Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Notis Mitarakis

Afganistanista odotetaan ennen näkemättömän suurta siirtolaisvyöryä Eurooppaan, vaikka osa edellisessäkin vyöryssä vuonna 2015 perusteettomasti turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on yhä palauttamatta kotimaahansa. EU:n mahtimaat Ranska ja Saksa ovat yksimielisiä siitä, että tällä kertaa pakolaisia pitää auttaa Afganistanin lähimaissa. Samaan aikaan Suomi valmistautuu ottamaan vastaan &#8221;jopa kymmeniä tuhansia&#8221; Afganistanista tulijoita. 
Afganistanin hallituksen ennätysmäisen nopea luhistuminen ja vallan siirtyminen Talibanille on epävakauttanut koko maan. Kuten Suomen Uutiset jo viikko sitten <a href="https://stage.sudev.fi/jopa-kolme-miljoonaa-afgaania-eurooppaan-avustustyontekija-ennustaa-siirtolaisvyorya/">kertoi</a>, tilanteen pelätään aiheuttavan jopa kolmen miljoonan afgaanin siirtolaisvyöryn kohti Eurooppaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käsitteli Afganistanin turvallisuuskriisiä televisiopuheessaan maanantaina. Macron <a href="https://www.aa.com.tr/en/asia-pacific/france-vows-to-stop-afghan-refugee-flow-with-european-mechanism/2337377">luonnehti</a> tilannetta &#8221;historialliseksi käännekohdaksi&#8221;, joka tulee aiheuttamaan valtavia haasteita lähitulevaisuudessa. Macron oli huolissaan myös siitä, että Afganistanista muodostuisi jälleen <a href="https://www.france24.com/en/france/20210816-live-french-president-macron-addresses-nation-on-afghanistan">terroristien turvapaikka</a>.
Macron korosti kuitenkin, että viime kädessä Afganistanin kohtalo on sen väestön omissa käsissä. Ranskan presidentti piti uhkana sitä, että Afganistanin epävakaus saattaa aiheuttaa hallitsemattomia siirtolaisvirtoja Eurooppaan.
&#8211; Euroopan tulee suojautua hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta, jotka vaarantavat niiden mukana tulevat ihmiset ja edistävät kaikenlaista ihmissalakuljetusta, Macron sanoi.
<h4>Pakolaisia autettava lähialueella</h4>
Ratkaisuksi Macron ehdotti EU:n yhteistyötä Afganistanin lähialueen maiden ja kauttakulkumaiden, kuten Pakistanin, Iranin ja Turkin kanssa. Tavoitteena on auttaa lähialueen maissa olevia afgaanipakolaisia EU:n taloudellisella tuella.
Suunnitteilla on ilmeisesti saman kaltainen sopimus, jonka EU teki Turkin kanssa vuonna 2016. Tuolloin Turkki sai EU:lta kuusi miljardia euroa vastineeksi siitä, että se pyrki estämään turvapaikanhakijoiden virtaa EU-alueelle.
Ranskassa on ensi vuonna tulossa presidentinvaalit, joten Macronin lausuntoja pidettiin äärioikeiston kosiskeluna ja häntä verrattin Marine Le Peniin. Saksassa pidetään liittopäivävaalit syyskuussa, joten sielläkään poliitikot eivät enää uskalla vetää &#8221;rajat auki&#8221; -linjaa, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008198245.html">kertoo</a> Helsingin Sanomat. Jopa liittokansleri Angela Merkel on tällä kertaa sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa Afganistanin lähiympäristössä, ei Saksassa.
Pakolaisten auttaminen mahdollisimman lähellä Afganistania näyttää siis olevan EU:n mahtimaiden yhteinen linja. Samaan aikaan Suomen sisäministeri Maria Ohisalo <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1427636404734005249">pitää</a> tähän samaan ajatukseen pohjautuvia perussuomalaisten turvapaikkalinjauksia ”kylmäävinä.”
<h4>Turvapaikanhakijoita käytetään hybridisodan aseena</h4>
Viime vuosina on tullut entistäkin selvemmäksi, että laittomat siirtolaiset ovat hybridisodankäynnin ase, jota voidaan käyttää poliittiseen painostukseen ja kiristämiseen. Vuosi sitten keväällä Turkin ja Kreikan rajalla vallitsi <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-tiedustelupalvelu-turkin-viranomaiset-lietsoivat-vakivaltaisuuksia-kreikan-rajalla/">lähes sotatila</a>, kun Turkki yritti lähettää massoittain laittomia siirtolaisia Kreikkaan.
Toukokuussa Marokko pyrki <a href="https://stage.sudev.fi/ceutaan-tulvi-tuhansia-laittomia-maahanpyrkijoita-marokko-painostaa-euta-siirtolaisvyorylla/">painostamaan</a> EU:ta lähettämällä tuhansia laittomasti EU-alueelle pyrkiviä nuoria miehiä Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin. Toiminnan taustalla oli poliittinen kiista Länsi-Saharan alueen hallinnasta. Tuorein esimerkki turvapaikanhakijoiden käyttämisestä hybridisodan välineenä on juuri nyt meneillään Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla, kun Valko-Venäjä usuttaa irakilaisia pyrkimään EU-maihin.
<h4>Muureja rakennetaan</h4>
Ei siis ihme, että yhä useammat maat ovat alkaneet noudattaa Unkarin esimerkkiä pystyttämällä aitoja ja muureja rajojensa suojaksi. Liettua aikoo vetää rajalleen 500 kilometrin pituisen <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7067e297-f4b4-4d04-9091-974dec9975a0">piikkilanka-aidan</a>. Latvia on julistanut rajalleen hätätilan.
Turkkikaan ei aio enää toimia siirtolaisvirtojen läpikulkumaana, vaan rakentaa lähes 300 kilometrin pituista muuria Iranin vastaiselle rajalleen. Muuri rakennetaan massiivisista betonielementeistä, joiden edessä on kaivanto ja piikkilankaa, kertoo uutistoimisto AFP.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
VIDEO: Turkey is building a wall along its border with Iran to prevent a new influx of refugees, mainly from Afghanistan as the Taliban take over the country. 
For now, a 5km section is under construction but Turkey is aiming to build a 295km-long wall on its Iranian border <a href="https://t.co/YJAZgUOEGa">pic.twitter.com/YJAZgUOEGa</a>
&mdash; AFP News Agency (@AFP) <a href="https://twitter.com/AFP/status/1427475605692452896?ref_src=twsrc%5Etfw">August 17, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Kreikka on saanut tarpeekseen siirtolaisvyöryjen läpikulkumaana toimimisesta. Kreikan kohtalo riippuu kuitenkin pitkälti Turkin asenteesta.
&#8211; Me emme halua nähdä vuoden 2015 tapahtumia enää ikinä uudelleen, <a href="https://www.ekathimerini.com/news/1166335/afghanistan-places-eu-greece-on-alert/">sanoo</a> Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis.
<h4>Afgaanien palautukset pääosin keskeytetty</h4>
Edellinen suuri siirtolaisvyöry nähtiin vuonna 2015, kun yli miljoona ihmistä Lähi-idän eri maista saapui EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa. Vuodesta 2015 lähtien yhteensä 570 000 afgaania on hakenut turvapaikkaa EU-maista.
Monien turvapaikkahakemukset on todettu perusteettomiksi, joten he odottavat käännytystä takaisin Afganistaniin. Useimmat EU-maat ovat kuitenkin keskeyttäneet palautukset Afganistaniin maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.
<h4>Itävalta haluaa palautuskeskuksia Afganistanin ulkopuolelle</h4>
Itävalta on yksi niistä EU-maista, jotka haluavat yhä jatkaa käännytyksiä ja karkotuksia Afganistaniin Talibanista huolimatta. Mikäli EU:n ihmisoikeussopimus ei salli palautuksia Afganistaniin, Itävallan sisäministeri Alexander Schallenberg <a href="https://www.reuters.com/world/asia-pacific/austria-calls-deportation-centres-host-afghans-near-afghanistan-2021-08-16/">ehdottaa</a> erillisten palautuskeskusten perustamista johonkin Afganistanin naapurimaista.
&#8211; Palautusten keskeyttäminen lähettäisi väärän signaalin ja rohkaisisi yhä useampia afgaaneja lähtemään kohti EU-maita, <a href="https://www.reuters.com/world/six-countries-urge-eu-not-stop-deportations-afghanistan-belgium-says-2021-08-10/">kirjoittavat</a> Itävallan, Tanskan, Belgian, Alankomaiden, Kreikan ja Saksan hallitukset EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä.
<h4>Suomessa ollaan valmiita ottamaan vastaan &#8221;jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia&#8221;</h4>
Suomen hallitus on <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/41676edd-b243-487d-888f-82ce9956a525">päättänyt</a>, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Päätös koskee yhteensä 170 henkilöä. Nyt hallituksessa pohditaan nopeinta tapaa saada nämä ihmiset Suomeen tilauslennolla. Heille tullaan myöntämään oleskelulupa automaattisesti. Siirto-operaation kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 700 000 euroa.
Maahanmuuttovirasto on valmistautunut suurempiinkin Afganistanista tuleviin pakolaismääriin. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan Suomi pystyy hätätapauksessa ottamaan vastaan jopa kymmeniä tuhansia pakolaisia, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12062750">kertoo</a> Yle. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä heti vapaana toista tuhatta paikkaa.

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Kreikka linjasi turvapaikanhakukäytäntönsä uudelleen. Maa julisti naapurinsa Turkin turvalliseksi kohteeksi Afganistanista, Bangladeshista, Pakistanista, Somaliasta ja Syyriasta tuleville turvapaikanhakijoille.

Edellämainittujen maiden kansalaisten turvapaikkahakemukset hylätään, ja turvapaikanhakijat palautetaan. Turvapaikanhakijat eivät saa odottaa palautusta vapaana, vaan heidät otetaan säilöön, kunnes maastapoistaminen pannaan toimeen. Kyseisistä maista on viime vuosina saapunut eniten turvapaikanhakijoita Kreikkaan. 
Viimeistelee EU:n ja Turkin välisen sopimuksen
&#8211; Turkin julistaminen turvalliseksi kolmanneksi maaksi on tärkeä askel torjuttaessa <a href="https://www.ekathimerini.com/news/1162546/decision-shuts-the-door-on-asylum-seekers/?fbclid=IwAR1mrvqhAgHWJoQBPKIyVn0ygfKZgsRn9hpeurmAUi2DrfsHSrJVCSgiEHU">laitonta maahanmuuttoa</a>, ihmissalakuljetusta ja niihin liittyvää rikollista toimintaa, sanoi Kreikan maahanmuutto- ja turvapaikkaministeri Notis Mitarakis 7.6. ennen matkaansa 8.6. pidettyyn Luxemburgin sisäasiainneuvoston kokoukseen, jossa uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus oli yksi pääaiheista.
Mitarakis tarkensi, että päätös on ehdottomasti kansainvälisen oikeuden mukainen, ja se auttaa panemaan toimeen täysimääräisesti Euroopan unionin ja Turkin välisen vuoden 2016 sopimuksen, joka velvoittaa Turkin torjumaan ihmissalakuljetusta.
Kreikan turvapaikkaviraston lausunto vaikutti
Uusi maahanmuuttopolitiikka sisältyy ulkoasiainministeriön sekä maahanmuutto- ja turvapaikkaministeriön yhteiseen päätökseen. Siihen vaikutti Kreikan turvapaikkaviraston (Greece’s Asylum Service) lausunto. 
Päätöksessä todetaan, että Turkki täyttää kaikki turvallisen turvapaikanhakumaan ehdot Afganistanista, Bangladeshista, Pakistanista, Somaliasta ja Syyriasta saapuvien kansalaisten osalta. He eivät ole uhattuina etnisyyden, uskonnon tai tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella, joten he voivat hakea turvapaikkaa Turkista Kreikan sijaan.
Vuonna 2020 Kreikkaan tulleista turvapaikanhakijoista 31 prosenttia saapui Afganistanista, 20 prosenttia Syyriasta, 13 prosenttia Turkista ja 7 prosenttia Somaliasta. Bangladeshista ja Pakistanista hakijoita saapui kustakin kaksi prosenttia.
&nbsp;

Uusi päätös lopettaa turvapaikanhaun Turkista Kreikkaan – hakijat otetaan säilöön ja palautetaan

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson teki kahden vuorokauden vierailun Kreikkaan tutustuen kreikkalaissaarien turvapaikanhakijoiden oloihin. Hänen aikomuksensa rakennuttaa viidelle kreikkalaissaarelle <a href="https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2019-2024/johansson/blog/spring-best-time-prepare-winter-why-i-am-visiting-lesvos-now_en">avoimet vastaanottokeskukset</a> saivat kreikkalaiset tuohtumaan. Lesboksen saarella <a href="https://www.politico.eu/article/eu-commissioner-ylva-johansson-greece-migrant-camps/">sadat vihaiset kreikkalaiset</a> kertoivat vastustavansa kyseisten keskusten rakentamista.

Komissaari Ylva Johansson kertoi ymmärtävänsä syyt <a href="https://www.ekathimerini.com/news/1158139/eu-commissioner-stresses-need-for-solidarity-on-migration/">kreikkalaisten tuohtumukselle</a>. Kaikella kärsivällisyydellä on hänen mukaan rajansa. Komissio on vuosia yrittänyt ratkoa pakolaiskriisiä varsin laihoin tuloksin.
Valtioilla on rajansa
Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis torjui joidenkin ihmisoikeusjärjestöjen väitteet siitä, että Kreikan rajavalvojat työntäisivät tulijoita pois maan aluevesiltä. Hän kertoi Kreikan noudattavan kansainvälisiä lakeja.
– Meidän on pakko selventää, että valtioilla on rajansa ja että on olemassa säännöt, kuinka pätevät viranomaiset harjoittavat ja suorittavat perustuslaillista velvoitettaan suojella valtionsa rajoja, Mitarakis totesi.
Mitarakisin mukaan Kreikan rajavalvonta on aiheuttanut mittavia taloudellisia menetyksiä ihmissalakuljetusrenkaille, ja näiden tappioidensa vuoksi rikolliset levittävät valeuutisiaan Kreikan rannikkovartiostosta.
Paikallisia ei kuunnella
Pohjoisen Egeanmeren aluekuvernööri Kostas Moutzouris harmitteli, ettei Euroopan komissio kuuntele paikallisten mielipiteitä. Hän perui tapaamisensa Johanssonin kanssa luettuaan Johanssonin aikeista rakennuttaa avoimia vastaanottokeskuksia Kreikan saarille.
Moutzourisin mukaan aiemmin on kaavailtu rakennettavaksi suljettuja vastaanottokeskuksia. Johansson tyrmäsi tällaiset ajatukset kertoen, ettei ketään voida pitää vankilassa vain siksi, että on maahanmuuttaja.

Kreikalla meni hermot komission aikeisiin rakennuttaa avoimia vastaanottokeskuksia kreikkalaissaarille

Kreikan maahanmuuttoministeri syyttää kansalaisjärjestöjä siitä, että ne auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti. Somalisiirtolaiset tuodaan Turkkiin opiskelijaviisumilla, mutta heidät siirretään välittömästi rannikolle odottamaan ihmissalakuljettajien järjestämää matkaa Kreikkaan.
Maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis syytti tiistaina Ateenassa pitämässään lehdistötilaisuudessa nimeltä mainitsemattomia kansalaisjärjestöjä siitä, että ne auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti, <a href="https://www.ekathimerini.com/260035/article/ekathimerini/news/greek-minister-says-ngos-facilitating-illegal-crossing-of-somalis-from-turkey">kertoo</a> kreikkalainen Kathimeriní-sanomalehti englanninkielisessä versiossaan. Uutistoimisto Reutersin <a href="https://uk.reuters.com/article/europe-migrants-greece-idUKKBN28I1V5">mukaan</a> siirtolaisille hankitaan Somaliassa viisumi Turkkiin opiskelun tai sairauden hoidon perusteella.
&#8211; Kansalaisjärjestöt maksavat viisumin hankkimisen ja lennon Istanbuliin, kertoi Kreikan maahanmuuttoministeri lehdistötilaisuudessa. Sen jälkeen siirtolaiset kuljetetaan Turkin rannikolle, josta ihmissalakuljettajat auttavat heitä kansalaisjärjestöjen tuella pääsemään EU-alueelle laittomasti.
&#8211; Nämä maahantulot on estettävä kaikin laillisin keinoin, ministeri sanoi. Me emme halua maastamme porttia Eurooppaan.
Perusteettomia turvapaikkahakemuksia
Maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis kertoi, että marraskuun alusta lukien Lesboksen saarelle on tullut 214 uutta turvapaikanhakijaa, joista yli puolet eli 142 on Somalian kansalaisia. Opiskeluviisumilla tai muuten Turkkiin tulleisiin somaleihin ei tietenkään kohdistu Turkissa mitään sellaista vainoa, joka oikeuttaisi heidät hakemaan turvapaikkaa EU-alueelta.
Lesbos ja muut Kreikan saaret ovat olleet syksyn mittaan otsikoissa siksi, että mellakoivat turvapaikanhakijat ovat <a href="https://stage.sudev.fi/lesboksen-turvapaikanhakijat-kertovat-vihaavansa-eurooppaa-mutta-he-haluavat-silti-saksaan-sytytimme-koko-leirin-tuleen-nayttaakseemme-halveksuntamme/">polttaneet omia pakolaisleirejään</a> päästääkseen pois saarilta Saksaan tai muihin EU-maihin. Kreikasta on siirretty turvapaikanhakijoita muun muassa Suomeen.
Kreikkalaisministeri syytti tiedotustilaisuudessa Turkkia siitä, että Turkki ei ole noudattanut vuonna 2016 EU:n kanssa solmimaansa pakolaissopimusta ja estänyt ihmissalakuljettajien veneiden lähdön Turkin rannikolta. Kreikka on jo pitkään sanonut Turkin käyttävän laittomia siirtolaisia ikään kuin aseena Kreikkaa vastaan.
Rajalevottomuudet jatkuneet jo pitkään
Tähän asti pahimmat laittomaan siirtolaisuuteen liittyvät rähinät Turkin ja Kreikan välillä <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-tiedustelupalvelu-turkin-viranomaiset-lietsoivat-vakivaltaisuuksia-kreikan-rajalla/">nähtiin</a> maaliskuussa, kun Turkki kuljetti maiden väliselle maarajalle tuhansia laittomia siirtolaisia ja yllytti näitä pyrkimään Kreikkaan vaikka väkisin.
Rajamellakoiden aikana Kreikan poliisit ja rajavartijat ampuivat kyynelkaasuammuksia raja-alueelle. Myös Turkin puolelta rajaa ammuttiin kyynelkaasua Kreikan puolelle ja heiteltiin kreikkalaisia poliiseja ja rajavartijoita kivillä ja polttopulloilla. Kreikkaan pyrkineet laittomat siirtolaiset sytyttivät myös tulipaloja raja-aidan viereen.
Tulijat Somaliasta tuskin loppuvat jatkossakaan, sillä kansalaisjärjestöjen tarjoamista opiskelijaviisumeista on uutisoitu myös siellä. Tästä kätevästä keinosta päästä Turkin kautta EU-alueelle on kertonut ainakin englanninkielinen <a href="https://www.somalilandsun.com/turkey-using-student-visa-loophole-to-traffick-somalia-into-our-country-greece/">Somaliland Sun</a> -uutissivusto.

Kreikan maahanmuuttoministeri: Kansalaisjärjestöt auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti

Notis Mitarakis

Ranskan presidentti tekee Purrat, lausuu: ”Euroopan on suojeltava itseään siirtolaisvirroilta – Afganistanin pakolaisia autettava lähialueella”

Uusi päätös lopettaa turvapaikanhaun Turkista Kreikkaan – hakijat otetaan säilöön ja palautetaan

Kreikalla meni hermot komission aikeisiin rakennuttaa avoimia vastaanottokeskuksia kreikkalaissaarille

Kreikan maahanmuuttoministeri: Kansalaisjärjestöt auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025