Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

nuorisojärjestöt

PS-Nuoriso: Läpinäkyvyyttä poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan — kaikkien tuet on arvioitava uusiksi

PS-Nuoriso, Kokoomusnuoret, Demarinuoret, Vihreät nuoret, Vasemmistonuoret, RKP-nuoret, KD Nuoret ja Liike Nyt Nuoret ovat huolestuneita vallan keskittymisestä harvoille poliitikoille siitä huolimatta, että valtaa on pyritty hajauttamaan. Nuorisojärjestöt esittävät vaaleilla valittavien luottamustoimien rajaamista kahteen.

Sote-uudistuksen myötä luotiin uusi hallinnon taso, hyvinvointialueet, jonka edustajat valitaan yleisillä vaaleilla samaan tapaan kuin kunnanvaltuustoon tai eduskuntaan.
Tämä on johtanut siihen, että kunnalliset, alueelliset ja valtiolliset luottamustoimet ovat kasautuneet samoille ihmisille sen sijaan, että valta jakautuisi tasaisemmin alemmilla hallinnon tasoilla.
Vievät paikkoja aktiivisilta toimijoilta
&#8211; Katsomme, että vallanjaon vääristymisen lisäksi nämä niin kutsutut &#8221;triplamandaatit&#8221; johtavat väistämättä kansanedustajien passivoitumiseen kunta- tai aluetasolla, sillä heidän on pakko priorisoida ajankäyttöään. Tällöin edustajat vievät paikan paikallisilta toimijoilta, joilla olisi aikaa ja tahtoa vaikuttaa paikallistasolla, toteavat järjestöjen puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan.
Nuorisojärjestöt esittävät vaaleilla valittavien luottamustoimien rajaamista siten, että henkilö voi toimia samanaikaisesti enintään kahdessa luottamustoimessa, kun kyseessä on kunnanvaltuusto, aluevaltuusto tai eduskunta. Tämä ei rajoittaisi kenenkään vaalikelpoisuutta, vaan ylimääräisestä luottamustoimesta luovuttaisiin vasta vaalien jälkeen.
&nbsp;

Nuorisojärjestöt huolissaan vallan keskittymisestä harvojen käsiin: Poliitikkojen triplamandaateista päästävä eroon

Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret <a href="https://ps-nuoriso.fi/artikkelit/perussuomalainen-nuoriso-kokoomusnuoret-ja-kd-nuoret-ylioppilaskuntien-pakkojasenyyksista-luovuttava/">vaativat</a>, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
&#8211; On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
&#8211; Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
&#8211; Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
&nbsp;

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/puoluetukia-vai-sairaanhoitajia/">kritisoi</a> ajatuspajan sivuilla &#8221;demokratiarahaksi&#8221; nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla, että puolueet ovat monin paikoin sopineet jo ennen aluevaaleja siitä, kuinka monella tuhannella eurolla puolueiden piirijärjestöjä tuetaan valittua aluevaltuutettua kohden. Toki tuki näennäisesti määritellään käytettäväksi hyvinvointialueen valtuustoryhmän toimintaan, mutta käytännössä se on lisä jo olemassa oleviin puoluetukiin.
Puoluetukiin reilut 35 miljoonaa euroa
Monilla alueilla suunnitellut tuet liikkuvat 5 000 ja 6 000 euron luokassa per valtuutettu. Kun maassa on 1 379 aluevaltuutettua, niin uusi piilopuoluetuki olisi valtakunnallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Puoluetukia maksetaan tänä vuonna reilut 35 miljoonaa euroa. Valtion maksamien puoluetukien lisäksi myös kunnat tukevat merkittävillä summilla poliittista toimintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaistun <a href="https://kaks.fi/uutiset/vaalirahoitustutkija-tomi-venho-kunnilta-miljoonapotti-puolueille/">tutkimuksen</a> mukaan kuntien luottamushenkilömaksuista kerätyt puolueverot, valtuustoryhmien tukirahat ja kunnissa maksetut poliittiset järjestötuet nousevat vuosittain jopa 15 miljoonaan euroon, Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Puoluetoimintaa tuetaan myös valtakunnallisten järjestötukien muodossa, joista maksetaan tukia niin poliittiselle nuorisojärjestöille (2,4 milj.), opiskelijajärjestöille (0,2 milj.) kuin varhaisnuorisojärjestöille (1,5 milj.). Puolueiden ajatuspajoja tuetaan vuosittain 600 000 eurolla. Puoluepoliittisia toimijoita <a href="https://okm.fi/documents/1410845/22671047/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf/3b3b1480-6d80-2c87-1a9d-3363b4913d15/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf?t=1643628088607">tuetaan</a> siis järjestö- ja tutkimukseen tarkoitettavien tukien kautta yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.
Hyvinvointivaltio pitää huolta puolueistaan
Piilopuoluetueksi voidaan myös laskea ministerien avustajien määrän kasvattaminen, jolla hallituspuolueet saavat käytännössä levennettyä puolueen poliittisen suunnittelun harteita. Palkat ovat myös ministeriöissä <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-ministereilla-65-erityisavustajaa-suomen-uutiset-selvitti-palkkoja-jopa-lahes-8-000-euroa-kuukaudessa/">kilpailukelpoiset</a>.
&#8211; Puolueiden tukeminen verovaroista voi olla mielekästä, jos katsotaan maailmaa, jossa ajatus tukien maksamisesta syntyi. Mikäli tuet pysyvät kooltaan kohtuullisina ja jakoperusteiltaan tasapuolisina, voi puolueiden tukeminen parhaimmillaan edistää päätöksentekijöiden riippumattomuutta ulkopuolisista eturyhmistä ja näin vahvistaa äänestäjän asemaa.
&#8211; Pahimmillaan puoluetuet ovat kohtuuttoman suuria muihin julkisiin menoihin nähden, niiden jakoperusteet ovat epäselvät ja epätasapuoliset tai niitä kasvatetaan paikkaamaan tilannekohtaisesti jonkin puolueen kassavajetta. Puoluetuet eivät saa myöskään olla keino pönkittää vanhojen puolueiden valtaa ja estää uusia liikkeitä nousemasta.
Uusi hallintohimmeli lisää menoja entisestään
Aluehallinnon varjolla suunniteltujen uusien piilopuoluetukien summa voi olla vaatimaton koko sotesektorin budjettiin nähden. Vaikka puolueita tuetaan Suomessa avokätisesti monesta suunnasta, olisi uusi alueellinen puoluetuki silti taas merkittävä korotus jo olemassa oleviin poliittisiin tukiin.
&#8211; Sotemenot ovat kasvussa, ja uusi hallintohimmeli lisää niitä entisestään. Puolueiden on siis kyseenalaista lähteä nostamamaan jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun tavalliselle kansalaiselle ei ole muuta jaettavaa kuin niukkuutta.
&#8211; Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa. Aluevaltuutetut päättävät kumpaan rahat laitetaan. Valinnan pitäisi olla helppo, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: ”Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahojen edunsaajien joukkoon kuuluvat esimerkiksi Seta ry, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, Keskustaopiskelijat ry, vasemmistonuoret, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Vasemmisto-opiskelijat sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry.

Nuorisoasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) on myöntänyt nuorisojärjestöiksi kutsutuille poliittisille järjestöille yhteensä noin <a href="https://okm.fi/-/nuorisojarjestoille-avustuksia-yli-18-miljoonaa-euroa-1">18 600 000 euroa tukea</a> kuluvan vuoden toimintaan. Avustusta sai kaikkiaan 95 järjestöä.
Ministeri Kurvinen kertoo rahoituksesta tyytyväisenä somessa ja vihjaa samalla rahaa valuneen ”nuorisoministerin kasvattajaseuroille”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tärkeä vuotuinen päätös <a href="https://twitter.com/okmfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@okmfi</a> Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavuilla monipuolinen&amp;moniääninen joukko kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen&amp;tasapainoiseen empaattiseen ihmisyyteen. Mukana monia &quot;nuorisoministerin&quot; kasvattajaseuroja 🥰 <a href="https://twitter.com/hashtag/nuoriso?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#nuoriso</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/nuorisoj%C3%A4rjest%C3%B6t?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#nuorisojärjestöt</a> <a href="https://t.co/Y3FQ8VO51Z">https://t.co/Y3FQ8VO51Z</a>
&mdash; Antti Kurvinen (@kurvisentwiit) <a href="https://twitter.com/kurvisentwiit/status/1488574816944889862?ref_src=twsrc%5Etfw">February 1, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Peliaddiktiosta kärsivät kansalaiset rahoittajina
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa nuorisotyötä ja -politiikkaa veikkausvoitto- ja budjettivaroilla. Rahapeliaddiktiosta kärsivät kansalaiset päätyvät siten välillisesti rahoittamaan poliittisten järjestöjen toimintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahanjaon edunsaajien joukkoon kuuluvat esimerkiksi Kokoomuksen Nuorten Liitto (586 500 €), Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry (79 200 €), Keskustaopiskelijat ry (59 800 €), Vasemmistonuoret (310 100 €), Nuorten Kotkien Keskusliitto (628 000 €), Vasemmisto-opiskelijat (20 000 €) sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry (165 900 €).
Yllättäen myös Seta ry (146 300 €) kuuluu nuorisojärjestöille jaettujen tukien saajiin.
Tuensaaja vaati Mannerheimin patsaan poistamista
Järjestöjen saamat avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään nuorisolakiin perustuen. Nuorisolain mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja järjestön taloudenhoito.
Black Lives Matter -mielenosoitusten aikoihin Vasemmistonuoret on aiemmin muun muassa vaatinut Mannerheimin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cbb7a328-eec0-4829-82b1-77526af3f60a">patsaan poistamista</a> Helsingin keskustasta. Vasemmistonuorten nykyinen puheenjohtaja Pinja Vuorinen on julistanut olevansa kommunisti. Twitterissa Vuorinen on suunnitellut kuvakokoelmaa ”kaljuuntuvista pukumiesinsinööreistä”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tästä vois tehdä suomiversion, jossa aurinkolasimiesten sijaan kuvissa on joukko kaljuuntuvia pukumiesinsinöörejä.
Saatan olla inspiroitunut omista mentioneista viime aikoina 🤷 <a href="https://t.co/Wd9bluPc3C">pic.twitter.com/Wd9bluPc3C</a>
&mdash; Pinja Vuorinen (@pinjavuorinen) <a href="https://twitter.com/pinjavuorinen/status/1459450929057570816?ref_src=twsrc%5Etfw">November 13, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Kulttuuriministeri Kurvinen intoilee somessa ”kasvattajaseuroista” – jakoi poliittisille nuorisojärjestöille yli 18 miljoonaa euroa tukirahaa

Hallitus on saanut budjettiriihensä päätökseen ja tulos on karmea. Valtion vastuuttomasta rahanjaosta olisi voitu karsia pahimmat ylilyönnit pois, mutta nyt näyttää siltä, ettei mitään priorisointia kuluissa ole tehty, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.

Jenna Simula nostaa esille koronan vuoksi romahtaneet Veikkaus-tulot, joilla on rahoitettu muun muassa poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen toimintaa. Budjettiriihen lopputulos oli, että valtio kompensoi kaikki järjestötuet.
&#8211; Olisi hyvä hetki tarkastella esimerkiksi poliittisten tai poliittisesti sitoutuneiden järjestöjen avustuksia, joihin on myönnetty 4,1 miljoonaa euroa tänä vuonna. Jotkut poliittiset nuorisojärjestöt saavat tukia vielä kunnilta ja kaupungeilta valtiontuen lisäksi.
&#8211; Nämä ovat juuri niitä pieniä puroja, joita pitäisi tosissaan tarkastella kriittisin silmin. Tukekoot puolueet itse nuorisojärjestöjään esimerkiksi hiljattain korotetuilla puoluetuilla, Simula puuskahtaa.
Puoluetuesta riittää nuorillekin
Simula kysyy nyt hallitukselta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta poliittisten nuorisojärjestöjen tukea ei maksettaisi enää opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, vaan puolueet tukisivat omia nuorisojärjestöjään itse esimerkiksi saamillaan puoluetuilla.
Hän kysyy lisäksi, katsooko hallitus sopivaksi, että kunnat tukevat erikseen sellaisia poliittisia nuorisojärjestöjä, jotka saavat jo valtiontukea.
&#8211; Avoimuuden nimissä olisi järkevää, että poliittiset nuorisojärjestöt saisivat tukensa suoraan puolueilta, eikä niitä tukisi sen lisäksi paremmin kunnat kuin ministeriökään. Järjestelmä hämärtää ymmärrystä puolueiden kokonaisrahoituksesta, sillä nuorisojärjestöt ovat yhtä lailla puoluepoliittisia toimijoita kuin puolueet itse, Simula huomauttaa.

Simula: ”Puolueet tukekoon itse nuorisojärjestöjään”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta puuttumaan opetus- ja kulttuuriministeriön Perussuomalaisiin Nuoriin kohdistuvaan poliittiseen syrjintään.

Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM) päätti lopettaa valtionavustuksen PS-Nuorille ja periä takaisin sille jo maksetut 57 500 euroa lopullisessa päätöksessään viime lokakuussa.
&#8211; Tämä on ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun poliittiselta nuorisojärjestöltä perutaan ja peritään takaisin jo myönnetty julkinen tuki, Olli Immonen hämmästelee.
PS-Nuorten mukaan ministeriön pitäisi maksaa sille alkuperäisen avustuspäätöksen mukaisesti maksamatta jäänyt 57 500 euroa, sekä jättää perimättä takaisin jo maksettu samansuuruinen summa. Järjestö aikoo valittaa OKM:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
OKM toteaa, että sen päätös liittyy PS-Nuorten Twitter-tilillä tämän vuoden toukokuussa julkaistuun viestiin, jossa ministeriön mukaan kehotettiin äänestämään europarlamenttivaaleissa perussuomalaisia ”sen varmistamiseksi, ettei Suomessa olisi ihonväriltään pääväestöstä poikkeavia ihmisiä”. Päätöstä perustellaan sillä, että Twitterissä julkaistu kuva saateteksteineen on ristiriidassa valtionavustuspäätöksessä mainittujen ja nuorisolaissa säädettyjen tavoitteiden ja lähtökohtien kanssa.
Demari päättämässä tukirahoista
PS- Nuorten oikaisuvaatimuksessa ministeriölle mainitaan, että nuorisolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan valtionapuviranomaisen harkitessa valtionapukelpoisuutta ja valtionavustuksen määrää, tulee ottaa huomioon valtionapukelpoisuutta tai valtionavustusta hakevan omissa säännöissä sille määritellyt tehtävät ja tarkoitus ja niistä johtuvat painotukset nuorisolaissa säädettyihin tavoitteisiin ja lähtökohtiin.
&#8211; Lainsäätäjän tavoitteena lienee ollut juuri se, ettei yksittäisten jäsenten ulostulot vaikuttaisi yhdistykselle myönnettävän avustuksen määrään, vaan avustusharkinnassa olisi tarkastettava järjestön tosiasiallista toimintaa. PS-Nuorten säännöissä määritellyt tehtävät tai järjestön tarkoitus eivät ole ristiriidassa nuorisolain kanssa, Immonen huomauttaa.
PS-Nuoret on todennut oikaisuvaatimuksessaan, että järjestön Twitter-tilillä julkaistu päivitys on poistettu myöhemmin ja että Twitter-päivitys on yksittäisen jäsenen julkaisema, eikä se edusta järjestön virallista kantaa.
&#8211; OKM:n päätös lopettaa valtionavustus ja takaisinperiä jo maksettu avustus yhden tviitin perusteella on käsittämätön ja selvästi osa perussuomalaisten poliittisen toiminnan tukahduttamisyritystä. Päätöksen tehnyt OKM:n ylijohtaja Esko Ranto on sosialidemokraattien jäsen ja entinen vaikutusvaltainen järjestö- ja paikallispoliitikko. Ministeriön päätös on poliittinen, epäoikeudenmukainen sekä demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteen vastainen, Immonen sanoo.
Ei voida syrjiä yhtä järjestöä
Suomen perustuslain mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.
&#8211; Julkisista varoista annetuista avustuksista päättävä ministeri ei näin ollen voi syrjiä yhtä nuorisojärjestöä ja siinä toimivia ihmisiä esimerkiksi näiden vakaumuksen tai mielipiteiden perusteella, Immonen sanoo.
Immosen mielestä on erittäin kyseenalaista, että poliittisen vasemmiston johtama opetus- ja kulttuuriministeriö viranomaisena puuttuu tekosyihin vedoten PS-Nuorten toimintaan ja yrittää vaikuttaa järjestön poliittiseen agendaan lopettamalla valtionavustukset.
&#8211; Tuorein päätös valtionavustuksen takaisinperinnästä on perusteeton siltäkin osin, että kyseistä summaa ei ole käytetty mihinkään nuorisolain vastaiseen tarkoitukseen vaan normaalin järjestötoiminnan kuluihin.
Suora jatkumo vuoden 2013 tapahtumille
Immonen muistuttaa, että PS-Nuoria on rahoituksen osalta syrjitty koko järjestön olemassaolon ajan suhteessa muihin poliittisiin nuorisojärjestöihin.
&#8211; OKM:n tuorein päätös on osoitus syrjinnän lisääntymisestä ja myös suora jatkumo vuoden 2013 tapahtumille, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Perussuomalaisille Nuorille avustusta vain 20 000 euroa, kun esimerkiksi Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö sai julkisista varoista 11 kertaa ja vasemmistonuoret 16 kertaa enemmän tukea &#8211; näin siitä huolimatta, että perussuomalaiset oli tuolloin eduskunnan kolmanneksi suurin ryhmä ja PS-Nuoret aktiivinen ja nopeasti kasvava järjestö.
&#8211; Puolueiden nuorisojärjestöille myönnetyt avustukset ovat pääsääntöisesti, joskaan eivät täysin, suhteessa kyseisten järjestöjen emopuolueiden kokoon valtakunnanpolitiikassa.
Korkein hallinto-oikeus PS-Nuorten kannalla
Aiemman tukipäätöksen teki silloinen vasemmistoliiton urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi PS-Nuorten tulleen syrjityksi ja palautti järjestön avustukset uuteen käsittelyyn opetusministeriössä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö hylkäsi PS-Nuorten avustushakemuksen osaksi väärin perustein.
&#8211; Perussuomalaiset haluaa puolueena lopettaa lainsäädännöllisin ja hallinnollisin keinoin haitallisen humanitaarisen maahanmuuton. Tavoite on täysin lainmukainen ja perussuomalaiset ajavat sitä demokraattisin keinoin. Nyt nuorisolain tulkinnat antavat ymmärtää, että tällainen tavoite olisi peruste evätä julkinen tuki, jota muuten jaetaan järjestöille riippumatta poliittisesta katsantokannasta. On ongelmallista, että nuorisolakia tulkitaan mielivaltaisesti ja käytetään keppihevosena mielipiteiden rajoittamiseksi, Immonen sanoo.
Immonen vaatii, että hallitus huolehtii siitä, että poliittisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön tukea oikeudenmukaisemmin ja yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen, jotta demokratia ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat.

Immonen kysyy hallitukselta PS-Nuoria syrjivästä ministeriön päätöksestä

Rinteen hallitus on jo heti alkutaipaleellaan kunnostautunut lisäämällä poliittisten toimijoiden tukemista kautta linjan. Ministerien avustajien ja valtiosihteerien määrään kasvattaminen on epäsuoraa tukea hallituspuolueiden puolueorganisaatioille, huomauttaa perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

Hallituksen kaavailemalla puoluetukien nostolla arvellaan olevan tekemistä keskustan vaalitappion kanssa. Kassaa on paikattava ja mikäs sen parempi keino kuin puoluetukien kasvattaminen.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos arvelee, että seuraavaksi nousevat poliittisten nuoriso-, opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöjen tuet.
&#8211; Esityksen nuoriso-, opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöille vuosittain jaettavista valtionavustuksista tekee arviointi- ja avustustoimikunta, jonka vasta nimetystä uudesta kokoonpanosta on jätetty pois perussuomalaisten ja kristillisten edustajat.
Tukea jaetaan epätasapuolisesti
Oppositiopuolueiden tiputtaminen pois arviointi- ja avustustoimikunnasta ennakoi sitä, että tukien jaossa poliittisten järjestöjen asema tulee odotettavasti korostumaan entisestään ja epätasapuolisesti jaetut tuet tulevat jatkossakin vääristämään demokratiaa, Grönroos sanoo.
&#8211; Nykyjärjestelmässä vanhojen suurten puolueiden nuorisojärjestöt saavat puolta miljoonaa euroa vuodessa, siinä missä Perussuomalaisten Nuorten ja KD-nuorten tuet ovat sadan tuhannen euron molemmin puolin.
&#8211; Parhaiten poliittisten tukien jakamisen ongelmaa alleviivaa se, että kansandemokraattisten pioneerien perinnettä jatkava varhaisnuorisotyö saa vuosittain satojen tuhansien eurojen tuet, vaikka itse aatteella ei ole ollut merkittävää kannatusta vuosikymmeniin, Grönroos ihmettelee.
PS-Nuoret pyritään sulkemaan ulos
Päätös toimikunnan kokoonpanosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön viimeaikaiset toimet Perussuomalaisten Nuorten tukien jäädyttämiseksi viittaavat siihen, että PS-Nuoret pyritään sulkemaan kokonaan pois tukien piiristä.
&#8211; Riippumatta puolueen kannatuksesta ovat perussuomalaiset ajaneet arviointi- ja avustustoimikunnassa poliittisten nuorisojärjestöjen tukien sitomista puolueiden eduskuntavaalikannatukseen, jolloin tukien jako olisi selkeää ja läpinäkyvää. Puolue on lisäksi ajanut poliittisten nuorisojärjestöjen tukien huomattavaa laskemista, sillä poliittiset järjestöt saavat jo nyt liian suuren osan nuorisojärjestötuista, Grönroos muistuttaa.
&#8211; Käynnissä olevalle poliittisten toimijoiden ylimitoitetulle, epätasapuoliselle ja demokratiaa vääristävälle tukemiselle julkisista varoista tulee saada loppu.

nuorisojärjestöt

PS-Nuoriso: Läpinäkyvyyttä poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan — kaikkien tuet on arvioitava uusiksi

Nuorisojärjestöt huolissaan vallan keskittymisestä harvojen käsiin: Poliitikkojen triplamandaateista päästävä eroon

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: ”Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Kulttuuriministeri Kurvinen intoilee somessa ”kasvattajaseuroista” – jakoi poliittisille nuorisojärjestöille yli 18 miljoonaa euroa tukirahaa

Simula: ”Puolueet tukekoon itse nuorisojärjestöjään”

Immonen kysyy hallitukselta PS-Nuoria syrjivästä ministeriön päätöksestä

Puoluesihteeri Grönroos: Poliittisten toimijoiden ylimitoitetulle ja demokratiaa vääristävälle tukemiselle julkisista varoista tulee saada loppu

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025