Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Nuorisobarometri

13.-17.5. käytiin valtakunnalliset <a href="https://eurooppanuoret.fi/nuorten-eu-vaalit/tulokset/">Nuorten EU-vaalit</a>, johon osallistui 85 koulua 18 eri maakunnasta. Perussuomalaisten kannatus nuorison keskuudessa on kyselyn perusteella vahvaa puolueen noustua vaalien toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 14,8 prosentin kannatuksella.

Ehdokkaista eniten ääniä keräsi vasemmistoliiton Li Anderssonin jälkeen Sebastian Tynkkynen 14,8 prosentin kannatuksella. Myös Simo Grönroos ja Vilhelm Junnila pääsisivät europarlamenttiin, jos nuoret saisivat päättää.
&#8211; Lisäksi tuloksissa voidaan havaita nuorten mielipiteiden etääntymistä toisistaan, kuten esimerkiksi Nuorisobarometri on aiemmin raportoinut. Kärkipuolueet vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, jotka molemmat nappaisivat kolme paikkaa, ovat monissa mielipiteissään varsin kaukana toisistaan, kun taas perinteisesti EU-vaaleissa menestyneet kokoomus ja vihreät jäivät pienempiin paikkamääriin, kerrotaan Eurooppanuorten sivuilla.
Äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi
Suuria äänisaaliita keräsivät erityisesti sellaiset ehdokkaat, joilla on paljon näkyvyyttä nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa. Somenäkyvyyden lisäksi myös ehdokkaan ikä näyttää vaikuttavan nuorten äänestyspäätöksiin: valittujen keski-ikä on 41,8 vuotta, kun nyt istuvan parlamentin suomalaismepit ovat keskimäärin 57,9-vuotiaita.
&#8211; Vaikka tulokset seuraavat vaalitilastojen kehityskulkuja, jäi laskennallinen äänestysprosentti valitettavan alhaiseksi. Mukaan ilmoitettiin noin 58 000 äänioikeutettua, mutta valtakunnalliseen ääntenlaskentaan saapui vain noin 10 % näistä äänistä. Tämä johtuu osin aidosti matalasta äänestysaktiivisuudesta. Kun verrataan nuorten (18-24-vuotiaiden) äänestysaktiivisuutta parlamentti-, presidentin- ja EU-vaaleissa, äänestysaktiivisuuden lasku on ilmeinen EU-vaaleissa, Eurooppanuorten sivuilla kerrotaan.
&nbsp;

Perussuomalaiset menestyi Nuorten EU-vaaleissa – europarlamenttiin pääsisivät Sebastian Tynkkynen, Simo Grönroos ja Vilhelm Junnila

Nuorten tulevaisuus puhututti kansanedustajia tiistain täysistunnossa, kun eduskunta käsitteli opposition jättämää välikysymystä. Kansanedustajat Jani Mäkelä sekä Vilhelm Junnila arvostelevat vasemmistopuolueita turhan synkistä näkemyksistä ja nuorten lannistamisesta.

&#8211; Tästä keskustelusta jää parhaiten mieleen se, että keskustelen mieluummin nuorten kuin vasemmistopoliitikkojen kanssa, koska nuorilla on paljon valoisampi ja myönteisempi tulevaisuudenkuva kuin vasemmistopoliitikoilla, Jani Mäkelä veisteli.
Nuorten tyytyväisyys elämää kohtaan kasvussa
Nuorisobarometrin mukaan aiempaa harvempi kokee turvattomuutta arjessaan, nuorten resilienssi vastoinkäymisiä kohtaan on hyvällä tasolla ja tyytyväisyys elämään on kasvussa koronavuosien jälkeen.
&#8211; Vähintä, mitä voimme itseltämme vaatia, on usko ja pyrkimys hyvään tulevaisuuteen. Kannustakaa, älkää kritisoiko, motivoikaa, älkää lannistako ja kuunnelkaa, älkää pelotelko. Toimikaa nuorille esikuvina eikä ahdistusta lisäävinä astaloina. Nuoret katsovat tulevaisuuteen paljon myönteisemmin kuin täällä kuullut masentavat puheet, Vilhelm Junnila vetosi.
&#8211; Vaikka hyvinvointi on noususuunnassa, samaan aikaan yksille ja samoille nuorille keskittyvä pahoinvointi on valitettavasti lisääntynyt.
Välikysymys tehty uuspopulismin hengessä
Junnila kyseenalaisti myös opposition näkemyksen siitä, että nuorten pahoinvointi olisi hallituspuolueiden aiheuttamaa.
&#8211; Välikysymyksessä annetaan virheellisesti ymmärtää, että pahoinvointi on hallituksen syytä, vaikka eduskunta on vasta viime aikoina käsitellyt ensimmäisiä esityksiä, joiden voimaantulokin saattaa olla tulevaisuudessa. Välikysymys on tehty uuspopulismin hengessä tilanteessa, jossa maamme yhtenäisyyttä koetellaan hybridivaikuttamisen keinoin, Junnila sanoo.
&nbsp;

Yhä useampi nuori katsoo tulevaisuutta toiveikkaana – samaan aikaan pahoinvointi keskittyy osalle nuorista

Tekoäly muuttaa maailmaa samaa tahtia kuin muutkin meneillään olevat hallitsemattomat tapahtumat – ilmastosta geopolitiikkaan. Koululaitoksessa tekoälyn mahdollisuudet on havaittu ja luokkahuoneissa AI:n hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Koulukirjoja tosin vaaditaan jo takaisin digitaalisuuden tuoksinassa.

Ruotsalaisista nuorista 75 prosenttia on käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen vuoden aikana. Vaikka ensimmäinen yleiseen käyttöön kehitetty työkalu ChatGPT lanseerattiin vasta alle vuosi sitten.
Konsulttiyritys Atean järjestämässä pyöreän pöydän <a href="https://www.atea.se/digitalisering-i-skolan/ai-skola/">keskustelussa</a> kävi selväksi, että koululaisille tekoälyn hyödyntäminen on monin tavoin positiivinen arjen asia. Se mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn oppimispolun. Näin opettajillekin jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä eli oppimisen tukemiseen.
Almedanin politiikkaviikolla järjestetyssä tapaamisessa oli paikalla ilmeisen tiedostavaa porukkaa, sillä nuoret pitivät tärkeänä sitä, että tekoälyä käytetään eettisesti, opiskelijoiden yksityisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen: ”On tarpeen luoda selkeät ohjeet ja säännöt tekoälyteknologian käytölle ja kouluttaa sekä opiskelijoita että opettajia tekoälyn eettisistä näkökohdista.&#8221;
Toimintamallit hakusessa
Säännöt tekoälyn käyttöön saattavatkin olla paikallaan, sillä uunituoreen <a href="https://www.ungdomsbarometern.se/rapportslapp-back2school-2023/">Nuorisobarometrin</a> (Ungdomsbarometern) mukaan yli puolet koululaisista on käyttänyt tekoälyä tavalla, jonka sallittavuudesta heillä itsellään ei ole tietoa. Onko sääntöjä edes olemassa, siitäkin ei oltu varmoja.
Tällä hetkellä ei Ruotsissa olekaan kansallisia ohjeita siitä, miten opiskelijat voivat käyttää tekoälyä. Kouluviraston mukaan chattibotit lisäävät huijaamisen riskiä ​​ja viranomaiset kehottavatkin opettajia varovaisuuteen arvosanojen antamisessa. Varsinkaan jos nämä eivät tiedä, miten opiskelijan hengentuotos on saatu aikaan.
”Enemmän kirjoja &#8211; vähemmän digitaalisuutta”
Porvarihallituksen opetusministeri Mats Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-manga-elever-anvander-ai-for-att-fuska-i-skolan">haluaisi</a> saada aikaan valtakunnallisen sääntökehyksen tekoälyn käytölle kouluissa. Ohjeistuksen puuttuessa rehtorit ovat jo lähteneetkin omille urilleen. Jotkut oppilaitokset ovat jopa estäneet ChatGPT:n koulun koneilta. Tätä opetusministerikään ei sulje pois.
&#8211; On selvää, ettei vanhalla mallilla voi jatkaa. Kokeita ja opetusta pitää järjestää useammin luokissa. Meidän pitää keskittyä enemmän kirjoihin ja vähemmän digitaalisiin työkaluihin.

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Nuorisobarometri

Perussuomalaiset menestyi Nuorten EU-vaaleissa – europarlamenttiin pääsisivät Sebastian Tynkkynen, Simo Grönroos ja Vilhelm Junnila

Yhä useampi nuori katsoo tulevaisuutta toiveikkaana – samaan aikaan pahoinvointi keskittyy osalle nuorista

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025