Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nouriel Roubini

Finanssikriisin ennustanut ekonomisti Nouriel Roubini <a href="https://www.project-syndicate.org/commentary/stagflation-debt-crisis-2020s-by-nouriel-roubini-2021-06">kirjoittaa</a> talouden nollakasvun, inflaation ja velkakriisin ongelmallisesta yhdistelmästä. Suomen Uutiset kysyy kahdelta suomalaiselta talousasiantuntijalta, onko tällainen uhka todellinen.

Tohtori Tuhona tunnetun Nouriel Roubinin mukaan talous on vaarassa ajautua suuriin ongelmiin ikään kuin hidastetun elokuvan tavoin. Syy tähän on löysä rahapolitiikka ja löysä valtioiden talouspolitiikka eli finanssipolitiikka.
Roubinin mukaan talouden romahtaessa kaksi taloutta musertavaa voimaa yhdistyvät. 1970-luvun stagflaatio – eli talouden nollakasvun ja inflaation yhdistelmä – kohtaa finanssikriisin paljastamat velkakriisit. Tämä jättää keskuspankit mahdottoman ongelman eteen.
Jos ne jatkavat elvytyksen nimissä nollakorkoja, inflaatio riistäytyy käsistä nakertaen ostovoimaa. Jos ne nostavat korkoja inflaation hillitsemiseksi, raskaasti velkaantuneet valtiot, yritykset ja kotitaloudet musertuvat velkataakkojensa alle.
<h4>Kiihtyykö inflaatio?</h4>
Oulun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pentti Pikkarainen on varovainen inflaatiohuolien suhteen. Osastopäällikkönä Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä toiminut Pikkarainen huomauttaa nykyisten inflaatiolukujen johtuvan pääosin energian hinnan toipumisesta. Osa nykyisistä inflaatioluvuista selittyy tuotannon pullonkauloista. Ne muodostuivat koronarajoitusten vuoksi.
Inflaatiolukuja verrataan vuoden takaisiin hintoihin. Tuolloin energian hinta oli poikkeuksellisen halpaa. Nyt inflaatiolukemat kertovat energian hinnan toipumisesta. Vuoden päästä energian hinta ei välttämättä ota yhtä suuria loikkia, vaan inflaatiolukujen kohoaminen pysähtyy.
Pikkaraisen mukaan palkkojen osalta nousupaine on pitkällä aikavälillä vähäistä johtuen korkeasta työttömyydestä ja alityöllisyydestä. Palkkojen kohotessa työpanos kallistuu johtaen tuotteiden ja palveluiden kallistumiseen – ja inflaatio kiihtyisi.
Yhdysvalloissa työntekijöitä on itse-ehtoisesti kortistossa liittovaltiotason avokätisen työttömyyskorvauksen vuoksi. Koronakorvausten päättyessä palkkatulot tulevat houkutteleviksi. Varsinaista palkkarallia on siis epätodennäköistä odottaa.
Pikkarainen pitää inflaatioshokin todennäköisyyttä kaikesta huolimatta suurempana kuin nolla.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen mukaan Roubinin huolet tulisi ottaa vakavasti. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve voi joutua kiristämään rahapolitiikkaansa inflaatiohuolien vuoksi. Lisäksi ongelmat kasvavat Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla.
<h4>Velkatasot korkeammalla kuin koskaan</h4>
Roubini kirjoittaa, ettei 1970-luvun stagflaatiossa nähty nykyisiä velkakuormia. Tästä syystä stagflaation ja velkakriisin yhdistelmää ei olla ennen koettu.
Inflaatio toki kevensi velkojen reaalihintoja 1970-luvulla. Julkinen velkataakka siten väheni.
Finanssikriisin jälkeiset velkakriisit taas ruokkivat pikemminkin deflaatiota kuin inflaatiota. Tämä johtui kysyntäshokista. Roubinin mukaan ongelma on siirtynyt kysyntäpuolelta tarjontaan. Tämän vuoksi deflaatiohuolet siirtyvät inflaatiopuolelle.
Pikkarainen kertoo, että suuret velkamäärät rajoittavat jonkin verran keskuspankkien liikkumatilaa, mikäli inflaatiosta koituisi harmia. Jättivelkoja tulisi jollain muotoa saneerata. Suurin huoli euroalueella liittyy Italian velkaantuneisuuteen.
Pikkaraisen mukaan Italia on haluton velkajärjestelyihin, vaan maksattaa velkansa mielummin muilla mailla. Suomen tulisi vaatia velkasaneerauksia.
Yhden velka on toisen saatava. Italian, Saksan ja Ranskan pankit ovat luotottaneet Italiaa. Jos velkoja järjestellään edullisemmiksi, katoaisi samalla näiden pankkien saatavia. Näitä pankkeja pitäisi sitten pääomittaa tai vaikka fuusioida. Muutoin ne horjuisivat konkurssien partaalla.
Pitäisikö raskaasti velkaantuneiden valtioiden sitten tehdä velkasaneerauksia?
– Niiden olisi pakko tehdä velkasaneerauksia, jotka todennäköisesti kaataisi pankkeja. EKP:n ja Euroopan pankkiviranomaisten linjaukset ovat johtaneet siihen, että pankeilla on poikkeuksellisen paljon valtiolainoja tasessaan. Ne on usein laskettu korkeammaksi mahdolliseksi vakuudeksi, minkä vuoksi niihin kohdistuvat tappiot aiheuttaisivat pankeille suuria ongelmia, Malinen vastaa.
<h4>Velkatasot sitovat keskuspankkien käsiä</h4>
EKP uusii inflaatiotavoitteensa. Se tähtää nyt <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-07-11/ecb-s-lagarde-sees-policy-change-in-july-possible-2022-measures">kahden prosentin inflaatioon</a>. EKP samalla hyväksyy tilapäisesti kahta prosenttia suurempia inflaatiolukuja.
Roubinin mukaan keskuspankit ovat menettäneet itsenäisyytensä. Ne joutuvat rahapolitiikassaan ottamaan huomioon julkisvelan tuomat rajoitukset. Käytännössä rajoitukset koskevat korkopolitiikkaa.
Roubini kirjoittaa, että julkiset ja yksityiset velkatasot ovat niin korkealla, että velalliset ovat velka-ansassa.
Malinen on samaa mieltä Roubinin kanssa. Hän ei yllättynyt EKP:n uudesta tavoitteesta. Keskuspankilla ei ollut vaihtoehtoja.
– Korkojen nostaminen kaataisi sekä Euroopan rahoitusmarkkinat että pankit, Malinen sanoo.
<h4>Elvytys kasvattanut eriarvoisuutta</h4>
Elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka on johtanut myös sosiaaliseen ongelmaan: <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008083201.html">eriarvoisuus on kasvanut rajusti</a>.
Tämä johtuu siitä, että elvytysvarat ovat siirtyneet pääosin osake- ja asuntomarkkinoille. Osakkeiden hinnat takovat uusia ennätyksiä ja <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-07-03/ecb-s-knot-warns-central-bank-could-be-underestimating-inflation?srnd=economics-vp">asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä</a>.
– Näyttö siitä, että keskuspankkien arvopaperiostot ovat rikastuttaneet enimmäkseen hyvätuloisia, alkaa olla melko vahvaa. Tämä ei toki ole ihme, koska rikkaammat omistavat eniten arvopapereita, joiden arvoa arvopaperiostot ovat erityisesti nostaneet, Malinen summaa.
Roubini arvelee, että velkakriisin iskiessä raskaasti velkaantuneet yritykset ja holtittomat varjopankit kaatuvat ensimmäisenä. Tämän jälkeen velkaantuneet kotitaloudet ja niitä luotottaneet pankit ajautuvat vaikeuksiin.
Suomen Uutisten haastattelujen perusteella voi sanoa, etteivät taloustieteilijät ole yksimielisiä tulevista talouden haasteista. Kaikki näkevät toki riskit, mutta niiden todennäköisyydestä ollaan eri mieltä.
Mutta mikäli Roubinin varoitukset osuvat kohdalleen niin olemme keskellä ennennäkemätöntä talouskriisiä.

”Tohtori Tuho” varoittaa inflaation, nollakasvun ja velkakriisin yhdistelmästä. Onko uhka todellinen?

Professori Nouriel Roubini tuli vuosien 2008-2009 suuren finanssikriisin yhteydessä maailmankuuluksi, koska hän ennusti finanssikriisin tulon. Siksi häntä alettiin kutsua tohtori ”Tuhoksi” eli Dr. Doom. Hän toimii professorina New Yorkin yliopistossa. Nyt hän kertoo arvionsa koronan vaikutuksesta maailmantalouteen. Arvio on hyvin synkkä. 

Koronapandemian alettua maaliskuun alussa Yhdysvalloissa ja Euroopassa hän on esittänyt synkkiä arvioita oman <a href="https://www.nourieltoday.com/">verkkosivunsa</a> videoilla sekä tiedotusvälineissä pari kertaa viikossa. Hänen tuore ennusteensa maailman talouskehityksestä on julkaistu 28.4 <a href="https://www.project-syndicate.org/commentary/greater-depression-covid19-headwinds-by-nouriel-roubini-2020-04">Project Syndicate</a>-julkaisussa. Hän ennustaa tälle vuodelle U-käyrän muotoista globaalin talouden uraa eli nopeaa BKT:n laskua, sitten tasaantumista ja sitten nousua. Vähitellen alkaa sen jälkeen taantuma ”Greater Depression”, joka muuttuu vähitellen lamaksi. Taantuma ja lama kestävät lähes 10 vuotta eli vuoteen 2030 saakka. Hän esittää useita syitä lamalle:
Ensimmäinen on julkisten talouksien suuri budjetin alijäämän kasvu monissa maissa, jopa kymmeneen prosenttiin BKT:stä. Tämä johtaa osalla maista velkojen saneeraukseen. Myös yksityisen sektorin velka-asteet kasvavat huomattavasti.
Toiseksi kehittyneissä maissa väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja. Eläkemenot ja terveydenhuollon menot kasvavat voimakkaasti. Covid-19 lisää näitä menoja, koska on varauduttava sen uusiutumiseen ja toisaalta uusiin viruksiin.
Lisäksi uhkana on deflaatio, jolloin hinnat laskevat ja velkojen reaaliarvot kasvavat. Tämä lisää valtioiden ja yritysten konkurssiin menon riskiä.
Keskuspankit taistelevat deflaatiota vastaan ja yrittävät saada inflaation nousemaan. Ne joutuvat ostamaan entistä enemmän valtioiden ja yritysten velkakirjoja.
Edelleen syynä lamaan on tulo- ja varallisuuserojen voimakas kasvu, joka alkoi jo 1990-luvulla globalisaation kiihtymisen myötä. Tämä kasvattaa ihmisten tyytymättömyyttä ja lisää populismia ja nationalismia. Globalisaatio ajautuu ongelmiin. Protektionismi kasvaa ja pääomanliikkeitä rajoitetaan. Globaaleja tuotantoketjuja aletaan purkaa, jolloin tuottavuus alenee, mikä nostaa kustannuksia.
Läntinen demokratia ajautuu ongelmiin ja samoin liberaali yhteiskuntajärjestys. Maahanmuuttoa ja kansainvälistä kauppaa rajoitetaan. Omavaraisuuden vaatimukset kasvavat, jolloin tehokkuus laskee.
Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu maailman herruudesta kiihtyy. Kauppa, investoinnit ja teknologian siirto maiden välillä vähenee. Alkaa uusi ”kylmä sota” Yhdysvaltojen ja toisaalta muun muassa Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean välillä. Yhdysvalloissa teknologiasektorin yritykset integroituvat entistä enemmän osaksi kansallista turvallisuusjärjestelmää. Sama kehitys tapahtuu muuallakin.
Lisäksi riskinä on, että ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun ei riitä varoja, koska monet valtiot ovat ylivelkaantuneita ja kansainvälinen yhteistyö lamaantuu.
Nouriel Roubini toteaa, että nämä kaikki riskit ovat olleet olemassa jo ennen koronapandemian alkamista. Riskit kuitenkin kasvavat nyt olennaisesti ja myrskyinen 2020-luku on edessä. Jos 2020-luvusta selvitään ilman täydellistä romahdusta niin 2030-luvulla voidaan alkaa rakentaa parempaa maailmanjärjestystä.

Tohtori ”Tuhon” synkkä ennuste – taantuma ja lama kestävät vuoteen 2030 saakka, Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu herruudesta kiihtyy, varallisuuserot kasvavat, globalisaatio ajautuu ongelmiin

Nouriel Roubini

”Tohtori Tuho” varoittaa inflaation, nollakasvun ja velkakriisin yhdistelmästä. Onko uhka todellinen?

Tohtori ”Tuhon” synkkä ennuste – taantuma ja lama kestävät vuoteen 2030 saakka, Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu herruudesta kiihtyy, varallisuuserot kasvavat, globalisaatio ajautuu ongelmiin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025