena ylivelkaantuminen ja budjettialijäämät kasvaisivat entisestään. Seurauksena olisi EU:n hajoaminen poliittisten riitojen kasvaessa.

No bailout

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Perustuslakivaliokunta linjasi jo viime kesänä: ”Valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa”

Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025