Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

nöyryytysryöstöt

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion punavihreään perinteeseen tuntuisi kuuluvan se, että ”vaikka sokea näkisi otsallaankin”, niin ilmiselvistä epäkohdista vaietaan. Kunnes silmät pakosta avautuvat. Rasismi on tuomittava myös silloin, kun se kohdistuu etnisiin kanta-asukkaisiin.

Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimittaja Paulina Neuding moukaroi jälleen vaikenemisen muuria ja <a href="https://www.svd.se/a/gEXrlk/svenskhatet-har-blivit-dodligt">ottaa kantaa</a> tavallisten ruotsalaisten kohtaamaan rasistiseen väkivaltaan.
Nuorten kohtaamat ja alati lisääntyneet ryöstöt kertovat osaltaan tästä. Tekijät ovat <a href="https://bra.se/om-bra/nytt-fran-bra/arkiv/press/2021-12-15-ungdomsranen-har-okat-i-hela-landet.html">useimmiten</a> 15–17-vuotiaita ensimmäisen tai toisen polven maanmuuttajapoikia ja uhrit monesti tavallisia ruotsalaisia.
Väkivalta juovuttaa
Jos kyseessä on nöyryytysryöstö, tekijät esimerkiksi virtsaavat uhrin päälle ja vaikka tumppaavat tupakan tämän käteen.
&#8211; On mahdotonta välttyä vaikutelmalta, että väkivalta saa tekijässään aikaan juovuttavan vallan tunteen siksi, että uhri kuuluu toiseen etniseen ryhmään &#8211; nimittäin ruotsalaisiin, Neuding kirjoittaa.
&#8211; Jos etniset ruotsalaispojat aiheuttaisivat mustatukkaisten lasten keskuudessa vastaavaa kauhua, käynnissä olisi todennäköisesti hyvinkin syvällinen keskustelu rasismista.
Ruotsalaisia kohdeltava tasa-arvoisesti
Neuding muistuttaa kirjoituksessaan, että ruotsalaisten päälle voidaan ajaa Tukholman keskustassa tai heidät voidaan ampua Brysselissä &#8211; &#8221;vain siksi, että he ovat ruotsalaisia”.
Tai Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva mies voi murhata raskaana olevan ruotsalaiskumppaninsa Örebrossa vain siksi, ettei tunne voivansa saada lasta ”valkoisen” naisen kanssa.
&#8211; Ruotsalaisiin kohdistuva viha on selvitettävä ja kartoitettava perin juurin. Oikeusjärjestelmässä sitä on käsiteltävä samalla tavalla kuin vihaa muitakin kansanryhmiä kohtaan, vaatii Neuding.

Kansankodissa kaikki kohtaavat rasismia: ”Ruotsalaisten vihaamisen on loputtava”

Kansanedustaja Sara Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan välittömästi ja voimakkaasti koko ajan yleistyvään nöyryytysväkivaltaan. Ongelma on pahentunut vuosi vuodelta.

Erityisesti lasten ja nuorten parissa leviää sosiaalisen median kautta lähes viikoittain videoita, joissa väkivallan uhri pakotetaan mm. polvistumaan, pyytämään anteeksi ja jopa nuolemaan toisten henkilöiden kenkiä. Väkivalta kohdistuu yhä nuorempiin ja on raaistunut. Videoilla potkitaan ja lyödään päähän. Väkivallantekoihin liittyy usein myös ryöstelyä, ja jopa vaatteet viedään uhrin päältä.
&#8211; Tähän ilmiöön tarvitaan voimakas puuttuminen koko yhteiskunnalta. Koulujen ja poliisin yhteistyöhön on panostettava. Koulupoliisi tekee hyvää yhteistyötä koulujen kanssa, mutta ongelman selättämiseksi tarvitaan erillinen ohjelma poliisin ja kasvatusalan toimijoiden kanssa yhteistyössä. Vanhempien vastuuta on painotettava, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Huoltajien tehtävä valvoa lapsiaan 
Huoltajien tehtävä on tiedostaa ja valvoa lastensa sosiaalisen median kanavia ja mobiililaitteiden tallenteita. Valitettavan usein lasten sosiaalisen median käyttöön puututaan vanhempien taholta vasta siinä vaiheessa, kun on oma lapsi on uhrin asemassa.
&#8211; Meidän on hoidettava tätä asiaa yhtenä rintamana. Koulut eivät yksin selviä ongelmasta, Seppänen sanoo.
&nbsp;

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: ”Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

Rikollisjengeihin ajautuvat lapset ja nuoret sekaantuvat jo alaikäisinä mitä kauheimpiin tekoihin. Täysi-ikäisinä kaikin puolin ikävälle tarinalle tuleekin sitten tavalla tai toisella loppu. Skånelainen jengirikollinen tarjoutui ampumaan kenet hyvänsä mutta eksyikin väärälle ovelle.

21-vuotias jengirikollinen sai keväällä toimeksiannon ja tulitti Farstassa sijaitsevan asunnon ovea. Asunto kuului lapsiperheelle ja murhayrityksen otaksuttu kohde asui aivan muualla.
Miehellä oli pidätettäessä mukanaan <a href="https://petterssonsblogg.se/2023/08/11/hassanain-sadoun-21-skjuter-vem-som-helst-var-som-helst/">Sig-Sauer-puoliautomaattipistooli</a> ja ruudinjälkiä käsissään.
Linnaa tuli 8 vuotta 8 kuukautta ja tuomion syynä oli murhayritys, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/krim/skjuter-vemsomhelst--hassanain-sadoun-21-domd-for-mordforsok/">kertoo</a> Expressen. Samasta rikoksesta tuomittiin myös toinen jengiläinen.
”Ei mitään rajoituksia”
Mies oli jo aiemmin levittänyt Signal-alustalla viestiä, jossa tarjoutui korvausta vastaan ampumaan ”mitä vaan ja kenet vaan”. Ainoa rajoitus oli, että naisia hän ei ampuisi. Muuten ei ole mitään rajoituksia.
Murhayrityksestä tuomittu oli saanut 16-vuotiaana tuomion nuorena rikoksentekijänä tehdystä <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/16-aring-atalas-for-emporia-ranet">nöyryytysryöstöstä</a> Malmössä. Tekijät ryöstivät ja pahoinpitelivät kaksi ruotsalaispoikaa sekä tallensivat tapahtumat puhelimen kameralla.
Kyky empatiaan ja katumus puuttuvat
21-vuotias on aikaisemmin tuomittu myös muista vakavista rikoksista ja tämä lienee taustana nyt langetetulle ankaralle tuomiolle. 14-vuotiaana häntä epäiltiin jo 22 rikoksesta kuten pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, ryöstöstä ja raiskauksesta.
Sosiaaliviranomaiset kuvailevat häntä ennakoimattomaksi ja häneltä tuntuu puuttuvan sekä empatia että kyky katua tekojaan.

21-vuotias palkkamurhaaja Skånesta: ”Ammun kenet vaan ja mitä vaan”

Raaka väkivalta Turussa puhuttaa ja horjuttaa kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta. Pahoinpitelyjen määrä on noussut alkuvuonna 40 prosenttia. Poliisi on tilanteesta huolestunut, mutta ei löydä kielteiseen kehitykseen ilmiselvää syytä.

Turussa on sattunut useita vakavia väkivallantekoja ja niiden yrityksiä kaupunkialueella kesän aikana. Parin viikon sisällä teräase on heilunut kolmesti. Viimeksi 23. heinäkuuta nuorehko mies sai aikaan sekasortoa uhkailemalla ihmisiä <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5720862">puukolla</a> keskustan hampurilaisbaarissa.
Jo keväällä uutisoitiin <a href="https://stage.sudev.fi/ne-pisti-mut-polvilleen-nuolemaan-kenkia-ja-kuvas-sen-nuorisojengi-noyryytti-turun-keskustassa-ruotsin-malliin/">nöyryyttävästä</a> väkivallasta ydinkeskustan kauppakeskuksessa.
– Vakavien väkivallantekojen määrä ei ole noussut, mutta yleisillä paikoilla tapahtuu aiempaa enemmän pahoinpitelyjä. Ne ovat nousseet alkuvuonna 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Poliisi suunnittelee jatkuvasti toimia, joilla kielteiseen suuntaan vastataan, <a href="https://viranomaisuutiset.fi/erityisesti-turussa-on-viime-aikoina-tapahtunut-useita-vakivallantekoja-yleisilla-paikoilla-poliisi-pitaa-tilannetta-huolestuttavana/">sanoo</a> Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi Viranomaisuutiset-verkkomediassa.
Turvallisuuden tunne kateissa
Turvallisuuden tunne varsinkin Turussa tuntuu kuitenkin horjuvan. Nuorten keskuudessa liikkunut tietoa siitä, että ihmisillä on yhä useammin mukanaan teräaseita. Poliisi jakaa tämän näkemyksen osittain.
– Me toki tiedämme tilanteen vain niiden osalta, jotka ovat poliisin kanssa kontaktissa, Lammi <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5721714">huomauttaa</a> Turun Sanomissa.
– Mistään selkeästä rikollisuuden ilmiöstä ei nähdäksemme ole kyse. Ilmiselvää syytä ei ole. Sen me toki tunnistamme, että jokin ei ole onnistunut, kun yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä nousee, hän sanoo.

Väkivallan raju kasvu huolestuttaa poliisia Turussa

Puolet kansasta on jo huolissaan rikollisuuden leimaamasta monikulttuurisesta kansankodista. Nuorten miesten keskuudessa pelko joutua ryöstetyksi on tuplaantunut vain kolmessa vuodessa. Säännöllisesti toteutettavan kansallisen turvallisuusselvityksen tuloksista raportoi SVT.

Ruotsalaisista 47 prosenttia on huolissaan rikollisuuden riivaamasta yhteiskunnasta. Erityisen oireellista näinä aikoina on huoli ryöstöistä, sillä 16-19 vuotiaiden nuorukaisten pelko joutua roistojen putsaamaksi on kaksinkertaistunut vuodesta 2017.
Nyt ryöstöä pelkää joka viides, mutta syyt huoleen ovat yhtä moninaiset kuin rikollisuuskin.
”On ihan ok olla huolissaan”
&#8211; Mitä tulee ammuskeluihin ja jengiväkivaltaan, niiin sekä ampujat että uhrit ovat juurikin nuoria miehiä ja riski on oikeasti olemassa. Vaikka näissä ei kyse olekaan ryöstöistä, ne voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, että kansalaiset ja erityisesti nuorukaiset tuntevat entistä enemmän ahdistusta ja pelkoa, pohtii kriminologi Anita Heber Tukholman yliopistosta. Hän <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/forskaren-darfor-okar-radslan-bland-unga-man">viittaa</a> SVT:n haastattelussa myös yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttumiseen:
&#8211; Luulenpa, että tänään on yhä useammin hyväksyttävää puhua rikollisuudesta ja myöntää itsekin tuntevansa huolestusta ja pelkoa.
&nbsp;

Nuorten miesten kauhu kasvaa rikollisten Ruotsissa – joka viides pelkää tulevansa ryöstetyksi

Ruotsissa suurta huomiota herättäneestä nöyryytysryöstöstä &#8221;nuorisohoitoon&#8221; tuomittu 16-vuotias maahanmuuttajanuori ei suostu pysymään siinä lastensuojelulaitoksessa, johon hänet on sijoitettu, vaan karkailee toistuvasti. Viranomaiset ovat voimattomia. Ruotsidemokraattien kansanedustaja vaatii, että pullamössösuhtautumisen on loputtava ja rikoksista on tultava tuntuva rangaistus. 
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">kertoi</a> pari kuukautta sitten Ruotsissa tapahtuneesta väkivaltaisesta ryöstöstä, jossa ryöstäjät virtsasivat ruotsalaisen uhrinsa kasvoille ja pakottivat uhrin potkimalla avaamaan suunsakin. Tapaus herätti törkeytensä takia jopa suvaitsevaiset ruotsalaiset miettimään, että missä mennään.
Ruotsalaispoliisit korostivat, että kyseessä on laajempikin ilmiö, jossa tärkeintä ei ole rahojen ja arvoesineiden ryöstäminen, vaan uhrin nöyryyttäminen kaikin tavoin. Erityisen araksi asian tekee poliitikkojen kannalta se, että lähes poikkeuksetta näiden nöyryytysryöstöjen uhrit ovat ruotsalaisia ja ryöstäjät maahanmuuttajia.
Kaksi 16-vuotiasta maahanmuuttajanuorta tuomittiin ryöstön takia nuorisohoitoon, eli huostaanotettaviksi ja lastensuojelulaitokseen sijoitettaviksi. Nuorisohoito ei kuitenkaan tunnu toimivan, sillä toinen nuorista on ottanut hatkat laitoksesta jo moneen kertaan, eikä suostu palaamaan, kertoo <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/rAR8XK/domd-for-fornedringsran-rymmer-fran-hvb-hemmet">Aftonbladet</a>. Karkuteillä oleva nuori on jo tuomion saamisen jälkeen ehtinyt syyllistyä uusiin ryöstöihin.
Palavereja pidetty ja pyydetty kiltisti palaamaan
Lastensuojeluviranomaiset ovat jo ottaneet käyttöön kaikki mahdolliset keinot nuoren saamiseksi takaisin laitokseen. Häntä on pyydetty kiltisti palaamaan takaisin ja hänelle on jopa lähetetty junalippu matkaa varten. Viranomaiset ovat pitäneet keskenään palavereja ja keskustelleet asiasta. Mutta poikaa ei huvita tulla takaisin laitokseen.
Asiaa hoitava syyttäjä Mirna Lelic on sitä mieltä, että ongelmalliselle nuorelle pitäisi löytää jokin toinen, vähän paremmin vartioitu sijoituspaikka. Mutta ongelmana on, että suljettu nuorisohoito edellyttäisi, että oikeuden tuomion olisi pitänyt olla yli vuosi vankeutta.
– Käräjäoikeus katsoi, että tuomio vastaa kahdeksan kuukauden vankeutta, joten häntä ei voida tuomita suljettuun nuorisohoitoon. Siksi tämä on vähän pulmallista, syyttäjä Lelic kertoo Aftonbladetille.
Selvät viharikoksen tunnusmerkit
Samtiden-lehden <a href="https://samtiden.nu/2020/04/katja-nyberg-overge-saft-och-bullepolitiken/">haastattelema</a> ruotsidemokraattien kansanedustaja Katja Nyberg on sitä mieltä, että &#8221;mehua ja pullaa&#8221; -politiikan aika on ohi. Suomessa puhuttaisiin kai pullamössölinjasta.
Poliisin työstään virkavapaalla oleva kansanedustaja Nyberg pitää &#8221;hiuksianostattavan&#8221; törkeänä, että ruotsalaisnuoreen kohdistuneesta, selviä viharikoksen piirteitä sisältäneestä ryöstöstä tuomittu maahanmuuttajanuori kieltäytyy suorittamasta saamaansa tuomiota.
&#8211; Tämä on pilkkaa lainkuuliaisia ruotsalaisia ja etenkin rikoksen uhria kohtaan, kansanedustaja Katja Nyberg sanoo.
Tekijä oli kuulusteluissa kertonut valinneensa ryöstön uhrin nimenomaan sillä perusteella, että tämä on &#8221;ruma ja likainen ruotsalainen&#8221;. Uhria oli pahoinpitelyn aikana solvattu hänen ruotsalaisuutensa perusteella.
&#8211; On absurdia uskoa, että tämä 16-vuotias katuisi tekoaan, tai toivoa, että huostaanotto saisi hänet luopumaan rikollisuudesta tulevaisuudessa.
Teoilla tulisi olla vakavat seuraukset
Nyberg korostaa, että tuomittu 16-vuotias päätti tarkoituksellisesti ryöstää, pahoinpidellä ja nöyryyttää uhrinsa. Tällaisilla teoilla tulisi olla vakavat seuraukset, eikä tekijällä saisi olla mahdollisuutta sanoa, että häntä ei nyt vain huvita suorittaa rangaistustaan.
&#8211; On korkea aika luopua &#8221;mehua ja pullaa&#8221; -politiikasta, joka mahdollistaa sen, että rikolliset syyllistyvät kerta toisensa jälkeen uusiin rikoksiin. Meidän on varmistettava, että toisten ihmisten ryöstämisestä ja nöyryyttämisestä tuomitut istuvat lukkojen takana, eikä heitä tarvitse maanitella suorittamaan tuomiotaan lähettämällä heille ilmaisia junalippuja, ruotsidemokraattien kansanedustaja Katja Nyberg sanoo.

Nöyryytysryöstäjä ei suostu pysymään koulukodissa – viranomaiset voimattomia

Jengiväkivalta näyttää saaneen Ruotsissa uuden ulottuvuuden, kun hyökkäysten kohteeksi joutuvat nyt myös koulutytöt. Nuoret potkivat maassa makaavaa avutonta uhria, kannustavat toisiaan ja samalla videoivat teon.
Väitetty pahoinpitely tapahtui tiettävästi tammikuun puolivälissä. Videon on ladannut Snapchat-videopalveluun nimimerkki ”Hussein” ja se näyttää yhä löytyvän ainakin kiistellyltä Samnytt-sivustolta.
Myös Expressen on <a href="https://www.expressen.se/nyheter/krim/har-filmade-och-slog-tonaringarna-flickan/">kertonut </a>videon aiheuttamasta kohusta. Maassa makaavaa uhria potkitaan päähän ja retuutetaan, kunnes tämä jää tajuttomana kanveesiin. Videolla kuuluu myös huutoja, kuten ”tappakaa se wallah”.
Uhri unohtui
Ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Adam Marttinen sai välittömästi pyyhkeitä ladattuaan kyseenalaisen videon Twitteriin ja ilmoittamalla samalla, mitä mieltä hän on kyseisestä tapahtumasta ja siihen osallistuneista henkilöistä. Ruotsin jakautunutta poliittista ilmapiiriä kuvaa se, että törkeästi pahoinpidelty tyttö unohtui saman tien ja roisto olikin nyt henkilö, joka jakoi videon.
&#8211; Sitä (videota) levittivät ensin äärioikeistolaiset propagandasivustot, mutta sitten se löysi tiensä aina valtiopäiville asti. Ruotsidemokraattien oikeuspoliittinen asiantuntija Adam Marttinen jakoi videon. Siis tämä henkilö, josta tulee oikeusministeri, jos ruotsidemokraatit voittavat vaalit, <a href="https://www.expressen.se/kronikorer/alex-schulman/tjejen-misshandlades-filmen-blev-bransle-for-sverigevanner/">paheksuu</a> kolumnisti ja julkimo Alex Schulman Expressenissä.
Tapauksesta tehty rikosilmoitus
Aftonbladetin tietojen mukaan kyseinen törkeä pahoinpitely <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/g7GjyB/ungdomar-filmade-svar-misshandel-av-flicka">tapahtui</a> Haningessa, Tukholman eteläpuolella. Poliisin tutkinnanjohtaja Heléne Sethsson vahvistaa, että tapauksesta on tehty rikosilmoitus, sen enempää ei tällä hetkellä kommentoida. Hän ei myöskään ota kantaa videon jakamisen laillisuuteen. Tallennettuja tapahtumia selvitellään parhaillaan:
&#8211; Joskus tulee miettineeksi, miten ihmiset voivat tehdä tällaista toisilleen, tutkinnanjohtaja suostuu sanomaan.
&nbsp;

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: ”Wallah tappakaa se”

Maahanmuuttajataustaiset pojat ryöstivät joulukuussa 18-vuotiaan nuorukaisen, nöyryyttivät tätä ja huusivat siinä samalla ”saatanan hurri”. Lopuksi ryöstäjät virtsasivat uhrinsa päälle. Entinen poliisi Mustafa Panshir arveli SVT:ssä, että jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia muun muassa siksi, että klaanit eivät suojele heitä.
Ruotsalaisnuorukaisen <a href="https://stage.sudev.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">ryöstäneet</a> ja häntä nöyryyttäneet maahanmuuttajataustaiset tekijät ovat poliisin mukaan 16-vuotiaita.
&#8211; Mustaihoiset ryöstäjät saatiin ruotsalaispojan antamien tuntomerkkien perusteella kiinni viikkoa myöhemmin. Toista heistä epäillään kolmen muunkin nuoren ryöstämisestä, kirjoitti Suomen Uutiset aiemmin helmikuussa.
&#8211; Lundin yliopistossa jo vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista ulkomaalaistaustaista poikaa, jotka ryöstivät muita lapsia. Pojat ilmoittivat suoraan, että he etsivät ruotsalaisia ja haluavat nähdä nämä maassa suutelemassa nöyryyttäjiensä varpaita. Etua on myös siitä, että ruotsalaiset eivät vastusta, kun heidän arvoesineensä viedään, <a href="https://www.svtplay.se/video/25338623/agenda/agenda-16-feb-21-15-1?start=auto">kuvailee</a> entinen poliisi ja Mustafa Panshir SVT:n Agenda -ohjelmassa.
Ryöstöillä selvä etinen tausta
Panshir kulkee kouluissa luennoimassa maahanmuutosta ja hänen mielestään viimeaikaisilla ryöstöillä on selvä etninen tausta.
&#8211; Välttämättä kyse ei aina ole rasismista, vaan ryöstäjät etsivät henkilöitä, joilla ei ole kykyä tehdä vastarintaa. Ryöstöjen uhrit eivät ole kiinni klaanikulttuurissa, heillä ei siten ole suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat iskeä takaisin.
Löysän maahanmuuttopolitiikan seuraukset
Ruotsidemokraatteja lähellä oleva Samtiden-verkkojulkaisu <a href="https://samtiden.nu/2020/02/ar-ungdomsranen-ett-pris-man-far-ta-for-invandring-lofven-och-loof/">esittää</a> vastuullisille puolueille piukan kysymyksen löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksista.
&#8211; Valtaapitävät ja media kailottivat kautta 2010-luvun sitä, kuinka maahanmuutto on ruotsalaisen yhteiskunnan lottovoitto. Tulijoiden sanottiin olevan korkeasti koulutettuja ja loppujenkin työllistyvän hoiva-aloille. Kunnat ja maaseutu puhkeavat uuteen loistoon.
Mutta miten siinä sitten kävikään:
&#8211; Kyseessä oli märkä uni, jolla ei ollut mitään tekemistä totuuden kanssa. Tulijat eivät olleet korkeasti koulutettuja, eivätkä he tulleet tänne töihin. Kahdeksan vuoden jälkeen vain 25 prosenttia tulijoista oli työllistynyt muualle kuin valtion tukemiin työpaikkoihin. Hyvinvointivaltio natisee liitoksissaan ja hinnan maksavat vähäväkiset ruotsalaiset sekä köyhyysrajalla sinnittelevät eläkeläisemme, kirjoittaa Samtiden.
”Rikoksen uhrin etu aina ensin”
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson jättää selittelyt sikseen ja <a href="https://samtiden.nu/2020/02/akesson-om-urineringsranet/">vaatii</a> konkreettisia toimenpiteitä nuorisorikollisuuden kitkemiseksi. Rikosoikeudellinen vastuu on laskettava 15 vuodesta 13 vuoteen.
Ruotsidemokraatit haluavat erityisen ongelmallisille nuorille oman sisäoppilaitoksen, jossa painotettaisiin kuria, selkeitä sääntöjä ja arvoperäistä kanssakäymistä. Valtio siis ottaisi vastuun ongelmanuorista, eikä se jäisi koulumaailmaan opettajien ja oppilaiden kontolle.
Tähän asti rikoksen uhri on saanut kysellä rikolliselta korvaustensa perään mutta Åkesson ja ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmän puheenjohtaja Henrik Vinge vaativat korvausvastuuta suoraan valtiolle.
&#8211; Rikoksen tekijä on tehnyt selkeä valinnan, kun on lähtenyt haavoittamaan uhria ja yhteiskuntaa. Aivan liian pitkään rikoksen tekijää on yritetty auttaa eikä rankaista. Me asetamme rikoksen uhrin edun aina rikoksen tekijän edun edelle, linjaavat Åkesson ja Vinge.
&nbsp;

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Ruotsissa keskustellaan nöyryytysryöstöistä, joissa ruotsalaisen uhrin alistaminen ja nöyryyttäminen tuntuu olevan maahanmuuttajataustaisille ryöstäjille jopa tärkeämpää kuin saaliin määrä. Poliitikot vähättelevät ja ymmärtävät, mutta poliisit vaativat kovempia rangaistuksia. Jussi Halla-aho kirjoitti Ruotsin nöyryytysryöstöistä jo vuonna 2006. 
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">kertoi</a> äskettäin Ruotsissa laajaa keskustelua herättäneestä raa&#8217;asta väkivallanteosta, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista ryöstäjää oli pahoinpidellyt uhriaan lyönnein ja potkuin ja lopulta virtsannut uhrinsa kasvoille ja suuhun.
Poliitikot yrittivät pistää teon tavalliseen tapaan &#8221;syrjäytymisen&#8221; tai &#8221;köyhyyden&#8221; piikkiin, mutta Göteborgissa työskentelevä poliisitarkastaja astui julkisuuteen ja totesi <a href="https://www.gp.se/debatt/f%C3%B6rnedringsr%C3%A5nen-%C3%A4r-en-konsekvens-av-f%C3%B6r-stor-asylinvandring-1.24175270">yleisönosastokirjoituksessaan</a>, että nämä nöyryytysryöstöt johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Ruotsiin on otettu liikaa turvapaikanhakijoita.
Rangaistukseksi nuorisohoitoa
Nyt jutussa on langetettu tuomiot, uutisoi <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/16-aringarna-misstanks-ha-ranat-liam-nu-faller-domen">SVT</a>. Samassa oikeudenkäynnissä tuomittiin kaikkiaan neljä 16-vuotiasta nuorta useista eri ryöstöistä, vapaudenriistosta ja pahoinpitelyistä. Rangaistukseksi tuli nuorisohoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että nuori otetaan lastensuojeluviranomaisten huostaan ja sijoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai perhekotiin.
&#8211; Jos syytetyt olisivat olleet aikuisia, oikeus olisi langettanut heille vankeustuomiot, kommentoi oikeuden puheenjohtaja Feryal Mentes.
Syyttäjä ei tiettävästi vaatinut, että jutussa olisi käytettävä rasistista motiivia tuomion koventamisperusteena, vaikka pahoinpitelijät olivat solvanneet uhriaan hänen ruotsalaisuutensa takia.
Kissa on nyt nostettu pöydälle &#8211; keskustelua vaikea enää hiljentää
Nöyryytysryöstöinä tunnettu ilmiö on herättänyt Ruotsissa valtavasti keskustelua tämän jutun tultua julkisuuteen. Poliitikot ovat yrittäneet vähätellä ongelmia ja kiistää niiden liittymisen maahanmuuttoon, kun taas poliisin työtä tehneet henkilöt ovat korostaneet sitä, että kyse on nimenomaan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntyneestä ongelmasta.
Kaikkein mielenkiintoisin keskustelu käytiin viime sunnuntaina Ruotsin television <a href="https://www.svtplay.se/video/25338623/agenda/agenda-16-feb-21-15-1?start=auto">Agenda</a>-keskusteluohjelmassa.
Ohjelman aluksi näytettiin toisen ryöstöstä tuomitun maahanmuuttajanuoren vanhempien haastattelu. Perhe kertoo tulleensa Ruotsiin pakolaisina kuusi vuotta sitten ja saaneensa hyvän vastaanoton. Molemmat vanhemmat käyvät osa-aikatöissä.
&#8211; En olisi ikinä uskonut, että minun poikani tekee tuollaista, sanoo äiti.
Köyhyys ei ole ryöstöjen syy
Poliitikot ovat vedonneet siihen, että maahanmuuttajanuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska ovat niin köyhiä. Pojan isä korostaa, että hänen poikansa on aina saanut kaiken tarvitsemansa.
&#8211; Minun pojalleni on ostettu hieno kännykkä ja merkkivaatteita, jotta ei tarvitse kadehtia toisten tavaroita, isä sanoo. Ruokaan on annettu rahaa ja poika saa viikkorahaa. Häneltä ei puutu mitään.
Taustalla selkeä etninen aspekti
Agenda-ohjelman studiossa keskustelemassa olivat Tukholman yliopiston kriminologian professori Felipe Estrada Dörner, entinen poliisi Mustafa Panshiri ja entinen jengirikollinen Jacob Fraiman.
Maahanmuuttajataustainen kriminologi puhuu tyypilliseen tutkijan tapaan ilmoituskynnyksestä ja siitä, että tilastot eivät näytä ryöstörikollisuuden kasvaneen. Kokemusasiantuntijana toimivalla entisellä jengirikollisella ei tunnu olevan juuri mitään sanottavaa, mutta ex-poliisi Mustafa Panshiri ei säästele sanojaan. Jossain vaiheessa tuntuu, että toimittaja yrittää jopa vähän hyssytellä Panshirin puheita.
Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri selittää toimittajalle, että nöyryytysryöstöt ovat aivan omanlaisensa ilmiö, jonka taustalla on selkeä &#8221;etninen aspekti&#8221;.
&#8211; Nämä nuorukaiset etsivät aktiivisesti ruotsalaisia, joiden kimppuun käydä.
Halla-aho kirjoitti aiheesta jo vuonna 2006
Panshiri kertoo toimittajalle, että aiheesta on tehty tutkimus jo vuonna 2005 Lundin yliopistossa. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista maahanmuuttajapoikaa, joilla oli tapana ryöstää muita lapsia. Pojat kertoivat erittäin selkeästi, että he jahtaavat nimenomaan ruotsalaisia, ja saavat vallantunnetta nähdessään ruotsalaisten makaavan maassa heidän edessään ja suutelevan heidän jalkojaan.
&#8211; Pojat kokivat, että ruotsalaiset ovat pelkureita, koska eivät tee vastarintaa ja antavat heidän viedä tavaransa, Panshiri sanoo.
Kyseinen Petra Åkessonin nuorista ryöstäjistä tekemä <a href="https://www.lu.se/lup/publication/3d802b3f-4ef0-4e12-ac1b-ed6835a0b4ad">tutkimus</a> on nimeltään &#8221;Vi krigar mot svenskarna&#8221; (&#8221;Me käymme sotaa ruotsalaisia vastaan&#8221;). Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho käsitteli kyseistä tutkimusta heti tuoreeltaan vuonna 2006 <a href="https://www.halla-aho.com/scripta/keskustelua_meilla_ja_naapurissa_osa3.html">blogikirjoituksessaan</a> &#8221;Keskustelua meillä ja naapurissa&#8221;. Tuolloin Halla-aho ei vielä vaikuttanut politiikassa, vaan oli Helsingin yliopistossa jatko-opiskelijana, tutkijana ja tuntiopettajana.
&#8221;Ruotsalaiset ovat kuin isättömiä lapsia&#8221;
Ex-poliisi Panshiri sanoo, että maahanmuuttajataustaiset ryöstäjät eivät välttämättä valitse uhrejaan rasistisin perustein, vaikka uhrit lähes aina ovatkin ruotsalaisia.
&#8211; Tekijät etsivät sellaisia uhreja, joilla ei ole &#8221;väkivaltapääomaa&#8221; ja jotka eivät siis voi kostaa heille. Eli sellaisia, joilla ei ole tukenaan klaania, suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat kostaa.
&#8211; Useimmiten tällaiset henkilöt ovat ruotsalaisia, ex-poliisi toteaa. Eikä valtiollakaan ole kapasiteettia auttaa rikosten uhreja.
Ruotsalais-iranilainen runoilija Mohamed Omar kuvailee <a href="https://detgodasamhallet.com/2020/02/17/mohamed-omar-svennarna-ar-som-faderlosa-barn/amp/">blogikirjoituksessaan</a> samaa ilmiötä sanomalla, että ruotsalaiset ovat kuin &#8221;isättömiä lapsia&#8221;, joita kukaan ei kunnioita, koska heillä ei ole ketään, joka voisi kostaa heidän puolestaan.
Maahanmuuttajat tuovat mukanaan kotimaansa ongelmat
Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri ei kaihda vaikeistakaan aiheista puhumista. Hän ottaa esille maahanmuuttajien yliedustuksen seksuaalirikoksissa ja kertoo omien maanmiestensä olevan erityisesti yliedustettuina poikiin kohdistuvissa raiskauksissa.
&#8211; Minun kotimaassani on tällainen ongelma, joka on tullut sieltä muuttaneiden mukana Ruotsiin.
Ruotsissa avattiin miespuolisille raiskauksen uhreille tarkoitettu tukikeskus vuonna 2015, kertoo <a href="https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2054&amp;artikel=7050067">Ruotsin radio</a>. Miesten raiskaustukikeskus toimii Tukholmassa.
Ainoa pelote on karkotus
Afghanistanissa vuonna 1986 syntynyt Panshiri tuli Ruotsiin perheensä kanssa 11-vuotiaana. Hän on <a href="https://kvartal.se/artiklar/det-ni-valde-att-inte-se/">kirjoittanut</a> paljon massamaahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
Nykyään Panshiri kiertää työkseen kouluissa ja muualla pitämässä esitelmiä ja puhumassa maahanmuuttajanuorille. Kun hän kysyy heiltä, mikä on se rangaistus, jonka tuomioistuin voi antaa, joka pelottaisi eniten, vastaus on selvä.
&#8211; Kaikki sanovat, että karkottaminen. Karkotetuksi tuleminen pelottaa heitä eniten.
&#8211; Paitsi että karkotettu menettää mahdollisuutensa rakentaa tulevaisuuttaan Ruotsissa, hän joutuu myös kotimaassaan häpeään klaaninsa ja sukulaistensa silmissä.
Ex-poliisi: Klaaniyhteisö kaipaa kollektiivisia rangaistuksia
Ruotsin kansalaisuuden saaneita ei tietenkään voida karkottaa, mutta silloin pitäisi käyttää sosiaalisia sanktioita: leikata sosiaalitukia ja asumistukia. Ja rangaistusten pitää koskea koko perhettä.
&#8211; Monet Ruotsissa asuvat elävät kollektivistisen ajatusmaailman mukaan, Panshiri sanoo. Tätä ruotsalaiset eivät välttämättä ymmärrä.
Kun toimittaja kauhistelee ajatusta &#8221;kollektiivisista rangaistuksista&#8221;, Panshiri selittää, että kyseessä ei ole hänen ehdotuksensa, vaan nimenomaan maahanmuuttajanuorten oma näkemys siitä, millaiset rangaistukset olisivat kaikkein toimivimpia.

nöyryytysryöstöt

Kansankodissa kaikki kohtaavat rasismia: ”Ruotsalaisten vihaamisen on loputtava”

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: ”Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

21-vuotias palkkamurhaaja Skånesta: ”Ammun kenet vaan ja mitä vaan”

Väkivallan raju kasvu huolestuttaa poliisia Turussa

Nuorten miesten kauhu kasvaa rikollisten Ruotsissa – joka viides pelkää tulevansa ryöstetyksi

Nöyryytysryöstäjä ei suostu pysymään koulukodissa – viranomaiset voimattomia

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: ”Wallah tappakaa se”

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Nöyryytysryöstöistä lievät rangaistukset – Halla-aho kirjoitti ongelmasta jo 2006

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025