Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nordea

Euroopan keskuspankin johtoryhmään kuuluva Frank Elderson sanoi digilehti Politicon mukaan kansainvälisessä tilaisuudessa, että jos et ole vihreä, sinua ei haluta Euroopan keskuspankkiin töihin. &#8211; Miksi haluaisimme palkata ihmisiä, jotka joudumme uudelleenohjelmoimaan? Vaikka he tulevat parhaista yliopistoista, he eivät silti osaa tavata sanaa ilmasto, hän totesi.

Euroopan keskuspankin henkilökunnasta valtaosa kannattaa pankin lisääntyneitä toimia ilmaston lämpenemistä vastaan. Silti Frank Eldersonin mielestä jokainen Euroopan keskuspankissa työskentelevä pitäisi kouluttaa uudelleen.
Euroopan keskuspankin henkilökunta pitää Eldersonin kommentteja autoritäärisinä ja haitallisina pankin päätöksenteolle.
Euroopan keskuspankin pääjohtajalta Christine Lagardelta kysyttiin asiasta Euroopan parlamentissa. Hän sanoi tukevansa Frank Eldersonia, mutta arvostavansa myös johtamansa pankin monimuotoisuutta.
Pankin fokus hukassa
Euroopassa on herännyt huoli siitä, että Euroopan keskuspankin toimien kohteeksi on joutumassa ilmastonmuutos, vaikka fokuksen pitäisi olla työllisyydessä ja talouskasvussa. Pankin päätehtävä on vastata talouden vakaudesta ja tukea Euroopan unionin talouspolitiikkaa.
Ne työntekijät, joiden mielestä pankin pitäisi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä eivätkä ole innoissaan pankin vihertymisestä, pelkäävät menettävänsä työnsä.
Kun Politico kysyi Euroopan keskuspankin palkkaus- ja koulutuskäytännöistä, pankki vastasi, että ilmasto- ja luontoriskit vaikuttavat rahapolitiikkaan ja pankkivalvonnan valtuuksiin ja että kaikkien työntekijöiden pitää ymmärtää, mitä se merkitsee heille heidän työssään.
Virkaan perustuslain mukaisesti
Suomen Uutiset kysyi kommenttia Eldersonin sanomisista sekä palkkaamisen perusteista Suomen Pankilta ja Nordealta. Kumpikaan pankki ei puuttunut Eldersonin sanomisiin.
Suomen Pankin vastauksen mukaan pankin virkoihin nimitetään perustuslain virkanimitysperusteiden mukaisesti.
&#8211; Merkitystä on toisin sanoen henkilön koulutuksella, työkokemuksella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Nämä määritellään tarkemmin kussakin työpaikkailmoituksessa vastaamaan täytettävänä olevaa tehtävää. Hakijan poliittista toimintaa tai mielipiteitä ei selvitetä rekrytoinnin yhteydessä, eikä niillä ole vaikutusta rekrytointipäätökseen, todettiin Suomen Pankista.
Ilmastoon liittyvät asiat otetaan kuitenkin työssä huomioon.
&#8211; Toimintaamme liittyen yksi Suomen Pankin vastuullisuusohjelman painopiste on ilmastoriskien hallinta. Olemme sitoutuneet ottamaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat osaksi sijoituspäätösten tekoa ja omistajakäytäntöjä, ja olemme allekirjoittaneet YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet joulukuussa 2019. Sijoittamalla vastuullisesti Suomen Pankki antaa panoksensa ilmastotyöhön, Suomen Pankin viestinnästä kerrottiin.
Osaaminen tärkeä kriteeri
Nordealla painotetaan osaamista ja vastuullisuutta.
&#8211; Tärkein kriteeri rekrytoinneissa on osaaminen. Työnhakijat ovat usein kuitenkin jo etukäteen tutustuneet arvoihimme, ja arvoista keskustellaan jokaisen haastatteluprosessin aikana. Vastuullisuus on pankin toiminnan ytimessä, joten työpaikka todennäköisesti houkuttelee enemmän sellaisia henkilöitä, joille nämä asiat ovat tärkeitä, vastattiin Nordeasta.
Euroopan pankkimaailmassa keskustellaan nyt siitä, kuinka paljon keskuspankin päätösten pitäisi ohjata markkinoita kohti ”vihreämpää” taloutta vai pitäisikö pankin pysyä päätavoitteessaan eli pyrkiä pitämään euroalueen hinnat vakaina. Pankkien viherryttäminen on polarisoitunut. Viherryttämistä kritisoivaa syytetään ilmastonmuutosvastaiseksi, ja hän saa helposti kimppuunsa erilaisia ympäristöryhmiä.
&nbsp;

Euroopan keskuspankkiin halutaan vain vihreitä – viherryttämiseen kriittisesti suhtautuvat työntekijät pelkäävät työnsä puolesta

Nordea, Swedbank ja SEB tekivät vuoden toisella neljänneksellä jättivoitot. Tämä närästää velallisten lisäksi ruotsidemokraattien tukemaa porvarihallitusta. Kansalaiset ovat helisemässä jyrkästi nousevien lainanhoitokulujen kanssa kaiken muunkin kallistuessa.

Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson toteaa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa, että hän on äskettäin käynyt keskusteluja Ruotsin jokaisen suurimman pankin kanssa. Ministerin viestinä näissä tapaamisissa on ollut se, että korkean inflaation aikana kaikki alan toimijat kantavat vastuunsa.
&#8211; Ja olen huomauttanut pankeille, että on outoa ja herättää useita kysymyksiä kilpailutilanteesta, kun ne voivat nostaa lainakorkoja nopeasti samalla, kun palkka- ja säästötilien osalta tarvetta ripeään reagointiin ei ole ollut, Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/dw0vyj/s-provocerande-hoga-bankvinster">sanoo</a>.
Ministeri pitää realistisena, että kilpailua Ruotsin pankkisektorilla lisätään. Eräs keino voisi olla helpottaa kuluttajien mahdollisuutta lainojen irtisanomiseen ja pankinvaihtoon.
Törkeää rahastusta
Ruotsin omistusasujien etujärjestö Villaägarna näkee puolestaan punaista pankkien julkaistessa jättituloksia samaan aikaan kansalaisten kamppaillessa talousvaikeuksien kanssa.
&#8211; Asuntolainojen korot nousevat korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">lausuu</a> omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n uutisissa.
&#8211; Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei toimi ja nyt on sekä Finanssivalvonnan, että valtiovarainministerin syytä reagoida vallitsevaan tilanteeseen.
&nbsp;

Porvarihallitus haluaa lisätä kilpailua Ruotsin pankkisektorilla – ”Harvinaisen törkeää”, kommentoi velallisten edustaja pankkien jättivoittoja

Vuodenvaihteessa alkaa Europan pankkiunionin yhteisvastuullisuus ja silloin Italian pankkien ongelmat ovat unionin yhteisiä. Ongelmapankkien uudelleenjärjestelyyn tarvittavia varoja voidaan periä kaikilta euroalueen pankeilta, muistuttaa Uusi Suomi.

Italian pankkijärjestö FABI on varoittanut huonojen luottojen ja luottotappioiden riskien kasvusta Italiassa. Erityisessä <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-julkistettiin-todella-hyytavat-lukemat-italiasta-seurauksena-voi-olla-jattimainen-lasku-kaikille-euroopan-pankeille/2eaf6e17-1679-408a-bf1d-c72a81e97561">vaarassa</a> ovat koronatukien ehtyessä maan pienet ja keskisuuret yritykset. FABI:n mukaan kyse on 300 miljardista eurosta. Pankkijärjestö muistuttaa, että nyt julkistetut luvut voivat olla vain jäävuoren huippu.
Uuden Suomen mukaan italialaispankkien ongelmat muuttuvat vuodenvaihteessa koko EU:n laajuiseksi viimeistään vuodenvaihteessa. Yhteisvastuun myötä ongelmapankkien uudelleenjärjestelyyn tarvittavia varjoa voidaan periä kaikilta euroalueen pankeilta. Italian pankkikriisi heijastuisi välittömästi Saksan ja Ranskan suurpankkeihin ja johtaisi ”eurooppalaiseen syöksykierteeseen”.
2 miljardia ylimääräisiä vakausmaksuja
Suomessa Finanssiala on <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/euroopan-suurimman-ongelmapankin-ratkaisun-hetket-lahestyvat-nain-kriisi-voi-iskea-suomeen/976e763d-5460-4d69-bd60-91dc587711f3">arvioinut</a>, että suomalaispankit voivat joutua maksamaan jopa kaksi miljardia euroa ylimääräisiä vakausmaksuja seuraavien kolmen vuoden aikana yhteisvastuun takia.
Nordea jakaa <a href="https://www.hs.fi/visio/art-2000008150508.html">lokakuussa</a> Suomen kaikkien aikojen suurimman osinkopotin. Summa on 2,9 miljardia euroa. Euroopan keskuspankin voitonjakokielto päättyy syyskuun lopussa, joten muutkin pankit voivat pistää dataholveissa pölyttyneet mahdolliset voittovarat jakoon vielä tämän vuoden puolella.
&nbsp;

Yhteisvastuu alkaa vuodenvaihteessa: Suomalaispankit saattavat joutua maksamaan italialaisten pankkien miljarditappioita.

Nordean osakkeenomistajat tienaavat muutolla Suomeen miljardeja, mutta Suomi vain noin sata miljoonaa. Samalla Suomen riskit kasvavat merkittävästi. Toimittaja, analyytikko Juhani Huopainen kertoo, mistä Nordean muutossa ja pankkiunionissa oikeasti on kyse.

Oikeastaan millään muulla tavalla ei saa päiväänsä yhtä varmasti pilalle kuin vilkaisemalla, mitä Helsingin Sanomissa ollaan jostain asiasta mieltä. <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005367915.html">Pääkirjoitus</a> 15. syyskuuta kertoo, että pankkiunionin maine keikahti huonosta hyväksi. HS kertoo, että pankkiunionin epäiltiin lisäävän yhteisvastuuta, mutta nyt EU-maissa katsotaan, että pankkiunioni vähentää riskejä ja veronmaksajien vaaroja. Mielenkiintoinen näkemys. Aloitetaan tarina kuitenkin alusta.
<h4>Ruotsi yritti ennaltaehkäistä pankkikriisit sekä varmistaa niiden hoitamisen</h4>
Nordean pääkonttori on toistaiseksi ollut Ruotsissa. Pankin valvonta ja pääomittaminen kriisitilanteessa ovat olleet Ruotsin valtion, eli veronmaksajien vastuulla. Nordea toimii muun muassa kaikissa Pohjoismaissa, joten Ruotsin viranomaisille kansainvälisen toiminnan valvominen on ongelmallista. Nordean koko ja sitä myöten myös mahdollisen pelastuspaketin koko olisivat myös hyvin suuria Ruotsin kansantalouden kokoon verrattuna.
Ruotsissa muistetaan liiankin hyvin 90-luvun alun ERM-kriisiin liittynyt pankkikriisi sekä (ulkopuolelta katsottuna) eurokriisin liittynyt pankkikriisi. Ruotsin viranomaiset tietävät oikein hyvin, että kriisejä tulee myös jatkossa. Tämän takia Ruotsissa on nostettu pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja kasvatettu pankkien pakollisia maksuja talletussuoja- ja pankkivakausrahastoihin.
Korkeamman vakavaraisuuden pankit kestävät kriisejä paremmin, koska oma pääoma menee ensimmäisenä ”lihoiksi”. Lisäksi jos pankin omistajilla on omaa pääomaa pelissä, heikosti kannattavia mutta korkean riskin sisältäviä liiketoimia ei tehtäisi niin herkästi.
Talletussuojarahaston tehtävänä on puolestaan taata pankkien asiakkaiden tekemät talletukset, mikä ehkäisee epävarmoina aikoina tallettajien panikointia ja lisäksi varmistaa, että pankin kriisiytyessä tallettajien menetykset eivät aiheuttaisi syvää lamaa.
Pankkivakausrahaston säännöllisillä maksuilla kerätään pääomaa, jota valtio voi tarvittaessa käyttää kriisipankkien hoitamiseen.
<h4>Nordealle Suomeen muutto on uskomattoman kannattavaa</h4>
Nordeassa ei tykätty Ruotsin suunnitelmista. Korkeammat maksut ja pääomavaatimukset olisivat tarkoittaneet pienempää tulosta ja epäedullista kilpailuasemaa muiden maiden valvonnassa oleviin pankkeihin nähden.
Ruotsin sosialidemokraattien vaalilupaus ”laittaa pankit maksamaan” oli kova, mutta osittain perusteltu. Demareilla ei ollut maan valmiiksi korkean veroasteen ja humanitaarisen maahanmuuton supervalta-aseman takia muitakaan porkkanoita äänestäjilleen tarjota.
Ruotsi möhläsi nostamalla maksut niin korkeiksi, että Nordea ilmoitti suoraan harkitsevansa pääkonttorin siirtämistä Ruotsista pois. Hallituksen vastatarjous viime kesänä oli edelleen liian kallis, ja Nordea ilmoitti muutostaan Suomeen.
Nordean säästöt ovat valtavia. Nordean pääomavaatimuksen arvioidaan laskevan kolmanneksella, mikä vapauttaisi kuusi miljardia euroa Nordean pääomia. Ylimääräiset pääomat olisi mahdollista palauttaa pankin omistajille osinkoina tai osakkeiden takaisinosto-ohjelmalla. Vaihtoehtoisesti vapautunutta tasetta voisi käyttää liiketoiminnan kasvattamiseen.
Talletussuoja- ja pankkivakausrahastomaksujen pienentymisen ja taseen tehokkaamman käytön on arvioitu nostavan pankin vuotuista tulosta 330 miljoonalla eurolla.
<h4>Suomen hyöty on häviävän pieni</h4>
Mitä Suomi hyötyy Nordean muutosta? Arviot vaihtelevat. Jotkut puhuvat imagovoitoista. Arvelisin, että suurin osa maailman yrityksistä ei päätä pääkonttorinsa paikkaa sen perusteella, että Kauppalehdessä tai Turun Sanomissa puhutaan imagohyödystä. Ainoastaan freelancereille maksetaan nykyään imagohyötynä.
Isoja määriä henkilöstöä ei Suomeen siirry, ja Nordean liiketoimintaa verotetaan jatkossakin maakohtaisesti siellä, missä toiminta on tapahtunut. Todennäköisin tienesti on Nordean osakkeiden osinkojen lähdeverotus, mistä syntyisi vuodessa arviolta sadan miljoonan euron lisätulot Suomen valtiolle. Siinä se, ei sen enempää. Kiva summa, mutta ei mikään lottovoitto.
<h4>Riskit huomattavat ja vaikeasti ennakoitavia</h4>
Haittoja ei voi arvioida yhtä helposti kuin arvioitua osinkoverotusta. On hyvin vaikea sanoa yhtään mitään, mutta nolla se ei ole. Pankit ovat hyviä työllistäjiä ja verotulojen synnyttäjiä silloin, kun ajat ovat hyvät. Valitettavasti huonoina aikoina niihin helposti uppoaa paljon veronmaksajien rahaa, ja pankkien vaikeudet heijastuvat hyvin voimakkaasti koko kansantalouteen. Joidenkin mielestä finanssipainotteiset kansantaloudet kuten USA tai Iso-Britannia ovat hyvin epävakaita.
Suomi voisi vaatia Nordean systeemisen merkittävyyden perusteella pankilta lisäpääomia. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on vihjannut, että Nordean muuton takia Suomen lainsäädännössä pitäisi päivittää luottolaitosten lisäpääomavaatimuksia.
Suomen talletussuojarahaston takausvastuu Nordean talletuksista kasvaa 55 miljardista eurosta 145 miljardiin euroon. Valtiovarainministeri Petteri Orpo antaa ymmärtää, että pankkiveroja tai sen kaltaisia uusia elementtejä ei ole tulossa. Liikasen tavoin Orpo uskoo, että Nordea ei kasvata Suomen riskejä olennaisesti, koska pankki kuuluu kokonsa takia pankkiunionin valvonnan ja yhteisvastuun alaisuuteen.
<h4>Pankkiunioni ei Suomea Nordealta pelastaisi</h4>
VTT Heikki Koskenkylä avasi <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-nordea-siirtyy-suomeen-viranomaisten-vastuut-kasvavat-huomattavasti/">Suomen Uutisissa</a> Nordean yrityskauppojen ja kriisien historiaa. On ilmeistä, että Nordea tulee muuttamaan muotoaan ja koostumustaan myös jatkossa. Nyt turvallinen Pohjoismaiden vakaudesta nauttiva Nordea voi jatkossa olla osa konsernia, jonka riskit ovat sekä kooltaan että muodoltaan erilaiset kuin tänään.
Talouselämässä VTT Peter Nyberg kommentoi, että pankkiunionin yhteisvastuurahasto vasta kerää varoja, ja valmistuessaan vuonna 2023 rahaston koko olisi liian pieni ison ja laajan kriisin hoitamiseen. Lisäksi on täysin epävarmaa, miten seuraavan kriisin tullen pankkiunionin sääntöjä sovellettaisiin. Nybergin mielestä on mahdollista, että ison kriisin tullen Suomi jätettäisiin puheista ja sopimuksista huolimatta Nordea-riskinsä kanssa yksin.
Yhteisvastuun varma toimiminen edellyttäisi Nybergin mielestä luotettavampia sääntöjä sekä edes edellisen kriisin tuhojen, kuten pankkien tuhannen miljardin ongelmaluottojen siivoamista pois. Kun edellistäkään kriisiä ei ole vielä maksettu, on aika rohkeaa olettaa, että seuraava pystyttäisiin tai edes haluttaisiin hoitaa sovitun mukaisesti.
Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen muistutti, että viimeksi kesällä Italiassa valtio otti vastattavakseen kahden pankin huonot lainat. Talletussuojarahaston puuttuminen pankkiunionista tarkoittaa, että vastuu talletuksien takaamisista on edelleen kansallisen tason vastuulla.
Peter Nyberg ei blogiartikkelissaan ymmärtänyt Petteri Orpon harrastamaa pankkiunionin ja Nordean muuton kehumista ollenkaan. Mikäli tulevaisuudessa Nordea olisi erinomaisessa kunnossa, pankkiunionin keskeinen riemu Suomelle olisi muiden maiden kriisipankkien tukeminen. Mikäli Nordea puolestaan olisi surkeassa kunnossa, pankkiunionista huolimatta isoin lasku tulisi oletettavasti Suomen valtiolle.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on aiemmin haukkunut rahaliittomme lisäksi pankkiunionin ryttyyn.
<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/bjorn-wahlroos-piikki-kiinni-3355216">Talouselämän</a> haastattelussa 2012 Wahlroos neuvoi Suomea pistämään ”piikki kiinni”. Wahlroosin mielestä pankkiunioni ei ratkaise eurokriisiä, jossa ”iso osa” pankeista on konkurssikypsiä ja lisäpääoman tarpeessa. Pankkiunionin yhteinen kriisien hallintamekanismi ja (suunniteltu) talletussuoja tarkoittaisivat, että suomalaiset olisivat yhteistakaamassa kaikkien euromaiden pankkikriisejä.
Wahlroos kutsui 2014 pankkiunionia ”leikkipilvilinnaksi” jolla pidetään oman pääoman puutteesta kärsiviä pankkeja ”epäsuorasti kansallisten veronmaksajien takauksella pystyssä”.
<h4>Hesari liittovaltiokehitystä ylistämässä</h4>
EU:n pankkiunioni on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Nordealle edullisempi vaihtoehto, ja ennustettavampi. Taloussanomien Jan Hurri kirjoitti <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005357463.html">Taloussanomissa</a> Nordean johdon tietävän, että ”euroalueen pankkisääntely ja viranomaisvaatimukset voivat olla vain niin tiukkoja ja vaativia kuin pankkien selvä enemmistö kestää. Se on verrattomasti vähemmän kuin Nordea kestäisi – ja erotus merkitsee pankille mahdollisuutta juuri niihin kulusäästöihin ja lisätuottoihin kuin se Suomeen muuttamalla havittelee.”
Nordean osakkeenomistajat tienaavat muutolla miljardeja, mutta Suomi noin sata miljoonaa, samalla riskejään merkittävästi kasvattaen. Nordean muutto tekee Suomesta Euroopan Sveitsin, ilman Sveitsin tuloja.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-37639" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-1024x820.png" alt="" width="1024" height="820" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-1024x820.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-300x240.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-768x615.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-100x80.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi-47x38.png 47w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/euroopansveitsi.png 1396w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />
&nbsp;
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-37641" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-1024x820.png" alt="" width="1024" height="820" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-1024x820.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-300x240.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-768x615.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-100x80.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen-47x38.png 47w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/09/muuton-jälkeen.png 1396w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />
Poliitikoilla on kova hinku esittää tämäkin asia menestystarinana, omien se merkkinä omasta onnistumisesta. Ehkä kyseessä on vain perinteinen tietämättömyys ja tyhmyys.
Vaihtoehtoisesti kyseessä on jotain vielä synkempää. Euroalueen integraation ja yhteisvastuun syventämispyrkimyksien takia asiaa halutaan fantsutella täysillä. Tai sitten Nordealle ilmaiseksi tulevat miljardit saavat politiikot toiveajattelemaan, että siitä saattaa jotain itsellekin tulla. Follow the money.
<a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005367915.html">Helsingin Sanomien</a> mielestä pankkiunionin yhteisvastuu vähentää riskejä. Se on yksi mielipide, ja paljon yleisempi mielipide on, että yhteisvastuu saattaa jopa lisätä moraalikatoa, eli sekä riskien kokoa että toteutuneiden riskien sosialisoimista veronmaksajille.
HS nostaa pääkirjoituksessaan Perussuomalaisten edellisen puheenjohtajan Timo Soinin oikein otsikkoon, ja kehtaa kertoa Soinin ”kunniaksi” hänen osallistuneen pankkiunionin rakentamiseen. Soini ärähti takaisin, syystäkin.
Hesarilla on jälleen niin kova EU- ja lisäintegraatiokiima päällä, että se ei ajattele selkeästi. Ihan kuten HS ei ajatellut selkeästi eurojäsenyydestä, eurokriisistä tai siirtolaiskriisistä. Kuten me kaikki muutkin, HS elää omassa kuplassaan. HS muuttui Erkon aikana vahvasti EU- ja euromyönteiseksi, ja antaa tämän kantansa edelleen häiritä kunnollisen analyysin ja uutisoinnin harrastamista.
Suomi on maksanut Hesarin kuplista kovaa hintaa, mutta kuten pankkiunionissakin, Hesarin kuplista laskun maksavat aina muut kuin Hesari.

Nordean muutto Suomeen tarkoittaa, että pankkiunioni on lepsu

KOLUMNI | Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kirjoittaa blogissaan Nordean vastuusta veroparatiisiskandaalissa. 

Rikoslain mukaan avunannossa on kysymys rikoksen tapahtumisen edistämisestä neuvoin ja toimin.
Lakitermi tuli tänään mieleeni seuraillessani Panama-vuodon uutisointia. Tarkempia tietoja veronkierrosta tihkuu sisään tunneittain, mutta jo nyt tiedetään, että Nordealla on ollut lusikkansa sopassa.
Ylen mukaan Pohjoismaiden suurin pankki on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Näiden yhtiöiden johdossa on ollut bulvaaneja, jotka ovat peittäneet oikeat rahamiehet.
Uutiset eivät tulleet yllätyksenä.
Viime vuonna Nordea sai Ruotsin viranomaisilta varoituksen ja 5,4 miljoonan euron sakon rahanpesua koskevien sääntöjen rikkomisesta. Tällöin viranomaiset arvioivat, että pankilla on merkittäviä puutteita rahanpesun estämisessä. Myös vuonna 2013 Nordeaa on sakotettu samantyyppisistä rikkomuksista.
Sain pari viikkoa sitten Euroopan parlamentin verovaliokunnassa mahdollisuuden kysyä Nordean edustajalta toimenpiteistä, joihin pankki on ryhtynyt näiden puutteiden paljastuttua.
Pankin edustaja puhui ympäripyöreitä, mutta lupasi tarkemman kirjallisen vastauksen. Odottelin päivän, pari. Viikko kului. Ei vastausta.
Yllättäen sitten tänään tuli vastaus.
Paljon on kuulemma tehty, on nimitetty ihmisiä ja kiristetty valvontaa. Ei niin mitään ongelmaa.
Kertomatta vastauksessa jäi, että pankki itse tarjoaa asiakkailleen keinotekoisia yritysrakennelmia, jotka ovat tyypillisiä sekä rahanpesussa että veronkierrossa.
On syytä uskoa, että Nordea ei ole ainoa pankki, joka omalla toiminnallaan edesauttaa veronkiertoa.
Nyt kun Panama-vuoto on antanut kättä pitempää väitteiden tueksi, jätin tänään komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien pankkien avittamaa veronkiertoa.
Kysyin yhtä asiaa:
Miten komissio aikoo puuttua veronkiertoa edistävien pankkien toimintaan?
PIRKKO RUOHONEN-LERNER

Nordea

Euroopan keskuspankkiin halutaan vain vihreitä – viherryttämiseen kriittisesti suhtautuvat työntekijät pelkäävät työnsä puolesta

Porvarihallitus haluaa lisätä kilpailua Ruotsin pankkisektorilla – ”Harvinaisen törkeää”, kommentoi velallisten edustaja pankkien jättivoittoja

Yhteisvastuu alkaa vuodenvaihteessa: Suomalaispankit saattavat joutua maksamaan italialaisten pankkien miljarditappioita.

Nordean muutto Suomeen tarkoittaa, että pankkiunioni on lepsu

Ruohonen-Lerneriltä kysymys komissiolle – pankkien rooli veronkierrossa on selvitettävä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025